ANALYYSI 44. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 4/2007 www.laborantti.net
Laboratorion lait ja laitteiston ylläpito 14. 15.2.2008 Kemin kulttuurikeskus pieni auditorio, Marina Takalonkatu 3 Tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville. Torstai 14.2. Luento Luennoitsija Laitenäyttely 9.30 15.00 9.30 Kurssille ilmoittautumiset ja kurssin avaus, kahvi 10.15 11.00 Työskentely veto/suojakaapissa Antti Mykkänen / Labo Line Oy 11.15 12.00 Jätteiden hävittäminen laboratoriossa Antti Mykkänen / Labo Line Oy 12.00 13.00 Lounas 13.00 13.45 Kemikaalilaki Miikka Karkela / Labo Line Oy 14.00 14.45 Kemikaalien säilytys Miikka Karkela / Labo Line Oy 14.45 15.00 Kahvi 15.00 15.45 Painelaki, autoklaavien testaus/sterilointi Antti Mykkänen / Labo Line Oy 16.00-16.15 aihe jatkuu Antti Mykkänen / Labo Line Oy 17.30- Lumilinnaan tutustuminen 20.30 Iltapala Perjantai 15.2. 09.00 09.45 Titraattorit ja niiden kalibrointi Tomi Määttä / Metrohm Nordic Oy 10.00 10.45 Laboratorio SFS-EN ISO/IEC 17025 standardi Margareta Hagg, / Finas 11.00 11.45 Laboratorioiden oikeudet tehdä tutkimuksia Margareta Hagg, / Finas 12.00 13.00 Lounas 13.00 14.15 Yleistä asiaa laboratorion työturvallisuudesta Juha Virtasalo / Labtium Oy 14.15 15.00 Alaistaidot Heli Hannonen / Oulun Työterveyslaitos 15.00 Kahvi ja tilaisuuden päätös Ilmoittautuminen 12.1.2008 mennessä: Auli Järvelä puh. 040 732 4675, auli.jarvela@laborantti.net Ohjelmatiedustelut: Jaana Nousiainen puh. 040 523 8816, jaana.nousiainen@kemi.fi Teija Planting puh. 040 577 8762, teija.planting@tornio.fi Kurssin hinta täysihoitoineen: sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2 hh ja lumilinna-vierailu. jäseniltä 440 c, ei-jäsenilta 590 c ei-majoittuvilta jäseniltä 350 c, ei-jäseniltä 490 c yhden päivän hinta jäseniltä 200 c ja ei-jäsenilta 270 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry / Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry 2 ANALYYSI 4/2007
Päätoimittaja Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku GSM 050 336 7982 anne.raille@laborantti.net Tilaukset Ilmoitukset Talous Sanna Tomukorpi Keonpellonkatu 7 as. 27, 21200 Raisio GSM 050 591 8595 sanna.tomukorpi@gmail.com Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto Työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.hakulinen@laborantti.net Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku Koti 050 534 1718 Työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@laborantti.net Pankki Nordea 117330-111263 Painatus Julkaisija Offset Ulonen Oy Puh. (03) 3143 1500 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi osoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku anne.raille@laborantti.net ISSN 1459-0999 SISÄLLYSLUETTELO Koulutus: Laboratorion lait ja laitteiston ylläpito... 2 Päätoimittajalta... 5 Ympäristönäytteiden analyysimenetelmien validointi... 6 Mittausepävarmuuden arviointi ympäristölaboratoriossa... 7 KETEK tarjoaa apua ongelmanratkaisuihin... 8 Turun tapaaminen... 10 Puheenjohtajalta... 12 Nelijalkaiset rikostutkijat... 13 Ällätikku... 14 LIITE: Laboratorioalan luentopäivät 2008... 15 Kollegani Sinikka Kollanus... 19 Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Hakatie 4, 70900 Toivala irja.hiekkamaki@laborantti.net Työ 044 720 1457 Koti 050 342 5634 Terveisiä Saksasta... 20 Sudoku... 21 Yhdistykset toimivat... 22 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2008 Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle 1 28.2.2008 25.1.2008 2 29.5.2008 18.4.2008 3 18.9.2008 15.8.2008 4 4.12.2008 31.10.2008 www.laborantti.net Toiminnanjohtajalta... 27 Jumppa-Jaana... 28 Tapahtumien ABC... 29 Toimihenkilöt ja yhdistykset... 30 Palvelukortti... 31 ANALYYSI 4/2007 3
Koe Lapin lumo! LOMALLA LAPPIIN Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2-4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 c maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuu) - lemmikkejä ei allergoiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! Tiedustelut: Matti Mäkinen, puh. 0500 735 155 Mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle. Viikkohinnat: Sesonkiviikot 450 c/vko - kevät: vkot 12, 13, 14, 15, 16 - ruska: vkot 37, 38 - kaamos: vkot 47, 48, 52, 1 Sesongin reunat 400 c/vko - kevät: vkot 10, 11, 17 - ruska: vkot 36, 39 - kaamos: 49, 51 Muut 300 c/vko Kesäviikot (26-31) 250 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Lisää puita voi ostaa tarvittaessa alueen kaupoista. TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c. Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c. Tilaukset: Martti Östring, 040 501 6080, martti.ostring@pp.inet.fi tai Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802 4 ANALYYSI 4/2007
Analyysissä jaettu johtajuus Osallistuin lokakuussa Helsingissä järjestettyyn OP:n palkansaajafoorumiin. Ajatuksia nousi mieleen, kun Professori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta käsitteli esitelmässään johtamisen merkitystä organisaation menestyksessä. Tiedämme, että organisaation menestyminen muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää etenkin ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja luottamukseen, ja sitä kautta vahvaan johtamiseen perustuvaa organisaatiokulttuuria, jotta luovien ja innovatiivisten ratkaisujen esiin nouseminen on mahdollista. Dynaaminen muutoksen tila edellyttää organisaation johdolta kykyä tunnistaa, tulkita ja ymmärtää toimintaympäristön lisäksi organisaation sisäisen toimintakulttuurin keskeiset arvot ja kulttuurilliset toimintatavat. On siis myös kyettävä tunnistamaan ja hyväksymään organisaation toimijoiden ja työntekijöiden jo olemassa olevat toimintamallit ja -arvot sekä ennenkaikkea niiden vahvuudet. Vahvan johtajuuden ei kuitenkaan tule tarkoittaa ylhäältä alas -johtamisen mallia. Pikemminkin päinvastoin. Hierarkkinen ja autoritäärinen organisaatiokulttuuri voi estää yhteisen keskustelun ja organisaation rakenteellisen kehittämisen. Innovaatioita ei saavuteta yrityksissä eikä organisaatioissa, joissa johdon ja alaisten välillä vallitsee kuilu ja joissa työntekijät kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa heikentyneen ja epävarmuuden kasvaneen. Samaan aikaan, kun globalisaatio haastaa yrityksen kaikki toimijat keskinäiseen yhteistyöhön, on näkemys johtajuudesta muuttumassa johtajuuskeskeisestä ajattelusta jaettuun johtajuuteen. Muutoksen taustalla on kritiikki vallitsevia johtajuusteorioita kohtaan, joissa johtajiin kohdistetaan niin suhteettomia odotuksia, ettei omistautuneinkaan johtaja niistä kaikista selviydy. Jaettu johtajuus tarkoittaa perinteisen ylhäältä alaspäin johtamisen vähenemistä ja madaltuvaa organisaatiota, jossa valtaa ja vastuuta jaetaan alaspäin. Jaetun johtamisen mallissa annetaan tilaa arkiluovuudelle, oppimiselle itseltä ja toisilta sekä laadukkaan työskentelyn mahdollistavalle yhteistyön kulttuurille. Jaetun johtajuuden mallissa alaisilla ja esimiehillä on yhteinen vastuu suorituksen johtamisprosessin onnistumisesta. Jaetun johtajuuden kautta johtamista voidaan lähestyä prosessina, jossa vastuut jaetaan yhdessä. Tällöin esimerkiksi johtamiskoulutusta voidaan antaa organisaatiossa sekä alaisille että esimiehille yhtä aikaa. Yrityksen menestyksestä vastaavat Lähteenmäen mukaan kaikki toimijat yhdessä, mutta kukin eri rooleissa. Siinä kuin intressi menestyä on yhteinen, on vastuu jaettua.kyseenalaistuksissa on kyse siitä, ettei tulevaisuuden innovaatioita eikä strategioita voida toteuttaa vanhentuneilla johtamismalleilla. Muuttunut työelämä vaatii uudenlaista johtajuutta. Lähteenmäen mukaan nähtävissä on, ettei johtajuus uravaihtoehtona enää houkuta samoin kuin aiemmin. Niinpä uusi johtajuus peräänkuuluttaakin jokaisen työntekijän omaa vastuuta yhteisönsä hyvinvoinnista, työn tuottavuudesta ja jatkuvasta uusiutumisesta samalla kuin se valtaistaa heidät. Jokaisen on mietittävä niitä mahdollisia tekemisiään tai tekemättä jättämisiään, jotka vaikuttavat vaikkapa kollegoiden työkuormitukseen ja prosessien sujuvuuteen. Uuden johtajuuskäsityksen hengessä johtajuus määrittyy koko ajan uudelleen ja valta-asetelmat muuttuvat tilanteen mukaan, mutta tavoite pysyy yhteisenä. Vallan liikkuessa liikkuu myös vastuu menestyksestä. Koska se ei lopullisesti jämähdä mihinkään lokeroon, on yrityksen eritasoisten toimijoiden pakko oppia tekemään yhteistyötä ilman eturistiriita-ajattelua, mutta yrityksen ja sitä kautta lopulta omaksikin parhaaksi, totesi Lähteenmäki. Ketä meistä ei yhdessä tekemisestä, yhteisillä tavoitteilla ja yhteisillä pelisäännöillä kiinnostaisi? Joulua odotellessa, lämpimin ajatuksin! Anne Raille Xxxxxxxxxxxxxxxx Päätoimittajalta xxxxxxxxxxxxx ANALYYSI 4/2007 5
Laboratorioalan luentopäivät, Aulanko 2007 Kemisti Teemu Näykki, Suomen ympäristökeskus, Laboratorio YMPÄRISTÖNÄYTTEIDEN ANALYYSIMENETELMIEN VALIDOINTI Validointi on analyysimenetelmän luotettavuudenja pätevyysominaisuuksien testaamista. Validoinnilla varmistetaan ja osoitetaan systemaattisesti, että menetelmä soveltuu siihen, mihin se on tarkoitettu. Validointi kohdistuu usein kehitettyyn menetelmään. Validoitujen analyysimenetelmien käyttö on eräs olennaisimmista keinoista parantaa ana lyysitulosten luotettavuutta. Validointi koostuu suunnitelmasta, kokeiden suorituksesta, tulosten tilastollisesta arvioinnistaja dokumentoinnista. Laboratoriokokein etsitään menetelmän kriittiset vaiheet. Kokeista saadut tulokset dokumentoidaan tarkasti ja analysoidaan sopivin tilastollisin menetelmin. Tulosten perusteella arvioidaan uudelleen validointitarve ja sovitaan toimintatavat, joilla varmistetaan, että menetelmä toimii kuten pitääkin. Validoinnissa mittaukset suoritetaan yleensä pitkällä aikavälillä, jolloin ympäristövaikutukset saadaan mukaan tuloksiin. Menetelmävalidointi pätee vain testatulle matriisille, pitoisuusalueelle ja laitteelle. Tutkittavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi: - herkkyys - jäljitettävyys - lineaarisuus - mittausepävarmuus - määritysraja - selektiivisyys - spesifisyys - systemaattinen virhe, poikkeama - tarkkuus - toistettavuus - uusittavuus Menetelmän validointiaste riippuu menetelmän käyttötarkoituksesta, sisällöstä ja käytetystä analyysitekniikasta. Jos on kehitetty uusi menetelmä, validoidaan se perusteellisemmin kuin aikaisemmin kehitetty ja mahdollisesti jo käytössä ollut menetelmä. Uuden menetelmän validointi käyttötarkoituksesta riippuen voi viedä muutaman päivän tai jopa kuukausia. Tulosten luotettavuudelle asetettavat vaatimukset vaikuttavat olennaisesti menetelmän validointitasoon kokeiden laatuun, määrään ja laajuuteen sekä tulosten käsittely- ja dokumentointitapaan. Myös standardimenetelmät tulee validoida; tällöin validoitavia ominaisuuksia voi olla kuitenkin paljon vähemmän kuin validoitaessa itse kehitettyä uutta menetelmää. Asiakkaan tarpeet tulee myös huomioida. Lisäksi taloudelliset tekijät asettavat omat rajoituksensa validoinnille. Menetelmä on validoitu, kun asianmukaisesti on osoitettu, että määritys on tilastollisessa valvonnassa ja menetelmä tuottaa tarkkoja tuloksia. Validoinnissa saatuja tuloksia valvotaan säännöllisesti. Menetelmän pätevyyttä seurataan laadunohjauksen avulla esim. mittaamalla päivittäin synteettisiä kontrollinäytteitä ja seuraamalla varsinaisten näytteiden rinnakkaistulosten hajontaa (trendien seuranta/tulkinta, jatkotoimenpiteet). Uudelleenvalidointitarvetta esiintyy mm. silloin, kun aletaan mitata uutta matriisia tai kun laitteistossa tapahtuu muutoksia. 6 ANALYYSI 4/2007
MITTAUSEPÄVARMUUDEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖLABORATORIOSSA Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyyttä ja yleisiä vaatimuksia käsittelevän standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 mukaan laboratorioiden on tunnistettava analyysitulokseen vaikuttavat epävarmuustekijät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laboratoriolla on ainakin oltava kvalitatiivinen tieto, missä analyysiketjun vaiheissa virheen mahdollisuudet ovat suurimmillaan. Tämä tieto saadaan menetelmän ja laitteen huolellisesta validoinnista sekä pitkäaikaisesta käyttökokemuksesta. On olemassa useita erilaisia tapoja arvioida mittausepävarmuutta. Arviointitavan valintaan vaikuttavat esimerkiksi se, minkä tyyppinen on käytettävä analyysimenetelmä. Tärkeimmän kriteerin mittausepävarmuuden arviointitavalle asettaa kuitenkin mittaustuloksen käyttötarkoitus ja miten yksityiskohtaisen mittausepävarmuusarvion halutaan olevan. Mittausepävarmuutta voidaan arvioida esimerkiksi seuraavin tavoin: - Suoraan standardimenetelmästä. Käyttäessä analyyseissä standardimenetelmää voidaan saada ainakin hyvin karkea arvio omasta mittausepävarmuudesta standardimenetelmässä esitetyn uusittavuusdatan avulla. Arvion laajempi käyttö ei ole suositeltavaa ja käytön edellytyksenä on ainakin se, että laboratorio pystyy todistamaan, että analyysissä käytetyn laitteen ja menetelmän suorituskyky on verrannollinen standardimenetelmässä esitettyyn dataan nähden. - Vertailukoetuloksista. Mittausepävarmuus voidaan arvioida vertailukoeraporteissa annettujen laboratorioiden välisistä uusittavuuksista. Luotettavan arvion edellytyksenä on mm. se, että laboratorio on osallistunut tutkittavan analyytin osalta useisiin vertailukokeisiin. Lisäksi vertailukokeissa analysoitavien näytteiden tulee olla matriiseiltaan ja pitoisuustasoiltaan samanlaisia kuin laboratoriossa normaalisti analysoitavat näytteet. - Sisäisestä laadunvarmistuksesta ja validoinnista. Tavallisesti mittausepävarmuus arvioidaan laboratorion laadunvarmistus ja validointitulosten avulla. Epävarmuusarvio suoritetaan tällöin laboratoriossa olemassaolevasta ja havaitusta datasta. Laboratorionsisäinen uusittavuus (eri analysoijat, eri päivät, sama laite, sama laboratorio) arvioidaan esim. referenssimateriaalien tulosten hajonnasta ja todellisten näytteiden rinnakkaisanalyysien tuloksista. Tämän lisäksi epävarmuusarvioon lisätään menetelmästä ja/tai laboratoriosta aiheutuvat ja analyysituloksissa havaittavat systemaattisten osatekijöiden vaikutukset. Epävarmuuden arvioimiseksi suoritetaan toistomittauksia. Käytännössä vaaditaan vähintään 30 50 mittausta, jotta epävarmuusarviosta saadaan tilastollisesti luotettava. Joskus mittauksia ei ole mahdollista suorittaa kovin paljon, jolloin epävarmuutta kuvaava vaihteluväli kasvaa. - Matemaattinen malli. Epävarmuuden arviointi perustuu siihen, että ensin kirjoitetaan analyysituloksen laskemiseen käytettävä matemaattinen yhtälö. Selvitetään yhtälön jokaiseen parametriin liittyvät epävarmuudet (keskihajontoina ilmoitettuna) sekä kaikki muut mahdolliset epävarmuutta aiheuttavat osatekijät (laitteen ryömintä, näytteen säilyvyys, kontaminaatio jne). Analyysitulos lasketaan muuttamalla kutakin parametria yhtälössä vuorotellen sen epävarmuuden verran. Näin pystytään havaitsemaan helposti suurimmat epävarmuuslähteet. Matemaattinen malli on työläin tapa arvioida mittausepävarmuutta, mutta sen avulla pystytään kuvaamaan analyysin jokainen vaihe ja lähestymistapa voi osoittautua hyödylliseksi tarkasteltaessa tai määritettäessä yksittäisiä epävarmuustekijöitä. Tämä on erittäin tärkeää silloin, jos on tarvetta puuttua johonkin tiettyyn mittausepävarmuutta aiheuttavaan vaiheeseen analyysiketjussa. Joissain tapauksissa tämä menetelmä kuitenkin aliarvioi mittausepävarmuutta osittain siksi, että mallin ollessa epätäydellinen, tarkastelusta puuttuu osa epävarmuusosatekijöistä. Käyttäen olemassa olevaaja kokeellisesti määritettyjä laadunohjaustuloksia (QC) ja menetelmän validointitietoja, voidaan maksimoida todennäköisyys, että kaikki epävarmuusosatekijät on sisällytetty arvioon. Mittausepävarmuuden ilmoittaminen tulosten yhteydessä on tärkeää, sillä sitä tarvitaan mm. arvioitaessa tulosten luotettavuutta, verrattaessa tuloksia keskenään, tehtäessä johtopäätöksiä tuloksista ja arvioitaessa tieteellistä työtä. Mittausepävarmuuden avulla on mahdollista arvioida tulosten laatua ja luotettavuutta. Varsinkin viranomaisohjeissa on annettu raja-arvoja sille, mitä eri yhdisteiden pitoisuudet eivät saa ylittää. Näissä tapauksissa on ehdottomasti otettava huomioon myös mittausepävarmuuden merkitys lopputulokseen. ANALYYSI 4/2007 7
Teknologiakeskus KETEK Oy tarjoaa yrityslähtöisiin kehitys-, analyysi- ja Teknologiakeskus KETEK Oy on Kokkolassa sijaitseva yritysten osaamisen kehittämiseen erikoistunut teknologiakeskus, joka on erikoistunut kemian-, laser- ja venealan teollisiin sovelluksiin. Vahvuuksiamme ovat asiakaslähtöinen kemianalan ongelmanratkaisu- ja tuotekehitystyö, analyysi- ja testauspalvelut sekä neuvonta- ja selvityspalvelut. Palvelemme asiakkaitamme myös kehityshankkeiden valmistelussa, suunnittelussa ja rahoituskanavien kartoittamisessa. Kaikki yrityksen tarvitsemat kehitys- ja analyysipalvelut samalta luukulta KETEKin analyysi- ja kehityspalvelut ovat yrityksille ja yhteisöille suunnattua asiantuntijapalvelua. Toimintaperiaatteenamme on tuottaa kaikki yrityksen tarvitsemat analyysi- ja testauspalvelut sekä yrityskohtaiset kehitys- ja ongelmanratkaisupalvelut samalta luukulta. Kattavan laitekantamme ja yhteistyöverkostomme kautta voimme taata, asiakkaillemme laajan ja monipuolisen palvelupaketin. Resurssinamme ovat korkeatasoiset uudet laboratoriotilat Kokkolassa sijaitsevassa Innogate kiinteistössä (n. 1000 m 2 laboratoriotilaa), kattava laitekanta sekä osaava ja monipuolinen henkilöstö. Kemiantutkimuksen parissa KETEK:llä työskentelee 15 hengen tutkimusryhmä, jonka osaamisaloina ovat polymeerikemia, orgaaninen kemia sekä epäorgaaninen kemia ja hydrometallurgia. Yhteistyötä tehdään monien Suomessa toimivien yliopistojen, korkeakoulujen sekä analyysilaboratorioiden kanssa. CenExLab hanke vahvistaa KETEK:n laitekantaa CenExLab-projektin avulla on viimevuosina kehitetty ja täydennetty KETEKin laboratorioiden laitekantaa sekä Kemian Osaamiskeskuksen toimintamahdollisuuksia. Laitehankintaprojektin kokonaisbudjetti on ollut 1,3 milj. euroa. Päärahoittajana hankkeessa on toiminut Länsi- Suomen lääninhallitus ja hanke on Euroopan aluekehitysrahaston tukema. Muita rahoittajia ovat Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä, Kokkolan kaupunki, valtio sekä yksityiset yritykset. Teknologiakeskuksen laboratoriotiloihin on hankittu kemiallisen analytiikan ja materiaalitestauksen laitekantaa täydentäviä laitteita. Samalla on kehitetty niiden käyttöön ja palveluihin liittyvää osaamista sekä linkitetty ne yhteistyössä oppilaitosten kanssa näiden tarjoamaan perus- ja täydennyskoulutukseen. Projekti alkoi marraskuussa 2004 ja päättyi lokakuussa 2007. Projektin toteuttamisesta on vastannut KETEK Oy, ja siinä ovat mukana alueen kemian alan yritykset ja kemian sekä kemiaan liittyvien alojen opetusta tarjoavat oppilaitokset kuten Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus. Yritysten edustajista koostuva asiantuntijatyöryhmä on suunnitellut hankittavat laitekokonaisuudet ja niille asetettavat vaatimukset. Laitehankinnat noudattelevat Kokkolan seudun Osaamiskeskusohjelman painopistealoja, joita ovat prosessinkehitys ja polymeeritutkimus sekä nanoteknologia. Hankinnoissa on lisäksi otettu huomioon tulevan uuden kemikaalilain (REACH) asettamat vaatimukset kemikaalien testaukselle ja analytiikalle. Projektissa toteutettuihin laitehankintoihin ovat kuuluneet mm. alkuaine- ja yhdisteanalytiikkaan liittyvät ionikromatografi, atomiabsorptiospektrofotometri ja nestekromatografi sekä pommikalorimetri ja reometri. Vuoden 2007 päähankintana on ollut ICP-MS laitteisto sekä puhdastila, johon kyseinen laitteisto on sijoitettu. Yhdessä aiemmin hankittujen termisen analytiikanlaitteistojen, monipuolisen GC-MS kokonaisuuden sekä kattavan mikroskopialaitteiston kanssa nyt hankitut laitteet muodostavat laajan kemian analytiikan kokonaisuuden ja 8 ANALYYSI 4/2007
apua ongelmanratkaisuihin puitteet myös oppilaitosten ja yritysten käyttöön. Edellä mainittujen laitekokonaisuuksien lisäksi teknologiakeskuksen tiloista löytyvät myös olosuhde- UV- ja korroosiotestaukseen vaadittavat laitteistot. Asiakaslähtöistä kehityspal-velua sekä tilojen vuokrausta KETEK Oy:n palvelukonseptiin kuuluu yritysten tukeminen kehityshankkeen alusta loppuun. KeTEK auttaa mm. kehityshankkeen suunnittelussa, rahoituskanavien kartoittamisessa sekä itse hankkeen toteutuksessa. Yrityksen laaja asiakaskunta koostuu suuryrityksistä aina aloittaviin pienyrityksiin ympäri Suomea ja Pohjoismaita. KETEK:n yrityspalvelutoiminnan lähtökohta on asiakaslähtöisyys. Yhteistyötä tehdään asiakkaan kanssa oikean ratkaisumallin valitsemiseksi ja onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi. Tarvittaessa KETEK kehittää ja räätälöi analyysejä asiakkaan tarpeisiin ja heidän vaatimuksiaan vastaaviksi. Tarjolla on erilaisia palvelukonsepteja yksittäisistä toimeksiannoista pitkäaikaiseen tuotekehitystukeen ja laajoihin yrityspalvelusopimuksiin. KETEK toimii siis mm. asiakkaittensa tuotantoprosessien ja tuotekehityksen tukena. KETEKin laboratoriot on erityisesti suunniteltu tutkimusja kehitysympäristöksi, johon myös yritykset voivat halutessaan sijoittaa omia tutkijoitaan tai tutkimustaan sekä hyödyntää olemassa olevia laitteita ja osaavaa henkilökuntaa. Laitekanta ja analytiikka: Koostumusmääritykset Orgaaniset materiaalit, epäorgaaniset materiaalit (mm. raskasmetallianalyysit), polymeerit sekä ilmaanalytiikka GC/MS, pyrolyysi, FT-IR, HPLC, IC, AAS, ICP-MS, XRD, SEM-EDS, TGA, polarografia, Karl-Fischer titraattori. Termiset analyysit mm. Materiaalien mekaanisten ja viskoelastisten ominaisuuksien muutokset lämpötilan funktiona, sulamis- ja jäätymiskäyttäytyminen, entalpiamuutokset, lämpölaajeneminen, lämpöarvomääritykset sekä reologia. TGA, DSC, DMA, viskosimetri, reometri ja pommikalorimetri Olosuhde- ja korroosiotestaukset Korroosiokesto (potentiostaattiset korroosiokokeet, suolasumutestit tai upotustestit), UV-kesto, olosuhdekesto (lämpötila, kosteus). Materiaalien mikrorakenneanalyysit mm. Tuote- ja vaurioanalyysit sekä mikrorakenneanalytiikka Valomikroskoopit, SEM, EDS, ultraäänimittauslaitteisto, DSC, DMA, FT-IR ja XRD Laboratoriopäällikkö Mirva Rahkonen Kemisti Joni Aho Mekaaniset testaukset Testattavia materiaaleja ovat esim. metallit, muovit, tekstiilit, kuitumateriaalit Kovuusmittarit, vetolaite, iskukoelaite ja abraasiolaite (kulutuksen kesto) Lisätietoja: www.ketek.fi ANALYYSI 4/2007 9
Toimihenkilöyhteistyöllä Lääketeollisuuden, diagnostiikka- ja bioalan osaajat kohtasivat Turussa Anne Raille Turussa kokoontui syyskuussa n. 140 lääke- ja diagnostiikka-alan asiantuntijaa Mauno Koivisto keskukseen. Paikalla oli jäseniä Toimihenkilöunioni TU:n neljästä yhdistyksestä (Turun Lääke-ja Elintarvikealan Toimihenkilöt, Bioalan Toimihenkilöt, Diagnostiikka-alan Toimihenkilöt ja Turun Orionin Toimihenkilöt). Mukana oli myös jäseniä Luonnontieteen Akateemisten Lääke- ja Diagnostiikka-alan jaostosta ja Bayer:n Ylemmät Toimihenkilöt SYNER- GIA ry:stä. Paikalle saapui puhumaan Lääketeollisuus ryn puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes ja Biocelex Oy:n toimitusjohtaja Kai Lahtonen. Siimes: Patenttisuojatun lääkkeen asemasta on huolehdittava Suomassa tuotekehitystä tekevän lääketeollisuuden tulevaisuus on pitkälti kiinni siitä, miten patenttisuojatun lääkkeen asemasta ja lääkekorvaustemme järjestelmästä huolehditaan, painotti Suvi- Anne Siimes. Tällä hetkellä uusia lääkkeitä kehittävä ja tutkiva lääketehdas kokee jäävänsä alakynteen nykyisen patenttilainsäädännön vuoksi. Lääkkeen kehittäneen yrityksen valmiste, ns. alkuperäisvalmiste, voi Suomessa joutua geneerisen kopiolääkkeen kanssa pahaan hintakilpailuun jo silloin, kun alkuperäisvalmisteen patentti on vielä voimassa. Normaali kansainvälinen malli on se, että lääkkeiden geneerinen hintakilpailu alkaa vasta patentin päättymisen jälkeen. Meillä Suomessa ne voidaan tuoda kauppoihin alkuperäislääkkeiden rinnalle aiemmin kuin muualla Euroopassa. Lääkkeen patenttisuoja on siis Suomen markkinoilla edelleen heikompi kuin muualla. Lääkevaihto otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2003. Silloin määriteltiin ne lääkkeet, jotka apteekki voi vaihtaa halvempaan. Kaikkia lääkkeitä ei voi kuitenkaan vaihtaa apteekissa potilaan turvallisuutta vaarantamatta. Siksi lääkevaihdon piiriin kuuluu vain noin puolet lääkemarkkinoista. Geneerisen tuotteen, edullinen hinta perustuu mm. siihen, että siitä ei ole tehty kliinisiä tutkimuksia. Suomi siirtyi lääkkeiden osalta menetelmäpatentista tuotepatenttiin vasta vuonna 1995. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin otettiin käyttöön lääkevaihto, jonka tarkoituksena oli edistää hintakilpailua jo patenttinsa menettäneiden lääkkeiden kesken. Lain säätämisen jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että lääkkeiden pitkän tuotekehitysajan seurauksena valtaosa lääkkeistä on edelleen vain menetelmäpatentin suojaamia. Näin patentin suojaamat lääkkeet joutuivat eduskunnan päätöksen vastaisesti lääkevaihdon piiriin. Tämä epäkohta korjattiin eduskunnan hyväksymällä päätöksellä vuonna 10 ANALYYSI 4/2007
2005. Menetelmäpatentin suojaamat lääkkeet suljettiin lääkevaihdon ulkopuolelle. Mistä sitten löytyvät rahoittajat suomalaisille yrittäjille. Tämän päivän sijoittajille on vaikea käsittää, että iso osa lääkekehityksen prosessissa olleista molekyyleistä kuolee matkalla. Lisäksi useat sijoittajat pitävät 12-15 vuoden kehitystyön rahoittamista turhn pitkältä ajalta. Näihin ongelmiin ratkaisuksi Siimes näki, että yritysten tulee saada houkuteltua ns. Bigpharma mukaan tuleviin partnerihankkeisiin. Rakenteiden uudistamisessa on huolehdittava järjestelmän kattavuudesta ja eri sairauksista kärsivien potilaiden keskinäisestä tasa-arvosta. Korvausjärjestelmän tulee tukea ensisijaisesti kansallisten terveystavoitteiden toteutumista. Kustannusten hallinnassa pitää tarkastella muitakin asioita kuin lääkkeiden hintoja. Lääkkeet pitää nähdä myös tulevaisuuteen kohdistuvana investointina. Lääkehoidon kehitys on vaikuttanut Suomessa keskeisesti hoitotulosten parantumiseen ja ihmisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Siimes muistutti. Lahtonen: Bioinnovaatioiden kehittäminen yritystoiminnaksi Yrityskehitysyhtiö, Biocelex Oy on aloittanut 1.9. toimintansa Turku Science Parkissa. Yhtiö etsii kehityskelpoisia life science -alan innovaatioita, arvioi ja jatkokehittää niitä yrityksiksi ja mahdollisesti tekee niihin siemenvaiheen pääomasijoituksiakin. Biocelexin partnerina on ruotsalainen Karolinska Institutets Innovation Ab, jonka hyvin toimiviksi havaittuja arviointimenetelmiä yritys käyttää. Tarjoamalla liiketoiminnan kehityspalveluja Biocelex auttaa suomalaisia bioyrityksiä ja bioalalle erikoistuneita palveluyrityksiä kansainvälistymään ja kasvamaan kansainvälisillä markkinoilla. Liiketoiminnan kehityspalvelujen painopisteenä ovat bioyritysten kansainvälistymisstrategiat, markkinoinnin suunnittelu sekä yhteistyökumppanien etsintä. - Suomen bioalalla on erityisesti kaksi haastetta: löytää uusia kansainvälisen potentiaalin omaavia tuotelähtöisiä yritysaihioita ja sellaisten yritysten alkuvaiheen rahoittaminen, totesi Biocelex Oy:n toimitusjohtajana aloittanut Kai Lahtonen. Kansainväliset sijoittajat eivät pääsääntöisesti tee siemenvaiheen sijoituksia suomalaisiin bioyrityksiin, myöhemmän vaiheen suuria pääomasijoituksia kyllä, hän jatkaa. Lisäksi monet pidemmälle ehtineet suomalaiset bioyritykset ovat kansainvälistymispyrkimyksissään vaiheessa, jossa asiantunteva ja kokenut tuki on tarpeen, painottilahtonen. Biocelex on parhaillaan keräämässä sijoittajia perustettavaan siemenrahastoon. Rahaston arvellaan olevan koossa tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on noin viiden miljoonaan euron rahasto. Turku Science Park Oy teki ensimmäisen sijoituksen siemenrahastoon. Tavoitteena on, että seuraavan kahden vuoden aikana rahastosta tehdään siemensijoituksia vähintään kymmeneen varsinaissuomalaiseen tai suomalaiseen aloittavaan bioyritykseen, jotka ovat läpäisseet perusteellisen arviointi- ja kehittämisprosessin. Sijoituskohteiden painopiste on yrityksissä, joiden erikoisalana on lääkekehitys, diagnostiikka, biomateriaalit, lääkeannosteluteknologia tai funktionaaliset elintarvikkeet. ANALYYSI 4/2007 11
Puheenjohtajalta PUHEENJOHTAJALTA Syksy 2007 tullaan muistamaan lakoistaan ja muista työtaistelutoimenpiteistään. Tämä syksy tullaan muistamaan myös paperiteollisuuden vaikeuksista, tehtaiden lopettamispäätöksistä ja tuotannon supistamisista. Tavallisuudesta poiketen toimihenkilöt ovat lakkoilleet ja aiheuttaneet lakonuhkia. Ennen kaikkea syksy tullaan muistamaan sairaanhoitajien työtaistelusta; joukkoirtisanoutumisuhasta vielä tätä kirjoittaessani. Tämä ammattiryhmä on käynyt toden teolla taisteluun työehtojen ja palkkojen parantamisen puolesta. Tehyn työtaistelu on herättänyt kieltämättä meissä kaikissa tunteita ja ajatuksia. Varmasti ei ole sanomalehteä, jonka palstoilla ei olisi otettu kantaa puolesta ja vastaan. Kauhukuvat siitä, mitä tapahtuu, jos sairaanhoitajat eivät enää teekään työtään niin kuin heidän kuuluisi. Kilttien, kuuliaisten vähään tyytyväisten äitihahmojen ei kuulu pettää yhteiskuntaa tekemällä mitä itse haluavat. (Jokin miehinen ammattiryhmä lakkoilkoot paitsi palomiehet.) Heidän kuuluu tehdä työnsä niin kuin heille osoitetaan ja palkalla mikä heille ylhäältä annetaan. Kansan täytyy saada tunne, että heitä autetaan ja hoidetaan kun apua tarvitaan. Niin se onkin, yhteiskunnan pitää hoitaa velvoitteensa ja olla valmiina auttamaan apua tarvitsevia. Oliko pakko tulla tähän tilanteeseen, että vasta tosipaikan tullen huomataan kuinka tärkeässä ammatissa sairaanhoitajat toimivat? Sairaanhoitajia arvostellaan rajusti suuresta palkankorotusvaatimuksesta. Uskon, että sairaanhoitajat ovat aikaisemminkin pyytäneet lisää palkkaa ja jonkinlaista tasokorotusta. Pettymys on ollut suuri vuodesta toiseen ja palkkapussi pysynyt ohuena työn vaativuuteen nähden. Tsemppiä sairaanhoitajille! Tiedän erään toisenkin ammattiryhmän, joka puurtaa suurimaksi osaksi kulisseissa, mutta todellisuudessa vastaa monen tuotteen ja Tiedän erään toisenkin ammattiryhmän, joka puurtaa suurimaksi osaksi kulisseissa, mutta todellisuudessa vastaa monen tuotteen ja toiminnon turvallisuudesta... toiminnon turvallisuudesta. He eivät ehkä ole suoraan vastuussa kenenkään hengestä. Oletteko koskaan ajatelleet, mitä tapahtuisi, kun laborantit eivät tekisi työtään ja EIVÄTKÄ olisi vastuussa tuotteiden laadusta. Loppuuko ruoka kaupasta? Jos ei, niin saammeko suuhumme epäkuranttia tavaraa. Mitä tapahtuu lääkkeille? Heikkeneekö saatavuus, kun tavara ei pääse myyntiin tarkastusten puuttuessa. Täyttyvätkö teollisuuden varastot tutkimattomista tuotteista, joiden viimeiset laadusta kertovat analyysit puuttuvat? Viivästyvätkö tuotekehityshankkeet analyysien puutteen vuoksi? Entä juomaja käyttövetemme turvallisuuden varmistaminen? Korvaavatko online- analysaattorit laboratorion ammattilaisen? Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Lopuksi on todettava, että tekemämme työ on tärkeää, vastuuntuntoa ja tarkkuutta vaativaa. Ei suositella huithapeleille! Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta Suomen Laboratorioalan Liiton jäsenille ja Analyysin lukijoille! Terveisin, Tuula Kuusisto 12 ANALYYSI 4/2007
Juha Koponen, KRP/RTL Nelijalkaiset rikostutkijat Vantaan Jokiniemessä sijaitseva Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio tutkii rikospaikoilta otettuja näytteitä ja antaa niistä lausuntoja poliisille esitutkintaa varten. Tutkimusalueina ovat mm. huumeet, sormenjäljet, Dna, aseet, kemialliset ja tekniset palonsyyt jne. Rikosteknisen laboratorion henkilöstön lisäksi on laboratorion kirjoilla kaksi nelijalkaista tutkijaa. Kyseessä ovat palokoirat Ansa ja Ida. Palokoirien koulutus aloitettiin Suomessa 1999. Koulutus aloitettiin projektina ja siihen saatiin aluksi erillisrahoitus sisäasiainministeriöstä. Nykyisellään palokoiratoiminta on osa poliisin erikoiskoiratoimintaa kuten myös huumekoira-, ruumiskoira- sekä tunnistuskoiratoiminta. Ajatuksena oli kouluttaa poliisikoiria palonsyyntutkinnan avuksi. Eri puolilla maailmaa koiria on käytetty jo vuodesta 1986 tähän tehtävään. Ideana palokoiratoiminnassa on se, että koirat etsivät ja merkkaavat palavien nesteiden jäämiä palopaikoilla ja näistä koirien merkitsemistä paikoista otetaan sitten näyte joka toimitetaan rikosteknisen laboratorion kemistien analysoitavaksi. Suomeen ryhdyttiin kouluttamaan kahta palokoiraa Poliisikoiralaitoksen ja Keskusrikospoliisin yhteishankkeena. Poliisikoiralaitos Hämeenlinnassa on paikka, joka hankkii kaikki Suomen poliisikoirat, kouluttaa koirien ohjaajat ja valvoo koirien osaamisen tasoa vuosittain järjestettävillä tarkastuksilla. Syksyllä 1999 tuleviksi palo- koiranohjaajiksi valittiin rikosylikonstaapeli Heli Jalander ja rikosylikonstaapeli Juha Koponen. Koulutettaviksi koiraroduiksi valittiin kaksi eri rotua, Saksanpaimenkoira Taimi (Hukkamamman Bianca) ja Labradorinnoutaja Ansa (Sirmakan Sinfonia) (Koirien ohjaajat saavat nimetä omat koiransa itse haluamillaan kutsumanimillä). Poliisikoirat omistaa poliisikoiralaitos, mutta koira sijoitetaan ohjaajansa perheeseen koko sen virkauran ajaksi, eli siitä tulee pysyvä perheenjäsen 10 vuoden ajaksi. Koira on aina ohjaajansa mukana ja vastuulla, töissä ja vapaa-aikana. Oppia palokoiratoimintaan haettiin Hollannista ja lähdettiin kouluttamaan nuoria noin viiden kuukauden ikäisiä pentuja. Sekä Jalander että Koponen komennettiin poliisikoiranohjaajakurssille, joka kestää kaiken kaikkiaan 2,5 vuotta. Koirille opetettiin tämän ajanjakson aikana perustottelevaisuus, esine- ja henkilöetsintä, jäljestys sekä seitsemän eri palavan nesteen etsintä. Palavien nesteiden etsinnän kouluttamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä rikoslaboratorion kemistien ja tutkimusavustajien kanssa. He määrittelivät koulutettavat aineet, järjestivät aineet, hankkivat erikoisruiskut, joilla päästiin erittäin pieniin ainemääriin harjoituksissa. Tiivis yhteistyö on jatkunut näihin päiviin saakka ja on ollut molemmin puolin mielenkiintoista ja opettavaa. Tällä hetkellä tilanne Suomen palokoirien kohdalla on se, että ensimmäiset koulutetut koirat täyttivät kahdeksan vuotta syksyllä 2007. Koponen on kouluttanut lisäksi itselleen Ansan kaveriksi Idan (Le Cop s Felicia), joka on myös labradorinnoutaja ja täytti juuri viisi vuotta eli Suomessa on kolme palokoiraa toiminnassa. Toimialueena on koko Suomi Ahvenanmaalta Inariin saakka. Liikkuessamme koirien kanssa olemme saaneet kuljetusapua mm. Rajavartiostolta (helikopterilla Ahvenanmaalle, veneillä saaristoon) ja Puolustusvoimilta (Lentokoneella Kittilään). Pääsääntöisesti palopaikoille mennään tarkoitukseen varustetulla pakettiautolla, jossa on varusteet koirille ja ohjaajalle. Suomen palokoiranohjaajat ovat kouluttaneet Ruotsiin ja Norjaan palokoiria, Norjassa koiria on tällä hetkellä 2 kpl ja Ruotsissa 8 kpl. Nämä pohjoismaiset kollegat tapaavat vuosittain vuoronperään eri maissa. Tapaamisissa käydään läpi vuoden aikana olleita työtehtäviä, uusia opittuja asioita ja tehdään koirien kanssa harjoituksia. Palokoirat ovat työskennelleet nyt Suomessa noin seitsemän vuoden ajan ja tänä aikana on käyty tutkimassa noin 300 palopaikkaa. Tekniset rikospaikkatutkijat luottavat koiriin ja kutsuvat mielellään ne paikalle avustamaan syttymispaikan määrittämisessä ja palavien nesteiden etsimisessä. ANALYYSI 4/2007 13
Ällätikku PATUKKAOOPPERA Tarvitaanko hengen viljelyä, siis kulttuuria? Ei tarvita! Kulttuuri on hanurinsoittoa. Keskiluokalle kulttuurista ei koidu mitään lisäarvoa. Apurahat pois vaan kulttuurilta ja nekin varat suunnattakoon tuottavampiin kohteisiin. Mitä sana kulttuuri tarkoittaa? Käytännössä se ei ole mitään muuta kuin mustat kuteet ja joutavaa olemista, eli tuottamattomuuden kliimaksi tila. Voihan sitä leuhkasti väittää kulttuurin tarkoittavan yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta. Voi vitsi ja vielä leveämmältä kuulostaa väite, että se on tässä merkityksessä sivistystä, saati sydämen sivistystä, joka ei ole kenenkään urakehitykselle hyväksi. No, teknologinen koulutus (sivistys) ja rännissä kehittyminen menettelee ja on kehittyvälle keskiluokalle välttämätöntä. Ylväälle yläluokalle voidaan jättää vain taivas rajaksi, koska heillä on rahaa, eli maksukykyä. Tehkööt mitä lystäävät. Ja voimmehan me havaita yläluokan saavutukset: työttömyysluvut pienenevät koko ajan. Alaluokka on ongelma, mutta sitä tarvitaan varoittavana esimerkkinä siitä mihin saamattomuus ja tahdottomuus johtavat. Alaluokalle ei saa koskaan antaa valtaa, siis rahaa! Tarvitaanko taidetta? Ei tarvita. Taide on teeskentelyä. Taide ei ole hauskaa. Kuulemmeko kuvataidenäyttelyssä jonkun nauravan oikein katketakseen mainiota teosta katsellessaan, muuten kuin pilkka mielessä? Taidenäyttelyssä on samanlainen tunnelma kuin kasvisravintolassa, jossa ollaan sitä mitä syödään, siis ilmeettömiä kasveja. Muistellaan Sibeliusta, pelottava mies, jonka naama oli aina kurtussa. Vincent van Gogh, täysin kooho! Hän kuvitteli olevansa maalari, työläinen, mokoma maallikkosaarnaaja, värien tuhria ja juoppo kaiken lisäksi. Semmoisia kuvia tekee kuka tahansa, kunhan vaan alkaa, ryyppäämään. Taidetta puolustellaan, että aikaisemmin taiteen tuottamisesta ovat vastanneet käsityöläiset. Heitä arvostettiin taitavuuden eli taiteellisuuden perusteella. Taide nykyisenä käsityksenä luovasta taiteilijasta olisi muodostunut vasta myöhemmin. Onneksi oikein kohdennettu terve teknologinen koulutus on kumonnut tuollaiset huuhaa uskomukset tieteellisin perustein, nojaten faktoihin. Kaukohallituille hyödykemarkkinoille pahimman vaaran aiheuttaa taiteen keinoin propagoidut mainokset, pelleilykonsultoinnit ja hölynpölyarvokeskustelut. Ne hyödyntävät ikävällä tavalla teatteritaiteen vaikuttamiskeinoja, ohjaamalla arvostetun tuottavan keskiluokan harhauralle. Hyytävä esimerkki teatterin propagoivasta vallasta on katsottavissa Tampereen Työväenteatterissa, Patukkaooppera! Katsoin kipaleen, ihan muuten vaan, kun siellä päin liikuskelin. Patukkaooppera tarjosi hyvän esimerkin taitavuuden hyödyttömyydestä. Kannattaa käydä katsastamassa vaikka isolla porukalla. Lopputulema, vau mikä sana, siis lopputulema on: taidetta, taitavuutta eli työtä ei tarvita. Eläköön siis, muutos, luovuus, koulutus, Oy Minä Ab ja ura! Uraaa! ps. www.ttt-teatteri.fi/ PATUKKAOOPPERA/etu/ Ari Lehtinen 14 ANALYYSI 4/2007
Tällä palstalla Suomen Laboratorioalan Liiton toimihenkilöt vastaavat kysymyksiin Kollegani Sinikka Kollanus Olen Sinikka Kollanus Turusta. Valmistuin aikoinaan laborantiksi Turun ammattikoulusta jouluna 1985. Runsas kymmenen vuotta myöhemmin opiskelin laboratoriomestariksi iltakurssilla. Olen ollut töissä Turun Yliopistossa yli 22 vuotta ja niistä 19 vuotta patologialla. Perheeseen kuuluu aviomiehen ja tyttären lisäksi kolme whippettiä ja kaksi gerbiiliä. Harrastukset pyörivät vinttikoirien ja mökkeilyn ympärillä. Varsinkin viime keväänä syntyneet koiranpennut veivät koko perheen vapaa-ajan melko tarkkaan. Olen ollut mukana tekemässä Analyysi lehteä (aikaisemmin Laborantti) vuodesta 1999. Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistyksen johtokunnasta jäin pois tämän vuoden alusta. Mitä sinulle kuuluu? Ihan hyvää kuuluu. Pidän syksystä ja ulkoilusta riittävän vedenpitävissä asusteissa. Miten aamusi alkoi? Nousin ylös sängystä kuuden jälkeen ja lähdin töihin ilman sen suurempia esivalmisteluja. Miten hemmottelet itseäsi? Katsomalla TV:stä dekkarisarjoja lauantaiiltaisin. Muutama lasi punaviiniäkään ei ole pahitteeksi. Paras lukemasi kirja? Reijo Mäen kirjat. Ne ovat ehdottoman hyviä ja murhat tapahtuvat tutussa miljöössä. Ketä ihailet? Rauhallisia hyvähermoisia ihmisiä jotka kykenevät ajattelemaan asioita monelta eri kantilta. Miten selviät kotitöistä? Ruokani ei ole kaksista, joten sen tekee mieheni. Muuten ei ongelmia vanhemmiten ole ollut. Mikä sinua ärsyttää? Epätasa-arvo. Milloin valehtelit viimeksi? En muista.. Tärkein ihmisesi? Tyttäreni Eva. Hartain toiveesi? Saada elää terveenä ja mahdollisimman onnellisena riittävän pitkä elämä. Mikä sinusta tulee isona? Toivottavasti leppoisa ihminen. ANALYYSI 4/2007 19
Terveisiä Saksasta Minun pitkäaikainen haaveeni totetui, kun pääsin expatriaatiksi Augsburgin Tutkimuskeskukseen. Tiedon pääsystäni sain viime vuoden elokuussa ja tulin suoraan tänne ilman mitään etukäteistutustumista lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Alussa oli kyllä todella jännittävää olla elämänsä ensimmäistä kertaa Saksanmaalla. Täällä töissä kaikki ovat todella mukavia ja työt ovat mielenkiintoisia ja vaihtelevia. Olihan se iso harppaus siirtyä vesianalyyseistä flotaatioihin ja kuitutestauksiin. Saksan kielikin sujuu töissä jotenkuten vaikka kielioppipuoli vielä ontuu pahasti. Pitää vain rohkeasti puhua ja tehokas Saksan kielen opetus on antanut hieman pohjaa, tosin paljon on vielä opittavaa, että voisi keskustella sujuvasti. Talvi meni täällä todella nopeasti, sillä kosteaa lunta oli vain kerran maassa ja sekin suli pois muutamassa päivässä. Kevät tuli aikaisin, huhtikuussa oli jo ihan kesä ja todella lämmintä. Viikonloppuisin on ollut mukavaa lenkkeillä Lechjoen rantateillä ja tutustua muutenkin tähän ihanaan kaupunkiin. Kesä meni nopeasti välillä sateisessa säässä, mutta onneksi täällä on vielä ollut ihan lämpimiä päiviä ja toivotaan niiden jatkuvan vielä lokakuussakin. Ja onhan täältä tullut paljon matkailtua tämän vuoden aikana; helmikuussa Portugalissa, heinäkuussa Itävallassa Alpeilla vaeltamassa sekä syyskuussa Ranskan maalla tutustumassa shampanjan valmistukseen. Myös täällä Saksan alueella olen tutustunut Garmisch-Partenkirchenin Alppeihin, Neuchwansteinin linnaan ja Münchenin nähtävyyksiin. Kohta tulee vuosi täyteen ja täytyy sanoa, että aika on mennyt todella. Sopimukseni päättyy ensi vuoden lokakuun lopussa, mutta se jää nähtäväksi palaanko jo Suomeen. Olen kyllä kiitollinen UPM:lle, että minulla on ollut tälläinen loistomahdollisuus olla töissä ulkomailla ja oppia kaikkea uutta kielen lisäksi. Liebe Grüßen von Augsburg Tuija Kuvan on ottanut Nicole Schweighart. 20 ANALYYSI 4/2007
Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1 9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Ratkaisun voi lähettää Analyysin toimitukseen 24.1.2008 mennessä osoitteeseen: Anne Raille, Valpuri Innamaankatu 5 c 94, 20610 Turku Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 1/2008. Sudoku ANALYYSI 4/2007 21
Yhdistykset toimivat HUOMIOTA TYÖN (MATKAN) AIKANA: Auto lähti Oulun linja-autoasemalta vartin yli kaksitoista (12.00 ilm. aika) oli kuulemma ruuhkaa erämessujen takia. Kuljettaja oli Matti, joka sanoi päivää ja esitti matkatauotuksen. - Joo, passaa, ynähdimme. Sää oli tuulinen ja aurinkoinen, hieman koleaa. Koska ei päästy Hartvallin kaljatehtaalle käymään (kuului kuvioon, mutta henkilökunta ei ollut töissä, koska mekin olimme pekkaspäivillä) niin, yhdistys korkkasi yhden olutpurkin ostamastaan jemmasta itse kullekin noin Iin kohdalla. Loput purkit sai ostaa edullisesti, euron, teki kauppansa. Kahvitauolla vessa veti. TARKOITUS: Pääasiassa vierailu ja viihteellinen ajan tappaminen. Sisältää linja-auto kyydin, pyöriskelyä Ruotsin Haaparannan suuressa huonekaluliikkeessä IKEASSA. Illan viettoa Kemin laboranttien kanssa ihan harkitusti Isohaaran lähellä olevassa Vallitunsaaressa olevassa funkkis tyylisessä pienoishuvilassa, Kivikerho. TYÖTURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖOHJEET: Onnikassa on turvavyöt. Vatsan sisällön on syytä pysyä mahassa. TYÖN KUVAUS: Oteaan yksi täys pitkä onnikka (linja-auto), siksi että saadaan kuljetettua Ikean heräteostokset mukana pois. Mennessä on perinteinen kahvi/tupakki/virkistys/pissa/jaloittelutauko 15 min Kemin Ajoksen tienhaarassa nesteen huoltsikalla. Aikaa linja-autossa saa kuluttaa vaikkapa nauttimalla virvokkeita ja muistelemalla samoja vanhoja entisiä juttuja. Kevään tulon ja koivunlehden hiirenkorvan tarkkailu on suotavaa. Loppuajan nautinta-aine annos mahdollinen. ANALYYSIT: Täyttyykö kivan määritelmä? Pitääkö harrastaa ottoa? ANALYYSIOHJEET: Kivan täyttymiseksi määritellään pysyväisohjeessa avoin mieli ja harras yhteenkuuluvaisuuden tunne. Otto auttaa. ANALYYSITULOKSET: De va jätte kiva! suom. (se oli jättiläinen kiva) Oulussa koivu oli hiirenkorvalla, ei Haapiksessa, mutta Haaparannassa aurinko paistoi enempi kuin kohtuus määrää ja tuuli sangen navakasti luoteesta. Tuuli oli niin kolea, että olisi ollut lakin ja hanskojen paikka. Ikean viirit olivat vaakassa. Ois kävelty, mutta ystävällinen kuski käytti oikein onnikalla tien takana 300 m päässä Haaparannan systeemissä, noudettiin virvokkeita. Väkevä puoli ja koko puoti oli niin sanottu riisuttu malli, eli tuotteita oli vähän ja valikoima vaatimaton. Rosentit ratkaisee. Öölistä ja sintusta löytyi jopa seitsen volttisia puolen litran tölkkituotetta, mitä jokainen taisi haalia mukaansa. Autossa sihahteli sievästi. Naislauma levittäytyi Ikean sisuksiin. Itse lähdin kuleksiin kartsalle. Sillakorvassa tarkkailin sotalapsi muistopatsasta. (Google/Sotalapsi-muistomerkki Haaparannassa) Siinä korkea kiven päällä seisoi nuori hoikka tyttö kädet ja sormet koukussa kasvojen lähellä pää alaspäin nöyrästi kumartuneena, vaikuttava teos. Taulussa luki muun muassa, että 65000 Suomen lasta kulki tätä kautta sotaa 1944 suojaan Sveamamman syliin. Reittiä, Storgatan-Packhusgatan-Västra Esplanaden taapersin aina rautatieasemalla asti. Palasin Stationsgatania myöten, mistä otin kännykällä yhteyden omiin lentäjiin eli kerroin tuttavalle hortoilusta ruotsinmaalla. Panin erityisesti merkille matkan varrella, että graffitit uupuivat seinistä ja aidoista. Onko Ruotsin monisatavuotinen kulttuuri parempaa vai eikö Haaparannassa yksinkertaisesti ole taitureita tai turhautuneita sutijoita. Se on varmaan kuri-, kauneus- ja moraalikysymys. Ruotsipoika taitaa sittenkin olla syntyjään kultalusikkalapsi. Siellä olisi niin mahtavia vaaleita ikkunalautapintoja ja aivan puhtaana. Nätti paikka. Mutta Ikeapa on ihmeellisen iso. Ehkä 10 m korkea neliskanttinen arviolta 200 m sivu eli nelisen hehtaaria peittävä. Maleksin rakennuksen ympäri kahdeksassa minuutis- 22 ANALYYSI 4/2007
sa. Sisällä puolet tilasta näytti olevan varastoa ja toinen puoli esittelytilaa mistä noin viidennes monilokeroista ruokapaikkaa. Kaikkialla isossa talossa oli väljää, paljon ihmisiä. Esittelytilassa asiakas ohjautuu kulkemaan sokkeloisessa labyrintissä ja näkee valmiita sisustusryhmiä ja kalusteita, joiden koodausten mukaan hän löytää myöhemmin varastosta vastaavan tuotepakkauksen. Katossa oli valko-vihreitä poistumistiekuutiolamppuja, niiden mukaan ei eksynyt pitkässä kuusessa. Paikalla oli normaalien lisäksi mahtavia hyvin matalia lavettiostoskärryjä, joilla kundit saattoivat hikipäässä puskea raskaita kaksi-, kolmimetrisiäkin pahviin käärittyjä tuotepakkauksia ulos kaupasta. Kotona piisaa koontitehtävää. Myös meidän naisporukasta oli kukin hankkinut jotain pientä huoneen tavaraa mukaansa. Kylässä. Vallitunsaari on saari Kemijokisuulla uuden 4-tien sillan ja Isohaaran voimalaitospatosillan välissä. Sinne laskeuduttiin tieltä kuutta käydessä aika jyrkästi alas saareen. - Oli kinttaalla, ettei perä tarttunut oikaisuvaiheessa rinteeseen, puisteli kuski päätään. Mutta sieltäpä Kivikerho-tilausravintolan edustalta riensi vastaan Kemin ilosta isäntäryhmää puolenkymmentä. -Kiva, kun teitä on noin paljon, ihastelivat. Ja meitähän oli 15 joista 4 avecia ja kaksi perheen jäsentä, nuorta tyttöä. Pienehkö ravintolasali oli pitkänomainen. Yksi pitkä katettu liinapöytä täytti lähes koko tilan. Vain muuan paikka jäi meistä yli. Tervetulojen jälkeen maisteltiin maljat ja paikan historiikin veti Arja Huhtamäki. Urho Kekkonen oli ollut siellä aikoinaan usein vieraana seurueineen. Hänen nimeään kantaa pihalla oleva turvekattoinen Urkin sauna. Tilaisuutta valokuvasi Kemin Erkki Savoni. Tarjolla nauttia oli kaksi isoa kuumaa uuniperunaa kylmän kiiltävän kinkkukastikkeen ja lehtisalaattisilpun kera. Juomaa tarjoili ihan oikea tarjoilija, kummankin väristä viiniä, olutta tai siideriä ja tietenkin vettä. Tarjoilurebertoari oli erinomaisen hyvää, olihan Haaparannasta tullessa autossa sihahdellut nälättävästikin, nam, nam. Kyllä yksinkertainen mutkattomasti ja ilolla tarjottu syötävä vie vieläkin jalat alta. Isäntien Auli Järvelä esitti pari erillistä numeroa viehkeää vatsatanssia CD-soittimen tahdissa. Vastavetona Oulun puolesta lauloin kappaleen mehun iloista ja alakulosta. Tämä on raaka rakkaustarina, missä rukoilijasirkan tapaan rakastettu ottaa avuttoman armaansa synkkään hyytävään lopulliseen kuristusotteeseen murheellisin tuloksin, mutta joskus harvoin häämöttää lempeää armollista elämän valoa tunnelin päässä, eikä kaikkea toivoa olekaan menetetty. - sepitelmä on seuraava: Oodi kossunotolle. Mies istuu tuolissa kavereista parhain, kossuun koskee jo aamuvarhain. Rapula kalvaa ei mikään riitä, otanpa kuppia ja nautin siitä. Neste tuo vetinen rintaa raastaa, muutaman pullon ostoon haastaa. Kylmää hikeä jo päästä pukkaa, ryyppy se rämpii päin rasvaista tukkaa Päivästä toiseen jatkuu tahti, ei maistu kalja ei passaa sahti. Mikään ei mieltä silloin piinaa, jemmassa kun on puhdasta viinaa. Jos olet raittiina pitää vain kestää, mutt ottoa ikinä ei se voi estää. Koskaan ei tekisi yhtään pahaa, jos ois aina rutosti rahaa. niin - elämän oksaa vain ihminen sahaa... - Ootetaan, että tarjoilija saa viralliset lakisääteiset hommansa tehtyä ja lähtee kotia, sitten otamme omat juomat esille, toitotti toiveikkaasti Kemin mies. Näin tapahtui. Pöydän nokalle nostettiin kolme hanallista valkkarikanisteria, hanat aukeili taajaan ja lasit täyttivät. Omatoimisuus oli kunniassaan. Kaiken taputetun taiteilun lopuksi asiallinen, nuori ja nätti nainen esitteli Kemin alapääliikkeen tuotteita. Pienelle pöydälle oli levitetty arsenaali erilaisia vihreitä, pinkkejä ja sinisiä läpikuultavia muovi- ja silikoniputkiloita, jotka värisivät innosta. Mutta sekös nauratti hilpeästi. Kun tärisevät kamat vihdoin pääsivät kiertämään kädestä käteen, niin riemu ja supatus vain lisääntyi. Oli siinä Geishapallojakin, eivät sovellu pesäpalloiluun. Herttanen sentään, kaikilla oli hyvin hauskaa. Iloinen asia! Illan vanhetessa pistäydyttiin katsomassa ruokatilan yläkerrassa olevaa kahta makuuhuonetta sekä ulkona Urkin saunaa, mikä oli kylpykunnossa, ei saunottu. Jatkoilla ähellettiin vieressä olevassa Puukerho-ravintolassa, missä sai kukin ostaa juomansa. Paikalla oli paljon muutakin kemiläistä kaljakansaa. Keskustelin olut nokan alla Aulin, vatsatanssijan kanssa taiteensa saloista ja kiemuroista, mukavaa, kuin varmaan kaikilla miullakin. Linja-autoon noustiin sulassa sovussa puoli yhdentoista maissa mukavissa lähtötunnelmassa. Tapahtuipa siinä sarjassa muita huomioita ohkanen ympäristövahinkohavainto ja siitä kirjoiteta!!!! -kuului uhkaus. Eipä tietenkään. Ja niin onnikka käänsi nokkansa kohti Oulua. Jouni Eberhardt Yhdistykset toimivat ANALYYSI 4/2007 23