2010 haasteet INS FORMATION. www.ayravainen.fi. Joulukuu 2009. Jarek Kurnitski:

Samankaltaiset tiedostot
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Edessä väistämätön muutos

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

INS FORMATION. Asiakas- ja koulutustilaisuudessa pääosassa. menestystä yhteistyöllä. Energiansäästö: ympäristöllä suurin säästöpotentiaali

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Savon ilmasto-ohjelma

INS FORMATION. "Suunnittelijoilla on energiaratkaisuissa avainrooli" NUORET SUUNNITTELIJAT TUONEET PIRISTYSTÄ.

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Maatilojen energiasuunnitelma

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

Energia, ilmasto ja ympäristö

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Soveltamisala:

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA Pekka Seppälä

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä Kirsi

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Rakentamismääräykset 2012

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh ,

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop Helsinki Minna Kuusela TTS

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Ympäristötietoa rakentamiseen

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus Päivi Laitila, Motiva Oy

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010


ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

Alueellinen energiatehokkuus

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Hiilineutraalit kunnat

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Transkriptio:

INS FORMATION Joulukuu 2009 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n asiakaslehti TALOTEKNIIKALLA KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA 2010 haasteet Mikko Äyräväinen: Talotekniikan suunnittelijalla on hyvä tilaisuus ottaa avainpelaajan rooli uudessa tilanteessa Jarek Kurnitski: Uudet päästötavoitteet mullistavat energia-alaa ja rakentamista >> Vähäpäästöinen Suomi 2050-visio s.6 www.ayravainen.fi

Äyräväinen on turvallinen talotekniikan kehittäjä Uudella 2010 luvulla rakentamisen vuosisadan muutos käynnistyy Kohti vähäpää stöistä Suomea ja energiatehokasta rakentamista - turvallisesti. DI mikko äyräväinen, toimitusjohtaja, insinööritoimisto äyräväinen oy Valtioneuvosto antoi lokakuussa eduskunnalle uuden ilmasto- ja tulevaisuusselonteon. Kohti vähäpäästöistä Suomea 2050-visio merkitsee vuosisadan muutoksen käynnistymistä rakentamisessa ja sen myötä suuria muutoksia rakentamisen perinteisissä rakenteissa. Päästöjen vähennystavoite on vuoteen 2050 mennessä peräti 80 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Siirtyminen vähäpäästöiseen yhteiskuntaan edellyttää energiatehokkuuden parantamista olennaisesti kaikilla sektoreilla, erityisesti rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä sekä vähäpäästöistä energian tuotantoa. Rakentamisessa 2050-visio merkitsee CO2-päästöjen vähentämistä 60 % nykytasoon verrattuna. Ilmassa on paljon kysymyksiä niin muutoksen sisällön kuin sen vaatimien uusien toimintatapojenkin osalta. Miten rakennusten muutokset ratkaistaan? Rakentamisen perushaasteena on rakennusten pitkä elinkaari. Tämä edellyttää rakennusten sopeutumista erilaisiin käyttötilanteisiin ja taloteknisten järjestelmien muuntojoustavuutta. Uudet energiatehokkuuden vaatimukset vauhdittavat talotekniikan teknologista kehitystä entisestään. Miten jatkuva uudistaminen ratkaistaan ja varmistetaan? On tselvää, että vuoden 2010 tiedoilla ei ole realistista päästä suoraan vuoden 2050 maaliin. Ratkaisut on voitava toteuttaa vaiheittain. On osattava tehdä perusrunko, jota voidaan virittää ja muuntaa jatkuvan uudistamisen periaatteella. 2 INSformation Joulukuu 2009 Tarvitaanko uusi 2020-20302040-2050 toimintamalli? Vuosisadan muutos vaatii uuden toimintamallin ja menettelytavat. Tämä merkitsee uuden tyyppistä organisointia ja prosessointia. Entistä tärkeämmäksi nousee hankesuunnittelun merkitys ja yhteistyö eri toimijoiden kesken. Talotekniikan suunnittelijan on tarpeellista kehittää yhteistyötä erityisesti pääsuunnittelijan kanssa. Hankesuunnitteluvaiheessa on varmistettava päästöjen ja energiatehokkuuden vaatimuksenmukaisuus ja jatkuva kehittämismahdollisuus elinkaaren 2020-20302040-2050 eri vaiheissa. Lisääntyvätkö suunnittelutyöt? Uusi aikakausi on kova haaste rakentamisen kaikille osapuolille. Lisääntyykö talotekniikan suunnittelutyön kysyntä automaattisesti? Onko muutosvaade liian nopea tekniikkaan uppoutuneille talotekniikan suunnittelijoille? Löytyykö alalta todellista konsulttitaitoa? Miten yhteistyö sujuu? Kehittyykö alalle uusi päästö- ja energia konsulttikunta, joka ottaa uuden tilan haltuunsa ja perinteiset suunnittelijat jäävät kovaan hintakilpai- luun rutiinitöistä? INS näkee muutoksen erinomaisena uutena mahdollisuutena. Talotekniikan suunnittelijalla on hyvä tilaisuus ottaa avainpelaajan rooli uudessa tilanteessa. Rakentamiseen on tulossa myös kansainvälisiä kestävän kehityksen mukaisia sertifiointijärjestelmiä, joista mainittakoon Leed (Leadership in Energy and Environmental Design). vatilojen suunnittelussa osaamisemme on joutunut monta kertaa lujille. Tämä on harjaannuttanut meitä ottamaan vastaan kovia haasteita ja yhteistyöhön erilaisten toimijoiden kanssa. Samalla olemme vuosien mittaan kehittäneet perusvalmiuttamme niin ympäristön kuin energiatehokkuudenkin näkökulmista. Asenteemme on kunnossa ja olemme valmiita muuttumaan. Autoteollisuudestako mallia? Turvallisuuskäsitteemme on kattava Autoteollisuus on hyvä esimerkki nopeasta muutoksesta, kun päästöjä on rajoitettu voimakkaasti. Muutamassa vuodessa päästöt ovat alentuneet merkittävästi tehoista tinkimättä. Moottoriteknologian kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa. Uusien autojen päästöt ovat alle 150 g CO2/km, kun vielä muutama vuosi oltiin huolettomasti yli 200-tasolla. Tavoiterajat kiristyvät edelleen, vuodelle 2050 päästörajat ovat 20-30 g CO2 /km. Nyt kilpaillaan aidosti autojen energiatehokkuudella ja päästöjen vähentämisellä. Päästöjen rajoittaminen on käynnistänyt autoteollisuudessa vuosisadan muutoksen. Sama kehitys on odotettavissa myös rakentamisessa. Elämme todella suuren muutoksen aikaa. INS on kehittänyt systemaattisesti toimintaansa nopeaan muutokseen sopeutumisen strategialla jo yli kymmenen vuoden ajan. Kaikessa ei voi olla mukana ja on tehtävä valintoja. Tämä on merkinnyt INS:in keskittymistä rajatuille toiminta-alueille ja profiloitumista turvallisen talotekniikan osaajaksi. Turvallisuuskäsitteemme on ymmärrettävä laaja-alaisesti. Se sisältää ihmisten terveellisten elinolosuhteiden varmistamista, yhteiskunnan strategisesti tärkeiden ydintoimintojen varmistamista ja jatkuvasti monimutkaistuvien järjestelmien käytön varmuutta. Turvallisuus merkitsee myös vuosisadan muutosta toteutettaessa uusien toimintojen varmistamista. Edetään suunnitelmallisesti ja varmistetaan ratkaisujen toimivuus. Koko henkilöstömme on innokkaasti ja ennakkoluulottomasti valmis kehittämään Kohti vähäpäästöistä Suomea tavoitteille konkreettisia ja turvallisia ratkaisuja. INS on valmis vastaamaan haasteeseen Valtakunnallisesti tärkeiden suojaja laitetilojen sekä erilaisten tur- INSformation Joulukuu 2009 3

INSide-vieraana Jarek Kurnitski, dosentti, tekniikan tohtori SITRA, energiaohjelman toimialajohtaja INSide Uudet päästötavoitteet mullistavat energia-alaa ja rakentamista Jarek Kurnitski aloitti opiskelut TKK:lla v. 1991 ja valmistui nopeaan tahtiin tekniikan tohtoriksi v. 2000. Hänellä on pitkä tutkijan ura TKK:n LVI-tekniikan laboratoriossa. Tutkimuksellisina painopisteinä ovat olleet rakennusten sisäilma ja energiatehokkuus. Jarek siirtyi syyskuussa 2009 Sitran energiaohjelman toimialajohtajaksi vastaten Rakennettu ympäristö ja energiatehokkuus -avainalueesta. Jarek Kurnitski, Sitran energiaohjelman toimialajohtaja Jarek oli kutsuttuna vierailijana 10.11.2009 ins.tsto Äyräväinen Oy:llä, jolloin hän esitelmöi henkilöstölle talotekniikan tulevista haasteista. INSide-juttu on koottu esitelmästä ja käydystä keskustelusta. Jarekin esitelmään perustuen INS-henkilöstö käsitteli tuoreeltaan, suorastaan järisyttävän kovilta tuntuvia, talotekniikan haasteita koulutus- ja valmennustilaisuudessaan13.11.2009. Uudet päästötavoitteet mullistavat energia-alaa ja rakentamista Valtioneuvoston tuore tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta ja sen visio Vähäpäästöinen Suomi vuonna 2050 asettaa kovat tavoitteet rakennusten energiankäytön tehokkuudelle ja erityisesti sen aiheuttamille päästöille. Tavoitteena on leikata Suomen päästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Lähtökohtana vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtymisessä on, että kansalaisten hyvinvointi edelleen vahvistuu. Ratkaisuja tarvitaan monitasoisesti eri sektoreilla. Energiankäytön ja päästöttömän energiatuotannon yhteensovittaminen on entistä tärkeämpää. Talotekniikalla ja energiahuoltoratkaisuilla on nähtävissä keskeinen rooli rakennusten käytön päästöttömyyteen pyrittäessä, toteaa Jarek. Uusia ratkaisuja kehitettäessä on kuitenkin pidettävä voimassa ihmisten asumiselle ja työtiloille asetetut terveyttä ja hyvinvointia edistävät perusarvot, joista ei voida tinkiä kuin ääritilanteissa. Lähtökohtana on tärkeää ymmärtää ja muistaa, että rakennusten suunnittelussa hyvä energiatehokkuus on jatkossakin seurausta varsinaisesta tavoitteesta: hyvää sisäilmastoa energiatehokkaasti, muistuttaa Jarek. Mitä muutoksia heti ja lähitulevaisuudessa? Vuonna 2010 kiristyvät rakennusosien U-arvot ja lämmön talteenoton vaatimukset. Muutokset merkitsevät lisääntyvää tasauslaskentaa, jossa tarkastellaan rakennusta kokonaisuutena eikä pelkästään lämmön läpäisykertoimia. Toimistotaloihin kohdistuvien toimenpiteiden energiatehokkuutta tutkittaessa on tullut esille mm. seuraavia näkökohtia: vaipan lisäeristäminen ei kannattavaa, tarpeen mukainen ilman vaihdon säätö (VAV) ei vielä kannattava, erillispoistojen LTO kannattava jo www.sitra.fi nyt ja myös valaistuksen ohjaus kannattavaa. Tutkimuksen mukaan tulokset eivät ole herkkiä energian hinnan muutoksille. (TKK KesEn) Vuonna 2012 on luvattu uudet energiatehokkuusmääräykset, joiden perusteella laskettaisiin rakennuksille laskennallinen energiatehokkuusluku. Lisäksi on tulossa erillistavoite tietyn määrän vähäpäästöisten talojen rakentamisesta energiatehokkuus-direktiivin vaatimana. Jarek on laatinut kiinteistöverotyöryhmälle asiantuntijatarkastelun Rakennusten energiatehokkuuden osoittaminen kiinteistöveron porrastusta varten. Raportti valmistui elokuussa 2009 (TKK tutkimusraportti B85). Esitetty menetelmä on ensimmäisen suomalainen energialaskentamenetelmä, jolla rakennuksen energiatehokkuus voidaan energiamuotojen kertoimia käyttämällä esittää yhdellä tunnusluvulla. Menetelmä on hyödynnettävissä laajemminkin. Sitä tullaankin jatkossa hyödyntämään niin energiatodistusmenettelyä kehitettäessä kuin vuoden 2012 energiatehokkuusmääräysten valmistelutyössä. Menetelmää voidaan myös suositella vapaehtoisena työkaluna rakennusten suunnitteluun, täydentämään rakentamismääräysten suhteellisen karkeata energiatehokkuuden tarkastelutapaa ja osoittamaan rakennusten todellista energiatehokkuutta, kannustaa Jarek perehtymään aiheeseen ja tulevaan käytäntöön. Talotekniikan suunnittelijoille tarjolla vuosisadan haaste - onko ottajia? Siirtyminen vähäpäästöiseen Suomeen tarjoaa talotekniikan suunnittelijoille vuosisadan haastetta. Mikään muu tähän mennessä oleva tekijä ei ole muuttanut rakennusten suunnittelua niin nopeasti kuin nyt maailman laajuisesta ilmasto- ja energiapolitiikasta seuraa. Rakennusten elinkaaren mitassa uudet tavoitteet odottavat jo konkreettisia ratkaisuja. Toivottavasti nykyiset talotekniikan suunnittelijat ovat hereillä ja kiinnostuneita omaksumaan uutta ajattelua nopeasti, haastaa Jarek alan ammattilaisia lopuksi. 4 INSformation Joulukuu 2009 INSformation Joulukuu 2009 5

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: Selkeä poliittinen RoadMap suunnittelijoille Suuria ja nopeita CO 2 päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla sektoreilla. Jatkuvien pienten parannusten lisäksi tarvitaan radikaaleja innovaatioita ja teknologiaharppauksia. Avainasemassa on energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö. Sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti energiankäytön tehostamisessa on edelleen huomattava potentiaali. Energiatehokkuuden parantaminen on myös usein edullisin tapa vähentää päästöjä. Selonteon tärkeimpiä linjauksia Vähäpäästöinen Suomi vuonna 2050-visio: toimitaan ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi globaalisti enintään kahteen asteeseen leikataan Suomen CO 2 päästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä siirrytään vähäpäästöiseen yhteiskuntaan tavalla, joka vahvistaa hyvinvointia tavoitteita tarkistetaan tarvittaessa tieteellisen tiedon tarkentuessa ja kansainvälisen yhteistyön edetessä Tavoitteet kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa Asetetaan tavoitteeksi siirtyä pitkällä aikavälillä käytännössä päästöttömään energiajärjestelmään ja henkilötieliikenteeseen vähintään puolittaa talouden energiaintensiteetti vuoteen 2050 mennessä parantamalla energiatehokkuutta radikaalisti tehostaa rakennuskannan energiankäyttöä niin, että kulutus on vuonna 2030 vähintään 30%, vuonna 2040 45% ja vuonna 2050 60% pienempi kuin nykyään luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen jatkaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista niin, että vuonna 2050 se nousee vähintään 60 prosenttiin energian loppukulutuksesta leikata henkilöautokantamme keskipäästöjä enintään tasolle 80 90 g CO 2 /km vuonna 2030, 50 60 g CO 2 /km vuonna 2040 ja 20 30 g CO 2 /km vuonna 2050 luopua asteittain nykymuotoisesta jätteen kaatopaikkasijoituksesta Tulevaisuusselontekoa kannattaa lukea rinnan syksyllä 2008 valmistuneen ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Strategiassa hallitus on linjannut politiikkaa erityisesti vuoteen 2020 asti. Tulevaisuusselonteko täydentää strategiassa tehtyä työtä hahmottelemalla polkuja kohti kestävää päästötasoa pitkällä aikavälillä. Lisätietoja: www.vnk.fi/julkaisut Mt CO 2 -ekv 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1996 co 2 -vaihtelu ilmakehässä ennakoitu lämpeneminen ilman ilmastopolitiikkaa (vasen) ja sen kanssa (oikea) 2002 2008 2014 2020 2026 2032 Toteutuma erilaisia co 2 säästöpolkuja -20 % vuoteen 2020-30 % vuoteen 2020 2038 2044 2050 VALMISTAUTUMASSA TULEVAAN: INS-2010 IDEARIIHI FLAMINGOSSA Jarek Kurnitski alusti...... ja työryhmät pohtivat ratkaisuja. Vähäpäästöinen Suomi 2050- vision kokonaisuuden hahmottaminen ja tavoitteiden liittäminen talotekniikan suunnittelutyöhön olivat luonnollisesti pääosassa toimistomme marraskuun koulutus- ja valmennusohjelmassa. koko toimisto keskittyy uusiin haasteisiin. Jarek Kurnitski alusti VNK:n tulevaisuusselontekoa toimistollamme herättäen suurta mielenkiintoa ja innostusta. Tämän alustuksen pohjalta pidimme aktiivisen teemapäivän Vantaan Flamingossa pohtien konsulttimme ohjauksessa monesta eri näkökulmasta tulevaisuuden CO 2 -haasteita ja niiden vaatimuksia suunnittelutyöllemme. Sekä pienryhmissä, että yhteistoimin totesimme, että uusia ratkaisuja vaaditaan ja me olemme innokkaita ja valmiita niitä hakemaan ja asiakkaillemme tarjoamaan. Äyräväinen Oy:n vastuuhenkilöt Toimitusjohtaja: DI Mikko Äyräväinen JUSE-yksikkö: LVI-ins. Mona Förström Suunnittelupalvelua julkisen sektorin rakennuttajille YKSE-yksikkö: LVI-ins. Pasi Heiskanen Suunnittelupalvelua yksityisen sektorin rakennuttajille JOLA-yksikkö: DI Unto Hakkarainen Suunnittelupalvelua turva- ja suojatilojen rakennuttajille ROVA-yksikkö: LVI.ins. Vesa Huhtala Pohjois-Suomen toimisto, Rovaniemi Toimistopalvelut: Anne Aurila Insinööritoimisto Äyräväinen Oy kehittää ja tarjoaa asiakkailleen turvatilojen ja laitesuojien sekä hotellien, toimistojen että koulujen ja päiväkotien taloteknistä suunnittelu-, asiantuntija- ja kehittämispalvelua. 6 INSformation Joulukuu 2009 INSformation Joulukuu 2009 7

138724 000000 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme menestyksellistä yhteistyötä alkavalle vuosikymmenelle. vä ou u Joulukortteihimme varatut rahat olemme perinteiseen tapaan lahjoittaneet Pelastakaa Lapset ry:lle. Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Malminkaari 23 A 00700 Helsinki puh. (09) 7250 2500 fax (09) 7250 2501 www.ayravainen.fi Jaakonkatu 3, 3. krs. 96200 Rovaniemi puh. (016) 31 23 23 fax (016) 31 99 93 8 INSformation Joulukuu 2009