Kuopion Seudun Uusyrityskeskus / Koillis-Savon Kehitys Oy, loppuraportti Huhtikuu 2015 Vastauksia huomisen kysymyksiin
Simo Andersson Suvi Kuusniemi Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan tilaajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimusyrityksen lupaa ja nimen julkaisemista. 2
Tähän raporttiin on koottu Kuopion Seudun Uusyrityskeskuksen vaikuttavuustutkimuksen tulokset. Raportissa esitellään kyselytutkimuksen tulokset sekä sen perusteella tehdyt taloudelliset vaikuttavuuslaskelmat. Kyselytutkimuksen toteuttamisesta ja raportoinnista on vastannut Shop In Research Oy ja taloudelliset vaikuttavuuslaskelmat on tehnyt professori Vesa Routamaa Vaasan yliopistosta. 3
1. Kyselytutkimuksen tulokset 5 Sivu 1. Taustatiedot 8 2. Perustettujen yritysten tilanne tällä hetkellä 9 3. Toiminnassa olevien yritysten työllistäminen 16 2. Uusyrityskeskusten taloudellinen vaikuttavuus 18 4
Perustettujen yritysten tilanne 5
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kuopion Seudun Uusyrityskeskuksen/Koillis-Savon Kehitys Oy:n, vuosina 2009-2013, kautta perustettujen yritysten nykytilaa. Tutkimus on osa koko Suomessa tehdystä selvityksestä uusyrityskeskusten kautta perustettujen yritysten toiminnasta ja toiminnan jatkumisesta. Tutkimuskutsuja lähetettiin yhteensä 599 kappaletta, vastauksia saatiin 133, vastausprosentti 22,2 %. Vuosina 2009 2013 Kuopion Seudun Uusyrityskeskuksen / Koillis-Savon Kehitys Oy:n avulla perustettiin 1149 yritystä. Perustettujen yritysten määrä on otettu yhteystietorekisteristä. Tutkimuksessa selvitettiin myös Uusyrityskeskuksen yhteiskunnallista merkitystä arvioimalla tutkimuksen perusteella yritysten työllisyysvaikutuksia ja taloudellista tuottavuutta. 6
Arvioitaessa uusyrityskeskusten vaikuttavuutta tämän selvityksen perusteella, on syytä huomioida mm. seuraavia asioita. Uusyrityskeskusten toimintaperiaatteena on karsia todennäköisesti elinkelvottomat yritysideat ja edistää elinkelpoisten yritysideoiden jalostumista yrityksiksi. Uusyrityskeskusten toimintaperiaatteena EI siis ole saada aikaan mahdollisimman paljon yrityksiä. Tutkimuksen perustiedot on kerätty kyselytutkimuksella, joten esimerkiksi liikevaihtoluvut eivät ole täysin tarkkoja, suuruusluokat ovat kuitenkin oikein. Kerättyjen tietojen perusteella on arvioitu koko perusjoukon työllisyysvaikutukset ja taloudelliset hyödyt. Näin muodostettuja lukuja on ajateltava suuruusluokkina, ei tarkkoina lukuina, muistaen kyselytutkimusten virhemarginaalit. Tutkimus kohdistui vuosina 2009-2013 perustettuihin yrityksiin. Näiden yritysten ikä on keskimäärin 2,7 vuotta. Yritykset ovat siis vasta elinkaarensa alussa. Vaikka osa yrityksistä lopettaa toimintansa tulevien vuosien aikana, osa jatkaa kasvua ja niiden yhteiskunnallinen vaikutus kokonaisuutena kasvaa koko ajan. Panokset uusyrityskeskuksille tuottavat korkoa korolle jatkuvasti. 7
Vastaajan sukupuoli % Nainen 42 Mies 58 8 Vastaajan koulutus % Ammattikorkeakoulu 26 Ammattikoulu 24 Yliopisto tai tiedekorkeakoulu 17 Teknillinen opisto, kauppaopisto tai v astaav a 16 Tekninen koulu, kauppakoulu tai v astaav a 8 Kansakoulu, peruskoulu 5 Ylioppilas 4 Oppisopimuskoulutus 0
Vuosina 2009 2013 Kuopion Seudun Uusyrityskeskuksen / Koillis-Savon Kehitys Oy:n avulla perustettiin 1149 yritystä. Perustettujen yritysten määrä on otettu yhteystietorekisteristä. Tuona aikana perustetuista yrityksistä on edelleen toiminnassa 84,5 %, eli noin 976 yritystä. Perustettujen yritysten tilanne tällä hetkellä % Yritys on toiminnassa 84,5 Yritys on lopetettu v apaaehtoisesti 3,9 Yritys on haettu konkurssiin 1,6 Yritys on myyty 0,0 Yritystä ei aloitettu lainkaan (ei merkitty kaupparekisteriin) 0,8 Yritys ei ole toiminnassa (merkitty kaupparekisteriin, mutta ei toimintaa) 8,5 Yritys on v asta perusteilla 0,8 9
Yritystoiminnasta luopuneiden vastaajien tilanne, tällä hetkellä Toimii yrittäjänä 5 On osakkaana jonkun muun perustamassa yrityksessä Palkkatyössä 50 Opiskelija 5 Eläkeläinen 10 Työtön 20 Joku muu 10 0 20 40 60 Prosenttia, n=20 10
Yrityksen ikä 0-1 vuotta 27 Yritysten ikä on keskimäärin 2,7 vuotta. 2-3-vuotiaita yrityksiä on 38 % 4 5-vuotiaita yrityksiä on 35 % 0-1-vuotiaita yrityksiä on 27 % 2-3 vuotta 38 4-5 vuotta 35 0 20 40 60 Prosenttia, n=113 11
Toimiala Palvelut yrityksille 34 Olemassa olevista yrityksistä 83 %:lla toiminta on päätoimista. Kauppa 19 Palvelut kotitalouksille 19 Rakentaminen 13 Teollisuus / tavaroiden tuotanto 5 En osaa sanoa 10 0 20 40 Prosenttia, n=113 12
Liikevaihdon kehitys ensimmäiseen toimintakauteen verrattuna Kasvanut 65 Liikevaihto on kasvanut ensimmäisestä toimintavuodesta 65 %:lla Pysynyt ennallaan 15 Pienentynyt 12 En osaa sanoa 9 0 20 40 60 80 Prosenttia, n=113 13
Tulevaisuudenodotukset henkilöstön määrän suhteen Odotan yritykseni henkilöstömäärän kasvavan 23 23% odottaa henkilöstömäärän kasvavan 71 % vastaajista uskoo henkilöstömäärän pysyvän ennallaan Odotan yritykseni henkilöstömäärän pysyvän ennallaan 71 Odotan yritykseni henkilöstömäärän pienenevän 3 En osaa sanoa 4 0 20 40 60 80 Prosenttia, n=113 14
Tulevaisuudenodotukset liikevaihdon suhteen Odotan yritykseni liikevaihdon kasvavan 67 Vastaajista 67 % odottaa liikevaihdon kasvavan Odotan yritykseni liikevaihdon pysyvän ennallaan 29 Odotan yritykseni liikevaihdon pienenevän 3 En osaa sanoa 1 0 20 40 60 80 Prosenttia, n=113 15
Perustamisvaiheessa yrityksissä työskenteli keskimäärin 1,6 henkilöä omistaja(t) mukaan lukien, omistajia oli keskimäärin 1,2 henkilöä. 76 % yrityksistä työllisti yhden henkilön, 12 % kaksi henkilöä, 11 % kolmesta kuuteen henkilöä, yli 6 henkilöä työllistäviä oli 2 %. Tällä hetkellä yrityksissä työskentelee keskimäärin 2,2 henkilöä omistaja(t) mukaan lukien. 64 % työllistää yhden henkilön, 14 % kaksi henkilöä, 7 % kolme henkilöä ja 15 % neljä henkilöä tai enemmän. Omistajia työskentelee tällä hetkellä yrityksissä keskimäärin 1,3 henkilöä. Kun toiminnassa olevia yrityksiä on yhteensä 980 kpl, ne työllistävät: Omistajia 1245 hlöä Henkilöstöä 923 hlöä Yhteensä 2168 hlöä 16
17
Vesa Routamaa 18
Vuodenvaihteessa 2014-2015 kerättiin Shop'In Research Oy:n toimesta 23 uusyrityskeskuksesta tilastolukuja yritysten perustamismääristä, elossapysymisestä, henkilömääristä, liikevaihtoluvuista jne. Näiden tilastolukujen pohjalta on tässä raportissa analysoitu uusyrityskeskusten taloudellista tuottavuutta alueillaan, pääasiassa seutukunnittain lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun kaupunkeja. Laskelmissa on päähuomio vero- ja ostovoimatuotoissa mutta myös työllistämiskustannukset ja yritysten vaikutus terveydenhoidon kustannuksiin on otettu huomioon. Kiinteistöverot muodostavat nykyään tärkeä tulolähteen, erityisesti kunnille, mutta niitä ei ole lähdetty arvioimaan. Vastapainoksi on tehty laskelmia työttömyyden kustannuksista alueilla. Verotuotot on laskettu keskimääräisten tulotietojen perusteella alueelliset veroasteet huomioon ottaen. Arvonlisäveroarvion perustana liikevaihtoluvut on esitetty sekä mediaanin että keskiarvon mukaan. Työttömyyskustannukset on esitetty sekä peruspäivärahan että ansiosidonnaisen päivärahan mukaan ilman mitään lisiä eli minimiarvoina. Yhteenvetotaulukoissa on esitetty kokonaistuotot sekä varovaisemman mediaaniliikevaihdon ja peruspäivärahaan perustuvan minimilaskelman perusteella että liikevaihdon keskiarvoon perustuva alv-arvion ja ansiosidonnaisen päivärahan mukaan ikään kuin haarukkana yritysten tuottojen suuruusluokasta. Tunnusluvut ovat tilastollisia keskiarvoja. Koska kyseessä on vaikuttavuuden suuruusluokan osoittaminen, käytettävissä olevat tilastoluvut ovat riittäviä. 19
Työttömyydestä aiheutuvat menetykset sisältävät laskelmissa saamatta jääneet kunnallis- ja valtionverot, toteutumattoman ostovoiman, työttömyyskorvaukset peruspäivärahan mukaan sekä julkisen terveydenhoidon kustannukset työterveyden ulkopuolella olevilla. Luvut saattavat näyttävää yllättävän suurilta toteutumattoman ostovoiman sisältyessä lukuun. Vaikka työttömyyskorvaukset toki luovat jonkinasteista ostovoimaa, tosiasiahan on ostovoiman merkittävä väheneminen ja sitä kautta huomattava verotulojen toteutumattomuus tulo- ja arvonlisäverojen muodossa. Joka tapauksessa korvaukset sinällään ovat kulua. Sekä yritysten tuottavuusluvuissa että työttömyyden menetyksissä ostovoima siis on keskeinen tunnusluku. Kotimaisen yritystoiminnan kannalta käteen jäävä ostovoima on juuri se liikkeellepaneva voima, joka kevyemmän tuloverotuksen olosuhteissa elävöittäisi yritystoimintaa johtaen talouden positiivisen tulokertymäkierteeseen. Lukuja tulkittaessa on syytä ottaa huomioon, että kyseessä on suuruusluokan laskeminen, ei eksakti tiede. Excelin lukujen pyöristysten vuoksi saattaa myös esiintyä pientä eroa joissakin raportin luvuissa, mutta sillä ei ole varsinaisiin tuloksiin merkitystä. Joidenkin uusyrityskeskusten alueet ja työttömyystilastoalueet eivät täsmää, joten työttömyysluvut ovat niiden osalta harkinnanvaraisia arvioita alueen kokonaistyöttömyysluvuista. On myös syytä korostaa, että toki uusyrityskeskusten alulle saattamien yritysten kehitykseen ja onnistumiseen ovat voineet vaikuttaa muutkin toimijat, kunnia siitä niille, mutta laskennallisesti niitä ei tässä yhteydessä voida ottaa huomioon. 20
Kuopion uusyrityskeskuksen alkuun auttamissa yrityksissä oli henkilöstöä 1 993. Yritysten ulkopuolisten työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä on 39%. Keskimäärin henkilöstöä alueen yrityksissä on noin 2. Yritysten vuotuinen tuotto alueelle ja yhteiskunnalle oli vuonna 2014 laskennallisesti varovaisesti arvioiden reilut 114M. Taulukossa on varovaisempi loppusumma liikevaihdon mediaanin ja työttömyyskorvauksen peruspäivärahan mukaan sekä kursivoituna liikevaihdon keskiarvon ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan mukaan (136M ). Jos keskuksen alkuun saattamien yritysten työllistämät henkilöt olisivat olleet työttöminä vuoden 2014, olisivat menetykset kaupungille ja yhteiskunnalle minimityöttömyystuen mukaan laskettuna olleet noin 100 M (ei sisällä yritysten verotuottoja). Alueella oli 12/2014 työttömiä työhakijoita 8 373. Samaan aikaan työttömyyden aiheuttamat menetykset olivat 353 M alimman peruspäivärahan mukaan. Todelliset kustannukset koulutus- ja muine tukineen olivat huomattavasti korkeammat. Lisäksi kaupungit ja kunnat maksavat miljoonia korvauksena pitkäaikaistyöttömien heikosta työllistämisestä. Laskennallisesti ilman keskuksen panosta työttömyyskustannukset olisivat olleet minimissään 453 M eli ilman uusyritystoiminnan kehitystä 28% korkeammat euromääräisesti ja työttömien määrällä mitattuna 24% korkeammat. Uusyrityskeskuksen kokonaisbudjetti oli 0,2% keskusten alkuun saattamien yritysten vuosittaisesta tuotosta. Ylipäätään ja erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa myös uusperustannan määrä on laskenut, uusyrityskeskusten toiminnan merkittävä vahvistaminen ja määrärahojen moninkertaistaminen olisi nopein ja kustannustehokkain tapa lisätä kestävää uusyrittäjyyttä. Shop'In Research Oy:n tutkimuksen mukaan uusyrityskeskusten alkuun saattamien yritysten eloonjäämisprosentti on korkeampi kuin yritysten keskimäärin. 21
Uusyrityskeskuksen tuotto M Kunnallisverot 17,4 Valtionvero + sova + yle 13 Yhteisöverotuotto 2,5 Alv-tuotto (lv-mediaani)/ Alv-tuotto (lv-keskiarvo) 11/32 Ostovoima 68 Työttömyyssäästö/peruspäiväraha/ Työttömyyssäästö/ansiosidonnainen 1,4/2,8 Työterveyspanostus/säästö julk. terveydenhoidosta 0,7 Kokonaistuotto 114/136 22
23