PAIKKATIETOPOLIITTINEN SELONTEKO KOORDINAATIT KEHITYKSELLE Teknisen kehityksen vaikutukset Suomen paikkatietoinfrastruktuuriin Loppuraporttiluonnoksen yhteenvetoa Paikkatietokeskus, Maanmittauslaitos Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto 6.6.2017
Selvitystyön tavoitteet 1) Hahmottaa havaittavissa olevien teknisten muutostekijöiden vaikutuksia paikkatietotoimintoihin 5-10 vuoden aikajänteellä 2) Ennakoida paikkatietoon liittyvien teknologioiden kehitystä mahdollisuudet, muutospaineet ja tarpeet, uhat 3) Luoda realistinen visio miten paikkatietoinfrastruktuuriin liittyvät yhteiskunnan toiminnot voitaisiin järjestää noin 10 vuoden aikajänteellä siten, että paikkatietoinfrastruktuuri vastaa käyttäjien muuttuviin paikkatietoihin liittyviin tarpeisiin ja käyttötapoihin.
Selvitystyön toteutuksen polut Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimuksellinen analyysi keskeisistä paikkatietoon liittyvistä kehitystrendeistä (teknologiat, toimintatavat, jne..) ja niiden vaikutuksista Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen työnä tulevaisuuksien ennakointimenetelmien soveltaminen ennakoimaan teknologioiden ja niiden käyttötapojen kehitystä vuoteen 2027 saakka Analyysi erityisesti suhteessa nk. nouseviin teknologioihin (tekoäly, big data yms.) ja arvomuutosten kaltaisiin laajoihin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin
Menetelmät ja aineisto Paikkatietoalan ja -toimintojen kehitysmahdollisuuksia ennakoitiin kirjallisuuskatsauksella, kyselyllä sekä kahdella tulevaisuustyöpajalla. => Tulokset analysoitiin neljäksi paikkatiedon yhteiskunnalliseksi vuoden 2027 skenaarioksi. Kyselyn ja ensimmäisen työpajan pohjalta keskeisimmiksi arvioidut teknologiat ja toimintatavat priorisoitiin tarkemman tutkimuksellisen analyysin kohteiksi => Analyysit 21 teknologiatrendistä tai toimintatavasta, kirjoittajina 28 Paikkatietokeskuksen tutkijaa / MML:n asiantuntijaa
Näkymiä tulevaisuusprosessista Tulevaisuusprosessin keskeinen yleinen tulos on, että paikkatiedon paradigma on laajenemassa. Perinteisten käyttökohteiden lisäksi paikkatietoja käytetään tulevaisuudessa kaikessa, missä hyödynnetään dataa. Jos ja kun tulevaisuuden yhteiskunta ja talous rakentuvat nykyistäkin vahvemmin datan ja erityisesti sen jalostamisen varaan, paikkatietojen käytön laajenemista voi pitää suhteellisen varmana trendinä.
Ennakkokysely Ennakkokysely lähetettiin ensimmäiseen tulevaisuustyöpajaan ilmoittautuneille. Vastauksia pyydettiin seuraaviin kysymyksiin: Mikä on mielestäsi kiinnostavin paikkatietotoimintoihin liittyvä uusi kehityskulku (teknologinen tai toimintatapaan liittyvä) ja miksi? Mikä on mielestäsi kiinnostavin uusi teknologia tai teknologinen kehityskulku joka ei vielä vaikuta paikkatietotoimintoihin mutta voi olla niiden kannalta tulevaisuudessa merkittävä (5-10 vuoden aikajänteellä)? Mitkä voisivat olla sen mahdollisuudet (tai uhat) paikkatietotoimintojen kannalta? Millä tavalla yksityiset yritykset voisivat hyödyntää julkista paikkatietoa ja siihen liittyvää palveluinfrastruktuuria vuonna 2027? Mitä odotat paikkatietoon liittyvältä tutkimukselta vuoteen 2027 mennessä? Mihin tutkimuksen pitäisi keskittyä?
Ennakkokyselyn tulosten luokitus 1) Avoimet ja verkostomaiset toimintamallit 2) Mallinnus, paikannus, ja tiedonkeruu 3) Big data 4) Paikkatietojen integrointi 5) Automatisoitu liikenne, logistiikka ja MaaS 6) Lisätty ja virtuaalitodellisuus, pelit 7) Keinoäly 8) Muut
Tutkimusanalyysin rakenne Nykytila ja suhde paikkatietoon Mitä teknologia merkitsee paikkatiedolle? Mitä paikkatieto merkitsee teknologialle? Mitä lupaavia tutkimuskohteita ja sovelluksia liittyy teknologiaan? Mitä mahdollisia kehityksen esteitä on tiedossa tai voidaan ennakoida syntyvän? Visio vuoden 2027 tilanteesta Millaisia sovelluksia teknologialla voi olla paikkatiedon näkökulmasta vuonna 2027? Mikä rooli teknologialla voi olla vuonna 2027 päätöksenteossa (organisaatiot ja yksilöt) paikka-tiedon näkökulmasta? Mitä uhkia, riskejä, esteitä tai eettisiä kysymyksiä teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen voi liittyä vuonna 2027? Suomen rooli teknologian tutkimuksessa ja kehittämisessä Onko Suomi edelläkävijä, muiden mukana valtavirrassa vai selvästi jäljessä ja miksi? Onko tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen muun maailman etumatkan kuromiseksi kiinni tai oman etumatkan säilyttämiseksi?
Analysoidut teknologiat ja toimintatavat Virtuaali- ja lisätty todellisuus (VR / Virtual Reality, AR / Augmented Reality) Tekoäly (AI, Artificial Intelligence) Massatieto (Big Data) Automatisoitu liikenne ja MaaS (Mobility as a Service) Joukkoistaminen (Crowdsourcing) Avoin tieto (Open data) Avoin lähdekoodi (Open source) Alustatalous ja verkottuneet ekosysteemit Yksityisyyden suoja ja MyData Lohkoketjut (Blockchains) Esineiden internet (IoT, Internet of Things) Robotit (itseohjautuvat laitteet) Paikannus Älykaupungit 4D-mallit Linkitetty tieto (Linked Data) Normit ja standardit Laserkeilaus Tietotekniikan yleinen kehitys - pilvipalvelut ja suurteholaskenta Ihminen-kone vuorovaikutuksen kehittyminen Terveysteknologia ja paikkatiedot
Tulevaisuustyöpajat ja skenaariot 27.2.2017 pidettiin teknologiaselvityksen ensimmäinen tulevaisuustyöpaja. Tulevaisuustyöpajassa 6 kpl noin 7 hengen ryhmää ideoi paikkatietojen tulevaisuutta vuoden 2027 Suomessa. Tulokset luokiteltiin ja luokkien pohjalta muodostettiin 4 skenaariota paikkatietojen mahdollisesta tulevaisuudesta.
Tulevaisuustyöpajat ja skenaariot Skenaariot kuvaavat eri vaihtoehtoja, miten ja mihin tarkoituksiin paikkatietoja ja muuta dataa kerätään, jalostetaan, sovelletaan ja hallitaan. Skenaariot ovat yhteiskunnallisia siinä mielessä, että niissä kuvataan myös sitä toimintaympäristöä (poliittista, kulttuurista, teknologista jne.), jossa paikkatietoteknologioita vuonna 2027 käytetään. Skenaariot rakentuvat kahden akselin varaan: onko data avointa vai suljettua, ja kehittyykö yhteiskunta ja siten datan käyttö keskitettyyn vai hajautettuun suuntaan.
Tulevaisuustyöpajat ja skenaariot Toisessa, 9.5.2017 järjestetyssä tulevaisuustyöpajassa osallistujat (joista noin puolet osallistui myös ensimmäiseen tulevaisuustyöpajaan) tarkensivat paikkatiedon käyttömahdollisuuksia, pohtivat publicprivate-kumppanuuden roolia, sekä ideoivat paikkatiedon innovaatioaihioita kussakin skenaariossa. Seuraavassa esitetään kunkin ryhmän ideat publicprivate-kumppanuuden (PPP) kehityksestä sekä innovaatioaihioista.
Public-private-partnership PPP Ryhmä A (Hyvin viritetty kone): PPP:n pitäisi tähdätä kansainvälisiin vientituotteisiin ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Julkisin varoin tuotetut datat tulisi saada avoimeen käyttöön; yritykset voisivat kehittää näistä uusia palveluita ja tuotteita. Ryhmä B1 (Prosumeristin paikkatietoparatiisi): Avoin data pitäisi saada laajasti käyttöön sekä säädösten että tukien avulla. My datan ympärille voi kehittyä niin yksityisiä kuin julkisia palveluita. Viranomaisten pitäisi olla nykyistä sallivampia ja tarjota tukea valvomisen ja rajoittamisen sijaan. Ryhmä B2 (Prosumeristin paikkatietoparatiisi): Julkinen sektori keskittyy tiedon oikeellisuuden varmistamiseen, kun tiedon ja datan tuottajia on yhä enemmän. Lisäksi niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden pitää yhä enemmän miettiä sitä, millaiset alustat mahdollistavat parhaiten erilaiset palvelut. Ryhmä C (Jokuveli valvoo): Datankeruun laajetessa laitteita ja laitetoimittajia sekä uutta osaamista tarvitaan lisää. Datan keruu voi vaatia myös nykyisen yksityisyyden suojan muuttamista. Datan väärentäminen lisääntyy, ja viranomaisten tehtäväksi voi tulla valheellisen tiedon torjunta. Ryhmä D (Suljetut puutarhat): Datatalouden ja globalisaation edetessä eri maiden välisten normien erot tulevat esiin ja vaativat ratkaisuja lainsäädännöllä luotuja yhteisiä normeja. Datayhteiskunnassa täytyy myös löytää uudenlaisia sanktiokeinoja esimerkiksi yritykset joutuvat sakkoina luovuttamaan dataa julkiseen käyttöön.
Innovaatioaihiot Ryhmä A (Hyvin viritetty kone). Kone: sovellus, joka auttaa hyödyntämään paikkatietoa päätöksenteossa. Sensoriteknologian avulla kerätty data sekä mallinnettu, laadukas ja ajankohtainen paikkatieto mahdollistavat aiempaa paremman, ennakoivamman ja läpinäkyvämmän päätöksenteon. Ryhmä B1 (Prosumeristin paikkatietoparatiisi). Talouspiiri: lähiympäristön ja -yhteisön (esimerkiksi taloyhtiön, kaupunginosan) kattava sovelluspohjainen alusta ja kauppapaikka, jossa yhteisellä potilla saadaan kustannustehokkaammin tuotteita koko yhteisölle. Ryhmä B2 (Prosumeristin paikkatietoparatiisi). Paikkatietoinen mikropalveluiden ekosysteemi: palvelu, joka kokoaa eri mikropalvelut yhteen hyödyntäen paikkatietoja. Palvelu auttaa sekä löytämään että tarjoamaan erilaisia mikropalveluita ja tuotteita. Ryhmä C (Jokuveli valvoo). Paikkojen Facebook : palvelu, joka kokoaa paikkatietoja ja niihin kytkettyä muuta dataa yhteen some-alustaan. Palvelu kerää dataa eri lähteistä, kuten älykaupungin infraan upotetuista sensoreista ja ihmisten eri paikkoja kuvaavista some-kommenteista. Keinoäly analysoi dataa ja jalostaa sitä kullekin käyttäjälle relevanteiksi sisällöiksi. Ryhmä D (Suljetut puutarhat). Data=valuutta: datasta tulee vaihdon väline ja vaurauden lähde. Dataperusteinen valuutta mullistaisi aikaisemman talousjärjestelmän synnyttämällä uudenlaista varallisuutta ja tiedonjakamisen strategioita. Lisäarvo syntyisi datan jalostamisesta, ja periaatteessa jokainen voisi olla dataa jalostava datatukkuri : ihminen, yritys, tai robotti.
SDI ja nousevat teknologiat Teknologiaselvityksessä nousseista teknologisista kehityskuluista tärkeimmät ovat keinoäly ja big data. Ne ovat niin kutsuttuja yleiskäyttöisiä teknologioita, eli niitä voidaan soveltaa käytännössä kaikkeen. Suomen paikkatietoinfrastruktuurin näkökulmasta keinoälyä ja big dataa hyödyntäviin paikkatiedon sovelluksiin tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Molemmat mahdollistavat esimerkiksi nykyistä huomattavasti paremman mallintamisen.
SDI ja nousevat teknologiat Automatisoidussa liikenteessä absoluuttisen paikannustarkkuuden tulee olla jatkuvasti desimetritasolla; myös kaupunkikanjoneissa ja metsäisillä ja lumisilla tieosuuksilla. Tämä synnyttää uuden kaksitaajuusmassamarkkinan GNSS-laitteille. Riittävän paikannustarkkuuden tarjoaminen luotettavasti paikkatietoinfrastruktuurin kautta on keskeisessä roolissa. Alustatalous ja verkostomaiset toimintamallit tulevat myös paikkatietoalalle. Mahdollisuudet tuottaa ja jakaa lisäarvoa käyttäjille ja eri toimijoille tulevat monipuolisemmiksi kuin koskaan aikaisemmin. Julkisen sektorin tulisi pyrkiä osaksi erilaisia liiketoimintaekosysteemejä.
SDI ja nousevat teknologiat Virtuaali- ja lisätty todellisuus tarjoavat mahdollisuuksia paitsi pelialalle, myös hyötysovelluksiin. Virtuaalitodellisuuden mallit voivat toimia jopa lähes reaaliajassa, jolloin niiden soveltaminen fyysisen maailman ongelmien ratkaisuun paranee; tämä edellyttää paikkatietojen integroimista myös virtuaalimaailmoihin. Paikkatietojen integroinnin ja yhteentoimivuuden varmistaminen korostuu, kun paikkatietoja tuotetaan kiinteillä sensoreilla, liikkuvilla sensoreilla (autot, kopterit, satelliitit, kännykät), keinoälyllä ja hahmontunnistuksella, tai vaikkapa wifitutkalla. Drooneja eli nelikoptereita voidaan käyttää esimerkiksi kartoitus-, kuvaus-, etsintäja valvontatehtävissä, postinjakelussa, kokoonpanossa, rakentamisessa, mittaus- ja ohjaustehtävissä, sekä viihde- ja sotilaskäytössä.
Yhteenvetoa Todennäköisesti toteutuva tulevaisuus on kaikkien neljän skenaarion ja vielä tuntemattomien muuttujien yhdistelmä. Poliittinen päätöksenteko voi osaltaan ohjata kehitystä haluttuun suuntaan. Myös lukuisat muut seikat vaikuttavat kehitykseen: teknologian, globaalin talouden, arvojen jne. muutokset. Tästä syystä myös paikkatietoalalla tarvitaan vahvaa eri kehityssuuntien ennakointia. Skenaarioita yhdistää datan kasvava rooli taloudessa ja koko yhteiskunnassa. Muutama vuosi sitten Big Data oli paljon lupaava mutta lupauksiaan vielä lunastamaton iskusana. Nyt sen potentiaalit ovat alkaneet toteutua. Maailman suurimmat yritykset ovat datayrityksiä, ja datamassoja sovelletaan keinoälyjen treenaamisesta ja kaiken automatisoinnista poliittiseen mikrovaikuttamiseen. Paikkatiedolla ja paikannuksella on keskeinen rooli Big data -yhteiskunnassa: paikkatiedon paradigma laajenee perinteisistä käyttökohteista periaatteessa kaikkeen, ja paikkatietoja integroidaan eri teknologioihin ja sovelluksiin. On vaikea kuvitella teknologiaa, sovellusta tai dataa, joissa paikkatieto ei olisi tärkeää.
Yhteenvetoa Jos julkisesti tuotetut paikkatiedot olisivat nykyistä laajemmin avoimia ja niiden yhteentoimivuus saumatonta, johtaisi se merkittäviin säästöihin ja loisi valtavan liiketoimintapotentiaalin. Kansallinen ja avoin paikkatietoinfrastruktuuri hyödyntäisi niin julkista sektoria kuin yrityksiä kun taas yritysten suljetut paikkatietoinfrastruktuurit kartuttavat yksityistä pääomaa (esim. Google, Facebook). Tällaisessa järjestelmässä osa tiedoista voisi olla keskitetyssä tietovarastossa ja osa hajautetuissa. Käyttäjän ei tarvitsisi tietää mistä tieto on peräisin vaan hän voisi saumattomasti rakentaa palvelunsa käyttämään tietoa.
Yhteenvetoa Julkishallinnon perinteiset tehtävät vähenevät, ja julkisista toimijoista tulee fasilitaattoreita, yritysten kumppaneita, avoimen datan tuottajia ja tarjoajia, sekä laadun ja pelisääntöjen varmistajia. Kun erilaiset teknologiat ja data lisääntyvät ja monipuolistuvat, tarvitaan näiden nykyistä parempaa yhteentoimivuutta tämä on data- ja äly-yhteiskunnan välttämätön toimintaedellytys. Kehityksen vieminen tähän suuntaan on lainsäädännön ja julkishallinnon keskeisiä tehtäviä.
Yhteenvetoa SDI-visio
Kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri= yhteistyötä Esimerkki!
KIITOS!