Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) 11612/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: ECOFIN 676 STATIS 43 UEM 242 ECO 49 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2017) 411 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1165/1998 14 artiklan 2 kohdan mukainen kertomus lyhyen aikavälin tilastoista Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 411 final. Liite: COM(2017) 411 final 11612/17 km DGG 1A FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.8.2017 COM(2017) 411 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE neuvoston asetuksen (EY) N:o 1165/1998 14 artiklan 2 kohdan mukainen kertomus lyhyen aikavälin tilastoista FI FI
1. JOHDANTO Euroopan lyhyen aikavälin tilastoissa tuotetaan kattava joukko indikaattoreita, kuten tuotanto, liikevaihto, tuotosten hinnat (joista käytetään usein nimitystä tuottajahinnat), työhön osallistuvien määrä, työtunnit, bruttopalkat jne. Niitä tuotetaan neljällä tärkeällä talouden alueella: teollisuus, rakennustoiminta, vähittäiskauppa ja palvelut (lukuun ottamatta rahoituspalveluja ja julkisia palveluja). Taulukossa 1 esitetään yleiskatsaus lyhyen aikavälin tilastojen indikaattoreihin. Taulukko 1: Lyhyen aikavälin tilastojen indikaattorit Teollisuus Rakennustoiminta Vähittäiskauppa Muut palvelut Teollisuustuotanto Rakennustoiminnan - - tuotanto - Talonrakennus - Maa- ja vesirakentaminen Teollisuuden liikevaihto, kotimainen ja muu kuin kotimainen (euroalue ja eieuroalue) - Vähittäiskaupan liikevaihto - Rakennusluvat - Asuntojen lukumäärä - - (Muiden) palvelujen liikevaihto - Hyötypinta-ala m 2 Työhön osallistuvien Työhön osallistuvien Työhön osallistuvien lukumäärä lukumäärä lukumäärä Työtunnit Työtunnit Työtunnit Työtunnit Bruttopalkat Bruttopalkat Bruttopalkat Bruttopalkat ja -palkkiot ja -palkkiot ja -palkkiot ja -palkkiot Teollisuuden Rakennustoiminnan Vähittäiskaupan tuottajahinnat, tuottajahinnat / volyymi kotimaan ja muut rakennustoiminnan kuin kotimaan kustannukset (euroalue ja eieuroalue) Teollisuuden tuontihinnat (euroalue ja eieuroalue) - - - Työhön osallistuvien lukumäärä (Muiden) palvelujen tuottajahinnat 2
Lyhyen aikavälin tilastojen oikeusperusta on neuvoston asetus (EY) N:o 1165/1998 1, jäljempänä lyhyen aikavälin tilastoista annettu asetus, sellaisena kuin se on muutettuna myöhemmillä asetuksilla. Asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: Komissio toimittaa viimeistään 11 päivänä elokuuta 2008 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisesti laadituista tilastoista sekä erityisesti niiden merkityksestä ja laadusta sekä indikaattoreiden tarkistamisesta. Kertomuksessa käsitellään myös nimenomaisesti tilastojärjestelmän kustannuksia ja tästä asetuksesta yrityksille aiheutuvia rasitteita suhteessa sen hyötyihin. Siinä selvitetään parhaita käytäntöjä yrityksille aiheutuvan rasitteen keventämiseksi ja esitetään keinoja rasitteen ja kustannusten vähentämiseksi. Tämä kertomus on jatkoa edellä mainitun artiklan mukaisille edellisille kertomuksille, jotka annettiin kesäkuussa 2008, kesäkuussa 2011 ja kesäkuussa 2014 2. Kertomuksen toisessa osassa tarkastellaan lyhyen aikavälin tilastojen käyttöä sekä niiden merkitystä keskeisillä eurooppalaisilla politiikan aloilla ja Euroopan rahapolitiikan ohjauksessa. Siinä kuvataan myös lyhyen aikavälin tilastojen tärkeimpiä kehityslinjoja edellisen, kesäkuussa 2014 annetun kertomuksen jälkeen. Kolmannessa osassa kuvataan yksityiskohtaisemmin lyhyen aikavälin tilastojen eri laatuominaisuudet. Neljännessä osassa tarkastellaan lyhyen aikavälin tilastoissa käytettyjen tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyviä kustannuksia ja rasitetta. Viimeisessä osassa luodaan katsaus lyhyen aikavälin tilastojen tulevaan kehitykseen erityisesti suhteessa yritystilastot yhteen kokoavaan puiteasetukseen (FRIBS), jota koskevan ehdotuksen komissio antoi 6. maaliskuuta 2017. 1 2 EYVL L 162, 5.6.1998, s. 1. KOM(2008) 340 lopullinen, 9.6.2008; KOM(2011) 329 lopullinen, 8.6.2011 ja COM(2014) 381 final, 26.6.2014. Lisäksi vuonna 2003 esitettiin kertomus: KOM(2003) 36 lopullinen, 29.1.2003. 3
2. LYHYEN AIKAVÄLIN TILASTOT JA TÄRKEIMMÄT KEHITYSLINJAT Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisen kehityksen (suhdannevaihtelu) seuraamiseksi ja erityisesti euroalueen rahapolitiikan ohjaamiseksi kehitetyistä 22:sta Euroopan talouden pääindikaattorista 3 kahdeksan on peräisin lyhyen aikavälin tilastoista. Nämä indikaattorit ovat teollisuustuotanto, teollisuuden tuottajahinta kotimaan markkinoilla, teollisuuden tuontihinta, rakennustoiminnan tuotanto, vähittäiskaupan volyymi, palvelujen (lukuun ottamatta vähittäiskaupan palveluja) liikevaihto, palvelujen tuottajahinta ja rakennusluvat. Lyhyen aikavälin tilastojen tärkeimpiä käyttäjiä ovat Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit, mutta tiedoilla on suuri merkitys myös Euroopan komissiolle, kansallisille hallituksille, tutkimuslaitoksille sekä yrityksille ja elinkeinoelämän järjestöille. On lisäksi tärkeää huomata, että lyhyen aikavälin tilastoista saadaan myös tärkeää aineistoa muihin tilastoihin, kuten kansantalouden tilinpitoon. Lyhyen aikavälin tilastoja käytetään jatkuvasti paitsi suhdannekehityksen analysointiin, ennakoimiseen ja mallintamiseen myös poliittisten päätösten valmisteluun, tutkimustarkoituksiin ja muista lähteistä peräisin olevien tietojen tarkistamiseen ja validoimiseen. Myös yritykset käyttävät niitä päätöksenteossa (esimerkiksi markkinatutkimus). Yritykset saattavat käyttää lyhyen aikavälin tilastojen tuloksia myös muihin tarkoituksiin (esimerkiksi tuottajahintaindeksin käyttö indeksisopimuksissa). Eurostat on toteuttanut useita aloitteita edellisen, kesäkuussa 2014 annetun lyhyen aikavälin tilastoja käsittelevän kertomuksen jälkeen, jotta voidaan varmistaa lyhyen aikavälin tilastojen merkitys niiden käyttäjille ja entisestään parantaa tietojen laatua. Käyttöön on otettu kattavampi lyhyen aikavälin tilastotietojen laadun seuranta nykyisin vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi säännöllisesti toteutettavan seurannan täydentämiseksi. Kansallisten tilastolaitosten Eurostatille lähettämien tietojen täydellisyyden ja ajantasaisuuden lisäksi laajennetussa laadun seurannassa keskitytään myös lyhyen aikavälin tilastojen tarkkuuteen (eli luotettavuuteen ja lähdetietoihin). Aloitteessa perehdytään erityisesti tarkistusten kokoon ja ajoitukseen ja lähdetietojen saatavuuteen ensimmäisten tietojen ajankohtana. Kolmen viime vuoden aikana lyhyen aikavälin tilastojen kansalliset viitemetatiedot on luotu ja päivitetty käyttäen Eurostatin metatietostandardeja. Kutakin pääindikaattoria varten on luotu vähintään yksi kansallinen metatietotiedosto ja lisätiedostoja muita indikaattoreita varten. Useimmat tiedot toimittaneista maista saivat lyhyen aikavälin tilastojen metatietotiedostonsa valmiiksi vuoteen 2014 mennessä, täydensivät tarkistuksia ja tasoituksia koskevia käsitteitä vuonna 2015 ja paransivat metatietojensa tarkkuutta entisestään vuonna 2016. Tiedot toimittaneiden maiden kansalliset viitemetatiedot julkaistaan myös verkossa Eurostatin lyhyen aikavälin tilastojen metatietotiedoston lopussa olevissa liitteissä 4. 3 4 Alkuperäinen Euroopan talouden pääindikaattoreiden luettelo julkaistiin vuonna 2002 (Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle euroalueen tilastoista, 27.11.2002, KOM(2002) 661 lopullinen). http://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/sts_esms.htm#annex. 4
Maaliskuussa 2016 Euroopan lyhyen aikavälin tilastojen kausitasoituksessa otettiin käyttöön uusi ohjelmisto. Viitevuodesta 2016 alkaen on käytetty uutta ohjelmistoa JDemetra+. Tämän muutoksen myötä lyhyen aikavälin tilastot noudattavat Eurostatin ja Euroopan keskuspankin suosituksia virallisten tilastojen EU:ssa tehtävien kausi- ja kalenteritasoitusten osalta 5. Uudella ohjelmistolla parannetaan kalenteri- ja kausitasoitusten laatua ja avoimuutta lyhyen aikavälin tilastoissa. Siirtyminen uuteen kausitasoituksessa käytettävään ohjelmistoon ei ole aiheuttanut muutoksia tärkeimpiin aikasarjoihin, niiden tulkintaan tai käyttöön. JDemetra+:ssa käytetään myös aiempia kausitasoitusten määrittelyjä. Näin varmistetaan kausitasoitusprosessin vakaus ja minimoidaan tarkistukset. 3. LYHYEN AIKAVÄLIN TILASTOISTA ANNETUN ASETUKSEN SOVELTAMISALA JA SEN NOUDATTAMINEN Eurostat seuraa lyhyen aikavälin tilastoista annetun asetuksen noudattamista jäsenvaltioissa ajantasaisuuden ja täydellisyyden osalta. Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä 6 esitettyjen laatuominaisuuksien perusteella kullekin maalle lasketaan kaksi kertaa vuodessa kaikki indikaattorit käsittävä yleinen noudattamisaste. Seurannan tuloksista on yleensä käynyt ilmi, että asetusta noudatetaan hyvin. EU-28:n keskimääräinen noudattamisaste 1. huhtikuuta 2016 oli 9,5 (10:stä), ja suurin osa jäsenvaltioista noudatti asetusta täysimääräisesti. 3.1. Tarkkuus, luotettavuus, yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus Komission asetuksella (EY) N:o 1503/2006 7 otettiin käyttöön yhteiset määritelmät lyhyen aikavälin tilastoja varten tietojen yhtenäisyyden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä säilyttääkseen lyhyen aikavälin tilastojen indikaattoreiden tarkkuuden, luotettavuuden ja yhtenäisyyden korkealla tasolla ja parantaakseen indikaattoreita näiltä osin. Lyhyen aikavälin tilastoista annetussa asetuksessa vahvistettua menetelmäkehystä pyritään jatkuvasti parantamaan teknisten asiantuntijoiden neuvotteluissa ja temaattisissa työryhmissä. Yhtenäisistä määritelmistä huolimatta tilastotietojen keruussa käytetyn toimintamallin ei tarvitse olla samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa. Toissijaisuusperiaatteen ja kansallisten erojen huomioon ottamiseksi esimerkiksi koon, talouden rakenteen ja hallinnollisten tietojen saatavuuden osalta lyhyen aikavälin tilastoista annetussa asetuksessa jäsenvaltioille jätetään mahdollisuus päättää tehokkaimmista ja tuloksellisimmista tavoista kerätä ja käsitellä tiedot. Eurostat toimii yhteistyössä myös kansainvälisten järjestöjen, erityisesti OECD:n, kanssa lisätäkseen tietojen ja menetelmien vertailukelpoisuutta Euroopan unionin ulkopuolella. 3.2. Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Lyhyen aikavälin tilastot ovat ensimmäisiä virallisia tietoja, joista saadaan osviittaa tuoreimmasta taloudellisesta kehityksestä. Lyhyen aikavälin tilastoista annetussa asetuksessa asetetaan erittäin lyhyet määräajat, joiden puitteissa kansalliset tiedot on toimitettava 5 6 7 Lisäksi kausitasoituksiin liittyvissä ESS:n suuntaviivoissa suositeltiin, että Eurostat ja Euroopan tilastojärjestelmän jäsenet käyttävät JDemetra+:aa laajemmassa yhteydessä: http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-manuals-and-guidelines/-/ks-gq-15-001 Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/web/quality/european-statistics-code-of-practice. EUVL L 281, 12.10.2006, s. 15. 5
Eurostatille 8. Taulukosta 2 käyvät ilmi tämänhetkiset määräajat tietojen toimittamiselle Eurostatille (kolmas sarake) sekä talous- ja rahoituskomitean (TRK) tavoiteajat, jotka asetettiin viimeisimmässä tilannekatsauksessa tietojen antamista koskevista vaatimuksista EMU:ssa. Viimeisessä sarakkeessa esitetään tämänhetkiset määräajat tietojen levittämiselle (esimerkiksi erityisten tiedotteiden ja yleisen verkossa julkaisemisen kautta). Lyhyen aikavälin tilastojen ajantasaisuuden katsotaan yleisesti ottaen olevan erittäin hyvä. Viipeet johtuvat yleensä toimituspäivän osumisesta viikonloppuun tai yleiseen vapaapäivään. Käyttäjille tiedotetaan uusista tiedotteiden julkaisupäivistä hyvissä ajoin etukäteen Eurostatin verkkosivuilla olevassa julkaisukalenterissa 9. Viime vuosina kaikki julkaisukalenterissa ilmoitetut määräajat pystyttiin pitämään. Taulukko 2: Ajantasaisuus päivien määrä viitekauden päättymisen ja toimittamisen määräajan välillä, lyhyen aikavälin tilastoista annettu asetus, TRK:n tavoite ja tosiasiallinen euroalueen aggregaattien levitys (marraskuu 2016) Indikaattori Teollisuustuotanto Teollisuuden tuottajahinnat, kotimaan markkinat Teollisuuden tuontihinnat Rakennustoiminnan tuotanto Rakennusluvat Vähittäiskaupan liikevaihto (Muiden) palvelujen liikevaihto Palvelujen tuottajahinnat Jaksotus Kuukausittain Kuukausittain Kuukausittain Kuukausittain Neljännesvuosittain Kuukausittain Neljännesvuosittain Neljännesvuosittain Asetuksessa asetettu määräaika a) TRK:n tavoitteet vuodelle 2016 b) Kaikkien euroalueen tietojen levitys c) 40 40 42 35 35 33 45 45 40 45 45 49 90 90 91 30 30 34 60 60 63 90 90 91 a) Määräaika tietojen toimittamiselle Eurostatille lyhyen aikavälin tilastoista annetussa asetuksessa; pienillä mailla on usein pidemmät määräajat. b) Talous- ja rahoituskomitean (TRK) vuoden 2016 tilannekatsauksessa tietojen antamista koskevista vaatimuksista EMU:ssa asetetut tavoitteet. c) Päivät viitekauden päättymisen ja levityksen välillä (esimerkiksi tiedotteet, tietojen julkaiseminen). 8 9 Asetuksessa (EY) N:o 1165/98 vahvistettuja alkuperäisiä määräaikoja lyhennettiin lisää 6. heinäkuuta 2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1158/2005 (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 1). Kalenteri on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/web/short-term-businessstatistics/overview. 6
3.3. Lyhyen aikavälin tilastojen indikaattoreiden tarkistaminen Lyhyen aikavälin indikaattoreiden tulosten on jossakin määrin perustuttava alustaviin, arvioituihin ja epätäydellisiin tietoihin. Tietojen ensimmäisen julkaisukerran jälkeen kyselytutkimusten tuloksia tarkistetaan, koska niitä täydennetään myöhään toimitetuilla vastauksilla. Tietoja kuitenkin tarkistetaan useista syistä. Tällaisia syitä ovat muun muassa kausitasaukset, esikuva-analyysit, uudet ja/tai paremmat tietolähteet, virheiden korjaaminen tai menetelmissä tapahtuneet muutokset. Tarkistukset ovat yleensä varsin vähäisiä, varsinkin EU:ta koskevien aggregaattien ja euroalueen osalta. Kuukausittaisella tiedotteella julkaistavien neljän lyhyen aikavälin tilastojen indikaattorin ensimmäisten tulosten laadun arvioimiseksi vuosina 2014 2016 analysoitiin kuukausittaisen kasvuvauhdin muutokset ensimmäisen ja toisen julkaisemisen välillä. Taulukossa 3 esitetään tiedotteessa julkaistavien neljän lyhyen aikavälin tilastojen indikaattorin euroaluetta koskevien aggregaattien kasvuvauhdin tarkistusten keskimääräinen suuruusluokka ensimmäisen ja toisen julkaisemisen välillä kuukautta myöhemmin (toinen sarake). Luku on nolla tai lähes nolla, mikä tarkoittaa sitä, että kasvuvauhdin tarkistukset ylös- ja alaspäin kumoavat toisensa eli tulosten järjestelmällistä yli- tai aliarviointia ei näytä esiintyvän. Taulukko 3: Neljän lyhyen aikavälin tilastojen pääindikaattorin tarkistusasteikko, 2014 2016 a) 1 2 3 4 5 Keskimä äräinen tarkistus b) Keskimä äräinen absoluutt inen tarkistus c) Keskimä äräinen absoluutt inen kasvuva uhti Suhteelli nen keskimä äräinen tarkistus d) Teollisuustuotanto 0,1 0,2 0,7 0,2 Teollisuuden tuottajahinnat, kotimaan 0,4 markkinat 0,0 0,0 0,1 Rakennustoiminnan tuotanto 0,0 0,4 0,7 0,5 Vähittäiskaupan volyymi 0,0 0,2 0,4 0,5 a) Kausitasoitettu indikaattoreiden kasvuvauhti euroalueella. b) Keskimääräinen kasvuvauhdin ero toisen ja ensimmäisen julkaisemisen välillä, 2014 2016. c) Keskimääräinen absoluuttinen kasvuvauhdin ero toisen ja ensimmäisen julkaisemisen välillä, 2014 2016. d) Absoluuttisen tarkistuksen (kolmas sarake) ja toisen julkaisemisen aikaisen absoluuttisen kasvuvauhdin (neljäs sarake) välinen keskimääräinen suhde, 2014 2016. Eroja syntyy pyöristysvirheistä. Absoluuttisesti ilmaistuna (kolmas sarake) keskimääräiset tarkistukset vaihtelevat lähes nollan (teollisuuden tuottajahinnat) ja 0,4 prosenttiyksikön (rakennustoiminnan tuotanto) välillä. 7
Indikaattoreiden erot johtuvat pääasiassa erilaisista keruu- ja tarkistusmenetelmistä. Teollisuuden tuottajahintoja ei usein tarkisteta lainkaan, kun taas tuotannon indikaattoreita saatetaan tarkistaa vielä useita vuosia niiden ensimmäisen julkaisemisen jälkeen. Sarakkeessa 4 ilmoitetaan keskimääräinen kasvuvauhti (absoluuttisesti ilmaistuna toisen julkaisemisen aikaan). Viimeisestä sarakkeesta käy ilmi kasvuvauhdin tarkistuksen ja itse kasvuvauhdin välinen suhde (toisen julkaisemisen aikaan). Tällä luvulla kuvataan tarkemmin tarkistusten laajuutta, sillä on varsin eri asia, sovelletaanko x prosenttiyksikön tarkistusta suhteellisen korkeaan vai suhteellisen matalaan kasvuvauhtiin. 3.4. Saatavuus, selkeys ja metatietojen käytettävyys Eurostat julkaisee lyhyen aikavälin tilastojen alalla vuosittain 48 tiedotetta, eli kuukausittaiset neljää pääindikaattoria (teollisuustuotanto, teollisuuden tuottajahinnat, rakennustoiminnan tuotanto ja vähittäiskaupan volyymi) koskevat tiedotteet. Viime vuosina kaikki tiedotteet on julkaistu aikataulun mukaisesti. Kaikkiin eurooppalaisiin lyhyen aikavälin tilastotietoihin voi tutustua maksutta Eurostatin verkkosivuilla. Lyhyen aikavälin tilastoja koskevasta osiosta 10 pääsee täydelliset lyhyen aikavälin tilastot sisältävään tietokantaan mutta myös useisiin ennalta määriteltyihin tilastotaulukkoihin. Tästä osiosta saa lisäksi tietoa lyhyen aikavälin tilastojen oikeusperustasta, ja se sisältää useita menetelmäjulkaisuja. Siitä pääsee tutustumaan myös EU:ta koskevien aggregaattien metatietoihin ja kansallisiin metatietoihin useista lyhyen aikavälin tilastojen indikaattoreista. Lyhyitä artikkeleita kaikista lyhyen aikavälin tilastojen indikaattoreista sekä useita menetelmiin liittyviä tausta-artikkeleita on julkaistu wiki-tyyppisellä verkkoalustalla Statistics Explained -verkkosivuilla 11. Useita lyhyen aikavälin tilastoja koskevia artikkeleita on aiemmin julkaistu Statistics in focus -julkaisuissa. 4. TILASTOJÄRJESTELMÄLLE NYKYISIN AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET JA YRITYKSILLE AIHEUTUVA RASITE Lyhyen aikavälin tilastoihin liittyvien (tilastojärjestelmille tietojen keräämisestä, käsittelemisestä ja levittämisestä aiheutuvien) kustannusten ja (tiedot antaville yrityksille aiheutuvan) rasitteen mittaaminen on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi. Tilastolaitokset käyttävät toissijaisuusperiaatteen mukaisesti erilaisia menetelmiä tietojen keräämisessä ja tuottamisessa. Esimerkiksi tietolähteet vaihtelevat: jotkin maat käyttävät kyselytutkimuksista saatuja tietoja, toiset toissijaisia hallinnollisia lähteitä ja jotkin maat yhdistävät kyselytutkimukset ja hallinnolliset tiedot. Myös kyselymenetelmät ja tiedonkeruuvälineet vaihtelevat. Näin ollen kustannuksia ja rasitetta koskevien arvioiden vertailu jäsenvaltioiden välillä on tehtävä erittäin varovaisesti. Lyhyen aikavälin tilastoihin liittyviä kustannuksia ja rasitetta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon hyödyt, koska näistä tiedoista saadaan tärkeää aineistoa myös muihin tilastoihin (erityisesti kansantalouden tilinpitoon). Jäsenvaltioilta aiemmin kerätyt rasitetta koskevat tiedot osoittivat, että keskimääräisen yrityksen on käytettävä noin 20 minuuttia kuukaudessa tuotantotietojen (teollisuus ja 10 11 http://ec.europa.eu/eurostat/web/short-term-business-statistics/overview http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/short-term_business_statistics. 8
rakennustoiminta) keruuseen liittyvien tilastointipyyntöjen täyttämiseen, kun taas liikevaihtotietojen toimittaminen on helpompaa (5 10 minuuttia kuukaudessa), ja hintatietojen toimittaminen vie noin 15 minuuttia kuukaudessa. Nämä luvut ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, koska jäsenvaltioiden väliset erot ovat varsin suuret. Saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tilastoinnista koituva rasite on hieman pienentynyt viime vuosina. Yhä useammat tilastolaitokset tekevät tietojen toimittamisesta yrityksille helpompaa esimerkiksi mahdollistamalla sähköisen keruun paperikyselyjen sijasta. Tilastotoimistot pyrkivät myös pienentämään otosten kokoa ja tukeutumaan mahdollisuuksien mukaan hallinnollisiin tietoihin. 5. LYHYEN AIKAVÄLIN TILASTOJEN TULEVA KEHITYS Teollisuuden ja rakennustoiminnan osuus koko taloudellisen toiminnan lisäarvosta on vuodesta 2000 lähtien laskenut 34,0 prosentista 30,5 prosenttiin. Samana ajanjaksona markkinapalvelujen (pankki- ja vakuutustoimintaa lukuun ottamatta) osuus kasvoi 41,0 prosentista 45,6 prosenttiin 12. Jotta tämä palvelusektorin kasvanut merkitys näkyisi asianmukaisesti lyhyen aikavälin tilastoissa, Eurostat on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja kuultuaan perusteellisesti keskeisiä käyttäjiä laatinut ehdotuksen lyhyen aikavälin tilastojen oikeusperustan kattavasta laajentamisesta ja parantamisesta tarkoituksena kattaa palvelusektorit paremmin. Tämä ns. lyhyen aikavälin tilastojen paketti on osa yritystilastot yhteen kokoavaa puiteasetusta (FRIBS) koskevaa ehdotusta 13, jonka Euroopan komissio antoi 6. maaliskuuta 2017 yhdessä kattavan vaikutustenarvioinnin 14 kanssa. Erityisesti voidaan todeta, että FRIBS-ehdotuksen mukaan tuotantoa (volyymia) koskeva indikaattori palvelualojen (rahoituspalvelut ja julkiset palvelut mukaan luettuina) osalta sisällytetään lyhyen aikavälin tilastojen indikaattoreihin. Lisäksi eri lyhyen aikavälin tilastojen indikaattoreiden piiriin kuuluvien palvelualojen kattavuutta yhtenäistetään. Palvelutuotannon uuden indikaattorin (ISP) viitekautena on kuukausi ja sen olisi oltava saatavilla 60 päivää viitekauden jälkeen. Palvelualojen paremman kattamisen lisäksi lyhyen aikavälin tilastoja yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään useilta muilta osin esimerkiksi toimittamisen määräaikojen, tilastoyksikköjen käytön ja maiden kokoluokkien määritelmän osalta. Ehdotetuilla muutoksilla varmistetaan, että lyhyen aikavälin tilastot täyttävät edelleen tehtävänsä eli mittaavat asianmukaisesti ja riittävällä tavalla suhdannevaihtelujen kehittymistä nopeasti muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä. Lisäksi Eurostat pystyy palveluja koskevien täydentävien tietojen ansiosta julkaisemaan uuden kokonaistuotannon indikaattorin. 12 13 14 Bruttoarvonlisäysketjuun liittyvät määrät, Eurostat, Kansantalouden tilinpito, omat laskelmat. https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2017/en/com-2017-114-f1-en-main-part-1.pdf. https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/10102/2017/en/swd-2017-98-f1-en-main-part- 1.PDF. 9