Aika Tiistai 29.8.2017 klo 17.15 Paikka Seurakuntakeskus, Aulakahvio (katutaso), Savilahdenkatu 20 Läsnä Juha Palm, tuomiorovasti, puheenjohtaja Marjukka Tikka, varapuheenjohtaja Juha Hasanen, jäsen Heikki Huttunen, jäsen Juha Kontinen, jäsen Seija Kuikka, jäsen Timo Leskinen, jäsen, poissa, varajäsenenä Eila Leppänen Pauli Nieminen, jäsen, poissa, varajäsenenä Jarno Strengell Vuokko Pietarila, jäsen Pekka Siikavirta, jäsen Kirsi Töyrynen, jäsen Monica Valjakka, jäsen Heikki Väätäinen, jäsen Läsnäolo- ja puheoikeudella Petri Pekonen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eeva-Riitta Hahtola, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Viranhaltijat Markku Salmi, hallintojohtaja Tiina Snicker, talouspäällikkö Krista Eskelinen, tiedottaja Riitta Niemi, hallinnon sihteeri Poissa Timo Leskinen, varajäsenenä Eila Leppänen Pauli Nieminen, varajäsenenä Jarno Strengell Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjanpitäjä Juha Palm Markku Salmi Riitta Niemi
126 130 Kokouksen avaus 131 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkolain 7 luvun 4 :n mukaan seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 11 jäsentä, joten päätösvaltaisuuteen tarvitaan heistä vähintään seitsemän henkilön läsnäolo. Kirkkojärjestyksen 9 luvun 1 :n mukaan Kirkkoneuvosto päättää kokoontumisensa ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto kokoontuu myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Samalla on kokouksesta ilmoitettava myös kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan 14.2.2017 päättänyt, että kokouskutsut toimitetaan postin kuljetettavaksi viisi päivää ennen kokousta (postitettu 24.8.2017). Päätös: 132 Pöytäkirjan tarkastajat Kirkkoneuvoston ohjesäännön 2 luvun 8 :n mukaan Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Ehdotus: Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Marjukka Tikka ja Heikki Huttunen. 133 Työjärjestys Ehdotus: Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään osanottajille lähetetty esityslista. 134 Kirkkovaltuuston 30.5.2017 päätösten täytäntöönpano Kirkkolain 10 luvun 6 :ssä säädetään kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonnasta seuraavaa: Jos kirkkoneuvosto katsoo, että kirkkovaltuuston päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä tai menee valtuuston toimivaltaa ulommaksi taikka muutoin on lainvastainen, kirkkoneuvoston tulee jättää päätös täytäntöön panematta ja syyn tähän ilmoittaen viipymättä saattaa asia valtuuston uudelleen käsiteltäväksi.
127 Taloussääntö Määräalan myyminen / Ari ja Päivi Sutinen Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto 1) toteaa, että kirkkovaltuuston kokouksessa 30.5.2017 päätökset syntyivät laillisessa järjestyksessä; ja 2) päättää, että päätökset pannaan täytäntöön ottaen huomioon kirkkolain 25 luvun 1 :n säännökset täytäntöönpanosta. Päätös: 135 Talousarvion toteutuminen 30.6.2017 Taloudellisen tilan kehittymisestä raportoidaan kirkkoneuvostolle neljännesvuosittain. Tämä raportointi kohdistuu kuluvan vuoden toteumaan 30.6.2017 mennessä, jolloin 50 % vuodesta on kulunut. Raportointi sisältää vain ulkoiset kulut. Käyttötalouden tuotot ovat toteutuneet 30.6.2017 mennessä talousarvioon verrattuna 59,9 prosenttisesti. Korvauksista on kertynyt 28,4 %, myyntituotoista 37,3 %, maksutuotoista 47,3 % ja vuokratuotoista 51,8 %. Metsätalouden tuotoista on kertynyt budjetoituun verrattuna 77,4 %, keräystuotoista 84,1 % ja tuista ja avustuksista 29,1 %. Pysyvien vastaavien myyntivoitot on kirjattu vuoden 2016 alusta lukien käyttötalouteen muihin tuottoihin. Myyntivoittoa on kertynyt Piutulan tilan määräalan myynnistä 50.000 euroa. Se on kirjattu muihin tuottoihin, joita oli yhteensä 145.000 euroa. Toimintatuotot olivat 30.6. yhteensä 1.148.622 euroa. Toimintakulut ovat toteutuneet ajankohtaan nähden hyvin. Niiden toteuma on vertailuajankohtana 46,9 % ja kokonaissumma 4.956.081 euroa. Toimintakuluissa on pysyvien vastaavien myyntitappiota Suomenniemen pappilan myymisestä noin 60.000 euroa. Tiliryhmittäin kulut ovat toteutuneet budjettiin verrattuna seuraavasti: henkilöstökulut 47,2 %, palvelujen ostot 44,8 %, vuokrat 44,4 %, aineet ja tarvikkeet 43,4 %, annetut avustukset 53,9 % ja muut toimintakulut 69,0 %. Pääluokkatasolla toteumavertailun luvut ovat tasapainossa budjettiin verrattuna. Toteumien tilanne on seuraava: Toteuma 2016 Budjetti 2017 Tot 1-6 2016 Tot 1-6 2017 Käyttö-% (vrt. budj.) Hallinto Tuotot 109 519 79 685 34 378 36 954 46,4 Kulut -1 303 475-1 339 730-695 593-661 604 49,4 Netto -1 193 956-1 260 045-661 215-624 650 49,6 Seurakuntatyö Tuotot 549 617 437 800 210 451 261 019 59,6 Kulut -5 041 854-5 310 100-2 612 285-2 478 981 46,7 Netto -4 492 237-4 872 300-2 401 834-2 217 962 45,5 Hautaustoimi Tuotot 210 128 242 300 96 608 118 486 48,9
128 Kulut -899 437-894 000-421 596-404 864 45,3 Netto -689 309-651 700-324 988-286 378 43,9 Kiinteistötoimi Tuotot 1 108 999 1 157 940 682 888 732 163 63,2 Kulut -2 987 147-3 026 855-1 440 438-1 410 632 46,6 Netto -1 878 148-1 868 915-757 550-678 469 36,3 Yhteensä Tuotot 1 978 263 1 917 725 1 024 325 1 148 622 59,9 Kulut -10 231 913-10 570 685-5 169 912-4 956 081 46,9 Netto -8 253 650-8 652 960-4 145 587-3 807 459 44,0 Toimintakate on -3 807.459 euroa, mikä on budjetoidusta 44,0 %. Se on noin 340.000 euroa vuoden 2016 vastaavaa ajankohtaa parempi. Säästöä on syntynyt kaikissa tiliryhmissä. Merkittävin muutos on henkilöstökuluissa, jotka ovat laskeneet noin 200.000 eurolla. Lomarahojen leikkauksen vaikutus tästä on noin 100.000 euroa. Toimintakatteen jälkeiset erät ovat seuraavat: Toteuma 2016 Budjetti 2017 Tot 1-6 2016 Tot 1-6 2017 Käyttö-% (vrt budj.) Toimintakate -8 253 650-8 652 960-4 145 587-3 807 459 44,0 Verotulot 10 889 467 10 680 000 6 196 992 5 753 154 53,9 Verotuskulut -159 925-160 000-79 962-76 350 47,7 Keskusrahastomaksut -899 004-900 000-516 095-440 715 49,0 Rahoitustuotot ja -kulut 45 470 102 500 58 191 151 466 147,8 Vuosikate 1 622 378 1 069 540 1 513 539 1 580 096 147,7 Poistot -701 993-742 000-349 380-361 509 48,7 Tilikauden tulos 920 385 327 540 1 164 159 1 218 587 372,0 Poistoeron vähennys 118 300 118 000 59 171 58 079 49,2 Tilikauden ylijäämä 1 038 685 445 540 1 223 330 1 276 666 286,5 Verotuloja ja valtionrahoitusta on kertynyt vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä noin 5.753.000 euroa, mikä on 53,9 % arvioista. Kirkollisveron kertymä on toteutunut 54,1 prosenttisesti ollen noin 5.197.000 euroa, kun vuonna 2016 vastaavana ajankohtana kertymä oli 5.475.000 euroa. Kirkollisveron tilitykset ovat näin ollen vähentyneet noin 280.000 eurolla vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Kirkollisverojen toteumaprosentti on koko vuotta ajatellen liian optimistinen, koska marraskuussa tehtävä maksuunpanotilitys muuttaa tilannetta. Valtionrahoitusta on kirjattu kesäkuun loppuun mennessä 533.000 euroa. Vuosikate 30.6.2017 on 1.580.096 euroa, mikä on noin 70.000 euroa edellistä vuotta parempi. Tilikauden ylijäämä 30.6. oli 1.276.000 euroa. Poistotaso on matala eikä se vastaa keskimääräistä investointitasoa. Talousarviossa vuodelle 2017 suunnitellut investoinnit ovat yhteensä 1.333.000 euroa. 30.6.2017 mennessä investointikuluja on toteutunut noin 295.000 euroa. Yhtään investointihanketta ei ole vielä päätetty.
129 Avaavan taseen loppusumma oli 27.757.117 euroa. Taseen loppusumma 30.6.2017 on 28.815.104 euroa. V A S T A A V A A Toteutuma 30.6.2017 1.1.2017 Pysyvät vastaavat 20 693 195 20 924 914 Toimeksiantojen varat 1 688 927 1 613 144 Vaihtuvat vastaavat 6 432 982 5 219 059 V A S T A A V A A 28 815 104 27 757 117 Oma pääoma 23 214 314 21 937 649 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 1 841 978 1 900 057 Toimeksiantojen pääomat 1 869 711 1 780 256 Vieras pääoma 1 889 101 2 139 155 V A S T A T T A V A A 28 815 104 27 757 117 Rahoituslaskelman mukaan rahavarat ovat kuluneen vuoden aikana kasvaneet noin 1.200.000 eurolla. Kasvu johtuu investointien ajoittumisesta loppuvuoteen. Vuodelle 2017 budjetoiduista investoinneista on rahoittamatta 1.040.000 euroa. Myös loppuvuoden verotulotilitykset pienentävät kassavarojen kasvua. Lainoja on lyhennetty 190 000 eurolla. Hautainhoitorahaston toimintatuotot olivat kesäkuun loppuun mennessä noin 160.000 euroa ja toimintakulut 150.000 euroa. Toteuma on budjetoidun mukainen. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto käsittelee talousarvion toteuman 30.6.2017. Päätös: 136 Tuloveroprosentti vuodelle 2018 Kirkkolain 15 luvun 2 :n mukaan kirkkovaltuusto vahvistaa tuloveroprosentin. Tuloveroprosentti vahvistetaan lähimpään 0,05 prosenttiyksikköön. Verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli vuonna 2015 koko kirkossa 1,37 prosenttia. Vuonna 2017 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkollisveroprosentti on 1,5. Vuoden 2017 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on kirkollisverotuloa kertynyt 6.110.000, mikä on 63,7 prosenttia budjetoidusta kirkollisverosta. Kertymä on noin 300.000 pienempi kuin vuonna 2016 vastaavana ajankohtana. Laskua tilitetyissä kirkollisveroissa on 4,8 prosenttia. Tilitettävien kirkollisverojen jako-osuus on alentunut helmikuussa 2017. Koko kirkon jako-osuus on nyt 2,88 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 2,97 prosenttia. Jako-osuuksien muutoksilla pyritään ennakoimaan verotulokertymää muun muassa seurakuntien jäsenmäärän laskiessa. Seurakuntakohtaiset erot ovat tässä suhteessa suuria. Verohallinnon ennakkotiedon mukaan Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkollisverotulot laskivat vuonna 2016 1,6
130 prosentilla. Heinäkuun verotulokertymän mukaan laskettu arvio kirkollisveron määrästä vuodelle 2017 on 9.450.000, mikä on 2,1 prosenttia budjetoitua vähemmän. Valtionrahoituksen, jolla rahoitetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä; hautaustointa, väestökirjanpidon tehtäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoa, määrä on 1.065.000 euroa. Se on lähellä vuoden 2016 tasoa. Tilitettävä määrä on sidoksissa kunnan väkilukuun. Verotulojen kertymätiedot vuosilta 2012 2016 sekä arvioidut kertymät vuosille 2017 ja 2018 (veroprosentti 1,5 %) on esitettynä seuraavassa taulukossa. Kirkollisvero Muutos-% Valtionrahoitus/ yhteisövero Muutos-% Yhteensä Muutos-% 2013 9 946 531 3,9 % 897 355 8,1 % 10 843 886 4,2 % 2014 9 839 341-1,1 % 1 005 947 12,1 % 10 845 288 0,0 % 2015 9 998 049 1,6 % 1 096 104 9,0 % 11 094 153 2,3 % 2016 9 660 574-3,4 % 1 228 913 12,1 % 10 889 487-1,8 % 2017b 9 600 000-0,6 % 1 080 000-12,1 % 10 680 000-1,9 % 2017e (vrt. 2016) 9 450 000-2,2 % 1 065 000-13,3 % 10 515 000-3,4 % 2018b (vrt 2017e) 9 350 000-1,1 % 1 060 000-0,5 % 10 410 000-1,0 % Vuoden 2016 valtionrahoituksen ja yhteisöveron korkeampi määrä johtuu siitä, että kyseisenä vuonna seurakunnille tilitettiin valtionrahoituksen lisäksi yhteisöveroa edellisiltä vuosilta. Vuoden 2018 talousarvion valmistelu on aloitettu keväällä 2017. Talousarvion laadintaohjeen budjetin raami on muodostettu vuoden 2016 talousarvion toteuman perusteella. Budjettiraami sisältää toimintatuottojen osalta pääluokasta riippuen 0 2 prosentin korotukset. Palkankorotusvaraus on 1 %. Muiden käyttötalouden kulujen osalta määrärahojen korotusprosentti on 1 2,5 prosenttia pääluokasta riippuen. Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna budjettikehyksen toimintatuotot kasvavat 5,1 prosentilla ja toimintakulut laskevat 1,9 prosentilla. Toimintakate paranisi näin vuoden 2017 talousarvioon verrattuna 3,4 prosentilla ollen 8.355.000 euroa. Näillä perusteilla vuoden 2018 tuloslaskelmaraami, jota on oikaistu kevääseen verrattuna verotulokertymän osalta, on seuraava: TOT 2016 TA 2017 ENNUSTE 2017 KEHYS 2018 MUUTOS-% vs. TOT 2016 MUUTOS-% vs. TA 2017 TOIMINTAKATE -8 253 650-8 652 960-8 100 000-8 355 000 1,2 % -3,4 % Verotulot ja valtion rahoitus 10 889 487 10 680 000 10 515 000 10 410 000-4,4 % -2,5 % Verotuskulut -159 925-160 000-160 000-150 000-6,2 % -6,3 % Keskusrahastomaksut -899 004-900 000-900 000-900 000 0,1 % 0,0 % Rahoitustuotot- ja kulut 45 470 102 500 150 000 100 000 119,9 % -2,4 % VUOSIKATE 1 622 378 1 069 540 1 505 000 1 105 000-31,9 % 3,3 % Poistot ja arvonalentumiset -701 993-742 000-750 000-750 000 6,8 % 1,1 % TILIKAUDEN TULOS 920 385 327 540 755 000 355 000-61,4 % 8,4 % Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) 118 300 118 000 118 000 118 000-0,3 % 0,0 %
131 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 038 685 445 540 873 000 473 000-54,5 % 6,2 % Vuoden 2017 käyttötalouden toteuman arvioidaan kehittyvän myönteiseen suuntaan johtuen muun muassa lomarahojen leikkaamisesta sekä talouden tasapainotustoimenpiteistä. Verotulot laskevat vuodesta 2016, mutta vuosikatteen ennakoidaan olevan budjetoitua parempi. Tähän vaikuttavat myös rahoituserät. Strategian mukaisesti tavoiteltavana vuosikatetasona pidetään 1,5 miljoonaa euroa, jotta tarpeelliset investoinnit saadaan rahoitettua tulorahoituksella. Tämä tavoite onkin saavutettu kolmessa viimeisessä tilinpäätöksessä. Nyt tavoitteena on säilyttää viimeksi kuluneina vuosina saavutettu toiminnan ja talouden tasapino. Sen edellytyksenä on, että toiminta mitoitetaan verotulojen, valtionrahoituksen ja muiden tulojen mukaiseksi. Vuoden 2017 ennusteeseen ja talousarvioraamiin tulee tässä vaiheessa suhtautua varauksella. Ennusteita tarkennetaan syksyn aikana, kun kuluvan vuoden uusia toteumaraportteja on käytettävissä, budjetin valmistelu etenee ja verotuloennusteet tarkentuvat. Muutokset otetaan huomioon talousarvion valmistelussa. Kokonaistilanne huomioon ottaen kirkollisveron nykyinen taso, 1,5 %, on järkevä. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää vahvistaa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vuoden 2018 kirkollisveron veroprosentiksi 1,50 %. Päätös: Toimenpiteet Esitys kirkkovaltuustolle 137 Investoinnit vuoden 2018 talousarviossa ja investointisuunnitelma vuosille 2019-2020 / lähetekeskustelu Kirkkovaltuuston hyväksymän strategian mukainen vuosikatetavoite on ilman satunnaisia eriä 1,5 miljoonaan euroa, jonka pitää kattaa sekä investoinnit että noin 210.000 euron suuruiset lainojen lyhennykset. Strategian lähtökohtana on lisäksi, että investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. Investointien osalta tämä tarkoittaa noin 1,3 miljoonan tasoa. Talousarviovuodelle suunnitellut investoinnit nyt käsiteltävässä suunnitelmaluonnoksessa ylittävät lainanlyhennysten kanssa strategian mukaisen vuosikatetavoitteen noin 200.000 eurolla. Sen sijaan vuodelle 2019 kirjatut investoinnit ja lainojen lyhennykset alittavat tavoitteen noin 500.000 eurolla. Vuoden 2020 suunnitelmaa rasittaa kustannusarvioltaan 1,4 miljoonan euron suuruinen hautaustoimen toimisto- ja henkilöstötilojen rakentaminen, joka tosin on strategiassa mainittu tavallista suurempi investointi, joihin strategiassa on pyritty varautumaan. Sen lisäksi vuodelle 2020 on merkitty tällä hetkellä vain Asunto Oy Savilahdenkatu 18 rahoitusvastikkeet. Talousarviovuodelle on nyt käsiteltävässä luonnoksessa merkitty sellaiset investoinnit, jotka sille on aiempien vuosien suunnitelmissa rakennusten kunnon ja käytettävyyden varmistamisen kannalta katsottu välttämättömäksi sijoittaa. Useat niistä ovat
132 hankkeita, joita on siirretty jo usean vuoden ajan hankkeiden riittävän tasaiseksi jakautumiseksi eri vuosille. Lähetekeskustelussa on mahdollista arvioida erityisesti investointien jakautumista talousarviovuodelle ja vuodelle 2019. Jos talousarviovuodelta katsotaan tarpeelliseksi siirtää joitain investointeja vuodelle 2019 menojen tasaamiseksi, kysymykseen tulisivat tuomiokirkon lehteriurkujen korjaus, Haukivuoren kirkon katon korjaus ja Suomenniemen kirkon vesikaton maalaus. Investointien priorisoinnista ja jaksottamisesta johtuen vuosille 2018-2020 esitetään muiden investointien alta jo muutaman kerran eteenpäin siirrettyä Lähemäen seurakuntatalon isohkoa IV- ja rakennusautomaatiojärjestelmän uusimishanketta, jota ei voi enää siirtää. Lisäksi talousarvioon esitetään muun muassa seurakuntakeskuksen uuden osan kiireelliseksi katsottavaa sokkelirakenteen korjausta ja maarakennustöitä sadevesikallistusten korjaamiseksi sisäpihan seinänvierustoilla tarvittavilta osin. Lähemäen hankkeen lisäksi muita tavallista isompia hankkeita suunnittelukaudella ovat edellä mainitut tuomiokirkon lehteriurkujen korjaus ja Haukivuoren kirkon katon korjaus. Vuodelle 2018 esitetään myös Pitäjänkirkon kellotapulin katon ruoste- ja rakennekorjauksia, joka siirrettiin vuodelta 2016 osana investointien tasaista jakamista eri vuosille ja avustuksen hakemiseksi hankkeeseen Kirkkohallitukselta. Avustusta ei kuitenkaan myönnetty. Suunnittelukauden suurin hanke tulisi olemaan Harjun hautausmaan uusien tilojen toinen vaihe, joka käsittää toimisto- ja henkilöstötilat. Varikko- ja korjaamotilat rakennettiin vuonna 2014. Tuolloin toinen vaihe suunniteltiin toteutettavaksi noin viiden vuoden päästä. Nykyiset tilat on todettu kuntoarvioissa ja katselmuksissa käyttötarkoitukseensa sopimattomiksi kuntonsa puolesta jo useita vuosia sitten. Nykyisten tilojen vaatima korjausaste todettiin niin korkeaksi, että päädyttiin uusien tilojen suunnitteluun ja toteuttamiseen kahdessa osassa. Tuolloin tehtiin myös valtaosa toimisto- ja henkilöstötilojen arkkitehti- ja muusta suunnittelusta siten, että muun muassa toisen vaiheen edellyttämät varaukset kunnallistekniikan osalta on tehty ensimmäisen vaiheen yhteydessä. Seuraavassa on esitelty vuosien 2018-2020 investointisuunnitelman kohteet ja tarvittaessa tarkemmat perustelut. Kooste investoinneista on liitteenä 1/137. Pianojen uusiminen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on suuri määrä pianoja, joista suurin osa sijaitsee Ristimäen alueella. Pianoja pitkään virittäneen Mikko Mäkivierikon poismenon johdosta musiikkityö etsi uuden pianonvirittäjän, joka on Suomen pianonvirittäjät ry:n puheenjohtaja Kari Perälä. Häneltä tilattiin myös kuntoarvio pianoista, koska Ristimäen alueen pianojen kunto on vaihteleva ja niissä on toimintaongelmia. Kuntoarvio paljasti soittimien olevan odotettuakin huonommassa kunnossa. Seurakunnan muiden alueiden pianotilanne on hyvä. Johtava kanttori on esittänyt, että Ristimäen alueelle hankitaan neljä uutta pianoa tai flyygeliä. Kustannusarvio 30.000 euroa. Tuomiokirkko Lehteriurkujen korjaus vuonna 2018. Korjauksen suunnittelutyöryhmän laatima kustannusarvio esitellään erikseen kokouksessa.
133 Pitäjänkirkko Kellotapulin katon ruoste- ja rakennekorjaukset ja maalaus vuonna 2018. Kustannusarvio 100.000 euroa. Hankkeeseen ei saatu kirkkohallituksen avustusta. As Oy Savilahdenkatu 18 Rahoitusvastikkeet vuosille 2018-2020, 98.000 euroa/vuosi. Mikkelin seurakuntakeskus Uuden osan sokkelin rakennekorjaukset ja maarakennustyöt sadeveden ohjaamiseksi pois sokkeleista tarvittavilta osin. Kustannusarvio 90.000 euroa vuodelle 2018. Ristimäkisalin AV-laitteet ovat vanhentuneet eivätkä vastaa salin omien ja ulkopuolisten käyttäjien vaatimuksia kokous- ja esityskäytössä. Esitetään toteutettavaksi vuonna 2018. Kustannusarvio 35.000 euroa. Vuonna 2016 korjatun vesikaton, -kourujen ja syöksytorvien maalaus vuonna 2019. Kustannusarvio 70.000 euroa. Sisätilojen huoltomaalaus sekä aula- ja porraslaatoitusten korjaus vuonna 2019. Kustannusarvio 120.000 euroa. Lähemäen seurakuntatalo Ilmanvaihtokoneiden ja IV-automaation uusiminen. Esitetään vuodelle 2018. Kustannusarvio 300.000 euroa. Haukivuoren kirkko Syksyllä 2013 tehdyssä katselmuksessa on todettu sekä katteen että ruodelaudoituksen olevan huonossa kunnossa ja osin laskeutunut. Aiemmin varsinkin myrskysateella vuotaneet jiirit korjattiin vuonna 2013. Se ei kuitenkaan ole riittävä toimenpide pidemmällä aikavälillä. Investointisuunnitelmassa esitetään katon korjausta vuodelle 2018, kustannusarvio 300.000 euroa. Korjauksen suunnitteluun on varattu määräraha kuluvalle vuodelle. Suomenniemen kirkko Vesikaton maalaus vuonna 2018. Kustannusarvio 150.000 euroa. Kirkkosalin maalaus vuonna 2019. Kustannusarvio 150.000 euroa. Kirkkojen kameravalvonta Tuomiokirkkoseurakunnassa on toteutettu vuosina 2014 ja 2016 Pitäjänkirkon ja tuomiokirkon kameravalvontajärjestelmät. Anttolan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen kameravalvontajärjestelmät esitetään toteutettavaksi vuonna 2018. Suomenniemen kirkossa on aiemmin asennettu valvontajärjestelmä, mutta sen päivittäminen tulee toteutettavaksi tässä yhteydessä. Kustannusarvio 120.000 euroa. Harjun kappeli Harjun kappeli on saneerattu 1996-1997. Jo usean vuoden ajan katselmuksissa on todettu korjaustarpeita kappelin julkisivun, kellotornin, vesikaton ja kappelisalin lattian
134 pinnoitteen osalta. Näistä vesikaton uusiminen räystäskorjauksineen ja rappauskorjaukset maalauksineen esitetään vuodelle 2019. Kustannusarvio 160.000 euroa. Uusitun vesikaton maalaus toteutettaisiin vuonna 2021 (seuraavan suunnittelukauden hanke), kustannusarvio 35.000 euroa. Hautaustoimi Uusien jäteastioiden hankkimisen kolmas ja neljäs vaihe vuosina 2018-2019. Kustannusarvio 20.000 euroa kummallekin vuodelle. Kaivinkoneen hankinta. Nykyisen koneen käyttöikä on tullut täyteen. Varaus 140.000 euroa vuodelle 2019. Harjun hautausmaan toimisto- ja sosiaalisten tilojen suunnittelu toteutettiin vuonna 2014 osana kokonaisuutta, johon sisältyivät toimisto- ja sosiaalisten tilojen lisäksi vuonna 2014 hankkeen ensimmäisenä vaiheena toteutettu varikko- ja korjaamotilojen rakentaminen. Toisen vaiheen eli toimisto- ja sosiaalisten tilojen hankesuunnitteluun ja toteutussuunnitelmien tarkentamiseen esitetään 10.000 euroa vuodelle 2019. Toteutus vuonna 2020, kustannusarvio 1.400.000 euroa. Yhteenveto: Nyt käsiteltävässä investointisuunnitelmaluonnoksessa vuodelle 2018 merkittyjen investointien loppusumma on liitteen 1/137 mukaisesti 1.493.000 euroa, vuoden 2019 hankkeiden summa 768.000 euroa, ja vuodelle 2020 tällä hetkellä tiedossa olevien hankkeiden loppusumma 1.498.000 euroa. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto käy lähetekeskustelun vuodelle 2018 esitettävistä investoinneista ja investointisuunnitelmasta vuosille 2019-2020. Päätös: 138 Tuomiokirkon lehteriurkujen korjaussuunnitelma Kirkkoneuvoston marraskuussa 2016 asettama tuomiokirkon lehteriurkujen korjauksen suunnittelutyöryhmä on jättänyt työskentelynsä tulokset kirkkoneuvostolle. Työryhmään nimettiin tuomiorovasti Juha Palm, kiinteistöpäällikkö Arto Vartiainen, urkuasiantuntija Marko Koskinen, kanttori Toni Pussinen, kanttori Mikko Kallio, joka toimii myös työryhmän kokoonkutsujana ja sihteerinä, sekä luottamushenkilöiden edustajina Marjukka Tikka ja Pekka Siikavirta. Kirkkoneuvosto nimesi työryhmän puheenjohtajaksi Marjukka Tikan. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Tämän lisäksi työryhmän asiantuntijajäsenet kokoontuivat työryhmän työsuunnitelman mukaisesti yhden kerran. Yksityiskohtainen korjaussuunnitelma on liitteenä 1/138. Kustannusarvio esitellään kokouksessa. Korjaus toteutetaan investointisuunnitelman mukaisesti vuonna 2018, mikäli kirkkovaltuusto hyväksyy korjausinvestoinnin talousarviokäsittelyn yhteydessä.
135 Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto merkitsee tuomiokirkon lehteriurkujen korjaussuunnitelman tietoonsa saatetuksi. Päätös: 139 Vuoden 1918 uhrien muistomerkki Mikkelin kaupungin alueellinen toimielin Ristiinan aluejohtokunta hankki syksyllä 2016 muistolaatan vuoden sodan 1918 uhrien muistoksi ja esitti kirkkoneuvostolle, että tuomiokirkkoseurakunta huolehtisi laatan tarvitseman kiven Ristiinan kirkon pihaalueelle ja laatan kiinnityksen siihen. Aluejohtokunta oli asian vireillepanovaiheessa lähestynyt vs. aluekappalainen Maija Haaparantaa kirjeellä, jossa hanketta esiteltiin seuraavasti: Ristiinan aluejohtokunta esittää Ristiinan kirkkotarhaan neljättä muistomerkkiä itsenäisen Suomen sodissa kaatuneiden muistoksi. He kaavailevat paikalle luonnonkiveä, jossa olisi laatat "Vuoden 1918 sodan uhrien muistolle" ja "Ristiinan aluejohtokunta Ristiinan alueseurakunta v. 2017". Kustannusarvio on 1.500, jonka aluejohtokunta ja seurakunta yhdessä maksaisivat. Haaparanta pyysi asiassa aloitteen tehneeltä Erkki Rantalaiselta lisätietoja muistomerkistä. Rantalaisen mukaan ajatuksena on, että Muistomerkki ei erottelisi ketään, vaan kaikkia sodassa kuolleita kohdeltaisiin samanarvoisesti. Ristiinassa on sankarihautausmaan yhteydessä vapaussodan muistomerkki, johon on kirjoitettu 13 sodassa kuolleen nimi. Sodassa ja sen seurauksea kuoli kuitenkin yli kaksinkertainen määrä ristiinalaisia. Nykyisessä muistomerkissä on vain valkoisten puolella taistelleitten nimiä. Usealla paikkakunnalla on muistomerkki punaisten puolella taistelleille sotavainajille. Ristiinaan suunnitellun muistomerkin teksti voisi olla täysin neutraali esimerkiksi Vuoden 1918 sodan uhrien muistolle. Näin kaikki sodan uhrit saisivat yhteisen muistomerkin. Erkki Rantalaisen laatima luettelo ja selvitys vuoden 1918 sodan ristiinalaisista uhreista on liitteenä. Liite 1/139. Tiedot on koottu Kansallisarkiston Suomen Sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Aluejohtokunnan esityksestä ei käynyt ilmi muistomerkin kokonaissuunnitelmaa kustannusarvioineen, sen ajateltu tarkempi sijoituspaikka, eikä se, mikä taho vastaisi muistomerkin ylläpidosta. Aluejohtokunta oli hankkinut muistomerkkiin kiinnitettäväksi suunnittelemansa muistotaulun ennen kuin hankkeen edellyttämistä muista toimenpiteistä oli sovittu seurakunnan kanssa. Tiedot muistotaulusta käyvät ilmi liitteenä olevasta tilausvahvistuksesta. Liite 2/139. Seurakunnan arvion mukaan kustannettavaksi ja asennettavaksi esitetyn kiven ja muistotaulun kiinnityksen kustannukset ovat huomattavasti laattaa kalliimmat. Ylipuutarhuri Jaana Nyström on toimittanut asiasta seuraavan selvityksen: Jos muistomerkki tulisi sankarihauta-alueen yhteyteen, ei sinne voisi sijoittaa mitä tahansa kiveä. Suunnitelma, itse muistomerkki, sekä perustamis- ja asennuskustannukset olisivat 1.500-5.000, riippuen siitä mitä lähdetään tavoittelemaan. Kirkkohallitus on myös ohjeistanut, että jos kirkkopihan tai sankarihauta-alueen rakenteita (ai-
136 dat, portit ym.) muutetaan, niihin pitää kysyä kirkkohallitukselta lupa. Jos kirkkoneuvosto lähtee hanketta viemään eteenpäin, kirkkohallitukselle pitää tehdä lupahakemus sankarihauta-alueelle tehtävistä muutoksista. Suunnitelmat pitää olla hyvät, jotta hanke pääsee toteutukseen asti. Laatan sijoittaminen jonnekin muualle vaikuttaisi paremmalta vaihtoehdolta. Muistomerkin idea on ilmeisesti kunnioittaa kaikkia 18- sodan aikana kärsineitä, ei vain puolensa omasta tahdostaan valinneita. Valkoisilla on kirkon vieressä oma muistomerkki, sekä viime sodan aikana Karjalaan jääneillä. Luvan hakemisella Kirkkohallitukselta tarkoitetaan Kirkkolain 14 luvun 2 :n mukaista alistusmenettelyä, jonka mukaan muistomerkkisuunnitelmasta tulee pyytää Museoviraston lausunto, hyväksyä suunnitelma kirkkovaltuustossa ja alistaa se tuomiokalitulin lausunnolla varustettuna Kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkoneuvosto käsitteli aluejohtokunnan esitystä kokouksessaan 17.1.2017 keskustelupykälänä, mutta ei tehnyt asiasta päätöstä, koska neuvoston toimivaltuudet eivät riittäneet siihen, ja koska asiaan liittyy näkökohtia, joita alueneuvosto ei ole huomioinut asiaa käsitellessään. Aluejohtokunnalle ilmoitettiin, että asia ei ole yksin seurakunnan päätettävissä, koska sijoituspaikaksi on esitetty kirkkolailla suojeltua kirkon pihaa, mikä edellyttää Museoviraston lausuntoa ja sen jälkeen tarvittaessa vahvistamismenettelyä Kirkkohallituksessa. Myös muistomerkin kustannukset olisivat huomattavasti aluejohtokunnan arvioimaa suuremmat. Vaikka kyseeseen tulisi luonnonkivi, hanke vaatii riittävän tasoisen suunnitelman itse merkistä ja sen asennuksesta sekä sijoituspaikasta. Seurakunnassa suunnitelmat vaativat valtuustokäsittelyn, jonka jälkeen myös hiippakunnan tuomiokapituli antaa niistä lausuntonsa Kirkkohallitukselle, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen. Aluejohtokunta käsitteli asiaa kokouksessaan 8.2.2017 seurakunnan esittämistä näkökohdista, ja päätti esittää kirkkoneuvostolle, että hanketta jatkettaisiin, ja sitä perusteltiin seuraavilla seikoilla: - tarkoitus on toteuttaa hanke pienin kustannuksin - aluejohtokunnan kustannusarvio muistomerkille oli 1.500 euroa, joka jaettaisiin aluejohtokunnan ja seurakunnan kanssa. Laatta maksoi 774,38 euroa - kivi voisi olla kaunis ristiinalainen luonnonkivi - kiven hankinta ja sen kuljetus kirkon viereen on luvattu tehdä talkoohengessä - laatan kiinnitys voidaan tilata paikalliselta kiviveistämöltä - kiven alustana voi toimia sorapeti. Valettu betonilaattakaan ei ole kallis, jos se katsotaan paremmaksi. Ristiinan aluejohtokunta piti kirkon pihaa muistomerkin ainoana oikeana sijoituspaikkana viitaten siihen, että myös Suomenniemellä on punaisten muistomerkki kirkon yhteydessä olevalla hautausmaalla. Ristiinan muistomerkki olisi tarkoitettu kaikille kansalaissodan uhreille, ei vain punaisten puolella kuolleille. Mikäli lupien ja kiven hankinta ylittää laatan hinnan, on aluejohtokunta valmis neuvottelemaan asiasta. Aluejohtokunnan vuoden 2016 määrärahat ovat erittäin rajalliset. Aluejohtokunta ei kuitenkaan halua, että arvokas asia kaatuu rahoitukseen ja toivoi, että sen toteuttamiseen suhtauduttaisiin myönteisesti.
137 Asiassa aloitteen tehnyt ja vuoden 1918 sotasurmia selvittänyt Erkki Rantalainen on lisäksi esittänyt, että muistomerkin hankinnalle löytyy paikallisia tukijoita ja toivonut, että tuomiokirkkoseurakunta suhtautuisi myönteisesti hankkeeseen ja järjestäisi sille tarvittavat luvat. Aluejohtokunnan esittämät uudet näkökohdat jättivät kuitenkin edelleen avoimiksi niin muistomerkin suunnitteluun, suunnittelutapaan ja kustannuksiin kuin lopullisiin kustannuksiinkin liittyvät yksityiskohdat, jotka ovat olennaisia sekä muistomerkkisuunnitelmien hyväksymisprosessin että johtokunnan ja seurakunnan kustannusosuuksin määrittelyn osalta. Mikäli hankkeelle on tiedossa paikallisia tukijoita, ne on syytä selvittää tarvittavine sitoumuksineen ennen kuin rahoituksen osalta on mahdollista tehdä päätöksiä. Kirkkoneuvosto arvioi hankkeen toteuttamismahdollisuuksia kokouksessaan 14.3.2017 edellä esitettyjen näkökohtien pohjalta ja päätti edellyttää hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi aluejohtokunnan kanssa, 1) että hankkeesta laaditaan asiantuntijatasoiset suunnitelmat ja kustannusarvio käsittelyn pohjaksi seurakunnassa, Museovirastossa, Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulissa ja Kirkkohallituksessa; 2) että aluejohtokunta selvittää hankkeen mahdolliset ulkopuoliset rahoittajatahot ja niiden osuudet kustannuksista; 3) että kaikki hankkeesta aiheutuneet lopulliset ulkoiset kustannukset jaetaan tasan aluejohtokunnan ja seurakunnan kesken riippumatta siitä, saadaanko hankkeen lopulliselle toteuttamiselle lupa Kirkkohallitukselta; 4) että mikäli aluejohtokunta saa hankkeelle ulkopuolisia rahoittajia, aluejohtokunta ja seurakunta jakavat keskenään tasan näiden rahoitusosuuksien jälkeen jäävät ulkoiset kustannukset; ja 5) että seurakunnan edustajat neuvottelevat aluejohtokunnan edustajien kanssa hankkeen toteutuksesta ja edellytyksistä. Tuomiorovasti Juha Palm, hallintojohtaja Markku Salmi, ylipuutarhuri Jaana Nyström ja kiinteistöpäällikkö Arto Vartiainen toimittivat muistomerkkihankkeeseen liittyvän katselmuksen Ristiinan kirkon piha- ja sankarihauta-alueella Erkki Rantalaisen ja aluejohtokunnan puheenjohtajan Jari Viitikan kanssa sekä neuvottelivat hankkeen lähtökohdista ja toteuttamisedellytyksistä. Samassa yhteydessä katselmoitiin muistomerkiksi soveltuvia kiviä Ristiinassa sijaitsevalta louhostyömaalta, joista myöhemmin päädyttiin valitsemaan kooltaan ja muodoltaan sopivimmaksi arvioitu kivi. Kuva kivestä on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sähköpostitse. Kivi puhdistettiin Ristiinan hautakiviveistämössä. Koska johtokunnan esittämä alkuperäinen suunnitelma oli ristiinalaisen luonnonkiven käyttäminen muistomerkkinä, kivi valittiin siten, että se ei vaadi muuta käsittelyä kuin puhdistuksen. Kiven korkeus on 142 cm, josta maan pinnalle jäisi noin 105 cm. Leveys leveimmästä kohdasta on 95 cm, ja laatan kiinnityskohdasta 75 cm. Syvyys on 50 cm. Muistomerkin sijoittamissuunnitelma havainnekuvineen tilattiin arkkitehti Heikki Kirjalaiselta. Lähtökohtana oli, että muistomerkki sijoitetaan kirkon pihan kaakkoiskulmaan kellotapulin ja Karjalaan jääneiden muistomerkin väliselle nurmialueelle siten, että se olisi linjassa sen kohdalla olevan käytävän kanssa. Muistomerkki upotetaan alaosastaan maahan riittävä perusta varmistaen, mutta sen yhteyteen ei tehdä uutta
138 käytävää olemassa olevien käytävien lisäksi. Ympäröivän nurmikon arvioidaan kestävän merkillä mahdollisesti tapahtuvat huomionosoitukset ja muun kulkemisen, jota ei arvioida tapahtuvan suuressa määrin. Arkkitehdin laatimat kuvasovitteet sekä asemapiirustus muistomerkistä ja sen sijoittamisesta on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sähköpostitse. Ristiinan seurakunta ja kirkko Ristiina erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1649 Suur-Savon eli Mikkelin kirkkopitäjästä. Samana vuonna valmistui Pietari Brahen puolison Kristiina Katariina Brahen rakennuttama seurakunnan ensimmäinen kirkko. Siinä oli osittain maalattia. Seurakunta sai nimensä Kristiina Brahen mukaan. Kristiina oli sekä kreivitär että Kajaanin paronitar. Vanha kirkko rappeutui ja kävi pieneksi. Seurakunnan nykyinen ristikirkko valmistui samalle paikalle vuonna 1775 ja sen rakennusmestarina toimi Eskil Collenius Sortavalasta. Kirkkoa on laajennettu vuonna 1844. Alttaritaulu esittää Jeesusta vastaanottamassa työtätekeviä ja raskautettuja. Sen on maalannut Alexandra Såltin. Kellotapuli on rakennettu 1752. Kirkkoon mahtuu 780 ihmistä. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1997. Pietari ja Kristiina Brahen muotokuvat ovat eräiden arvioiden mukaan Ristiinan kirkon ja koko Etelä-Savon suurin taideaarre. Ne ovat ainoat elävästä mallista tehdyt maalaukset heistä. Taulut on tehty ennen vuotta 1650. Kirkon aidatulla piha-alueella on vapaussodassa kaatuneiden (valkoisten) muistopatsas, talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden sankarihaudat ja vuonna 1951 valmistunut kuvanveistäjä Ilmari Wirkkalan suunnittelema kookas sankariristi, Karjalaan jääneiden muistomerkki, joka koostuu kahdesta erillisestä edustaltaan hiotusta kivestä, sekä Suomen sodan sankarin Otto von Fieandtin Viipurista siirretty hautamuistomerkki. Kuvat muistomerkeistä on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sähköpostitse. Kirkon pihalla on myös Vänrikki J.G. Teetgrenin ja Augusta Vilhelmina Teetgrenin hautakivi sekä Lagman G.W. Branderin ja Lagmanskan L.C. Branderin haudan risti. Kaikkien muistomerkkien sijainti ilmenee asemapiirustuksesta. Ristiinan seurakunnasta tuli kunta- ja seurakuntaliitoksen myötä osa Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaa 1.1.2013. Sopimus muistomerkin kustannusten jakamisesta Ristiinan aluejohtokunnan kanssa käydyssä neuvottelussa sovittiin, että muistomerkkihankkeen kustannusten jakamisesta laaditaan sopimus. Hallintojohtajan laatima sopimusluonnos on liitteenä. Liite 3/139. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto 1) päättää pyytää Ristiinan kirkon pihalle sijoitettavaksi esitetystä vuoden 1918 sodan uhrien muistomerkistä ja sijoitussuunnitelmasta Museoviraston lausunnon; ja
139 2) hyväksyy osaltaan Ristiinan aluejohtokunnan kanssa tehtävän sopimuksen muistomerkin kustannusten jakamisesta seurakunnan ja aluejohtokunnan kesken. Päätös: Toimenpiteet Lausuntopyyntö Museovirastolle, tiedoksi ja toimenpiteitä varten kustannustenjakosopimuksen osalta Ristiinan aluejohtokunta, tiedoksi Erkki Rantalainen, ylipuutarhuri Jaana Nyström ja Kirkkohallitus/Harri Palo ja Antti Pihkala 140 Palaute kirkolliskokouksen kirkkohallitukselle antamista toimenpidepyynnöistä Kirkolliskokous hyväksyi 4.5.2017 tulevaisuusvaliokunnan mietinnön 1/2017. Päätös sisältää 17 kirkkohallitukselle kohdistettua toimenpidepyyntöä. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan kirkkohallituksen tulee kuulla seurakuntia ja hiippakuntia uudistuskokonaisuuden keskeisistä sisällöistä ennen tarkemman etenemissuunnitelman laadintaa. Seurakunnille lähetetty palautelomake on liitteenä 1/140. Se on rakennettu kirkolliskokouksen päätöksen alakohtien mukaisesti. Jokainen alakohta ja sen tausta on ensin esitelty lyhyesti ja sen jälkeen seuraa asiakokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Palautelomakkeessa toimenpidepyynnöt on ryhmitelty neljään osaan: 1) kirkkohallitukselta pyydetyt esitykset 2) kirkkohallitukselta pyydetyt selvitykset 3) toimintaan ja toimintakulttuuriin liittyvät asiat 4) keskusrahastomaksun alentaminen Palautteen antajana toimii seurakunnan osalta kirkkoneuvosto. Palautteen anto voidaan valmistella ja toteuttaa toimielimessä lomakkeen pohjalta. Päätöksenteon jälkeen kannanotot syötetään sähköiseen järjestelmään. Ehdotus Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kannanotoiksi palautepyyntöön ilmenee liitteenä olevaan palautelomakkeeseen tehdyistä merkinnöistä sekä esitysosassa auki kirjoitetuista tarkentavista perusteluista. Ehdotus, tuomiorovasti ja hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto antaa vastauksenaan kirkkohallituksen palautepyyntöön liitelomakkeesta 1/140 ilmenevät kannanotot ja tarvittaessa seuraavat tarkentavat perustelut: I OSA: Esitykset kirkolliskokoukselle 1.1 Seurakunnan jäsenyyden säilyttäminen seurakuntayhtymän sisällä muutettaessa Jäsenyyden säilyttäminen seurakuntayhtymässä on aihe, jota on selvitetty keskushallinnossa usean kymmenen vuoden ajan eri aloitteiden pohjalta. Aloitteet eivät ole
140 johtaneet lainmuutoksiin. Kyseessä on yhtymiin liittyvä ongelma, eikä kosketa välittömästi tuomiokirkkoseurakuntaa, joka on tulevaisuuskomitean ja valiokunnan mainitsema suurseurakunta. Asuinpaikkaperiaatteesta luopuminen voi vaikeuttaa seurakunnan toiminnan suunnittelua ja resursointia, vaikka se tuskin koskettaa suurta jäsenmäärää. Asiasta tehdyissä aloitteissa on ollut kyse lähinnä luottamushenkilöitä koskevasta vaalikelpoisuuden menettämisestä ja tilanteista, joissa laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen siirtyvä henkilö voi menettää jäsenyytensä entisessä seurakunnassaan. Komitea- ja valiokuntamietinnössä asialla nähdään kuitenkin olevan muitakin ulottuvuuksia. Nykyinen parokiaaliperiaate tuskin vaikeuttaa seurakuntalaisten suuren enemmistön sitoutumista seurakuntaan tai kirkkoon seurakuntayhtymissä. Tätä tukee myös se, että useat yhtymät rakentavat mediassa imagoaan kaupungin tai paikkakunnan nimen pohjalta, esimerkiksi Kirkko Helsingissä. Tästä johtuen jäsenyyden säilyttämisen edellyttämien kotiseurantatietojärjestelmien luominen kustannuksineen ei ole tarkoituksenmukaista, varsinkin kun useissa tapauksissa asia voidaan ratkaista yhtymärakenteesta luopumalla. Parokiaaliperiaatteesta luopumisella on katsottu olevan vaikutusta siihen, että kynnys henkilöseurakuntien muodostamiseen madaltuu. Tältä pohjalta voidaan ajatella myös, että parokiaaliperiaatteesta luopuminen yhtymissä lisäisi painetta luopua siitä ennemmin tai myöhemmin kokonaan seurakuntalaisten tasavertaisen kohtelun perusteella. 1.2 Hiippakuntajaon tarkistaminen Johtopäätösten tekeminen asiasta jäänee tuomiokapitulien arvioiden varaan. Tuomiokirkkoseurakuntaa hiippakuntarajojen tarkistaminen ei koskettaisi. Siinä mielessä asialla ei olisi merkitystä myöskään seurakunnan ja yhteiskunnan toimijoiden väliseen yhteistyöhön, joka esimerkiksi Essoten ja Xamkin puitteissa on löytänyt uudet uomansa helposti. Kyse on ennenminkin eri organisaatioiden välisestä vuorovaikutuksesta henkilötasolla kuin organisaatioiden välisistä hallinnollisista rajapinnoista. 1.3. Hiippakuntavaltuustojen lakkauttaminen Ehdotus kannanotoksi ilmenee liitelomakkeen asianomaisesta kohdasta. 1.4. Alistusasioiden karsiminen Ehdotus kannanotoksi ilmenee liitelomakkeen asianomaisesta kohdasta.
141 II OSA: Selvitystehtävät 2.1 Virka- ja työsuhteisiin liittyvät muutokset Henkilöstöhallinnon näkökulmasta arvioituna virkasuhteiden ja työsuhteiden hallinnointi ei eroa toisistaan. Työsopimuslain säännöksiä on implementoitu kirkkolain virkamiesoikeudellisiin säännöksiin käytännössä sellaisenaan. Erona on ainoastaan virkasuhteen julkisoikeudellinen ja työsuhteen yksityisoikeudellinen asema. Sinänsä virkasuhteista luopumista voidaan pitää kannatettavana tehtävissä, joissa tehtävään liittyvä esittely- tai muu vastuu ei edellytä virkasuhdetta. Mikäli virkavastuuseen saattaminen ei tehtävien selvitysten perusteella edellytä virkasuhdetta, työsopimussuhteet ovat kannatettava palvelussuhteen muoto myös virkavastuuta edellyttävissä tehtävissä. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on siirrytty työsopimussuhteiden käyttöön suorittavissa tehtävissä siinä vaiheessa, kun virkoja on vapautunut. Työaikamääräysten ulkopuolella olevissa seurakunnan toiminnallisissa tehtävissä työsopimussuhdetta ei voi tällä hetkellä käyttää. Ehdotettu kokonaistyöaika tai muu työaikajärjestelmä toiminnallisen alojen työntekijöillä toisi mukanaan työaikakirjanpitovelvoitteen, johon liittyy muun muassa esimiesten valvontatehtäviä. Tämä siitä huolimatta, että komiteamietinnössä ehdotetaan mahdollisimman keveitä työajan seurantatapoja. Myönteisenä vaikutuksena työaikajärjestelmien ja niihin liittyvän valvonnan osalta voi pitää sitä, että nämä voisivat toimia nykyistä selkeämmin työn johtamisen välineinä. Oma kysymyksensä olisivat lisä-, yli-, ilta- ja pyhätyöt ja niiden korvaaminen. Hengellinen työ painottuu iltoihin ja viikonloppuihin. Hengellisen työn tekijöiden kutsumusajatteluun muutos työajallisuuteen voi jollain aikavälillä vaikuttaa ohentavasti. Vaihtoehtona hengellisen työn työajalle on työn tekemisen tapojen ja johtamisen kehittäminen. Palautepyynnöstä ei kokonaan selviä, mitä eräiden johtamistehtävien määräaikaisuudella tavoitellaan ja mietinnöissäkin asia jää epäselväksi. Tästä johtuen kannan muodostaminen yksittäisten virkojen mahdollisesta määräaikaisuudesta on hankalaa. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa hengellisen työn viranhaltijat tai heitä edustavat paikalliset luottamusmiehet eivät ole tehneet esityksiä työaikaan siirtymiseksi, vaikka siitä olisi tällä hetkellä mahdollista sopia paikallisesti moduulityöajan puitteissa. Työajattomuuteen liittynee joustavuutta ja vapautta, jota työntekijät arvostavat. Edellä sanotun pohjalta tehty ehdotus seurakunnan kannanotoksi ilmenee liitelomakkeen asianomaisesta kohdasta. 2.2 Työntekijöiden palkkaaminen yli seurakuntarajojen Mikkelissä henkilöstön liikuteltavuus on ratkaistu onnistuneesti sekä työvoiman liikuteltavuuden että taloudellisen kantokyvyn osalta perustamalla ns. suurseurakunta alueseurakuntineen, joten tarvetta palautepyynnössä mainituille yhteisille työntekijöille ei ole. Työntekijöiden liikuteltavuus yli seurakuntarajojen on osoittautunut erityisesti seurakuntayhtymien sekä pienten ja siten taloudelliselta kantokyvyltään rajallisten seurakuntien ongelmaksi. Sekä yhtymissä että pienissä itsenäisissä seurakunnissa tilanteen taustalla on nähtävissä seurakuntien halu säilyttää itsenäisyytensä, joten asia on työvoiman liikuteltavuutta monisäikeisempi asia teologisine ja muine ulottuvuuksineen. Seurakuntien taloudellisen kantokyvyn ja siten seurakuntatyön turvaa-
142 minen maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti on mahdollista ratkaista vaikuttavammilla keinoilla kuin pelkästään yhteisten työntekijöiden palkkaamisella, jota eräät seurakunnat toteuttavat jo tälläkin hetkellä. Kaikenlainen onnistunut yhteistyö edellyttää mukana olevilta seurakunnilta vahvaa tahtotilaa, joka ei mahdollista yhdenkään yhteistyöosapuolen laistamista siitä, mitä on sovittu. 2.3 Kirkkotilojen monipuolisempi käyttö Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalla ei ole yhtään uudenaikaista arkkitehtuuria edustavaa kirkkoa rakennukseen integroituine kokoontumistiloineen, vaan kaikki ovat perinteisiä kirkkolailla suojeltuja kirkkoja Haukivuoren kirkkoa lukuun ottamatta, joka sekin on perinteinen kirkkorakennus. Siksi kirkkoja käytetään pääsääntöisesti jumalanpalvelustoimintaan sekä lisäksi kirkollisiin toimituksiin ja konserttipaikkoina. On todennäköistä, että jollain aikavälillä seurakunnan toiminta keskittyy niihin, kuten esimerkiksi Malmin seurakunnassa on äskettäin tehty. Asia ei ole kuitenkaan ajankohtainen Mikkelissä, koska nimenomaan yhteisöllisyyteen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuvaa toimintaa varten alueseurakunnissa pidetään yllä seurakuntakoteja ja taloja. Siksi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kaltaisen seurakunnan näkökulmasta kirkkojen kehittäminen yhteisön keskuksiksi näyttää epätarkoituksenmukaiselta. Mikkelissä se tarkoittaisi runsaasti melko hankalasti toteutettavia toimenpiteitä kirkkoihin ja olisi monessa tapauksessa myös teknisesti vaativaa. 2.4 Kielen uudistaminen kirkon hallinnossa ja virkanimikkeissä Kirkollisen virka- ja hallintoterminologin muuttaminen ei vaikuta relevantilta asialta siinä kontekstissa, johon sillä halutaan tulevaisuuskomitean mietinnössä vaikuttaa. Kirkon näkyvyys ja osallistuminen yhteiskunnan elämään ja tapahtumiin yhteisönä ja henkilötasolla on merkityksellisempää kuin se organisaatio nimikkeineen, jonka puitteissa kirkon työtä hallinnoidaan. Eräillä termeillä voi myös olla merkitystä seurakunnan mainekuvan kanssa. Esimerkiksi tuomiokirkko saattaa olla asianomaisille seurakuntalaisille ja kansalaisille näkyvänä rakennuksena hyvinkin merkityksellinen paikkakunnan identiteetin kannalta ja nimenomaan sillä nimellä tunnettuna. 2.5 Kirkon kehittämispalvelut Kehittämispalvelut voisi ratkaista muun muassa Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien toiminnallisten osastojen tehtävien päällekkäisyyttä ja siten tiivistää ja kohdentaa keskushallinnoin resursseja. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan keskushallintoon liittyvät tarpeet kohdistuvat ennen kaikkea tukipalveluiden ja IT-järjestelmien kehittämiseen liittyvään asiantuntijapalveluihin, eivät niinkään toiminnalliselle puolelle muutoin kuin koulutuksen osalta. Isot kokonaiskirkolliset hankkeet on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa edelleen keskitetysti, mutta seurakuntien asiantuntemusta nykyistä huomattavasti laajemmin hyödyntäen. III OSA: Toimintaan ja toimintakulttuuriin liittyvät toimeksiannot 3.1 Valmiudet vapaaehtoistyön organisointiin sekä johtamiseen ja viestintään Seurakuntalaisten kohtaaminen on ollut Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa jo kahden vuoden ajan strateginen painopiste ja on edelleen. Vapaaehtoisten rekrytointia ja ohjaamista on toteutettu järjestelmällisesti Vapaaehtoistyo.fi-verkkopalvelun puitteissa diakoniatyöhön painottuen. Kun seurakuntalaisten kohtaaminen ja vapaaehtois-
143 työn organisoiminen on niputettu palautelomakkeessa yhteen, vastaaminen molempien nykytilasta on mahdotonta. Kohtaamisen nykytilaa voidaan pitää kiitettävänä seurakunnassa tehtyjen kyselyiden perusteella, mutta vapaaehtoistyön organisoiminen on tyydyttävällä tasolla ajatellen seurakunnan kaikkia tehtäväalueita. Kohtaamista voidaan kehittää varaamalla riittävä aika kohtaamiselle ja vapaaehtoisten osallistamista uudenlaisella asennoitumisella. 3.2 Seurakuntalaisten oma-aloitteisen toiminnan esteet Vapaaehtoisten käyttämistä ei aina rajoita niinkään asenteet tai kirkkolainsäädäntö, vaan muu lainsäädäntö esimerkiksi vastuukysymysten osalta. Tähän liittyviä esteitä voitaneen purkaa selvittämällä vastuukysymyksiin liittyviä menettelytapoja ja ohjeistamalla niistä seurakuntia. Kirkon avain voidaan antaa seurakuntalaiselle, jos on riittävä tieto siitä, miten esimerkiksi taloudelliset ja rikosoikeudelliset vastuut jakautuvat ja kanavoituvat vahinko- ja muissa vastaavissa tapauksissa. Merkittävä kysymys on myös vapaaehtoisten ohjaamisen työntekijöiltä vaatima aika. Se tarkoittaisi rohkeutta siirtää jotkut tehtävät kokonaan työntekijöiltä vapaaehtoisille, jolloin ohjaamiseen vapautuu aikaa. Oma kysymyksensä on se, mitä tehtäviä esimerkiksi edellä mainittujen vastuukysymysten näkökulmasta voi vapaaehtoisille siirtää. Toisaalta tyttö- ja poikatyön kerhoissa ja isoistoiminnassa vapaaehtoistyö on aina ollut laadukasta ja nuorille itsenäistäkin vastuuta jakavaa. Samoin erilaisissa aikuistyön missio-tapahtumissa vapaaehtoiset ottavat itseohjautuvasti ja vahvasti sitoutuen kantaakseen niin tapahtumien valmistelu- kuin toteutustehtäviä omien ammattiosaamisalueidensa mukaisesti. 3.3 Johtajuuden kehittäminen Ehdotus kannanotoksi ilmenee liitelomakkeen asianomaisesta kohdasta. 3.4. Jumalanpalvelusyhteisöjen toimintaedellytykset Uuden tuomiokirkkoseurakunnan perustamisen yhteydessä jumalanpalveluyhteisöjen toimintaedellytyksiin alueeltaan laajassa seurakunnassa on kiinnitetty erityistä huomiota. Seurakunnassa on kuusi yhteisöä alueseurakunnissa, yksi herätysliikkeiden toimintaan perustuva yhteisö (Yhteisen leivän jaamme -messu) sekä kolme musiikkikulttuuriin tai ilmaisutapaan liittyvä yhteisöä (Tuomas-messu, Ilon messu ja Rock-messu). Viimeksi mainitut kolme eivät ole tiiviitä yhteisöjä ja messuja järjestetään harvakseltaan. Jumalanpalvelusyhteisöjen asema on turvattava seurakuntarakenteiden muutosten yhteydessä, koska jumalanpalveluksilla on kokemuksen mukaan suuri merkitys seurakuntalaisten identiteetille, vaikkei jumalanpalveluksiin säännöllisesti välttämättä osallistutakaan. Resursoinnin kaventuessa joudutaan paikallisesti kuitenkin samalla pohtimaan muun muassa jumalanpalvelusaikojen porrastamista ja tarvittaessa sopimaan niistä. Messujen moninaisuudesta johtuen kirkkoherran tehtävänä on huolehtia erityisesti ehtoollisen ykseydestä. Messujen on oltava sellaisia, että ne eivät rajaa ketään ulos ehtoollisyhteydestä.
144 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa seurakuntalaiset ovat säännöllisesti mukana jumalanpalvelusten toteutuksessa sekä lasten-, perhe- ja erityismessuissa myös valmistelussa. 3.5 Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuus päätöksenteossa Tuomiokirkkoseurakunnassa nuoria ja nuoria aikuisia on perinteisesti pyritty aktivoimaan ehdokkaiden asettamiseen seurakuntavaaleissa. Kirkkovaltuustossa on ollut ja tälläkin hetkellä 1-3 nuorta tai nuorta aikuista varsinaisena jäsenenä tai varajäsenenä siten, että varajäsen on tullut kutsutuksi kokouksiin useammin kuin kerran valtuustokauden aikana. Myös kirkkoneuvoston jäsenenä on toimikaudella 2017-2018 nuori aikuinen. Hallinnossa vaikuttamisen ohella ja sijaan nuoria on suuri määrä mukana seurakunnan toiminnassa isoisina, kerhonohjaajina, partioryhmien vetäjinä ja varsinaisessa nuorisotyössä, jota toteutetaan pääosin brändinomaisten leirien ja teatteritoiminnan puitteissa. Osallisuudella hallinnossa on oma merkityksensä, mutta osallisuuden toteuttamisella osallistujamäärältään huomattavassa seurakunnan nuorten toiminnassa voi olla sitäkin suurempi vaikutus nuorten ja nuorten aikuisten kokemukseen seurakunnasta ja sen merkityksestä elämässä. Mikkeliläisessä seurakunnan toimintaympäristössä mahdollisuutta äänestää 16-vuotiaasta alkaen ja olla ehdokkaana seurakuntavaaleissa ja tulla valituksi seurakunnan toimielimiin sekä myös kirkon yhteisiin toimielimiin voidaan pitää riittävänä kanavana nuorten osallistamiseksi kirkolliseen hallintoon. Seurakunta voi osaltaan aktivoida ja rohkaista hallinnossa vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria siihen liittyvässä harrastuneisuudessa. 3.6. Vuorovaikutuksen lisääminen kirkossa Tuomiokirkkoseurakunnassa ei toteuteta säännöllistä työkiertoa, mutta mahdollisuuksien mukaan tehtävien sisältöjä on ollut mahdollista muuttaa esimerkiksi työntekijän perhe- tai muuhun yksityiselämäntilanteeseen liittyen. Lisäksi seurakunnassa vuodesta 2013 lähtien toteutetut useat johtamisjärjestelmien kehittämistoimet ovat antaneet useille työntekijöille mahdollisuuden uusiin haasteellisimpiin tehtäviin ja uralla etenemiseen. Seurakunta on suhtautunut erittäin myönteisesti työntekijöiden jatko- ja uuteen ammattiin opiskeluun sekä määräaikaiseen työskentelyyn toisessa tehtävässä kirkollisen tai muun työnantajan palveluksessa. Ehdotus kannanotoksi työkiertoon ilmenee liitelomakkeen asianomaisesta kohdasta. Seurakuntien, hiippakuntien ja kirkkohallituksen välistä vuorovaikutusta voidaan kehittää kokonaiskirkon hankkeiden toteuttamisella yhteistyössä näiden toimijoiden kesken ja kunkin tahon asiantuntemusta hyödyntäen. IV OSA: Keskusrahastomaksun pienentäminen 4.1 Keskusrahastomaksun pienentäminen Kirkkohallituksen tuottamilla asiantuntijapalveluilla on palvelusta riippuen merkitystä seurakunnille. Seurakunnan kannalta niistä korostuvat talouteen liittyvät ja juridista asiantuntemusta vaativat palvelut sekä jonkin verran myös kiinteistöihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Omanlaistaan asiantuntijuutta edellyttävät IT-palvelut tuottaa IT-