KIRJALLINEN KYSYMYS 676/2003 vp Naisyrittäjyyden kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Yrittäjyys on avainsana Suomen tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa kehityksessä. Uusien työpaikkojen oletetaan syntyvän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pienyritykset ovat jo nyt huomattava tekijä työllistämisessä. Yrittäjyys on edellytys myös uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Suomen kilpailukyky riippuu yrittämisestä. Yrittäjyys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sen lisäämisessä on Suomessa monia ongelmia. Nuorista yrittäjistä on suuri puute ja sukupolvenvaihdos noin 60 000 yrityksessä on edessä. Koulutetut nuoret hakeutuvat mieluummin palkkatyöhön ja turvatumpaan uraputkeen kuin lähtevät yrittäjiksi. Asenteet niin yrittäjän menestymiseen kuin epäonnistumiseenkin ovat Suomessa kielteisiä. Rahoituskin on kiven takana, yritystuet ovat OECD-maiden alhaisimpia. Työpaikat syntyvät yrityksissä, tämä on todettu erityisesti EU:n eri rakennerahasto-ohjelmissa. Yritystukien kautta on pystytty luomaan merkittävä määrä työpaikkoja. Rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa on kuitenkin huolestuttava piirre. Naistyöpaikkatavoitteita ei ole saavutettu samassa määrin kuin miestyöpaikkoja. Ratkaisuksi tähän on esitetty naistyöpaikka-arvioiden alentamista, mikä ei missään tapauksessa voi olla hyväksyttävä ratkaisu. Päinvastoin edellytyksiä tulee luoda sille, että myös naiset valitsevat yrittäjyyden tien ja sitä kautta työllistävät myös muita naisia. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että naisyrittäjyys tarvitsee tukea, joka eroaa perinteisistä yrittäjyyden tukimuodoista, kuten uusyrityskeskuksista tai TE-keskusten naisyrittäjäneuvonnasta. Viranomaisneuvonta koskee pääsääntöisesti rahoitusmalleja, rahoituskelpoisuutta ja yrityksen liikeidean arviointia. Uusyrityskeskus keskittyy yrittäjyyden kehittämiseen eli siihen, miten yritysideasta tuotetaan yritys ja miten yrittäjä valmentautuu tulevaan elämäänsä yrittäjänä. Viranomais- ja yrittäjyyslähtökohta eivät kuitenkaan riitä naisyrittäjyyden ollessa kyseessä. Naisten arkielämä on niin voimakkaasti nivoutunut heidän yrittäjän rooliinsa, että pelkkä yrittäjyyden lähtökohta on riittämätön. Naiset tarvitsevat henkistä tukea, jota parhaiten antavat samassa tilanteessa olevista naisista muodostetut tukiverkostot. Erityisesti nuorilla naisilla on laajapohjaisen vertaistuen tarve heidän kamppaillessaan opintojen päättämisen, pätkätöiden, raskauden ja pienten lasten hoidon kanssa. Yrittäjänaisten Keskusliitto on ehdottanut toteutettavaksi ohjelmaa, jossa kehitetään uusi osaamiskonsepti alueelliselle naisyrittäjyydelle. Nämä ns. naisyrittäjyyden osaamiskeskukset kehittävät ennen kaikkea naisten rohkeutta ottaa ratkaiseva askel yrittäjäksi lähtemiseen sekä tukevat naisia yritysidean kehittämisessä. Keskukset täydentävät olemassa olevia viranomais- ja uusyrittäjyysmalleja ja luovat samalla uudentyyppisiä innovatiivisia ympäristöjä, joissa pystytään käsittelemään naisyrittäjyyden erityisiä ongelmia. Yksi esimerkki tästä on Pohjois-Karjalan Karellikeskuksen kehittämä malli Puotiska, naisyrittäjyyden sijaisjärjestely yrittäjänaisen sairastuessa tai joutuessa jäämään kotiin hoitamaan sairasta lasta. Versio 2.0
Yrittäjänaisten Keskusliiton ehdotuksessa esitetään, että sisäasiainministeriö korvamerkitsisi vuoden 2004 maakunnan kehittämisrahasta arviolta noin 2,5 miljoonaa euroa naisyrittäjyyskeskusten käynnistämiseen koko Suomessa. Sisäasiainministeriö hallinnoisi keskusten kehittämistä samaan tapaan kuin tänään alueellisia osaamiskeskuksia. Keskusehdotukset kilpailutettaisiin ja rahoitusta myönnettäisiin kullekin keskukselle noin 200 000 euroa kolmen vuoden ajaksi. Tämä aika on arvioitu tarpeelliseksi, jotta keskukset voisivat vakiinnuttaa toimintansa alueellisina toimijoina sekä tuoda lisäarvoa alueen elinkeinopolitiikkaan. Esitetyt naisyrittäjyyden keskukset liittyvät saumattomasti hallituksen politiikkaohjelmiin, erityisesti yrittäjyys- ja tasa-arvo-ohjelmiin. Keskukset rakentavat siltaa näiden kahden politiikkaohjelman välille innostamalla naisia yrittäjiksi ja edistämällä tasa-arvoa yrittäjäkentässä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä naisyrittäjyyden kehittämiseksi ja Yrittäjänaisten Keskusliiton esittämän naisyrittäjyyden alueellisen osaamiskeskuskonseptin toteuttamiseksi? Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2003 Tarja Cronberg /vihr 2
Ministerin vastaus KK 676/2003 vp Tarja Cronberg /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Cronbergin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 676/2003 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä naisyrittäjyyden kehittämiseksi ja Yrittäjänaisten Keskusliiton esittämän naisyrittäjyyden alueellisen osaamiskeskuskonseptin toteuttamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Alueellisessa kehittämisessä yrittäjyyden edistäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Naisten yrittäjyyden edistäminen tukee alueiden elinvoimaisuutta ja mahdollistaa uusien työpaikkojen luomisen erityisesti palvelualoille. Yrittäjänaisten Keskusliiton ehdotus uuden osaamiskonseptin kehittämiseksi alueelliselle naisyrittäjyydelle sopii hyvin hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman ja valmisteilla olevan tasa-arvon toimintaohjelman tavoitteisiin. Alueellisesti tämäntyyppisestä työstä on saatu myönteisiä kokemuksia mm. Pohjois-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa. Vuosien 1995 2003 aikana nk. naisten resurssikeskuksia on toiminut noin kymmenkunta erilaisella projektirahoituksella. Vireillä on myös uusia projekteja useissa maakunnissa. Toiminta täydentää olemassa olevia viranomais- ja uusyrittäjyyspalveluja yrittäjyyden aloittamiskynnyksen madaltamiseksi. Ryhmätoiminta ja ns. vertaistuki ovat osoittautuneet toimiviksi keinoiksi edesauttaa naisten yrittäjiksi ryhtymistä. Naisten aktiivisella toiminnalla on luotu työpaikkoja, ylläpidetty palveluja ja vahvistettu alueellisen kehittämistyön osaamista maakunnissa. Saatujen kokemusten pohjalta toiminnan vahvistamiseen on selvä tarve sekä yrittäjyyden edistämiseksi että alueellisen kehittämistoiminnan vahvistamiseksi. Maakunnat voivat käyttää tähän tarkoitukseen maakunnan kehittämisrahaa ja muita alueellisia rahoitusinstrumentteja oman harkintansa mukaan. Alueiden kehittämislain mukaan sisäasiainministeriö voi käyttää osan maakunnan kehittämisrahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämishankkeisiin. Sisäasiainministeriön rahoitusta käytetään pääosin alueiden kehittämislaissa mainittujen erityisohjelmien toteuttamiseen. Vuoden 2004 valtion talousarviossa maakunnan kehittämisraha (mom. 26.98.43) on 33 900 000 euroa. Tästä osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän 9 500 000 euroa ja aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipoliittisten toimenpiteiden rahoittamiseen 10 000 000 euroa. Ohjelmiin sitomattomaan rahoitukseen arvioidaan käytettävän 14 000 000 euroa. Pääosa tästä rahoituksesta jaetaan maakunnan liitoille käytettäväksi alueellisen osaamisperustan vahvistamiseen, johon myös naisyrittäjyys monin tavoin liittyy. Sisäasiainministeriö on pyytänyt maakunnan liitoilta näkemyksiä maakunnan kehittämisrahan ohjelmiin sitomattoman rahoituksen käytöstä. Vastauksissaan liitot korostavat, että rahoitus tulee mahdollisimman täysimääräisesti jakaa liitoille. Liittojen esittämät ja muut tiedossa olevat rahoitustarpeet ylittävät merkittävästi talousarviossa varatun määrärahan ilman Yrittäjänaisten Keskusliiton naisyrittäjyyskeskuksille ehdotta- 3
Ministerin vastaus maa 2,5 miljoonaa. Näin ollen ei ole mahdollisuuksia mittavaan rahoituksen kohdentamiseen naisyrittäjyyskeskusten luomiseen. Valtioneuvosto päättää maakunnan kehittämisrahan alueellisesta jaosta alkuvuodesta. Yrittäjyyden edistäminen on hallituksen keskeisiä tavoitteita. Alueiden kehittämisessä sisäasiainministeriö lisää toimia, joilla vahvistetaan naisten yrittäjyyden edellytyksiä. Vuoden 2004 aikana järjestettävillä valtakunnallisilla ja alueellisilla tilaisuuksilla mm. jaetaan tietoja hyvistä käytännöistä yrittäjyyden edistämiseksi sekä keinoista toteuttaa hallitusohjelman mukaista sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista alueiden kehittämisessä. EU-osarahoitteisten ohjelmien rahoitusta naisyrittäjyyden edistämiseen tehostetaan ja kansallisissa ohjelmissa kiinnitetään huomiota tähän asiaan. Myös esitettyjä naisyrittäjyyskeskuksia voidaan toteuttaa maakunnallisina tai ylimaakunnallisina hankkeina EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Vuoden 2004 aikana valmistuvassa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa esitetään toimia naisten yrittäjyyden edistämiseksi maaseudulla. Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2004 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen 4
Ministerns svar KK 676/2003 vp Tarja Cronberg /vihr Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Tarja Cronberg /gröna undertecknade skriftliga spörsmål SS 676/2003 rd: Vad ämnar regeringen göra för att främja kvinnlig företagsamhet och för att det koncept för regionala kompetenscentra för kvinnlig företagsamhet som Yrittäjänaisten Keskusliitto föreslår skall förverkligas? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Ett av de främsta målen för regionutvecklingen är att främja företagsamhet. Främjande av kvinnlig företagsamhet stöder regionernas vitalitet och gör det möjligt att skapa nya arbetsplatser särskilt inom servicebranschen. Det förslag till ett nytt kompetenskoncept för utvecklande av det regionala kvinnoföretagandet som Yrittäjänaisten Keskusliitto lagt fram sammanfaller väl med målsättningarna i regeringens politikprogram för företagsamhet och i det handlingsprogram för genomförandet av jämställdheten som är under beredning. Man har goda erfarenheter av denhär typen av arbete i flera regioner, bl.a. i Norra Karelen, Mellersta Österbotten, Österbotten, Satakunta och Norra Savolax. Under åren 1995 2003 har s.k. resurscentra för kvinnor verkat med hjälp av ca ett tiotal olika typer av projektfinansiering. Man har även startat nya projekt i flera regioner. Verksamheten kompletterar de myndighets- och nyföretagartjänster som finns för att underlätta inledande av företagsverksamhet. Gruppverksamhet och s.k. stöd av kvinnliga företagare har visat sig vara bra medel för att hjälpa kvinnor att bli företagare. Tack vare aktiva kvinnor har arbetsplatser skapats, tjänster upprätthållits och förmågan till regionalt utvecklingsarbete stärkts i landskapen. Utgående från de erfarenheter man gjort är det tydligt att verksamheten bör stärkas i syfte att främja företagsamheten och stärka den regionala utvecklingsverksamheten. För detta ändamål kan landskapen använda landskapsutvecklingspengar och andra regionala finansiella instrument enligt egen prövning. Enligt regionutvecklingslagen kan inrikesministeriet använda en del av landskapsutvecklingspengarna för utvecklingsprojekt som gäller flera än en region eller som är av vikt för hela landet. Inrikesministeriets finansiering används främst till att genomföra sådana särskilda program som avses i regionutvecklingslagen. I statsbudgeten för 2004 uppgår anslaget för landskapsutvecklingspengar (mom. 26.98.43) till 33 900 000 euro. Av detta anslag används uppskattningsvis 9 500 000 euro för genomförande av programmet för kompetenscentra och 10 000 000 euro för utveckling av regioncentra och finansiering av stadspolitiska åtgärder. För finansiering som inte bundits vid program används uppskattningsvis 14 000 000 euro. Merparten av denna finansiering anvisas landskapsförbunden för stärkande av den regionala kompetensgrunden, som också kvinnlig företagsamhet i flera avseenden anknyter till. Inrikesministeriet har bett om landskapsförbundens åsikter om hur den finansiering med landskapsutvecklingspengar som inte bundits vid program kunde användas. Förbunden understryker i sina svar att finansieringen i mån av möjlighet skall anvisas förbunden till sitt fulla belopp. 5
Ministerns svar Tillsammans med de finansieringsbehov som man redan känner till överskrider de finansieringsbehov som förbunden framför betydligt anslaget i budgeten utan de 2,5 miljoner euro för centra för kvinnliga företagare som Yrittäjänaisten Keskusliitto föreslår. Det finns sålunda inga möjligheter att i större utsträckning finansiera inrättande av centra för kvinnliga företagare. Statsrådet beslutar om den regionala fördelningen av landskapsutvecklingspengarna i början av året. Främjande av företagsamhet hör till regeringens viktigaste mål. I regionutvecklingen kommer inrikesministeriet att vidta ytterligare åtgärder i syfte att öka förutsättningarna för kvinnlig företagsamhet. Under 2004 kommer det att ordnas nationella och regionala evenemang där man bl.a. informerar om hur företagsamhet kan främjas på ett ändamålsenligt sätt och om medel för att i enlighet med regeringsprogrammet genomföra mainstreaming av könsperspektivet i regionutvecklingen. Finansieringen av EU-delfinansierade program för främjande av kvinnlig företagsamhet ökas och i nationella program beaktas könsperspektivet. Även sådana centra för kvinnliga företagare som föreslås kan förverkligas som projekt i landskapen eller över landskapsgränserna med medel ur EU:s strukturfondsprogram. I det landsbygdspolitiska helhetsprogram som blir klart 2004 föreslås åtgärder för främjande av kvinnlig företagsamhet på landsbygden. Helsingfors den 13 januari 2004 Region- och kommunminister Hannes Manninen 6