RIA*Nysse 4/16 Tampereen rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry:n tiedotuslehti
2 RIA*Nysse on Tampereen rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry:n tiedotuslehti, levikki 900 kpl. KANSIKUVA Rastin raunioilla / KSa SISÄLLYS Hallituksen yhteystiedot 2 PUHEENJOHTAJAN PÄRINÄT 3 Vuoden 2017 ohjelma 4 Rastista Luminaryksi 5-9 - uuden kaupunkimaamerkin esittely TULEVIA TAPAHTUMIA Vuosikokous 10 RIA-Ylläs Jazz Blues 2017 11 TAANNOISIA TAPAHTUMIA Aloittavien yritysilta 12-13 Vierailu Ratinan kauppakeskukseen 14-15 PIRA-matka Bergeniin 16-19 Tampereen RIA:n kotisivu http://www.ria.fi/tamria RIA*Nyssen toimituksen osoite c/o Petri Mäki Korventie 11, 33470 YLÖJÄRVI puh. 040 536 6630 e-mail: petri.maki@tamria.fi RIA*Nyssen ilmoitushinnasto 2017 -hinnat on vapautettu ALV:stä -hinnat: * takasivu (värillinen) 450 * etu- ja takakannen sisäpuoli (vär.) 380 mustavalkopainatus * tekstin jälkeen 1/1 300 1/2 190 1/4 130 * pikkuilmoitus 15 RIA*Nysse ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Nysse ilmestyy tammikuussa 2017. Painopaikka: KopioNiini Finland Oy, Tampere TamRIA:n hallitus 2016 Puheenjohtaja Tiia Tuomi, RI puh. 043 850 1173 e-mail: tiia.tuomi@tamria.fi Vpj, viestintä Ville Lehtineva, RI puh. 040 848 7386 e-mail: ville.lehtineva@tamria.fi Sihteeri Sirkku Line, RA puh. 040 766 1540 e-mail: sirkku.laine@tamria.fi Talouspäällikkö Timo Laitinen, RI puh. 040 548 2035 e-mail: timo.laitinen@tamria.fi RIA*Nysse Petri Mäki, RI puh. 040 536 6630 e-mail: petri.maki@tamria.fi Nuorjäsenvastaava Valtteri Paananen, RI-opiskelija puh. 041 544 2101 e-mail: valtteri.paananen@tamria.fi Merkkipäivävastaava, YJB Eija Helin, RA puh. 050 342 1543 e-mail: eija.helin@tamria.fi Kulttuuri, koulutus, liikunta, matkat Kaija Rask, RA puh. 040 581 9354 e-mail: kaija.rask@tamria.fi Kari Salonen, RA puh. 040 571 8698 e-mail: kari.salonen@tamria.fi Pirjo Myllymäki, RA puh. 050 363 6103 e-mail: pirjo.myllymaki@tamria.fi Opiskelijaedustaja Jenni Saarinen puh. 040 825 3707 e-mail: jenni.saarinen@tamria.fi Opiskelijaedustaja Annica Sievers puh. puh. 040 779 4149 e-mail: annica.sievers@tamria.fi Opiskelijaedustaja Panu Markkola puh. 040 039 6181 e-mail: panu.markkola@tamria.fi TamRIA:n tilinro FI05 5732 2620 0540 64
PUHEENJOHTAJAN PÄRINÄT Vuoden viimeisiä Vuoden viimeinen Nysse ilmestyy aina yhtä kiireiseen aikaan. Syksy ja loppuvuosi vie mennessään yritykset, yrittäjät, työntekijät, opiskelijat sekä myös meidät yhdistyksissä ja järjestötoiminnassa mukana olevat. Opintoja aloitetaan ja opintoja päätetään. Projekti- ja vuosiennusteet ovat hyvinkin ajankohtaisia. On messua, seminaaria ja muuta mielenkiintoista tapahtumaa, ehkä enemmän mihin aina itsensä saa suunnattuakaan. Uusia harrastuksiakin on ehkä ehditty aloittamaan, toivottavasti myös jatkamaan. TamRIAllakin vuosi lähenee loppuaan. Vuosikokouksessamme suuntaamme jo katseemme kuitenkin tulevaan vuoteen ja seuraavan vuoden suunnitteluun. Uusi hallitus valitaan ja luottamustehtävät jaetaan. Tervetuloa mukaan vuosikokoukseen 16.11., tarkemmat tiedot kokouksesta löydät tästä lehdestä. Olisi hienoa saada paljon osallistujia mukaan ja suunnitella seuraavaa vuotta yhdessä! Loppuvuodelle on vielä suunnitelmissa myös pikkujoulut, ja ilmoittautua kannattaa myös jo seuraavan vuoden alun perinteiselle TamRIA- Ylläs Jazz Blues -matkalle, joka on nyt jo 20. TamRIAn järjestämä matka. Juhlavuoden kunniaksi on luvattu kokemuksen olevan vielä aikaisempia matkojakin mahtavampi, kannattaa lähteä mukaan! Lisää ajankohtaisista tapahtumista ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät nettisivuiltamme www.tamria.fi. Kiireestä huolimatta rauhallista loppuvuotta, nähdään kokouksissa ja tapahtumissamme! Ottakaa kaveritkin mukaan tutustumaan toimintaamme, hyvää seuraa ja tekemistä on varmasti tarjolla! -Tiia 3
4
RASTISTA LUMINARYKSI Luminaryn tarina alkoi BSTarkkitehdit Oy:n osalta arkkitehtikutsukilpailulla, jonka Skanska ja Tampereen kaupunki järjestivät alkuvuonna 2011. Kilpailuvaiheessa oli annettu periaatteessa vapaat kädet miettiä Rastin kortteli uusiksi. Yhtenä tavoitteena oli kuitenkin saada paikalle korkea maamerkki. Lisäksi hankkeelle oli Skanskalla mietitty ydinarvot, joita ehdotuksesta tuli löytyä. Hankkeen ydinarvoja olivat: - OLOHUONE LAAJENEE KAUPUN- GILLE - FINNISH DESIGN - KOTIIN TULON LUXUS - HELPPO LÄHTEÄ MUKAVA PALATA - GREEN Kilpailuvaiheen työssä ideoitamme olivat lisäksi Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun kulmaukseen luoda pienimittakaavaista miellyttävää kaupunkiympäristöä ja eheyttää koko lähialueen kaupunkikuvaa. 5
6 Voitettuamme kilpailun alkoi alkuvuonna 2012 kaavamuutosprosessi, joka sai lopulta lainvoiman vuonna 2015. Rakennuslupa tuli lainvoimaiseksi alkuvuonna 2016. Nykyiseltä nimeltään Luminary oli kilpailuvaiheessa vielä 19 kerrosta korkea, mutta kaavaprosessissa rakennus sai pari kerrosta lisää. Samalla kokonaan tumma rakennus sai raikkaamman ja valoisamman ilmeen, johon sana luminary viittaa. Kaavaprosessin aikana Ratapihankadun varren kaavoitus toimistotaloille sekä itse Ratapihankatu muuttivat hieman lähialueen väyliä ja painotusta, mutta muuten kilpailutyö pystyttiin pitämään pääpiirteitään samanlaisena. Kaavoitus ja rakennuslupavaihe kaupunkikuvatoimikuntineen vaikuttivat tietenkin osaltaan lopulliseen suunnitelmaan. Näin suuressa hankkeessa suunnitteluun vaikuttavia tahoja onkin useita. Luminaryn lopputulokseen ovat osaltaan vaikuttaneet suuresti Skanskan oma hankesuunnitteluryhmä Harri Sivun johdolla sekä
sisustussuunnittelutoimisto MAK, joka integroitiin suunnitteluun jo kaavavaiheessa. Näiden tahojen kanssa hiottiin lopullinen ajatus ja konsepti kuntoon. Rakennus koostuu Itsenäisyydenkadun varren 7-kerroksisesta lamellista (Luminary I) sekä 21- kerroksisesta torniosasta (Luminary II). Kilpailuvaiheessa esitimme rakennuksen läpi kuljettavaa liikekäytävää, mutta suunnittelun edetessä se aihe muuttui edustavaksi sisäänkäyntiaulaksi. Rakennuksen yksi erikoisuus onkin sisäänkäyntiaula, jonka kautta rakennuksen kaikkiin kolmeen porrashuoneeseen kuljetaan. Pääsisäänkäynti sijaitsee Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun kulmasta. Sisäänkäynti johdattelee asukkaan tai vieraan pihan puolella olevaan pääaulaan ja vasta siitä oikeaan porrashuoneeseen. Sisäänkäyntiaula pystytään kalustamaan ja tekemään viihtyisäksi, sillä se ei ole varsinainen poistumistie. Aulaan pystytään liittämään myös siihen aukeavien liiketilojen palveluita. Rakennuksen kulmaan Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun risteykseen muodostuu aukiomainen puolijulkinen terassialue, johon liittyy mm. leveä portaikko. Portaikolla yhdistyvät terassit voivat toimia kahvilan ja ravintolan ulkoalueina. Rakennuksen takana Tammelankadun puolella on asukkaiden käyttöön suojaisa piha-alue, joka rakentuu rakennuksen paikoituskansien päälle. Toinen asukkaiden käyttöön tarkoitettu oleskelualue sijoittuu lamelliosan katolle, 7. kerrokseen torniosan juureen. Rakennuksen maantaso sekä 2. kerros on liiketilaa. Niiden päälle sijoittuu yhteensä 188 asuntoa. Pienimmät asunnot ovat 31 m2 yksiöitä ja suurin asunto on yli 300 m2 penthouse. Se sijaitsee torniosan huipulla kahdella terassilla varustettuna. Rakennuksen pysäköinti on pääosin pihakannen alla kahdessa kerroksessa. Ajo pysäköintiin on Murtokadun puolelta. Autokellariin on suunniteltu yhteensä 72 autopaikkaa ja osa sähkölatauspistein. Loput paikat (37 kpl) on osoitettu Hämpin parkista. Luminary on korkeaa rakentamista ja sen paloturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota poistumisteiden lisäksi. Rakennus on P1 luokan rakennus varustettuna sprinklerillä. Torniosan porrashuoneesta on kaksi poistumistietä, joista toinen on palolta suojattu ja toinen varatie on savulta ja palolta suojattu. Lisäksi torniosalla on kaksi 7
8 hissiä, joista toinen on ns. palomieshissi hätätilanteessa. Osaan yläosien asuntoja päästään myös suoraan hissistä kulkematta porrashuoneen kautta. Rakennusteknisesti Luminary on vaativa. Rakennus koostuu kantavista betonielementtiseinistä ja paikalla valettavista välipohjista. Seinien paksuun muuttuu vyöhykkeittäin alaosien 300 mm paksuista väliseinistä yläosien 200mm väliseiniin. Hormien paikat on suunniteltu porraskäytävien puolelle, jossa seinälinjat ovat suorat alhaalta ylös. Suunniteluun oman vaikeutensa toivat myös vaihtuvat huoneistotyypit eri kerrosvyöhykkeissä. Muuttuvat huoneistotyypit ja suuret ikkunat (alareuna 300 mm lattiasta ja yläreuna 2300mm) tekivät ikkunoiden sommittelusta haastavaa, sillä kantavia linjoja alhaalta ylös asti piti olla riittävästi ja säännöllisesti. Silti esim. kulmaan sijoittuvassa yksiössä saattaa olla 4 suurta ikkunaa. Parvekkeet ovat ulokerakenteita. Huoneistoissa on huoneistokohtainen ilmanvaihto sekä viilennys ja vesikiertoinen lattialämmitys. Paksuista välipohjista johtuen kerroskorkeus on 3100 mm. Rakennuksen ikkunat ovat kiinteitä alumiini-ikkunoita, joissa on avautuva alaosa. Torniosan räystäälle onkin jouduttu lisäämään huoltokelkalle kiskotus, jotta mm. ikkunoiden pesu onnistuu. Liiketilojen ilmanvaihtokoneet ja muut tekniset tilat sijoittuvat rakennuksen kellariin.
Sisustusarkkitehdit Mikko Vesanen ja Anna-Katriina Tilli sisustussuunnittelutoimisto MAK:sta ovat suunnitelleet pääosan asuntojen sisustuksiin liittyvistä asioista. Työ heidän kanssaan on ollut hedelmällistä ja avartavaa. Harvassa kohteessa kaupunkisuunnittelu, rakennussuunnittelu ja sisustussuunnittelu ovat olleet näin yhteen nidottuja. Kokonaisuutena Luminaryn suunnittelu on ollut haastava ja samalla antoisa ja mielenkiintoinen. BST-arkkitehtitoimisto Oy:ssä pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Petri Tavilampi. Projektiarkkitehteina ovat Ingo Pfeifer sekä Timo Siiskonen. Hanke on työllistänyt toimistoamme jo yli 12 000 tuntia ja parhaimmillaan hankkeessa on ollut yhtäaikaisesti kiinni 8 suunnittelijaa. Suunnittelussa käytetään tietomallia, jota hankinnoissa ja toteutuksessa käytetään hyväksi. Rakennustyöt alkoivat vanhan Rastin purkutöillä kesällä 2016. Rakennus valmistuu alkuvuodesta 2019. Teksti: Petri Tavilampi, Arkkitehti SAFA, BST Arkkitehdit Oy Kuvat: Copyright Tietoa Oy Tietoja: Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy 9 Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit Oy Sisustussuunnittelu: MAK Palotekninen suunnittelu: L2 Paloturvallisuus Oy Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy LVIS-suunnittelu: Optiplan Oy GEO-suunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sprinklersuunnittelu: Caverion Suomi Oy Rakennus: Luminary I ja Luminary II Kerrosala 17325 m2 Laskennallinen kerrosala 16500 m2 Kerrosluku 21 Paloluokka P1, automaattinen sammutuslaitteisto Energialuokka C Autopaikkavaatimus 109 ap, joista 72 paikkaa autohallissa ja 37 osoitetaan pysäköintilaitoksesta 407 pyöräpaikkaa 3 kpl S1-luokan väestönsuojaa Kaukolämpö ja kaukoviilennys
TULEVIA TAPAHTUMIA KOKOUSKUTSU Tampereen Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Keskiviikkona 16.11.2015 klo 18.00 Paikka: ESITYSLISTA Parmaco Oy:n toimitilat Haarlankatu 4 F, Tampere 10 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5 Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi. 6 Määrätään hallituksen ja toimikuntien jäsenten palkkioiden ja matkakustannusten korvausten suuruudet seuraavaksi kalenterivuodeksi. 7 Määrätään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavaksi kalenterivuodeksi. 8 Hyväksytään yhdistyksen tulo- ja menoarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi. 9 Valitaan kaksi tilintarkastajaa varahenkilöineen tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilit ja hallinto. 10 Päätetään hallituksen jäsenmäärästä sekä valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle. 11 Valitaan tarvittavat yhdistyksen edustajat ja ehdokkaat liiton toimielimiin erovuoroisten tilalle. 12 Määrätään sanomalehti, jossa yhdistyksen kokouskutsut on julkaistava. 13 Käsitellään yhdistyksen jäsenten kokouksen käsiteltäväksi sääntöjen mukaan ilmoittamat asiat. 14 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 15 Kokouksen päättäminen.
TULEVIA TAPAHTUMIA TamRIA:n vuosikokous pidetään 16.11. Parmaco Oy:n toimitiloissa Onkiniemessä, osoite Haarlankatu 4 F. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, esityslista viereisellä sivulla. Kokous alkaa klo 18.00. Isäntänä toimii Parmaco Oy edustajanaan suunnittelujohtaja Jari Palonen. Aluksi yrityksen ja toiminnan esittely sekä iltapalaa. Tarjoilua varten pyydetään ilmoittautumiset 14.11. mennessä sähköpostitse petri.maki@tamria.fi. Tervetuloa! Hallitus 11 YLLÄS JAZZ BLUES 26. - 29.1.2017 TamRIA:n juhlamatka! Tampereen RIA:n kahdeskymmenes jatsimatka alkaa olla täyteen buukattu, mutta vielä kiinnostuneet voivat kysellä peruutus- tai mahdollisia lisäpaikkoja. Tiedustelut eija.helin@tamria.fi.
12 TAMKin rakennusalan uusille opiskelijoille järjestettiin torstaina 29.10. tavalliseen tapaan saunailta, jonka tarkoituksena on tehdä RIA-liitto, TamRIA ja yhteistyökumppanit tutuiksi jo opintojen alkupäässä. Tällä kertaa tutustumisilta vietettiin Ratinan saunalla Hatanpään valtatiellä suuren työmaan vieressä. Opiskelijoita tapahtumaan ilmoittautui poikkeuksellisen runsas määrä ja valitettavasti jouduimme jopa rajoittamaan osallistujamäärää tilan kapasiteetin vuoksi. Olemme kovin ilahtuneita uusien opiskelijoiden innokkuudesta osallistua ja huolehdimme jatkossa, että halukkaat mahtuvat mukaan. TAANNOISIA TAPAHTUMIA TamRIA aloittavien saunailta Yhteistyökumppaneiltamme saimme kuulla mehukkaita puheenvuoroja ja neuvoja tulevien kesälomien työnhakuun. Ensiksi puhuivat Janne Korja ja Kalle Timola Lemminkäiseltä ja esittelivät yrityksensä eri toimialat ja tulevaisuuden näkymät. Seuraavana puheenvuoron saivat Matti Sunell ja Harri Hokkanen Skanskalta. Yritysesittelyn jälkeen heillä oli näytettävänään mielenkiintoinen tietopaketti Luminary-hankkeesta Itsenäisyydenkadulta. Lopuksi Juuso Jehimoff Finnfoamilta kertoi painavaa asiaa eristämisestä, Juusi Jehimoff, Finnfoam Janne Korja ja Kalle Timola, Lemminkäinen Harri Hokkanen ja Matti Sunell, Skanska
suunnittelijan vastuusta ja siitä miten koulu, työt ja verkostot leipovat meistä hyviä ammattilaisia. Opiskelijoista RIA-liitossa huolta pitävä Katrina Kukkonen oli mukana jututtamassa opiskelijoita ja järjestysapuna TamRIAn hallituksen Petrille, Villelle, Valtterille, Annicalle, Jennille ja Anniinalle. Puheenvuorojen jälkeen keskityttiin ruokailuun ja saunomiseen. Yritysten edustajilta saimme kuulla, että rakentaminen on taas hyvässä vauhdissa ja tekijöille on jatkuvaa tarvetta. Mainittakoon, että myös leikkimielinen, mutta hyvinkin kilpailuhenkinen RIApong turnaus käytiin saunomisen taustalla. Illassa soi musiikki ja ilmapiiri oli leppoisan keveä. Opiskelijat olivat silminnähden kiinnostuneita valitsemastaan alasta ja valmiita sen haasteisiin. TamRIA toivottaa uusille opiskelijoille menestystä koulunkäyntiin ja työelämään! Valtteri Paananen 13
RATINAA! TAANNOISIA TAPAHTUMIA 14 TamRIA poikkesi tutustumassa Ratinan kauppakeskuksen työmaahan keskiviikkona 5.10. Sovittu maksimimäärä eli 25 osallistujaa löytyi melko helposti, kuten oli odotettavissakin. Erityisen mukavaa oli se, että opiskelijat olivat hyvin edustettuina osallistujajoukossa. Ratinan kauppakeskuksen rakennuttajana on Sponda Oyj ja pääurakoitsijana työyhteenliittymä Ratina, jonka muodostavat Rakennusliike Aki Hyrkkönen Oy, Lamminsivu Oy ja Alasen Rakennus Oy. Meitä vastaanottamassa olivat toimitusjohtaja Aki Hyrkkönen ja Spondan projektipäällikkö Rauno Kulmala. Heidän lisäkseen hanketta olivat osaltaan esittelemässä rakennesuunnittelijana toimivan A-Insinöörit Oy:n Timo Leppänen ja Joni Lehtonen. Aloitimme kohteeseen tutustumisen kahvin kanssa työmaatoimistolla. Edellä mainitut henkilöt kertoivat kukin vuorollaan hankkeen etenemisestä omasta näkökulmastaan, jolloin kokonaiskuva muodostui hyvin kattavaksi. Kauppakeskus muodostuu Valo-Ratinan uudisrakennusosasta sekä Ranta-Ratinan ja Funkkis-Ratinan peruskorjaus- ja laajennusosista. Kokonaisuus käsittää noin 52 000 hyötyneliömetriä ja puolitoistasataa liiketilaa. Autopaikkoja rakentuu pysäköintihalliin reilut 1 200 kappaletta. Kaikkineen kohteen investoinnit ovat noin 240 M. Selvitysten ja kysymysten jälkeen siirryttiin sitten työmaan puolelle. Esittelijämme kulkivat mukana koko kattavan kierroksen ja kertoivat hankkeesta reissun edetessä lisää. Töitä tehtiin vielä osin monttujen pohjilla ja toisaalla jo vesikattotöitäkin. Iso työmaa ja monia samanaikai-
sia työvaiheita. Ratinan stadionin puolelle oli mainioilla näköaloilla varustettuja toimistoja rakenteilla, saattavat pian ylityöt kiinnostaa kisojen ja pelien aikaan. Kierrosta tehtiin koko ajan kysellen pihatasosta kauppakeskuksen kerroksiin ja taas alas pysäköintihalliin asti. Vaikuttavia rakenteita, mielenkiintoisia ratkaisuja ja mukavia näköalojakin. Tarkoitus oli nähdä iso kohde runkovaiheessa ja se onnistui, vierailu oli erittäin antoisa. Aki Hyrkkönen ja Rauno Kulmala johtivat joukkoamme sitkeästi takaisin pihalle asti. TamRIA:n suunnitelmissa on vielä uusia vierailu kauppakeskuksen ollessa sisäpuolisissa viimeistelyvaiheissa eikä tätä ajatusta heidän puolestaan ainakaan suoraan torpattu. Näissä merkeissä siis toivottavasti pääsemme uusintakäynnille, ennen kuin sitten rahaa käyttäen aletaan paikalla kulutusjuhlaa pitämään. PM 15
TAANNOISIA TAPAHTUMIA PIRA-matka Bergeniin 16 PIRA-matka toteutettiin tänä vuonna Bergeniin. Tai poikettiin siinä vielä paluumatkalla Stavangerissakin, mutta Bergen oli pääkohde. Matkalla oltiin perjantaiaamusta 30.9. maanantaiiltaan 3.10. asti. Menomatka tehtiin Finnairilla, Tampere-Pirkkalasta Helsingin välilaskulla Bergeniin Fleslandin kentälle. Meitä vastassa oli sovitusti Bergenin raitiolinjayhtiö Bybanen AS:n turvallisuus- ja laatupäällikkö Ivar Gubberud. Raitiolinjan rakentamisen lisäksi meille oli varattu tilaisuus tutustua juuri käyttöön otettuun ratikkavarikkoon lähellä lentokenttää. Bergenissä vähemmän yllättäen satoi, mutta lyhyehkö matka taitettiin mukavasti taksilla. Perillä meille tarjottiin sämpylälounas ja perinpohjainen tutustumispaketti koko Bergenin raitiolinjan toteutukseen ja käyttökokemuksiin sekä uuteen varikkorakennukseen. Onneksi Uusi ratikkavarikko oli mielenkiintoinen tuttavuus. Rakennus oli vaatinut massiiviset louhintatyöt.
TAANNOISIA TAPAHTUMIA englanniksi, koska norjan kieli ei meiltä kaikilta oikein luistanut. Ratikka on kyselyjen ja käytännön kokemuksien mukaan huomattavasti ennakkoarvioita suositumpi liikennöintiväline Bergenissä. Ratikkaan opastetun tutustumisen jälkeen jatkoimme omakohtaista perehtymistä ajamalla ratikalla päätepysäkiltä toiselle, Bergenin keskustaan. Tästä oli enää pikku kävely keskustassa leppoisassa tihkusateessa hotellillemme. Iltasella löytyi vielä vanhasta kaupungista mukava ravintola yhteistä illallista varten. Vielä pieni kierros pimentyneessä illassa kaupungilla ja päivä oli pulkassa. Lauantaina aamiaisen jälkeen kokoonnuimme hotellin aulaan suunnittelemaan päivän ohjelmaa. Päivä päätettiin aloittaa pääasiassa kaupunkiin tutustumiseen, koska sääennusteen mukaan sade saattaisi lakata iltapäivään mennessä. Bergenissä on jonkun matkalaisemme kuuleman mukaan keskimäärin kuutisen kokonaan sateetonta päivää vuosittain, joten hetkeä piti hyödyntää ns. must-kohteisiin. Aamupäivä ja alkuiltapäivä käytettiin siis sateenvarjojen alla kulkien katsellen kaupunkia ja tutustuen museoihin sekä mm. ratikalla ajellen. Varsinaisia uusia arkkitehtuurikohteita ei kaupungista juuri löydetty, mutta vanhan satama-alueen miljööseen rakennettu uudehko turisti-informaatiokeskus sellaiseksi lasketaan. Vanhempaa nähtävää kaupungissa kyllä oli mielin määrin, monien kirkkojen, museoiden ja gallerioiden lisäksi pienimuotoiset kaupunkinäkymät. Ja tietenkin hotellimme välittömässä läheisyydessä ollut Unescon maailmanperintökohde, vanha satama-alue Bryggen. Ja niinhän siinä kävi, että sade lakkasi ennustetun mukaisesti iltapäivällä. Tuolloin otettiin suunnaksi näköalapaikka Fløyen, aivan keskustan vieressä, mutta 320 metriä merenpintaa korkeammalla. Matka taitettiin tietysti Fløibanenilla eli jyrkkään rinteeseen rakennetulla köysiratajunalla. Ylhäältä oli mahtavat näköalat kaupunkiin ja myös paikallisten suositut ulkoilumaastot 17
TAANNOISIA TAPAHTUMIA 18 metsineen, polkuverkostoineen, vuoristolampineen ja erilaisine aktiviteettimahdollisuuksineen. Oli myös viihtyisä ravintola, jossa kelpasi nauttia iltapäivävirvoketta auringonpaisteen viimein päästessä pilviverhon läpi. Merenpinnan tasolle palattua oli jälleen aikaa tutustua lisää Bergenin nähtävyyksiin ja palveluihin. Sunnuntaina paistoi sitten aurinko pilvettömältä taivaalta ja koko päivän. Hyödynsimme säätilan nousemalla vielä edellispäivää korkeammalle näköalahuipulle. Ulriksbanen-köysirata nosti meidät Bergenin korkeimmalle vuorenhuipulle 643 metriin asti. Ulriken-vuori on paikallisten suosima vaelluspaikka, jonne nyt kauniin sään sattuessa tuntui lähteneen liikkeelle puoli Bergeniä vauvasta vaariin. Vaelluskengät olisivat olleet poikaa, mutta pienen näköalakävelyn pystyi peruskengilläkin tekemään. Parin tunnin päästä paluumatka kaupunkiin tehtiin yksimielisesti jälleen vaijerin varassa. Intomielisimmät paikalliset vaeltajat nousivat jalan rinteessä mutkittelevia polkuja pitkin huipulle ja takaisin, mutta tuo olisi vaatinut kunnon jalkineet, aikaa ja kuntoa. Ei löytynyt. Loppupäivä kierreltiin taas kaupunkia ja nautittiin norjalaisen keittiön ihmeistä. Maanantaina lähdettiin aikaisin aamulla bussimatkalle Stavangeriin. Alkumatka ajeltiin pimeässä, mutta pian aurinko nousi ja mahtavia maisemia alkoi näkyä. Reilu parisataa kilmetriä merta ja vuoria, tunneleita ja vuonoja, pari lauttamatkaa ja muutamia siltoja myöhemmin saavuimme Stavangeriin. Norjan öljypääkaupungissa ei mahdottomia joutoaikoja enää ollut, mutta ehdittiin sentään koukata mm. tuomiokirkon, vanhan Stavangerin ja öljymuseon kautta lounaalle ja sitten kohti lentokenttää. Kotimatka lennettiin SAS:n siivin Oslon ja Tukholman kautta kotimaahan. Koska matka oli muuten mainio, päätti SAS viivyttää meitä Tukholmassa noin kaksi ja puoli tuntia ylimääräistä etsien konettamme. Lopulta meillekin kone löytyi ja laskeuduimme juuri maanantain puolella Pirkkalaan. PM
Bergen yläperspektiivistä nähtynä. Vasemmassa alanurkassa näkyy laatikko, jolla narua pitkin ylös Ulriken-vuorelle noustiin. Bryggen. 19 Pikku kujia isoilla korkeuseroilla kaupungissa riitti Pimeän aikaan vuorenrinteille kiipeilevä asutus muodosti mukavia valonauhoja näkymiin.
Polyflor-vinyylilattiat Altro-turvalattiat Lattiapäällysteet kaikkiin julkisiin tiloihin Tutustu uudistuneisiin nettisivuihimme osoitteessa www.rtv.fi Lattiapäällysteet julkiset tilat Porvoon sairaala Liinahaan Vanhainkoti Casalgrande Padana -keraamiset laatat Amtico-designlattiat Paattisten päiväkoti Amtico Bespoke RTV-Yhtymä Oy Mattilantie 1, Riihimäki Kohdeosasto puh. (019) 7421 info@rtv.fi