PIENVESITAPAAMINEN Vantaan kuulumisia Sinikka Rantalainen
VANTAAN PIENVESIIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Närhi Mari-Anna, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön kuvastamana Janatuinen Aki, 2011, Vantaan virtavesiselvitys, tekeillä Tiensuu, Maria, 2008, Vantaan Kylmäojan ekologinen tila pohjaeläimistön perusteella arvioituna Krebs, Gerald, 2009, Development of landuse within the urbanizing Kylmäoja watershed Taylor Andrew, 2010, tekeillä oleva Pro gradu Kylmäojan itäisen haaran vedenlaadusta, virtaamasta ym. ja korven vaikutuksista vedenlaatuun. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2
Mari-Anna Närhi, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön kuvastamana 9 Näytealuetta Pohjaeläimet 9x6=54 Sedimentti 6 näytettä Vesinäytteet 8 aluetta rinnakkaiset Krapuojan valumaalue 33,5 km 2 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 3
TUTKIMUSKYSYMYKSIÄ Minkälaiset ovat Krapuojan ja Kormuniitynojan pohjaeläimistöt? Mitä Krapuojan ja Kormuniitynojan pohjaeläimistöt ja niiden avulla lasketut indeksit kertovat purojen ekologisesta tilasta? Näkyykö Krapuojan ja Kormuniitynojan pohjaeläimistöissä sekä veden ja sedimentin laadussa alueellisia/paikallisia eroja ja miten ne ovat selitettävissä? Jos Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila ei ole hyvä, niin mitä voidaan tehdä sen saavuttamiseksi? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 4
TULOKSIA Monimuotoiset pohjaeläimistöt molemmilla puroilla Näytteissä erilaisia vesiperhosia, päivänkorentoja, koskikorentoja, kovakuoriaisia, kaksisiipisiä ja simpukoita Krapuoja Monimuotoisempi pohjaeläimistö kuin Kormuniitynojalla Hyvä ekologinen tila Myös hydrologis-morfologinen tila Kormuniitynojaa parempi päivänkorentoja, koskikorentoja, vesiperhosia ja kovakuoriaisia Kormuniitynoja Tyydyttävä ekologinen tila Veden laatu heikompi kuin Krapuojassa Kokonaislajimäärä 34 purokatka, harvasukasmadot,mäkärät Löytyi täplärapuja Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 5
PUROJEN TULEVAISUUDESTA: - Krapuojan valuma-alue Östersundomin vaikutuspiirissä; puron ja sen rantavyöhykkeiden säilyttäminen tärkeää - Kormuniitynojaa kuormittavat valuma-alueelta tulevat hulevedet ja ajoittaiset jätevesipäästöt - Kalaston ja rapukannan jatkotutkimuksia - Kaupungistumisen ja päällystetyn pinnan määrän kasvu purojen valumaalueella? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 6
AKI JANATUINEN, VANTAAN VIRTAVESISELVITYS: VIRTAVESIEN ESTEITÄ VANTAALLA Vantaan virtavesissä havaittiin yhteensä 70 vesieliöiden liikkumista vaikeuttavaa estettä Luontaisia esteistä vain 7 kpl Vantaanjoen vesistöalueella 54 kpl Lisäksi neljä estettä Vantaan rajan tuntumassa Espoon, Tuusulan ja Helsingin puolella Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 7
ARVOKKAITA UOMAOSUUKSIA Rajattiin 24 erillistä kohdetta - yksi katsottiin valtakunnallisesti, viisi maakunnallisesti ja 18 paikallisesti arvokkaaksi - mukana muutama ns. tulevaisuuden puro; ulkoiset puitteet hyvät mutta vedenlaatu ei mahdollista ekologisesti hyvää tilaa. Syynä kuormitus. - 10 kohdetta sijoittuu Keravanjokeen laskeviin vesistöihin - Luoteis-Vantaan jokilaaksot 4 kpl - Lounais-Vantaan latvapurot 4 kpl - Vantaanjokilaakson purot 3 kpl - Krapuoja-Sotunginlaakso 2 kpl Merkittävimmät kohteet ovat pitkiä yhtäjaksoisia alkuperäisissä tai alkuperäisen kaltaisissa uomissa säilyneitä puro- tai sivujokijaksoja Liittyy rikas ja varjostava kasvillisuusvyöhyke Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 8
Rekolanoja latvahaaroineen: - Säilyttänyt laajoja luontoarvoja - Taimen palautettu istutusten avulla 1990- ja 2000luvuilla -Taimen lisääntyy vuosittain eri puolilla purovesistöä - Kutijoiden joukossa myös kookkaita merivaelluksen tehneitä yksilöitä Krakanoja: -Mukana arvokohteena odotusarvolla että vedenlaatu paranisi -Taimenen poikastuotto ei nykyisin onnistu purossa Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 9
Valuma-aluelähtöinen maankäytön tarkastelu: läpäisemätön pinta ja purot indikaattoreina 19.5.2011 * Lähde: Salminen, O., 2010, Rakennettu taajamaluonto suojelee Vihdin Enäjärveä, Ympäristö 3(6): 28-31 Outi Salminen / HY Metsätiede
Kylmäojan valuma-alue esimerkkinä maankäytöstä *) Hypoteesit: läpäisemättömillä pinnoilla kuten piha-alueilla on merkitystä puron tilalle; valumaaluelähtöisyys on huomioitava suunnittelussa; suot/kosteikot korjaavat virtaamia ja veden laatua Valuma-alueen rajat muuttuneet Tiedot puutteelliset läpäisemättömien pintojen arvioimiseksi Valuma-aluelähtöisyyttä ei ole huomioitu Piha-alueet suurin yksittäinen läpäisemätön pinta Huom. etäisyys uomasta, kompensoivat rakenteet ym. Ó Copyright Vantaan kaupungin mittausosasto 2011 Lähde: Krebs, G., 2009 Development of landuse within the urbanizing Kylmäoja watershed, Masters thesis TKK&TU Graz, 184 p. - Mittapisteessä BIO läpäisemättömyyden oletusta vaativampaa eliöstöä Lähde: Tiensuu, M. 2008, Vantaan Kylmäojan tila pohjaeläimistön perusteella arvioituna, Gradu, 43s. 19.5.2011 Outi Salminen / HY Metsätiede * *) Koottuna: Vantaan ympäristön tila, 2011, Salminen O. ja Rimpiläinen U.-M., Tiivistyvän maankäytön haasteita sekä luonnonsuojelun tarjoamia mahdollisuuksia Kylmäojan valumaalueella, p 91-95.
Maankäytön toteutunut ja ennustettu muutos Muokattu lähteestä: Krebs, G., 2009 Development of landuse within the urbanizing Kylmäoja watershed, Masters thesis TKK&TU Graz, 184 p. 19.5.2011 Outi Salminen / HY Metsätiede *
Kylmäojan korven osavaluma-alue (noin 200 ha) Ylävirran 90% alue Tuusulassa: rakentuva logistiikka-alue, nyt 13% läpäisemätöntä Vastaanottava 10% alue Vantaalla: luonnonsuojelualuetta Yhteistyö luonnonsuojelualueella: 24 ha Vantaan kaupunki ja 15 ha Vantaan ja Helsingin seurakunnat (SLL 2010 LUMO palkinto) Yhteistyö vesiensuojelu: Tuusula, Vantaa ja VHVSY Ó Copyright Vantaan kaupungin mittausosasto 2011 Lähde : Taylor, A., 2011, pro gradu-työ 19.5.2011 Outi Salminen / HY Metsätiede *