ÄÄNITUNTUMASOITTIMEN AKUSTINEN MALLINTAMINEN JA SIMULOINTI

Samankaltaiset tiedostot
Kuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo.

PAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN

ÄÄNTÄ ABSORBOIVIEN ELEMENTTIEN MITOITUS PARAMETRI- SOIDULLA MALLILLA MULTISKAALAMENETELMIÄ KÄYTTÄEN

KERROSRAKENTEISTEN ABSORBENTTIEN ABSORPTIOSUHTEEN LASKENTAMENETELMÄ

KOTELON ÄÄNENERISTYKSEN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS ELEMENTTIMENETELMÄLLÄ

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

1 JOHDANTO GEOMETRIAPOHJAISEN OHJELMISTON (GEODICT) MAHDOLLISUUDET. Marjaana Karhu 1, Tomi Lindroos 1, Arttu Miettinen 2

HUOKOISTEN MATERIAALIEN ABSORPTIOSUHTEEN LASKEMINEN VIRTAUSVASTUKSEN PERUSTEELLA

Taulukossa 1 on vertailtu 7 yleisintä kirjallisuudessa esiintyvää mallia. Ne on jaettu kolmeen ryhmään, empiirisiin (E), semiempiirisiin (S) ja teoree

AKUSTISIA SIMULAATIOITA PÄÄ- JA TORSOMALLILLA. Tomi Huttunen, Timo Avikainen, John Cozens. Kuava Oy Microkatu 1, Kuopio

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio

HÄVIÖLLISEN PYÖREÄN AALTOJOHDON SIMULOINTI

Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla

ÄÄNENVAIMENTIMIEN MALLINNUSPOHJAINEN MONITAVOITTEINEN MUODONOPTIMOINTI 1 JOHDANTO. Tuomas Airaksinen 1, Erkki Heikkola 2

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

PILVILASKENTA AKUSTISESSA MALLINNUKSESSA 1 JOHDANTO. Tomi Huttunen 1), Antti Vanne 1), Timo Avikainen 2), Leo Kärkkäinen 2)

EPÄJATKUVA GALERKININ MENETELMÄ ELASTISELLE AALTOYH- TÄLÖLLE 1 JOHDANTO 2 ELASTINEN AALTOYHTÄLÖ (3D) Timo Lähivaara a,*, Tomi Huttunen a,b

KAIUTTOMIEN HUONEIDEN KIILARAKENNE. Juha Backman 1, Timo Peltonen 2, Henrik Möller 2. PL 100, NOKIA GROUP

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

JAKSOLLISEN SANDWICH-RAKENTEEN VIBROAKUSTIIKASTA

KRIITTISEN TAAJUUDEN JA DILATAATIORESONANSSIN VAIKUTUS SANDWICH-LEVYN ÄÄNENERISTÄVYYTEEN

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2

VTT Tuotteet ja tuotanto PL 1307, Tampere

(1) Novia University of Applied Sciences, Vaasa,

Moldex3D-FEA Interface to Abaqus Case: Suunto Ambit

Harjoitustyö, joka on jätetty tarkastettavaksi Vaasassa

FE-SEA HYBRIDIMENETELMÄ. Jukka Tanttari. VTT PL 1300, Tampere 1 JOHDANTO

ELASTINEN EPOKSI RATKAISU RUNKOÄÄNIONGELMIIN. Lasse Kinnari, Tomi Lindroos ja Kari Saarinen. Noisetek Oy.

RUUVIKOMPRESSORIN TUOTTOPUTKI ILMIÖITÄ JA TYÖKALUJA

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Kari Saarinen, Lasse Lamula, Matias Aura ja Hannu Tienhaara

Matemaattinen malli puheentutkimuksessa

PUTKIJÄRJESTELMÄSSÄ ETENEVÄN PAINEVAIHTELUN MALLINNUS HYBRIDIMENETELMÄLLÄ 1 JOHDANTO 2 HYBRIDIMENETELMÄN MATEMAATTINEN ESITYS

Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Öljykuormitetun pohjalevyn perusominaistaajuus

Jaksollisen sandwich-rakenteen vibroakustiikasta

Puheenkäsittelyn menetelmät

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus Projektinumero: WSP Finland Oy

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI.

MIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312

E-Power. Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi. Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari

Mukauta kuuntelukokemustasi kotona

Meluraportti, Honkamäki

MYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS

HUONEAKUSTIIKAN MALLINNUS VIRTUAALISELLA AALTOKENT- TÄSYNTEESILLÄ 1 JOHDANTO 2 VIRTUAALISEN AALTOKENTTÄSYNTEESIN TEORIA

Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro

Hannu Nykänen, Marko Antila, Panu Maijala, Seppo Uosukainen

EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena

Totte Virtanen, Hannu Pelkonen.

ABSORPTIOMATERIAALIN VAIKUTUS PITKIEN KÄYTÄVIEN A-ÄÄNITASOON Akustiseen peilikuvateoriaan perustuva äänikentän eksplisiittinen laskentamenetelmä

AVOTOIMISTOAKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS. Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto

Tulipalon vaikutus rakenteisiin CFD-FEM mallinnuksella

TAPIO LUKKARI SUUREN KESKINOPEUKSISEN MOOTTORIN MELUN VÄHENTÄMINEN VIBROAKUSTISIN MENETELMIN. Diplomityö

Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ

521365S Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut HFSS MARKO SONKKI Sisältö:

Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?

SEISMINEN MENETELMÄ POHJAVESIVAROJEN ARVIOINTIIN

KORVAKÄYTÄVÄN AKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS 1 JOHDANTO 2 SIMULAATTORIT JA KEINOPÄÄT

ERITTÄIN JOUSTAVAA MUKAVUUTTA AKUSTOINTIIN

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

TUULEN VAIKUTUS HUUTAJAN SUUNTAKUVIOON

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

Informaation leviäminen väkijoukossa matemaattinen mallinnus

MALLINNUSVIRHEIDEN HUOMIOIMINEN AKUSTISESSA TOMO- GRAFIASSA

Avotoimistoakustiikan mittaus ja mallinnus

KELLUVAN LATTIAN VÄRÄHTELY RUNKOMELUALUEELLA. Tiivistelmä

Boschin yleisäänentoistojärjestelmät Akustisten ominaisuuksien suunnannäyttäjänä

HUONEAKUSTIIKAN MALLINNUS TEOLLISUUSTILOISSA - NETTITYÖKALU

Seuraavat tasot sisältävät alueita ja pisteitä samassa tasossa. o Asemakaavat o Kaavayksiköt o Kiinteistöt

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen.

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Mika Masti, ABB Oy Drives/Teknologia, EMC ja taajuusmuuttajat, simuloinnin näkökulmasta

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala

Tulevaisuuden teräsrakenteet ja vaativa valmistus. 3D-skannaus ja käänteinen suunnittelu

AKUSTINEN KAMERA ILMAÄÄNENERISTÄVYYSONGELMIEN SEL- VITTÄMISESSÄ

Tuulivoimaloiden (infra)ääni

Absorptiosuhteen riippuvuus materiaaliparametreista

ABSORPTIOSUHTEEN RIIPPUVUUS MATERIAALIPARAMETREISTA. David Oliva, Henna Häggblom, Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto

Koe nyt ensimmäistä kertaa älykäs suuren kuulonaleneman kuulokoje

HUOKOISEN VÄLIAINEEN OMINAISUUDET - JAKAUMIA JA EPÄVAR- MUUKSIA

HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT

YKSILÖLLINEN HRTF 1 JOHDANTO. Tomi Huttunen 1, Antti Vanne 1. Haapaniemenkatu 40 E 1, Kuopio

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita

monitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof.

Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana. Saija Vatanen: Hiilikädenjälki

TYÖKONEOHJAAMOIDEN MONIKERROSLASIEN VIBROAKUSTIIKKAA

Åbo Akademi klo Mietta Lennes Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Äänen eteneminen ja heijastuminen

GeoCalc Stabiliteetti käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio

W32 TYYPPISEN DIESELMOOTTORIN LUUKKUJEN MELUNTORJUNTA

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Lappfjärdin tuulivoimahanke, Kristiinankaupunki

Ballististen Materiaalien mallinnusavusteinen kehittäminen - BalMa

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista

Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin

Transkriptio:

ÄÄNITUNTUMASOITTIMEN AKUSTINEN MALLINTAMINEN JA SIMULOINTI Jukka Linjama 1, Seppo Uosukainen 2, Tommi Immonen 1, Timo Avikainen 2 1 Flexound Systems Oy Finnoonniitynkuja 4 02270 ESPOO etunimi@flexound.com 2 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Rakennedynamiikka ja vibroakustiikka PL 1000 02044 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Tiivistelmä Flexound Systems Oy:n kehittämän uuden äänentoistoratkaisun, äänituntumasoittimen, akustista toimintaa on mallinnettu numeerisella simulointimallilla. Laite on kuulokkeen ja kaiuttimen toiminnan väliin sijoittuva moniaistinen, pehmeä äänentoistoratkaisu, joka mahdollistaa äänen aistimisen pinnan värähtelynä ja laadukkaan äänentoiston lähikentässä. Ratkaisun ydin on elastinen värinäelementti EVE TM, kerroksittainen häviöllinen levyrakenne. Rakenteen optimointi on haastavaa, koska elementin toiminnalle olennaiset värähtelevät huokoiset kerrokset sekä tuovat häviöitä että välittävät energiaa. Mallinnus toteutettiin 2D-aksiaalisymmetrisellä geometrialla Comsol Multiphysics ohjelmistolla. Mallilla tehdyillä simuloinneilla oli tarkoituksena selvittää yksinkertaistetun EVE-elementin avulla, mitä vaikutuksia herätelevyllä ja sen pintaan sijoitetulla värähtelevällä absorptiomateriaalilla on vasteeseen lähikentässä. Tulokset osoittavat, että absorptiomateriaalin akustinen toiminta tasoittaa elementin jäykän kappaleen säteilyn maksimin ja tasoittaa vastetta kautta koko tarkastellun taajuusalueen jopa niin, että joillakin taajuusalueilla vaste kasvaa absorptiomateriaalin vaikutuksesta. Lisäksi absorptiomateriaalin akustinen toiminta korostaa herätteestä suoraan eteenpäin lähtevää ääntä. 1 JOHDANTO Suomalainen Flexound Systems on kehittänyt uudenlaisen, äänituntumasoittimeksi kutsutun äänentoistoratkaisun. Laite on kuulokkeen ja kaiuttimen toiminnan väliin sijoittuva kokonaisvaltainen äänentoistoratkaisu, joka mahdollistaa moniaistisen, laajennetun kuunteluelämyksen: lähikenttäkuuntelun ja äänen tuntemisen pinnan värähtelynä. Innovaation pohjalle on kehitetty kaksi tyynymäistä tuotetta, Taikofon äänituntumasoitin lasten terapiakäyttöön ja HUMU Smart Cushion kuluttajamarkkinoille (kuva 1). 351

Ratkaisun ydin on elastinen värinäelementti EVE TM, kerroksittainen häviöllinen levyrakenne. Elementin vibroakustiset ominaisuudet määrittävät äänensäteilyn lähi- ja kaukokenttään, sekä pinnassa tuntuvan värähtelyn. Rakenteen akustisen suorituskyvyn kuvaaminen ja optimointi on haastavaa, koska värähtelevät huokoiset kerrokset sekä tuottavat akustisia häviöitä että välittävät energiaa. Elementissä huokoinen absorptiomateriaali toimii siis sekä ilmaäänen että mekaanisen värähtelyn välittäjänä. Oikein mitoitetulla rakenteella saavutetaan hyvä hyötysuhde ja äänenlaatu. Käytetyllä ohjelmistoversiolla ei ollut olemassa tähän tarkoitukseen parhaiten soveltuvaa simulointimallia. Materiaaliominaisuuksia ei toistaiseksi tunneta kunnolla, mikä osaltaan on estänyt kehittyneempien simulointimenetelmien käytön. Kuva 1. HUMU Smart Cushion ja Taikofon äänituntumasoitin. 2 YLEISTÄ COMSOL-OHJELMASTA COMSOL Multiphysics on elementtimenetelmään (FEM) perustuva laskentaohjelmisto joka tarjoaa suhteellisen laajan mahdollisuuden monifysikaalisten ratkaisujen samanaikaiseen laskemiseen ja analysointiin. Mukaan voi liittää perinteisen rakennemekaniikan lisäksi lämmönhallintaa, virtausdynamiikkaa, akustiikkaa, sähkömagnetiikkaa, MEMS sovelluksia jne. Mallinnuksessa käytettävät parametrit voidaan lisätä jo heti mallinnuksen alussa parametrilistaan, jolloin laskentamallia on helppo päivittää muuttamalla niiden arvoja. Parametreja hyväksikäyttäen voidaan helposti parametripyyhkäisyllä tehdä herkkyysanalyysiä missä lasketaan ja tulostetaan annettujen rajoitusten sisällä valittuja parametreja esimerkiksi jonkin toisen muuttujan funktiona. Ratkaisija suorittaa laskuiteraatioita niin kauan, kunnes tulos on annetun virhemarginaalin sisällä. Eräs ohjelmiston merkittävä etu on sen avoimuus, kaikki laskentayhtälöt ovat käyttäjän luettavissa ja tarvittaessa muokattavissa, kunhan vain tietää mitä on tekemässä. Materiaalikirjastossa on mukana yleisimpien insinöörisovelluksissa käytettyjen materiaalien parametrit, mutta sinne on helppo käyttäjän lisätä materiaaliparametreja. Analysoitavaa rakennetta kuvaava geometriamalli voidaan luoda ohjelmiston omilla mallinrakennustyökaluilla (kuten tässä työssä on tehty). Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen geometria voidaan lukea yleisemmissä CAD formaateissa. Monimutkaisemmilla geometrioilla geometriamallin luominen on sujuvampaa varsinaisilla CAD ohjelmilla. Samaan tapaan elementtimalli voidaan verkottaa ohjelmiston omalla verkottajalla (kuten tässä työssä on tehty), tai lukea sisään ulkopuolinen verkko Nastran-formaatissa. Laskentaverkon tiheydellä on suuri merkitys laskenta-ajan pituuteen. Akustisissa laskentatapauk- 352

sissa verkon tiheysvaatimus kasvaa mentäessä suuremmille äänitaajuuksille, rakenneanalyyseissä on käytettävä taas paikallisia tihennyksiä liitosten ja geometriaepäjatkuvuuskohtien lähellä. 3 VIBROAKUSTINEN MALLINNUS JA SIMULOINTI Äänituntumasoittimen akustista toimintaa mallinnettiin ensin analyyttisesti pelkän herätelevyn värähtelytarkastelulla, ja sitten numeerisesti Comsol Multiphysics ohjelmalla, versiolla 5.2a. Tässä esityksessä kuvataan simulointituloksia ideaalitapauksessa, jossa yksinkertaistettu värähtelyheräte säteilee vapaana tai häviöllisen huokoisen materiaalikerroksen kautta lähikenttään. 3.1 Malli Mallinnus toteutettiin 2D-aksiaalisymmetrisellä geometrialla. Lähteenä oli halkaisijaltaan 160 mm herätelevy, jonka herätteenä oli sylinterimäinen viivalähde. Laskennan geometriana oli puolipallo säteeltään 640 mm, jonka uloin, 160 mm paksu kerros muodosti PMLalueen (Perfectly Matched Layer) kuvan 2 mukaisesti. PML-alue eliminoi laskennan rajapinnan takaisinheijastukset [1, 2]. Voimaherätealue PML Impedanssipinta z = 1 Kuva 2. Laskennan geometria. Absorptiomateriaalin akustinen toiminta mallinnettiin Delany-Bazley-Miki -mallilla [3]. Comsolissa löytyy myös kehittyneempiä ns. jäykkärunkomalleja aina JCAPL-malliin saakka (Johnson Champoux Allard Pride Lafarge) [4], mutta niitä ei käytetty tarvittavien parametrien puutteesta johtuen. Absorptiomateriaalin mekaanisen liikkeen välityskyvyn arvoimiseksi se mallinnettiin myös elastisena väliaineena. Comsolissa löytyy myös Biotin malli Poroelastic Waves -fysiikasta, jolla absorptiomateriaalin ääni- ja värähtelykäyttäytymistä voi hallita, mutta siihen ei ole sisällytetty kaikkia tarvittavia parametreja. Yksinkertaisimman jäykkärunkopohjaisen JCA-mallin (Johnson Champoux Allard) [4] 353

mukaisista parametreista puuttuvat viskoottinen ja terminen karakteristinen pituus. Kyseiseen fysiikkaan on uudemmassa Comsolin versiossa 5.3 sisällytetty mainitut parametrit. Biotin malliin voi tarvittaessa sisällyttää kaikki akustiset jäykkärunkomallin parametrit aina JCAPL-malliin asti [5, 6, 7]. 3.2 Simulointi Mallilla tehdyillä simuloinneilla oli tarkoituksena selvittää yksinkertaistetun EVEelementin avulla, mitä vaikutuksia herätelevyllä ja sen pintaan sijoitetulla värähtelevällä absorptiomateriaalilla on vasteeseen. Erityisesti tutkittiin myös kalvopinnoitetun absorptiomateriaalin värähtelyn vaikutusta syntyvään äänikenttään. Simuloinneilla selvitettiin värähtelyä ja äänikentän jakaumia vapaassa kentässä ja taajuusvastetta (äänenpaine, hiukkasnopeus, impedanssi) 100 mm etäisyydellä herätelevystä symmetria-akselilla (kuviteltu korvan sijaintipiste). Lisäksi taajuusvastesuureita (äänenpaine, värähtelynopeus, impedanssi) simuloitiin muutamissa pisteissä herätelevyn pinnalla. Aluksi simuloitiin pelkän EVE-elementin herätelevyn tuottama värähtelyjakauma ja äänikenttä. Sen jälkeen simuloitiin absorptiomateriaalin akustista vaikutusta elementin tuottamaan äänikenttään. Lopuksi simuloitiin absorptiomateriaalin mekaanisen liikkeen välityskykyä kalvopinnoitukselle ja sen vaikutusta äänikenttään. 4 TULOKSIA Simulointitulokset käyttäjän korvan kohdalla näyttävät, että pelkän herätelevyn vasteessa on maksimit jäykän kappaleen ominaistaajuudella (20 Hz) sekä levyn kahdella alimmalla pyörähdyssymmetrisellä ominaismuodolla (kuva 3). Absorptiomateriaalin akustinen toiminta tasoittaa jäykän kappaleen maksimin ja tasoittaa vastetta kautta koko tarkastellun taajuusalueen jopa niin, että joillakin taajuusalueilla vaste kasvaa absorptiomateriaalin vaikutuksesta (kuva 4). Lisäksi absorptiomateriaalin akustinen toiminta korostaa herätteestä suoraan eteenpäin lähtevää ääntä. Kuva 3. Mallinnetun herätelevyn kaksi alinta pyörähdyssymmetristä ominaismuotoa. 354

Kuva 4. Herätelevyn tuottama äänenpainetaso korvan kohdalla taajuuden funktiona ilman absorbenttia ja absorbentin akustinen toiminta huomioiden. Kuvassa 5 on esitetty herätelevyn tuottama äänenpainetasojakauma lähikentässä neljällä eri taajuudella, kun absorbentin akustinen toiminta otetaan huomioon. Kuva 5. Herätelevyn tuottama äänenpainetasojakauma lähikentässä, kun absorbentin akustinen toiminta otetaan huomioon, taajuudet 100, 500, 1000 ja 2000 Hz. Kalvopinnoitetun absorptiomateriaalin värähtely tuottaa jäykän kappaleen ominaistaajuuden ja herätelevyn ensimmäisen pyörähdyssymmetrisen muodon ominaistaajuuden välillä enemmän ääntä suunnaten sitä suhteessa enemmän viistoon kuin varsinainen herätelevy ilman huokoisia materiaalikerroksia. 355

5 JOHTOPÄÄTÖKSET Vibroakustinen mallinnus ja simulointi mahdollistaa nopeamman kehityssyklin vaativan akustisen järjestelmän tuotekehityksessä. Mallinnuksen mahdollisuuksia ja haasteita kuvattiin ideaalisella esimerkkitapauksella, joka jäljittelee äänituntumasoittimen vibroakustista toimintaa. Äänen ja värähtelyn yhtäaikaisesti hallitsemaa Biotin mallia, joka sisältäisi absorbentin akustiset jäykkärunkomallin parametrit, ei käytetyllä ohjelmistoversiolla ollut olemassa. Jotta kehittyneemmät simulointialgoritmit saadaan käyttöön, tarvitaan mallituksen lähtötiedoiksi oikeanlaiset ja riittävän tarkat materiaaliparametrit. Tässä työssä saatiin käytännön tietämystä äänituntumasoittimen suorituskyvyn mallinnuksen perusproblematiikasta, ja seuraava askel ennen täsmällisempää 3D-mallitusta on selvittää materiaaliominaisuuksia mittauksin. VIITTEET [1] Berenger J-P, A perfectly matched layer for the absorption of electromagnetic waves, J. Comp. Phys. 114(1994), 185 200. [2] Berenger J-P, Three-dimensional perfectly matched layer for the absorption of electromagnetic waves, J. Comp. Phys. 127(1996), 363 379. [3] Miki Y, Acoustical properties of porous materials modifications of Delany-Bazley models, J. Acoust. Soc. Jpn 11(1990)1. [4] Perrot C, Chevillotte F, Hoang M T, Bonnet G, Bécot F-X, Gautron L, Duval A, Microstructure, transport, and acoustic properties of open-cell foam samples: Experiments and three-dimensional numerical simulation, J. Appl. Phys. 111(2012), 014911. [5] Allard J F, Atalla N, Propagation of Sound in Porous Media, Chichester: John Wiley & Sons, 2009. [6] Lafarge D, The equivalent fluid model, In: Bruneau M, Potel C (editors), Materials and Acoustic Handbook, London: ISTE Ltd, 2009. [7] Uosukainen S, Multi-scale computation of sound absorbing materials, Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland Ltd, Research Report VTT-R-05212-16, 2016. 356