Kehitysvammahuollon Kehitysvammahuollon Kehitysvammahuollon 15 13.04.2016 24 23.05.2016 30 24.10.2016 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten valmistelun vaihe Keh 15 Alueellisen sote-organisaatiohankkeen poliittisen ohjausryhmän kokous pidettiin maanantaina 15.2.2016. Kokouksessa myönnettiin toimialuetason muutosjohtajien mandaatit sekä päätettiin palvelualuetason organisaatiorakenne. Kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden toimialueen muutosjohtajaksi valittiin sosiaalityöntekijä Tanja Witick. Kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden toimialueen muutosjohtaja Tanja Witick kertoo organisaatio rakenteesta sekä kehittämisen vaiheesta. Neuvottelukunta keskustelee muutosvaiheesta erityishuollon ja alueellisen kehitysvammahuollon osaamiskeskuksen näkökulmasta. Muutosjohtaja Tanja Witick esitteli Soiten valmistelun vaihetta. Hallintosääntöä kirjoitetaan parhaillaan. Neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että hallintosäännössä sekä tulevassa organisaatiossa Kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden toimialueella näkyy Kehitysvammalain mukaisen erityishuoltopiirin asema ja tehtävät. Myönteistä on, että osaamiskeskuksen asema ja toiminnallinen yhtenäisyys on saatu huomioitua uusimmassa organisaatiokaaviossa, mutta Osaamiskeskus ja erityishuoltopiiri eivät kuitenkaan ole vielä sama asia. Neuvottelukunta pitää myös tärkeänä, että uutta sote-organisaatiota rakennettaessa huomioidaan vuoden 2019 alussa voimaan astuvat sote-rakenteet, jotta vältytään useilta organisaatiomuutoksilta. Soitetta muodostettaessa on myös tärkeä selkeyttää työnjakoa kunnan ja Soiten välillä. Erityisesti keskustelussa nousi esille typ-palvelut. Lisäksi Soiten kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden toimialueen toimintasuunnitelmia laadittaessa on tärkeä ottaa huomioon kuntatoimijoiden kanssa yhteistyössä syksyllä 2015 laadittu alueellinen Kehas-suunnitelma, Kehitysvammalakiin tehtävät muutokset sekä 1.4.2016 julkaistu valtakunnallinen Kehas-seurantaryhmän loppuraportti.
Päätös: Keh 24 Neuvottelukunta esittää: 1) Erityishuoltopiirin asema ja tehtävät tulee tehdä näkyväksi tulevassa Soite-organisaatiossa. 2) Selkeytettävä työnjakoa, mitä tehtävät tulevat Soiten toiminnaksi ja mitkä kunnan tehtäviksi. 3) Kehitysvammaisten tarvitsemien lääkäripalveluiden saamista perusterveydenhuollosta vahvistettava omalääkäri (ja omahoitaja) työskentelyllä. Tämä tukee Kehityspoliklinikan lääkärin työpanoksen suuntaamista kehitysvammaisuudesta johtuviin erityiskysymyksiin ja mahdollistaa palvelun myyntiä alueen ulkopuolelle. Kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen toimialueen muutosjohtaja Tanja Witick kertoo Soiten valmistelun vaiheesta. Neuvottelukunta keskustelee muutosvaiheesta erityishuollon ja osaamiskeskuksen näkökulmasta. Toimialueen muutosjohtaja Tanja Witick oli estynyt saapumasta kokoukseen. Kiurun hallitus oli hyväksynyt edeltävässä kokouksessa Soite-organisaation hallintosäännön. Hallitus esittää hallintosäännön hyväksymistä 13.6.2016 kokoontuvassa Soiten valtuustossa, mutta hallintösääntöön on mahdollista tehdä tarvittaessa muutoksia. Osaamiskeskuksen henkilöstön keskuudessa kehitysvammahuollon organisaatiomuutoksen valmistelusta ja kehitysnäkymistä ollaan huolestuneita. Rakenteilla on kokonaan uusi organisaatio, jonka valmistelu on edennyt hallinto edellä. Osaamiskeskuksen toimintaa ja toimintamahdollisuuksia tulevassa organisaatiossa on vaikea hahmottaa. Toiminnan ja talouden suunnittelu on hajaantunutta. Osaamiskeskuksen osalta talousarviota valmistellaan kolmella eri palvelualueella. Huolta on myös siitä, miten Kehityspoliklinikan osalta taloutta ja toimintaa suunnitellaan, kun poliklinikalla ei ole yhtään omaa työntekijä. Henkilöstövalintojen pelätään monimutkaistuvavan jatkossa erityisesti yksiköissä, joissa on sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Toimialueen johtavat viranhaltijat ovat fyysisesti kauempana osaamiskeskuksen toiminnasta. Huolta on hallinnollisen byrokratian lisääntymisestä. Erityishuoltopiirin asema ja lakisääteiset tehtävät eivät edelleen tule selvästi esille organisaatiomallissa. Päätös:
Keh 30 Neuvottelukunnan näkemyksen mukaan uuden organisaation valmistelu ei vastaa neuvottelukunnan ajatusta osaamiskeskuksen toiminnan turvaamisesta yhtenäisenä joustavasti toimivana toimintakokonaisuutena, toiminta ja talous hajaantuvat. Erityishuoltopiirin asema ja lakisääteiset tehtävät eivät näy riittävän selkeästi uudessa organisaatiomallissa. Kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden toimialuejohtaja Tanja Witick kertoo Soiten valmistelun etenemisestä sekä toimialan vuoden 2017 toiminnan ja talouden suunnittelun vaiheesta (liite 30). Neuvottelukunta keskustelee muutosvaiheesta erityishuollon näkökulmasta Asiakohdan käsittelyn aluksi Soiten kehitysjohtaja Jussi Salminen esitteli kehittämisyksikön toimintaa erityisesti asiakkaiden osallisuuden näkökulmasta. Asiakasosallisuuden vahvistamiseksi on suunniteltu järjestötapaamisia, asiakasraatien perustamista (mm. perheet, ikäihmiset) sekä alueellisten neuvostojen toimintaa. Tällä hetkellä Soiten alueella toimii useita neuvostoja, joiden toiminnasta kunnat vastaavat, mm. sotaveteraanien, romaaniasioiden ja vammaisneuvostot. Seuraavassa Soiten johtoryhmässä 25.10.2016 käydään keskustelua alueellisista neuvostoista soten irtautuessa kuntapohjasta. Kuinka monta neuvostoa jatkossa alueella tarvitaan, mitkä neuvostot siirtyisivät Soiten tehtäväksi ja minkä ylläpitämisestä kunnat vastaavat. Vammaisten tarvitsemien palveluiden näkökulmasta riittäisikö yksi alueellinen vammaisneuvosto, joka irtoaisi kuntapohjasta. Yhtä alueellista vammaisneuvostoa puoltaisi Salmisen mukaan alueiden välinen yhdenvertaisuus ja vastakkainasettelun pienenminen sekä neuvoston toiminnan aktiivisuus ja jatkuvuus verrattuna esim. yhden pienen kunnan vammaisneuvoston toimintaan. Valinnan vapauslainsäädännön myötä vaihtoehtoja palveluihin tulee ja asiakkaiden valinnan vapaus kasvaa. Tällaiseen tulevaisuuteen on valmistauduttava. Keskustelussa neuvottelukunnan jäsenet toivat esille osana erityishuoltopiiriä toimineen neuvottelukunnan tärkeyden kehitysvammaisten asioiden edistäjänä. Neuvottelukunnassa asiakaskunnan ääni on ollut edustettuna viranhaltijoiden ja luottamusmiesten lisäksi. Henkilöasiakkaiden lisäksi myös omaiset ja kehitysvammaisten kanssa työtä tekevät ovat kehitysvammahuollon ja Kehityspoliklinikan asiakkaita. Neuvottelukunnalla on ollut vahva asema kehitysvammaisten asioiden edistämisessä ja sillä on ollut
muistioiden ja edustajan kautta yhteys kuntayhtymän hallitukseen. Neuvottelukunta on huolissaan kehitysvammahuollon tilasta käynnissä olevissa sote-järjestelyissä koko alueen näkökulmasta. Kehitysvammaisten asiat ja heidän saamansa palvelut eivät ole vain taloudellinen kysymys, vaan mitä suuremmassa määrin ihmisoikeuskysymys. Kehitysvammaiset ovat pieni erityisryhmä, jonka edunvalvonnasta toisten on huolehdittava myös valinnan vapautta lisäävän lainsäädännön tultua voimaan. Sote-asioissa kilpailutus ei yleensä ole erityisryhmien edun mukaista, palveluilla on oltava jatkuvuutta. Tähän liittyen Leo Saari kysyi tulevatko asiakasyhdistyspohjaiset asumispalvelut kuten Joke-koti olemaan jatkossa samalla viivalla muiden palveluiden kanssa? Vastauksena Soiten kehitysvammahuollon johtaja kertoi, että ainakaan lähitulevaisuudessa tähän ei ole tulossa muutosta. Tanja Witick kertoi puheenvuoronsa aluksi ajankohtaisia asioita maakuntauudistuksen vaihteelta sekä Soiten valmistelusta. Valinnan vapauslainsäädäntöä ja -mallia työstetään. Maakuntavaiheessa 2019 ruotsinkielisiä erityishuollon palveluita järjestävä ja tuottava usean maakunnan alueella toimiva Kårkullan kuntayhtymä todennäköisesti purkautuu ja luonnosesityksen mukaan alueella olevat Kårkullan yksiköt siirtyvät Soitelle. Tämä tuo mahdollisesti mukanaan muutoksia ruotsinkielisiin kehitysvammahuollon palveluihin. Soiten valmistelussa työstetään parhaillaan toimintasääntöä, missä on tarkemmat mm. tarkemmat ohjeet päätösvallasta mukaan lukien kehitysvammaisten erityishuollon johtoryhmästä. Soiten budjettia vuodelle 2017 valmistellaan, kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden bujettia on käyty talousjohtajan kanssa läpi viikolla 42. Budjettia on valmisteltu vuoden 2015 tietojen ja kuluvan vuoden toteuman pohjalta realistiseksi. Asiakasmaksujen yhdentämisestä alueella valmistellaan esitys hallituksen kokoukseen 28.11.2016. Soiten nettisivuja valmistellaan ja kertään yksiköiden esittelytekstejä, tavoitteena on että 1.1.2017 sivuilta löytyy myös asiakkaiden tarvitsema tieto Soiten toiminnoista kahdella kielellä. Ajankohtaisten yleisten asioiden jälkeen Tanja Witick esitteli Soiten Kehitysvammahuollon ja vammaispalveluideiden toimialuetasoisen toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman vuosille 2017-2019 (BSC-kortti). Keskustelussa toi esille osaavan henkilökunnan pysyyvyydestä huolehtimisen tärkeydestä tilanteessa, jotta maksukykyisin asiakaskunta ei katoa julkisista palveluista. Kysyttiin Kissankellon nykyisten asukkaiden sijoittamisesta Kissankellon asumisyksikön lakkautuessa. Tuotiin esille julkisten liikennepalveluiden toimimattomuus osana kuljetuspalveluiden korkeita kustannuksia sekä kuulovammaisten tulkkien vähäisyys alueella. Tulkit tilattava kaukaa, jolloin myös kustannukset ovat suuret. Todettiin, että toimintasuunnitelma on konkreettinen ja
asiantuntemuksella laadittu. Mutta edelleen suunnitelma ei anna selvää vastausta neuvottelukunnan esittämiin ydinkysymyksiin, miten erityishuoltopiiri näkyy osana Soitetta ja miten turvataan osaamiskeskuksen toiminta? Huolena on erityisasiantuntemuksen rapautuminen. Tanja Witickin mukaan osaan kysymyksiä löytyy tarkempia vastauksia ja suunnitelmia palvelualuetason BSC-korteista, mikä toimitetaan muistion liitteeksi. Päätös: 1) Neuvottelukunta esittää, että kehitysvammahuollon jatkaa toimintaa tulevassa Soitessa, ainakin vuoden 2018 loppuun, mikä on välivaihe maakuntauudistuksen alkamiseen. 2) Neuvottelukunta esittää, että kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden toimintasuunnitelmaan vielä kirjataan tavoitteeksi erityishuoltopiirin toimintojen toteutumisen arviointi osana Soitetta ensi vuoden aikana ja otetaan huomioon neuvottelukunnan jo edellisissä kokouksissa tekemät linjaukset osaamiskeskuksen aseman ja toiminnan turvaamisesta. 3) Viittomakielen tulkkipalveluita alueella tulee kohentaa.