UUTTA OPETUKSESSA. Pekkala Anna. NOLLASUORITTAJAT Mikä hidastaa opintojen etenemistä äärimmilleen?

UUTTA OPETUKSESSA Pekkala Anna NOLLASUORITTAJAT Mikä hidastaa opintojen etenemistä äärimmilleen? Uutisia opetuksen kehittämisestä Oulun yliopiston laitoksilla vol 19 / 2004

ISSN 1238 9129 ISBN 951-42-7562-4 OULUN YLIOPISTO Yliopistopaino Oulu 2004

UUTTA OPETUKSESSA Uutta opetuksessa on Oulun yliopiston laitoksille ja tiedekunnille suunnattu julkaisusarja. Sarjan ideana on saattaa laitosten käyttöön ajankohtaista tietoa Oulun yliopistossa tehtävistä opetuksen kehittämishankkeista. Vuosittain laitoksilla tehdään useita opetuskokeiluja, joista voi olla hyötyä myös muille yliopiston laitoksille, osastoille ja klinikoille. Sarjaan ovat tervetulleita kuvaukset sekä KOTKA:n rahoittamista opetuksen kehittämishankkeista että muista yliopistossa toteutetuista innovatiivisista hankkeista. Sarjan ideana on ajankohtaisuus sekä mahdollisimman lyhyt viive hankkeen ja siitä raportoinnin välillä. Tästä syystä sarja tehdään painoasultaan kopiointitasoisena. Raportit on ensisijassa suunnattu Oulun yliopiston laitoksille, osastoille ja klinikoille, jotka voivat halutessaan tilata niitä ilmaiseksi opetuksen kehittämisyksiköstä. Raporttien kopiointioikeus on Oulun yliopiston henkilökunnalle rajoitukseton. Muille yliopistoille ja oppilaitoksille raportti on maksullinen. Oulun yliopisto Opetuksen kehittämisyksikkö Pentti Kaiteran katu 1 PL 8000, 90014 OULUN YLIOPISTO puh. 08 553 4039 fax. 08-553 4040 http://www.hallinto.oulu.fi/optsto/opetkeh1/

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 7 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 8 3. TULOKSET... 10 3.1. Taustatiedot...10 3.2. Opintojen etenemistä hidastavat tekijät...14 3.3. Väitelauseiden vastausten jakaumat...20 4. TULOKSET TIEDEKUNNITTAIN... 23 4.1. Taustatiedot tiedekunnittain...23 4.2. Opintojen etenemistä hidastavat tekijät tiedekunnittain...26 4.3. Väitelauseiden jakaumia tiedekunnittain...28 5. OPINTOJEN ALOITUSVUODEN VAIKUTUS OPINTOJEN ETENEMISEN HIDASTUMISEEN... 32 5.1. Taustatiedot aloitusvuoden mukaan...32 5.2. Opintojen etenemistä hidastavat tekijät aloitusvuoden mukaan...35 6. TUTKINNON SUORITTAMINEN... 39 7. YHTEENVETO... 48 LIITE 1

1. JOHDANTO Oulun yliopistossa on hieman yli tuhat opiskelijaa, jotka ilmoittautuvat yliopistoon, mutta joille kertyy vuosittain vain 5 opintoviikkoa tai vähemmän. Tällaisia opiskelijoita voidaan pitää yliopiston näkökulmasta syrjäytyneinä opiskelijoina, eikä heitä ole tutkittu aikaisemmin ainakaan Suomen yliopistoissa. Tutkimuksessa pääkysymyksenä on: Mitkä tekijät näyttäisivät olevan yhteydessä opintojen viivästymiseen? Mielenkiintoinen sivukysymys on, millä tekijöillä näyttäisi olevan yhteyttä tutkinnon suorittamisen kanssa. Tarkoituksenani on kuvailevaa analyysiä käyttäen etsiä ja löytää vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin.

8 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen perusjoukon muodostivat sellaiset Oulun yliopiston opiskelijat, jotka ilmoittautuvat yliopistoon, mutta joille kertyy vuosittain 5 opintoviikkoa tai vähemmän. Mukaan ei otettu ensimmäisen opintovuoden opiskelijoita. Tällaisia opiskelijoita oli Oulun yliopistossa keväällä 2004 1061. Tutkimus oli kysymyksenasettelunsa suhteen epäkokeellinen. Se suoritettiin kirjekyselynä. Kyselylomakkeessa oli pääosin strukturoituja kysymyksiä. Lisäksi mukana oli kaksi avointa kysymystä, mutta näiden kysymyksien vastauksia ei analysoinnissa hyödynnetty. Kysely lähetettiin 1061 opiskelijalle, ja näistä 167 vastasi kyselyyn. Ensimmäinen kysely tehtiin viikolla 21 vuonna 2004. Lisäksi tehtiin uusintakysely viikolla 24 vuonna 2004: vastaamatta jättäneiden Humanistisen, Luonnontieteellisen ja Teknillisen tiedekunnan kelpoisuusehdot täyttäneiden opiskelijoiden joukosta poimittiin systemaattisesti 400 opiskelijaa, joille kysely lähetettiin uudestaan. Näistä kyselyyn vastasi 46 opiskelijaa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn siis vastasi 213 opiskelijaa. Kyselylomake esitellään liitteessä 1. Seuraavissa taulukoissa esitellään muutamia perusjoukon jakaumia. Taulukko 2.1. Perusjoukon sukupuolijakauma (%). Sukupuoli % Mies 76 Nainen 24 Yht. 100 (1052)

9 Taulukko 2.2. Perusjoukon tiedekuntajakauma (%). Tiedekunta % Humanistinen 12 Kasvatustieteellinen 3 Luonnontieteellinen 33 Lääketieteellinen 2 Taloustieteellinen 3 Teknillinen 47 Yht. 100 (1061) Hieman alle puolet perusjoukon jäsenistä on Teknillisestä tiedekunnasta. Kaikkein vähiten perusjoukon jäseniä on Lääketieteellisessä, Kasvatustieteellisessä ja Taloustieteellisessä tiedekunnassa.

10 3. TULOKSET 3.1. Taustatiedot 70 prosenttia (148) kyselyyn vastanneista oli miehiä, ja naisia oli 30 prosenttia (63). Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma poikkeaa hieman taulukossa 2.1. esitetystä perusjoukon sukupuolijakaumasta. Taulukko 3.1.1. Kyselyyn vastanneiden jakauma perhe-/asumismuodon mukaan. Asumis-/perhemuoto % Yksin 24 Yhteistaloudessa 23 Avio-/avoliitossa, ei lapsia 26 Avio-/avoliitossa, lapsia 20 Yksinhuoltaja 1 Vanhempien luona 5 Muu 1 Yht. 100 (211) Taulukko 3.1.2. Kyselyyn vastanneiden jakauma tiedekunnan mukaan. Tiedekunta % Hammaslääketieteellinen 1 Humanistinen 13 Kasvatustieteellinen 5 Luonnontieteellinen 32 Lääketieteellinen 2 Taloustieteellinen 2 Teknillinen 45 Yht. 100 (211) Lähes puolet vastanneista on siis Teknillisestä tiedekunnasta. Tämä ei ole mitenkään yllättävää, sillä onhan Teknillinen tiedekunta suurin tiedekunta, ja lisäksi taulukosta 2.2 nähdään, että juuri Teknillisessä tiedekunnassa on eniten opinnoissaan viivästyneitä opiskelijoita.

11 Taulukko 3.1.3. Kyselyyn vastanneiden ylioppilastutkinnon arvosanojen jakauma (%). I A B C M E tai L Yht. Äidinkieli - 4 9 27 29 31 100 (203) Ruotsi, pitkä 3 10 21 25 19 22 100 (72) Ruotsi, keskipitkä - 11 28 24 20 17 100 (131) Reaali 1 6 15 26 21 31 100 (195) Englanti, pitkä - 8 15 20 28 29 100 (187) Englanti, lyhyt - 17 17 33 25 8 100 (10) Matematiikka, pitkä 1 8 16 27 29 20 100 (153) Matematiikka, lyhyt - 3 16 22 34 25 100 (32) Kaikissa muissa aineissa paitsi ruotsin kielen keskipitkässä oppimäärässä yleisimmät arvosanat ovat C, M, E tai L. Koska vertailuryhmää ei ole, ei arvosanajakaumia voida verrata normaalisti opinnoissaan edenneiden opiskelijoiden arvosanajakaumiin. Luultavasti edellä olevat jakaumat eivät kuitenkaan poikkea normaalisti opinnoissaan edenneiden opiskelijoiden arvosanajakaumista.

12 Taulukko 3.1.4. Kysymys 10: Oletko kirjoilla/opiskeletko tällä hetkellä myös jossakin toisessa koulutusohjelmassa tai oppilaitoksessa? % Kyllä, Oulun yliopistossa toisessa koulutusohjelmassa 8 Kyllä, ammattikorkeakoulussa 4 Kyllä, muualla 5 En 83 Yht. 100 (207) Etukäteistietona oli, että tutkimuspopulaatioon valitut opiskelijat eivät olisi kirjoilla kuin yhdessä koulutusohjelmassa. Kuitenkin muutama vastannut ilmoitti opiskelevansa myös Oulun yliopistossa toisessa koulutusohjelmassa. Suurin osa, 83 prosenttia, vastanneista ilmoitti, ettei opiskele samaan aikaan myös jossakin toisessa koulutusohjelmassa tai oppilaitoksessa. Opiskelijoilta kysyttiin myös, kuinka monennella hakukerralla he pääsivät nykyiseen koulutusohjelmaansa. 87 prosenttia (180) vastanneista ilmoitti, että he pääsivät ensimmäisellä hakukerralla, 10 prosenttia (21) toisella hakukerralla ja 3 prosenttia (7) kolmannella hakukerralla. Taulukko 3.1.5. Kysymys 12: Kun pääsit nykyiseen koulutusohjelmaasi, pääsitkö sinne, minne halusit? % (n) Kyllä 81 En 19 Yht. 100 (208) Taulukosta 3.1.5 nähdään, että suurin osa kyselyyn vastanneista näyttäisi päässeen opiskelemaan haluamaansa alaa. Kuitenkin En -vastanneiden osuus on yllättävän suuri, 19 prosenttia.

13 Taulukko 3.1.6. Kysymys 13: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? % (n) Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon 48 Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon 1 En tiedä 32 En aio suorittaa tutkintoa 19 Yht. 100 (209) Vain 48 prosenttia vastanneista ilmoitti aikovansa suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelemaltaan koulutusalalta. Kuitenkin sellaisten opiskelijoiden osuus, jotka eivät aio suorittaa tutkintoa, on suhteellisen pieni, 19 prosenttia. Tämä selittyy sillä, että sellaisten opiskelijoiden osuus, jotka eivät vielä tiedä, suorittavatko tutkintoa, on suuri, 32 prosenttia. Taulukko 3.1.7. Kysymys 14: Käytkö ansiotyössä opintojen ohessa? % Kyllä, jatkuva puolipäivä- tai kokoaikatyö 51 Kyllä, satunnaisesti 21 En 28 Yht. 100 (210) Reilu puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti käyvänsä ansiotöissä. Lisäksi 21 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä satunnaisesti. Kaiken kaikkiaan siis 72 prosenttia vastanneista ilmoitti käyvänsä jonkinlaisessa työssä.

14 3.2. Opintojen etenemistä hidastavat tekijät Kyselyn keskeisin kysymys oli kysymys 15: Missä määrin seuraavat tekijät ovat hidastaneet opintojesi etenemistä? Seuraavassa taulukoituna eri tekijöiden merkitystä kuvaavat prosenttijakaumat. Taulukko 3.2.1. Ansiotyön vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Ansiotyö % Verraten paljon vaikutusta 49 Vähän vaikutusta 17 Ei vaikutusta 34 Yht. 100 (209) Vastanneista siis vajaa puolet ilmoitti ansiotyöllä olleen verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Luku on hieman pienempi kuin mitä oli niiden opiskelijoiden osuus, jotka ilmoittivat käyvänsä opintojen ohessa jatkuvassa puolipäivä- tai kokoaikatyössä. Taulukko 3.2.2. Sairauden tai vamman vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Sairaus tai vamma % (n) Verraten paljon vaikutusta 7 Vähän vaikutusta 8 Ei vaikutusta 85 Yht. 100 (202) Vain muutama kymmenen opiskelijaa ilmoitti, että sairaudella tai vammalla olisi ollut vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Opintojen etenemisen hidastumiseen vaikuttavista sairauksista esille tulivat esimerkiksi sähköyliherkkyys ja homeallergia.

15 Taulukko 3.2.3. Lapsen saamisen/hoidon vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Lapsen saaminen/hoito % Verraten paljon vaikutusta 12 Vähän vaikutusta 7 Ei vaikutusta 81 Yht. 100.0 (202) Vain 12 prosenttia vastanneista ilmoitti lapsen saamisella tai hoidolla olleen verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Lisäksi 7 prosenttia vastanneista ilmoitti sillä olleen vähän vaikutusta. Ilmeisesti siis lähes kaikki vastanneet, joilla on lapsia, ovat ilmoittaneet lapsen saamisella/hoidolla olleen verraten paljon tai vähän vaikutusta. Taulukko 3.2.4. Ihmissuhdeongelmien vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Ihmissuhdeongelmat % Verraten paljon vaikutusta 9 Vähän vaikutusta 22 Ei vaikutusta 68 Yht. 99 (203) 31 prosenttia vastanneista ilmoitti, että ihmissuhdeongelmilla on ollut jonkinlaista vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Luku on yllättävän suuri.

16 Taulukko 3.2.5. Mielenterveysongelmien vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Mielenterveysongelmat % Verraten paljon vaikutusta 11 Vähän vaikutusta 7 Ei vaikutusta 82 Yht. 100 (204) Yhteensä 18 prosenttia vastanneista ilmoitti, että mielenterveysongelmilla on ollut jonkinlaista vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Taulukko 3.2.6. Asumisen ongelmien vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Asumisen ongelmat % Verraten paljon vaikutusta 4 Vähän vaikutusta 13 Ei vaikutusta 82 Yht. 99 (204) Asumisen ongelmilla ei näyttäisi olleen kovinkaan monen vastanneen kohdalla vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen, sillä vain 9 vastannutta ilmoitti sillä olleen verraten paljon vaikutusta. Taulukko 3.2.7. Muussa oppilaitoksessa/koulutusohjelmassa opiskelelemisen vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Opiskelu muussa oppilaitoksessa tai koulutusohjelmassa % Verraten paljon vaikutusta 11 Vähän vaikutusta 4 Ei vaikutusta 85 Yht. 100 (202)

17 Kuten jo taulukosta 3.1.4 nähtiin, opintojen etenemisen hidastumista ei voida kovinkaan monen vastanneen kohdalla selittää muussa koulutusohjelmassa tai oppilaitoksessa opiskelemisella. Yhteensä 30 vastannutta eli 15 prosenttia kaikista vastanneista ilmoitti, että opiskelulla muussa oppilaitoksessa tai koulutusohjelmassa on ollut jonkinlaista vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Taulukko 3.2.8. Masentavan opintojen aloituksen vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Masentava opintojen aloitus % Verraten paljon vaikutusta 19 Vähän vaikutusta 27 Ei vaikutusta 55 Yht. 101 (205) Peräti 46 prosenttia vastanneista ilmoitti, että masentavalla opintojen aloituksella olisi ollut vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Taulukko 3.2.9. Töykeän kohtelun vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Töykeä kohtelu % Verraten paljon vaikutusta 4 Vähän vaikutusta 9 Ei vaikutusta 87 Yht. 100 (201) Töykeällä kohtelulla ei näyttäisi olevan kovinkaan monen opiskelijan kohdalla olleen vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen, sillä vain 27 vastannutta koki töykeällä kohtelulla olleen vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen.

18 Taulukko 3.2.10. Motivaation puutteen vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Motivaation puute % Verraten paljon vaikutusta 42 Vähän vaikutusta 38 Ei vaikutusta 21 Yht. 101 (205) 42 prosenttia vastanneista ilmoitti motivaation puutteella olleen verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Lisäksi 38 prosenttia vastanneista arvioi, että motivaation puutteella on ollut vähän vaikutusta. Motivaation puute näyttäisi siis olevan keskeinen tekijä opintojen etenemisen hidastumisessa, sillä vain 21 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei motivaation puutteella ole ollut vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Taulukko 3.2.11. Kaveripiirin vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Kaveripiiri % Verraten paljon vaikutusta 6 Vähän vaikutusta 23 Ei vaikutusta 71 Yht. 100 (203) Kaveripiirilläkin näyttäisi olleen jonkin verran vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen, sillä 29 prosenttia vastanneista ilmoitti, että sillä on ollut ainakin vähän vaikutusta. Toki vain 6 prosenttia oli sitä, että kaveripiirillä on ollut verraten paljon vaikutusta.

19 Taulukko 3.2.12. Huonon kurssitarjonnan vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Huono kurssitarjonta % Verraten paljon vaikutusta 9 Vähän vaikutusta 28 Ei vaikutusta 62 Yht. 99 (202) Peräti vajaa 40 prosenttia ilmoitti, että huonolla kurssitarjonnalla olisi ollut vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Avoimien kysymyksien vastauksista kävi ilmi, että erityisesti muuttuva kurssitarjonta on vaikeuttanut opiskelua. Taulukko 3.2.13. Kilpaurheilun vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Kilpaurheilu % Verraten paljon vaikutusta 3 Vähän vaikutusta 4 Ei vaikutusta 93 Yht. 100 (203) Kilpaurheilu ei näyttäisi olevan kovinkaan merkittävä tekijä etsittäessä syitä opintojen etenemisen hidastumiseen. Kaiken kaikkiaan vain 15 vastannutta ilmoitti, että kilpaurheilulla on ollut verraten paljon tai vähän vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Taulukko 3.2.14. Järjestötoiminnan vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Järjestötoiminta % Verraten paljon vaikutusta 8 Vähän vaikutusta 9 Ei vaikutusta 83 Yht. 100.0 (202)

20 16 vastannutta ilmoitti järjestötoiminnalla olleen verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Lisäksi 19 vastannutta ilmoitti sillä olleen vähän vaikutusta. 3.3. Väitelauseiden vastausten jakaumat Taulukko 3.3.1 Väitelauseiden vastausten jakaumat (%). Olen tyytyväinen elämäntilanteeseeni. Tunnen opiskelevani minulle oikeaa alaa. Luotan itseeni. Tiedän, keneen ottaa yhteyttä opintoihin liittyvissä asioissa. Minulla on opettaja, jonka puoleen voin kääntyä koska tahansa. Laitokseni ilmapiiri on mielestäni hyvä. Saan laitoksellani apua opintosuunnitelmien teossa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Yht. 33 45 16 6 100 (205) 31 36 17 16 100 (204) 43 43 10 4 100 (206) 28 32 28 13 101 (208) 12 17 27 45 101 (206) 20 57 17 6 100 (192) 13 40 34 13 100 (194)

21 Saan mielestäni riittävästi ohjausta tieteellisten tutkimuksien teossa. Laitokseni opettajat ovat innostavia ja asiastaan kiinnostuneita. Opiskelijat otetaan laitoksellani vakavasti. Laitokseni opettajat ovat paneutuneet opetukseen. Olen huomannut, että minulla on vaikeuksia käsitellä suurta määrää tekstiä. Minun on vaikea arvioida, hallitsenko opiskelumateriaalin riittävän hyvin. Olen havainnut, että kurssin tavoitteet ovat minulle usein liian laajat, jotta voisin hallita ne hyvin. Harjoituksia ja tehtäviä suorittaessani toivon, että minulle kerrotaan tarkasti, mitä minun pitää tehdä. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Yht. 7 45 33 15 100 (183) 23 48 21 9 101 (195) 26 56 12 6 100 (194) 23 51 22 4 100 (196) 8 22 35 36 101 (204) 7 27 42 24 100 (203) 8 23 40 29 100 (196) 27 37 27 19 101 (200) Peräti 40 prosenttia vastanneista vastasi Täysin eri tai Melko eri väitelauseeseen Tiedän, keneen ottaa yhteyttä opintoihin liittyvis-

22 sä asioissa. Luku on yllättävän suuri. Lisäksi peräti 71 prosenttia ilmoitti olevansa täysin tai melko eri, kun heiltä kysyttiin mielipidettä väitelauseeseen Minulla on opettaja, jonka puoleen voin kääntyä koska tahansa. Näyttäisi siis siltä, etteivät läheskään kaikki opinnoissaan hitaasti edenneistä opiskelijoista edes tiedä, keneltä he voisivat kysyä neuvoa opintoihin liittyvissä asioissa. 47 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa melko tai täysin eri, kun heiltä kysyttiin mielipidettä väitelauseeseen Saan laitoksellani apua opintosuunnitelmien teossa. Luku on todella suuri. 48 prosenttia ei ollut tyytyväinen saamaansa ohjaukseen tieteellisten tutkielmien teossa. 34 prosentille vastanneista oli vaikeata arvioida, hallitsevatko he opiskelumateriaalin riittävän hyvin. 31 prosenttia ilmoitti havainneensa, että kurssin tavoitteet ovat usein liian laajat. Peräti 64 prosenttia vastanneista toivoi, että harjoituksia ja tehtäviä suorittaessa heille kerrottaisiin tarkasti, mitä tulee tehdä.

23 4. TULOKSET TIEDEKUNNITTAIN Tässä luvussa tarkastellaan kyselyn vastauksia tiedekunnittain. Tarkasteluun otetaan mukaan vain kolme suurinta tiedekuntaa (humanistinen, luonnontieteellinen ja teknillinen). Humanistisen tiedekunnan kyselyyn vastanneiden lukumäärä on vain 28, joten mitään kovin suuria päätelmiä ei sen osalta voida tehdä. 4.1. Taustatiedot tiedekunnittain Taulukko 4.1.1. Vastanneiden sukupuolijakauma (%) Humanistisessa, Luonnontieteellisessä ja Teknillisessä tiedekunnassa. Sukupuoli HuTk LuTk TTK Mies 21 65 89 Nainen 79 35 11 Yht. 100 (28) 100 (68) 100 (95) Luonnontieteellisessä ja Teknillisessä tiedekunnassa suurin osa vastanneista on miehiä, mikä ei ole yllättävää. Humanistisen tiedekunnan vastanneista suurin osa on naisia. Taulukko 4.1.2. Vastanneiden perhe-/asumismuodon jakauma (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Yksin omassa taloudessa Yhteistaloudessa Avio- /avoliitossa, ei lapsia Avio- /avoliitossa, lapsia Yksinhuoltaja Vanhempien luona Muu Yht. HuTk 25 7 29 29 4 4 4 102 (28) LuTk 25 29 21 21-4 - 100 (68) TTK 26 27 30 10-6 - 99 (96)

24 Humanistisessa tiedekunnassa yleisimmät asumis- tai perhemuodot ovat Avio-/avoliitossa, ei lapsia sekä Avio-/avoliitossa, lapsia. Luonnontieteellisessä tiedekunnassa yleisin asumis-/perhemuoto näyttäisi näiden vastausten perusteella olevan Yhteistaloudessa. Teknillisessä tiedekunnassa se näyttäisi olevan Avio-/avoliitossa, ei lapsia. Taulukko 4.1.3. Kysymys 10: Oletko kirjoilla/opiskeletko tällä hetkellä myös jossakin toisessa koulutusohjelmassa tai oppilaitoksessa? Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Kyllä, Oulun yliopistossa toisessa koulutusohjelmassa Kyllä, ammattikorkeakoulussa Kyllä, muualla En Yht. HuTk - - 12 88 100 (26) LuTk 9 8 5 79 101 (66) TTK 7 3 2 88 100 (96) Kovin suuria eroja ei näyttäisi olevan kolmen suurimman tiedekunnan välillä. Näyttäisi siltä, että opiskeleminen myös jossakin toisessa koulutusohjelmassa tai oppilaitoksessa on melko harvinaista. Taulukko 4.1.4. Kysymys 12: Kun pääsit nykyiseen koulutusohjelmaasi, pääsitkö sinne, minne halusit? Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Kyllä En Yht. HuTk 89 11 100 (28) LuTk 69 31 100 (68) TTK 86 14 100 (93) Taulukosta 4.1.4 nähdään, että erityisesti Luonnontieteellinen tiedekunta poikkeaa selvästi Humanistisesta ja Teknillisestä tiedekunnasta. Luonnon-

25 tieteellisessä tiedekunnassa niiden vastanneiden osuus, jotka eivät päässeet haluamaansa koulutusohjelmaan, on peräti 31 prosenttia, kun Humanistisessa tiedekunnassa vastaava luku on 11ja Teknillisessä tiedekunnassa 14 prosenttia. Taulukko 4.1.5. Kysymys 13: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En aio suorittaa tutkintoa En tiedä Yht. HuTk 48 4 37 11 100 (27) LuTk 38 1 29 31 99 (68) TTK 52 1 32 16 101 (95) Luonnontieteellisessä tiedekunnassa niiden vastanneiden osuus, jotka aikovat suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, on pienin, alle 40 prosenttia ja niiden osuus, jotka eivät aio suorittaa tutkintoa, on suurin, peräti yli 30 prosenttia. Taulukko 4.1.6. Kysymys 14: Käytkö ansiotyössä opintojen ohessa? Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Kyllä, jatkuva puolipäivä- tai kokoaikatyö Kyllä, satunnaisesti En Yht. HuTk 82 7 11 100 (28) LuTk 40 25 35 100 (68) TTK 46 22 32 100 (95) Suurin osa, peräti 82 prosenttia vastanneista Humanistisen tiedekunnan opiskelijoista käy säännöllisessä ansiotyössä opintojen ohessa. Sen sijaan

26 Luonnontieteellisessä tiedekunnassa työssäkäyvien osuus on pienin, 40 prosenttia. Teknillisen tiedekunnan vastanneista reilu prosenttia käy jatkuvassa puolipäivä- tai kokoaikatyössä. 4.2. Opintojen etenemistä hidastavat tekijät tiedekunnittain Kyselyn keskeisin kysymys oli kysymys 15: Missä määrin seuraavat tekijät ovat hidastaneet opintojesi etenemistä?. Seuraavassa on taulukoituna eri tekijöiden vaikutusta kuvaavat prosenttijakaumat kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Taulukot esitetään vain niiden opintojen etenemistä hidastavien tekijöiden osalta, joiden jakaumissa näyttäisi olevan eroa tiedekuntien välillä. Taulukko 4.2.1. Ansiotyön vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Ansiotyö Verraten paljon vaikutusta Vähän vaikutusta Ei vaikutusta Yht. HuTk 78 11 11 100 (27) LuTk 43 19 38 100 (68) TTK 45 13 42 100 (95) Kyselyyn vastanneista Humanistisen tiedekunnan opiskelijoista 78 prosenttia ilmoitti, että ansiotyöllä on ollut verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Luonnontieteellisessä ja Teknillisessä tiedekunnassa vastaavat prosenttiosuudet olivat paljon pienemmät, kuitenkin nekin yli 40 prosenttia.

27 Taulukko 4.2.2. Masentavan opintojen aloituksen vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Masentava opintojen aloitus Verraten paljon vaikutusta Vähän vaikutusta Ei vaikutusta Yht. HuTk 8 20 72 100 (25) LuTk 26 26 47 99 (68) TTK 19 32 49 100 (94) Taulukosta 4.2.2. nähdään, että Luonnontieteellisessä tiedekunnassa masentava opintojen aloitus on vaikuttanut selvästi enemmän opintojen etenemisen hidastumiseen kuin Humanistisessa tiedekunnassa. Myös Teknillisessä tiedekunnassa masentava opintojen aloitus on ollut kohtuullisen merkittävä opintojen etenemisen hidastumiseen vaikuttava tekijä. Taulukko 4.2.3. Motivaation puutteen vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Motivaation Verraten paljon Vähän Ei puute vaikutusta vaikutusta vaikutusta Yht. HuTk 31 23 46 100 (26) LuTk 53 35 12 100 (68) TTK 40 41 19 100 (93) Peräti yli puolet Luonnontieteellisessä tiedekunnassa kirjoilla olevista vastanneista ilmoitti, että motivaation puutteella on ollut verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Humanistisessa tiedekunnassa vastaava luku on 31 prosenttia ja Teknillisessä tiedekunnassa 40 prosenttia. Näyttäisi siis siltä, että motivaation puute olisi suurin ongelma nimenomaan Luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

28 4.3. Väitelauseiden jakaumia tiedekunnittain Seuraavassa esitellään muutamien keskeisten väitelauseiden vastausten jakaumia kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Taulukko 4.3.1. Väitelause 17: Olen tyytyväinen elämäntilanteeseeni. Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Yht. HuTk 36 43 18 4 100 (28) LuTk 25 46 25 5 101 (65) TTK 33 48 11 8 100 (93) Luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevista kyselyyn vastanneista 30 prosenttia ilmoitti, ettei ole täysin tyytyväinen elämäntilanteeseensa. Humanistisessa ja Teknillisessä tiedekunnassa vastaava luku on 20 prosentin tuntumassa. Taulukko 4.3.2. Väitelause 18: Tunnen opiskelevani minulle oikeaa alaa. Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Yht. HuTk 44 37 11 7 99 (27) LuTk 22 28 25 26 101 (65) TTK 29 42 15 14 100 (93) Luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevista vastanneista vain 49 prosenttia tunsi opiskelevansa kutakuinkin oikeaa alaa, kun taas Humanistisessa tiedekunnassa vastaava luku on 81 prosenttia ja Teknillisessä tiedekunnassa 71 prosenttia.

29 Taulukko 4.3.3. Väitelause 20: Tiedän, keneen ottaa yhteyttä opintoihin liittyvissä asioissa. Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Yht. HuTk 39 25 25 11 100 (28) LuTk 16 37 30 16 99 (67) TTK 31 32 27 11 101 (94) Taulukosta 4.3.3 voidaan nähdä, että Luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevista kyselyyn vastanneista lähes puolet ei tiennyt ainakaan tarkasti, keneen ottaa yhteyttä opintoihin liittyvissä asioissa. Vain 16 prosenttia Luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevista vastanneista vastasi olevansa täysin samaa väitteen kanssa. Teknillisessä ja Humanistisessa tiedekunnassa tilanne oli jonkin verran parempi. Taulukko 4.3.4. Väitelause 21: Minulla on opettaja, jonka puoleen voin kääntyä koska tahansa. Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Yht. HuTk 22 19 33 26 100 (27) LuTk 11 14 24 52 101 (66) TTK 10 18 24 48 100 (94) Humanistisessa tiedekunnassa opiskelevista vastanneista reilu 20 prosenttia ilmoitti olevansa samaa väitteen kanssa. Luonnontieteellisessä ja Teknillisessä tiedekunnassa luku on vain noin 10 prosenttia. Näyttäisi siltä, että ei ole kovin yleistä, että opiskelijoilla olisi opettaja, jonka puoleen he voisivat kääntyä koska tahansa. Humanistisessa tiedekunnassa tilanne

30 näyttää näiden vastausten perusteella kaikkein parhaimmalta, mutta toisaalta täytyy ottaa huomioon, että Humanistisen tiedekunnan opinnoissaan hitaasti etenevistä opiskelijoista kyselyyn vastasi vain alle 30. Näin ollen erot saattavat prosenteissa mitattuna näyttää suurilta, vaikka lukumäärillä mitattuna erot olisivatkin hyvin pieniä. Taulukko 4.3.5. Väitelause 22: Laitokseni ilmapiiri on mielestäni hyvä. Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Yht. HuTk 20 56 20 4 100 (25) LuTk 13 60 16 11 100 (62) TTK 25 57 14 3 99 (87) Kovinkaan suuria eroja tiedekuntien välillä ei näytä olevan, Luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevista vastanneista vain 13 prosenttia ilmoitti olevansa täysin samaa väitteen kanssa, kun taas Humanistisessa ja Teknillisessä tiedekunnassa osuus oli hieman suurempi, Humanistisessa 20 prosenttia ja Teknillisessä 25 prosenttia. Taulukko 4.3.6. Väitelause 23: Saan laitoksellani apua opintosuunnitelmien teossa. Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Yht. HuTk 19 46 31 4 100 (26) LuTk 8 41 33 19 101 (64) TTK 14 38 37 12 101 (85) Luonnontieteellisen tiedekunnan kyselyyn vastanneista opiskelijoista ainoastaan 8 prosenttia ilmoitti olevansa täysin samaa väitteen kanssa.

31 Teknillisessä tiedekunnassakin vastaava luku on vain 14 prosenttia. Toki melko samaa olleiden osuus on kummassakin tiedekunnassa 40 prosentin tuntumassa, mutta silti yllättävän moni kokee, ettei saa tarpeeksi apua opintosuunnitelmien teossa. Taulukko 4.3.7. Väitelause 23: Saan mielestäni riittävästi ohjausta tieteellisten tutkielmien teossa. Vastausten jakaumat (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Yht. HuTk 16 48 32 4 100 (25) LuTk 2 42 35 22 101 (60) TTK 6 53 28 14 101 (80) Luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevista kyselyyn vastanneista vain yksi koki saavansa riittävästi ohjausta tieteellisten tutkielmien teossa. 57 prosenttia vastanneista luonnontieteilijöistä oli tyytymättömiä ohjauksen määrään. Osuus on yllättävän suuri. Teknillisen ja humanistisen tiedekunnan vastanneet olivat jonkin verran tyytyväisempiä ohjauksen määrään kuin Luonnontieteellisen tiedekunnan vastanneet.

32 5. OPINTOJEN ALOITUSVUODEN VAIKUTUS OPINTOJEN ETENEMISEN HIDASTUMISEEN Kyselyyn vastanneet jaettiin kolmeen ryhmään opintojen aloitusvuoden mukaan. Ensimmäisen ryhmän muodostavat ne opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuosina 2002-2003. Toisessa ryhmässä olevat opiskelijat ovat aloittaneet opinnot vuosina 1997-2001. Kolmanteen ryhmään kuuluvat opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa ennen vuotta 1997. 5.1. Taustatiedot aloitusvuoden mukaan Taulukko 5.1.1. Asumis-/perhemuodon jakauma (%) aloitusvuoden mukaisissa ryhmissä. Asumismuoto 2002-2003 1997-2001 -1996 Yksin omassa taloudessa 21 23 29 Yhteistaloudessa 40 24 5 Avio-/avoliitossa, ei lapsia 21 27 32 Avio-/avoliitossa, lapsia 5 22 30 Yksinhuoltaja - - 2 Vanhempien luona 12 3 2 Muu - - 2 Yht. 99 (57) 100 (90) 102 (63) Vuosina 2002-2003 opintonsa aloittaneista 40 prosenttia on ilmoittanut asuvansa yhteistaloudessa, kun taas aikaisemmin aloittaneilla osuus on paljon pienempi: vuosina 1997-2001 aloittaneilla reilut 24 prosenttia ja ennen vuotta 1997 aloittaneilla vain vajaat 5 prosenttia. Avio- tai avoliitossa elävien osuus on pienin ryhmässä 1 ja suurin ryhmässä 3.

33 Taulukko 5.1.2. Aloitusvuosien mukaisten ryhmien jakauma (%) kolmessa suurimmassa tiedekunnassa. Humanistinen Luonnontieteellinen Teknillinen 2002-2003 11 37 29 1997-2001 39 43 44-1996 50 19 27 Yht. 100 (28) 99 (67) 100 (96) Puolet vastanneista humanisteista kuuluu ryhmään 3, toisin sanoen he ovat aloittaneet opintonsa ennen vuotta 1997. Luonnontieteellisessä ja Teknillisessä tiedekunnassa vastaava prosenttiosuus on huomattavasti pienempi. Luonnontieteellisessä ja Teknillisessä tiedekunnassa opiskelevista kyselyyn vastanneista suuri osa on aloittanut opintonsa vuosina 1997-2001. Taulukko 5.1.3. Kysymys 10: Oletko kirjoilla/opiskeletko tällä hetkellä myös jossakin toisessa koulutusohjelmassa tai oppilaitoksessa? Vastausten jakaumat (%) aloitusvuoden mukaisissa ryhmissä. 2002-2003 1997-2001 -1996 Kyllä, Oulun yliopistossa toisessa koulutusohjelmassa 9 9 5 Kyllä, ammattikorkeakoulussa 4 8 - Kyllä, muualla - 7 6 En 87 76 89 Yht. 100 (55) 100 (88) 100 (63) Niiden opiskelijoiden osuus, jotka ilmoittivat opiskelevansa muualla, on suurin opintonsa vuosina 1997-2001 aloittaneilla. Sen sijaan niiden osuus, jotka eivät opiskele myös jossakin toisessa koulutusohjelmassa tai oppilaitoksessa, on suurin opintonsa ennen vuotta 1997 aloittaneilla.

34 Taulukko 5.1.4. Kysymys 12: Kun pääsit nykyiseen koulutusohjelmaasi, pääsitkö sinne, minne halusit? Vastausten jakaumat (%) aloitusvuoden mukaisissa ryhmissä. Kyllä En Yht. 2002-2003 71 29 100 (56) 1997-2001 81 19 100 (90) -1996 90 10 100 (61) Näyttäisi siltä, että niistä, jotka aloittivat opintonsa ennen vuotta 1997, useampi on päässyt haluamaansa opiskelupaikkaan, kuin niistä, jotka ovat aloittaneet opintonsa myöhemmin. Taulukko 5.1.5. Kysymys 13: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat (%) aloitusvuoden mukaisissa ryhmissä. Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En aio suorittaa tutkintoa En tiedä Yht. 2002-2003 45-23 32 100 (56) 1997-2001 44 2 31 22 99 (90) -1996 55 2 40 3 100 (62) Ennen vuotta 1997 opintonsa aloittaneista 55 prosenttia ilmoittaa aikovansa suorittaa nykyiseltä koulutusalaltaan ylemmän korkeakoulututkinnon, kun taas myöhemmin aloittaneilla luku on noin 45 prosenttia. Ennen vuotta 1997 aloittaneilla sellaisten opiskelijoiden osuus, jotka eivät aio suorittaa tutkintoa, on vain 3prosenttia, kun vuosina 2002-2003 tämä luku on 32 prosenttia ja 1997-2001 aloittaneilla 22 prosenttia. Ennen vuotta 1997 aloittaneilla on myös En tiedä -vastanneiden osuus suurempi kuin sitä myöhemmin aloittaneilla.

35 Taulukko 5.1.6. Kysymys 14: Käytkö ansiotyössä opintojen ohessa? Vastausten jakaumat (%) aloitusvuoden mukaisissa ryhmissä. Kyllä, jatkuva puolipäivätai kokoaikatyö Kyllä, satunnaisesti En Yht. 2002-2003 25 21 54 100 (57) 1997-2001 50 26 24 100 (90) -1996 77 16 6 99 (62) Ainakin näiden vastausten perusteella näyttäisi siltä, että ryhmien välillä on selkeitä eroja. Opintonsa ennen vuotta 1997 aloittaneista peräti 77 prosenttia ilmoitti käyvänsä jatkuvassa puolipäivä- tai kokoaikatyössä. Opintonsa vuosina 1997-2001 aloittaneilla vastaava luku on 50 prosenttia ja vuosina 2002-2003 aloittaneilla vain 25 prosenttia. 5.2. Opintojen etenemistä hidastavat tekijät aloitusvuoden mukaan Kysymys 15: Missä määrin seuraavat tekijät ovat hidastaneet opintojesi etenemistä? Seuraavassa taulukoituna eri tekijöiden vaikutusta kuvaavat jakaumat. Taulukot esitetään vain niiden opintojen etenemistä hidastavien tekijöiden osalta, joiden vastaukset näyttäisivät jakautuvan eri tavalla eri ryhmissä. Taulukko 5.2.1. Ansiotyön vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Vastausten jakaumat (%) aloitusvuoden mukaisissa ryhmissä. Verraten paljon vaikutusta Vähän vaikutusta Ei vaikutusta Yht. 2002-2003 21 21 57 99 (56) 1997-2001 49 14 37 100 (90) -1996 74 18 8 100 (62)

36 Opintonsa ennen vuotta 1997 aloittaneista peräti 74 prosenttia ilmoitti, että ansiotyöllä on ollut verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Opintonsa vuosina 1997-2001 aloittaneilla vastaava luku on 49 prosenttia ja opintonsa vuosina 2002-2003 aloittaneilla vain 21 prosenttia. Taulukko 5.2.2. Masentavan opintojen aloituksen vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Vastausten jakaumat (%) aloitusvuoden mukaisissa ryhmissä. Verraten paljon vaikutusta Vähän vaikutusta Ei vaikutusta Yht. 2002-2003 20 39 41 100 (56) 1997-2001 24 24 52 100 (88) -1996 8 20 72 100 (60) Opintonsa ennen vuotta 1997 aloittaneista peräti 72 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei masentavalla opintojen aloituksella ole ollut vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Vuosina 1997-2001 aloittaneilla vastaava luku oli 52 prosenttia ja vuosina 2002-2003 41 prosenttia. Aloitusvuoden mukaisten ryhmien välillä näyttäisi siis olevan eroja. Taulukko 5.2.3. Motivaation puutteen vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Vastausten jakaumat (%) aloitusvuoden mukaisissa ryhmissä. Verraten paljon vaikutusta Vähän vaikutusta Ei vaikutusta Yht. 2002-2003 38 48 14 100 (56) 1997-2001 48 35 17 100 (88) -1996 37 30 33 100 (60) Näyttäisi siltä, että opintonsa vuosina 2002-2003 tai 1997-2001 aloittaneilla motivaation puute olisi vaikuttanut hieman enemmän kuin opintonsa ennen vuotta 1997 aloittaneilla. Ennen vuotta 1997 aloittaneista kyse-

37 lyyn vastanneista 67 prosenttia ilmoitti motivaation puutteella olleen ainakin vähän vaikutusta, kun taas vuosina 1997-2001 aloittaneilla vastaava luku on 83 prosenttia ja vuosina 2002-2003 aloittaneilla 86 prosenttia. Taulukko 5.2.4. Kaveripiirin vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Vastausten jakaumat (%) aloitusvuoden mukaisissa ryhmissä. Verraten paljon vaikutusta Vähän vaikutusta Ei vaikutusta Yht. 2002-2003 4 29 67 100 (55) 1997-2001 14 21 65 100 (86) -1996 2 35 63 100 (60) Yllättävän moni vastanneista oli sitä, että kaveripiiri on vaikuttanut ainakin vähän opintojen etenemisen hidastumiseen. Näyttäisi siltä, että opintonsa vuosina 1997-2001 aloittaneissa kyselyyn vastanneissa olisi eniten sellaisia opiskelijoita, joiden mukaan kaveripiiri on vaikuttanut verraten paljon opintojen etenemisen hidastumiseen. Opintonsa vuosina 2002-2003 tai ennen vuotta 1997 aloittaneissa on kuitenkin prosentuaalisesti enemmän niitä, jotka ovat vastanneet, että kaveripiirillä on ollut vähän vaikututusta. Taulukko 5.2.5. Huonon kurssitarjonnan vaikutus opintojen etenemisen hidastumiseen. Vastausten jakaumat aloitusvuoden mukaisissa ryhmissä. Verraten paljon vaikutusta Vähän vaikutusta Ei vaikutusta Yht. 2002-2003 11 33 56 100 (55) 1997-2001 14 21 65 199 (86) -1996 2 35 63 100 (60) Kovin suuria eroja ryhmien välillä ei näyttäisi olevan, tosin opintonsa vuosina 2002-2003 aloittaneista 43 prosenttia arvioi huonolla kurssitarjonnalla olleen aikakin vähän vaikutusta opintojen etenemisen hidastumi-

38 seen, kun vuosina 1997-2001 aloittaneilla luku on 35 prosenttia ja ennen vuotta 1997 aloittaneilla 37 prosenttia.

39 6. TUTKINNON SUORITTAMINEN Seuraavissa taulukoissa kuvataan kysymyksen 13 (Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi?) sekä joidenkin keskeisten kysymysten, tekijöiden ja väitelauseiden välistä yhteyttä. Taulukko 6.1. Kysymys 13: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat (%) kysymyksen 12 (Kun pääsit nykyiseen koulutusohjelmaasi, pääsitkö sinne, minne halusit?) mukaisissa luokissa. Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En aio suorittaa tutkintoa En tiedä Yht. Kyllä 52 1 32 15 100 (168) En 31 5 28 36 100 (39) Näyttäisi siltä, että se, pääseekö opiskelemaan haluamaansa koulutusohjelmaan, vaikuttaa siihen, aikooko opiskelija suorittaa tutkinnon koulutusalaltaan, mikä ei ole yllättävää. Niistä, jotka pääsivät opiskelemaan sinne, minne halusivat, yli puolet aikoo suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, kun taas niistä, jotka eivät päässeet haluamaansa koulutusohjelmaan, vain reilu 30 prosenttia aikoo suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon.

40 Taulukko 6.2. Kysymys 10: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat (%) tekijän Ansiotyö eri luokissa. Verraten paljon vaikutusta Vähän vaikutusta Ei vaikutusta Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En tiedä En aio suorittaa tutkintoa Yht. 55 1 32 13 101 (101) 36-42 22 100 (36) 45 3 25 27 99 (71) Taulukosta 6.2 nähdään, että niistä, joiden opintojen etenemisen hidastumiseen ansiotyöllä on ollut verraten paljon vaikutusta, useampi suunnittelee suorittavansa tutkinnon kuin sellaisista, joiden opintoihin ansiotyöllä ei ole ollut vaikutusta. Taulukko 6.3. Kysymys 10: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat (%) tekijän Motivaation puute eri luokissa. Verraten paljon vaikutusta Vähän vaikutusta Ei vaikutusta Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En tiedä En aio suorittaa tutkintoa Yht. 32 1 30 37 100 (84= 52 3 36 9 100 (77) 70-28 2 100 (43)

41 Motivaation puutteella ja tutkinnon suorittamisella näyttäisi olevan yhteyttä, mikä ei ole yllättävää. Ylemmän korkeakoulututkinnon aikoo suorittaa 70 prosenttia niistä vastanneista, jotka ilmoittivat, että motivaation puutteella ei ole ollut vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Niillä kyselyyn vastanneilla opiskelijoilla, jotka ovat ilmoittaneet motivaation puutteella olevan verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen, vastaava luku on 32 prosenttia. Taulukko 6.4. Kysymys 10: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat (%) tekijän Masentava opintojen aloitus eri luokissa. Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En tiedä En aio suorittaa tutkintoa Yht. Verraten paljon vaikutusta 32 3 34 32 101 (38) Vähän vaikutusta 57-20 22 99 (54) Ei vaikutusta 49 2 36 13 100 (112) Masentavalla opintojen aloituksella ja tutkinnon suorittamisella näyttäisi olevan yhteyttä. Niistä vastanneista, jotka ovat ilmoittaneet masentavalla opintojen aloituksella olleen verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen, 32 prosenttia ilmoitti, ettei aio suorittaa tutkintoa nykyiseltä koulutusalaltaan. Vastanneilla, joilla opintojen aloitus ei ollut masentava, vastaava prosenttiosuus on vain 13 prosenttia.

42 Taulukko 6.5. Kysymys 10: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat (%) väitelauseen 17 (Olen tyytyväinen elämäntilanteeseeni) eri luokissa. Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En tiedä En aio suorittaa tutkintoa Yht. Täysin samaa 48-33 18 99 (66) Melko samaa 52 2 26 20 100 (92) Melko eri 39 3 42 15 99 (33) Täysin eri 33-33 33 99 (12) Taulukosta 6.5 nähdään, että tutkinnon suorittamisella ja elämäntilanteella olisi hieman yhteyttä. Niistä, jotka olivat täysin tai melko samaa väitteen kanssa, noin puolet ilmoitti aikovansa suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon koulutusalaltaan. Väitteen kanssa melko eri olevista 39 prosenttia aikoi suorittaa koulutusaltaan ylemmän korkeakoulututkinnon.

43 Taulukko 6.6. Kysymys 10: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat väitelauseen 18 (Tunnen opiskelevani minulle oikeaa alaa) eri luokissa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En tiedä En aio suorittaa tutkintoa Yht. 73 2 21 5 101 (62) 64 1 34 1 100 (74) 15-58 27 100 (33) - 3 15 82 100 (33) Väitelauseella 18 ja tutkinnon suorittamisella näyttää olevan selkeä yhteys, mikä ei ole yllättävää. Niistä, jotka vastasivat olevansa täysin samaa väitteen kanssa, peräti 73 prosenttia ilmoitti aikovansa suorittaa koulutusalaltaan ylemmän korkeakoulututkinnon. Niistä, jotka vastasivat olevansa täysin eri, ei yksikään aikonut suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa.

44 Taulukko 6.7. Kysymys 10: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat (%) väitelauseen 20 (Tiedän, keneen ottaa yhteyttä opintoihin liittyvissä asioissa) eri luokissa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En tiedä En aio suorittaa tutkintoa Yht. 54 2 28 16 100 (57) 51 3 31 15 100 (65) 41-38 21 100 (58) 39-27 35 100 (26) Taulukosta 6.7 nähdään, että niistä, jotka tiesivät, keneen ottaa yhteyttä opintoihin liittyvissä asioissa, useampi aikoi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon kuin sellaisista opiskelijoista, jotka eivät sitä tienneet. Tutkinnon suorittamisella ja väitteellä näyttäisi siis olevan yhteyttä. Yhteyden suuntaa ei tosin pysty päättelemään. Voi olla hyvin mahdollista, että ne, jotka suunnittelevat suorittavansa koulutusalaltaan ylemmän korkeakoulututkinnon, ottavat selvää, keneen voivat ottaa yhteyttä opintoihin liittyvissä asioissa.

45 Taulukko 6.8. Kysymys 10: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat (%) väitelauseen 21 (Minulla on opettaja, jonka puoleen voin kääntyä koska tahansa) eri luokissa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En tiedä En aio suorittaa tutkintoa Yht. 70 9 9 13 101 (23) 57 3 31 9 100 (35) 53-36 11 100 (55) 36-33 31 100 (91) Taulukosta 6.8 voidaan nähdä, että väitteellä ja tutkinnon suorittamisella olisi jonkinlaista yhteyttä. Niistä, jotka vastasivat olevansa täysin samaa, noin 70 prosenttia aikoi suorittaa koulutusalaltaan ylemmän korkeakoulututkinnon, kun taas niistä, jotka vastasivat olevansa täysin eri, vain noin 36 prosenttia suunnitteli suorittavansa koulutusalaltaan ylemmän korkeakoulututkinnon. Luokassa Täysin samaa havaintomäärä on tosin vain 23, joten tulokset ovat epävarmoja.

46 Taulukko 6.9. Kysymys 10: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat (%) väitelauseen 22 (Laitokseni ilmapiiri on mielestäni hyvä) eri luokissa. Täysin samaa Melko samaa Melko eri Täysin eri Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En tiedä En aio suorittaa tutkintoa Yht. 70 3 19 8 100 (37) 47 1 33 19 100 (108) 41-38 22 101 (32) 25 8-67 100 (12) Näyttäisi siltä, että tutkinnon suorittamisella ja väitteellä olisi yhteyttä. Niistä, joiden mielestä laitoksen ilmapiiri on hyvä, useampi aikoo suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon kuin niistä, jotka olivat eri. Taulukko 6.10. Kysymys 10: Aiotko suorittaa tutkinnon nykyiseltä koulutusalaltasi? Vastausten jakaumat väitelauseen 23 (Saan laitoksellani apua opintosuunnitelmien teossa) eri luokissa. Kyllä, ylemmän korkeakoulututkinnon Kyllä, alemman korkeakoulututkinnon En tiedä En aio suorittaa tutkintoa Yht. Täysin samaa 68.0 (17) 4.0 (1) 12.0 (3) 16.0 (4) 100.0 (25) Melko samaa 50.0 (38) 1.3 (1) 34.2 (26) 14.5 (11) 100.0 (76) Melko eri 44.6 (29) 1.5 (1) 32.3 (21) 21.5 (14) 99.9 (65) Täysin eri 38.5 (10) - 30.8 (8) 30.8 (8) 100.1 (26)

47 Niistä, jotka ovat tyytyväisiä saamaansa apuun opintosuunnitelmien teossa, useampi on ilmoittanut aikovansa suorittaa koulutusalaltaan ylemmän korkeakoulututkinnon kuin niistä, jotka eivät ole tyytyväisiä saamaansa apuun. Tutkinnon suorittamisella ja väitteellä näyttäisi tässäkin tapauksessa olevan yhteyttä.

48 7. YHTEENVETO Suurin opintojen etenemisen hidastumiseen vaikuttava tekijä näyttäisi olevan ansiotyö. Vajaa puolet vastanneista ilmoitti ansiotyön vaikuttaneen verraten paljon opintojen etenemisen hidastumiseen. Kun ansiotyön vaikutusta tarkastellaan tiedekunnittain, Humanistisen tiedekunnan vastanneista vajaa 80 prosenttia ilmoitti ansiotyöllä olleen verraten paljon vaikutusta. Luonnontieteellisessä ja Teknillisessä tiedekunnassa luku on huomattavasti pienempi, reilu 40 prosenttia. Ennen vuotta 1997 opintonsa aloittaneista peräti 74 prosenttia ilmoitti ansiotyöllä olevan verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen, vuosina 1997-2001 opintonsa aloittaneilla vastaava luku oli 49 prosenttia ja vuosina 2002-2003 aloittaneilla vain 21 prosenttia. Toinen merkittävä opintojen etenemisen hidastumiseen vaikuttava tekijä on motivaation puute. Reilu 40 prosenttia vastanneista ilmoitti sillä olevan verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Tiedekunnittain tarkasteltuna näyttäisi siltä, että erityisesti Luonnontieteellisessä tiedekunnassa motivaation puutteen vaikutus on suuri, sillä reilu puolet Luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevista vastanneista ilmoitti, että motivaation puutteella on verraten paljon vaikutusta. Humanistisessa tiedekunnassa vastaava luku on reilu 30 prosenttia ja Teknillisessä tiedekunnassa 40 prosenttia. Vuosina 1997-2001 opintonsa aloittaneilla motivaation puutteen vaikutus näyttäisi olevan suurin, vajaa puolet ilmoitti sillä olleen verraten paljon vaikutusta. Vuosina 2002-2003 ja ennen vuotta 1997 opintonsa aloittaneilla vastaava luku on alle 40 prosenttia. Myös masentava opintojen aloitus näyttäisi vaikuttavan jossain määrin opintojen etenemisen hidastumiseen. Vajaa 20 prosenttia vastanneista ilmoitti sillä olleen verraten paljon ja 27 prosenttia vähän vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Masentavalla opintojen aloituksella näyt-

49 täisi olleen eniten vaikutusta Luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Peräti 27 prosenttia Luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevista kyselyyn vastanneista ilmoitti masentavalla opintojen aloituksella olleen verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Humanistisessa ja Teknillisessä tiedekunnassa vain muutama kyselyyn vastannut ilmoitti masentavalla opintojen aloituksella olleen vaikutusta. Ennen vuotta 1997 opintonsa aloittaneista vain 8 prosenttia ilmoitti masentavalla opintojen aloituksella olevan verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen, kun taas vuonna 1997 tai sitä myöhemmin opintonsa aloittaneista noin 20 prosenttia katsoi masentavan opintojen aloituksen vaikuttaneen opintojen etenemisen hidastumiseen verraten paljon. Kaveripiirillä ja huonolla kurssitarjonnalla oli yllättävän paljon vaikutusta. 30 prosenttia vastanneista ilmoitti, että kaveripiirillä on ollut verraten paljon tai vähän vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen, tosin vain näistä vain 6 prosenttia arvioi sillä olleen verraten paljon vaikutusta. Vajaa 40 prosenttia vastanneista arvioi huonolla kurssitarjonnalla olleen vähän tai verraten paljon vaikutusta opintojen etenemisen hidastumiseen. Näistä 9 prosenttia arvioi sillä olleen verraten paljon vaikutusta. Suurin osa, 78 prosenttia vastanneista, ilmoitti olevansa tyytyväinen elämäntilanteeseensa. 67 prosenttia vastasi olevansa täysin tai melko samaa kysyttäessä mielipidettä väitelauseeseen Tunnen opiskelevani minulle oikeaa alaa. Tyytymättömimpiä omaan alaansa olivat Luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat kyselyyn vastanneet. Yllättävän moni ei tiennyt, kenen ottaa yhteyttä opintoihin liittyvissä asioissa. Yhteensä 40 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa täysin tai melko eri väitteen Tiedän, keneen ottaa yhteyttä opintoihin liittyvissä asioissa kanssa. Tutkinnon suorittamiseen näyttäisi vaikuttavan todella paljon se, pääsikö opiskelija opiskelemaan haluamaansa koulutusohjelmaan. Niistä, jotka

50 pääsivät haluamaansa koulutusohjelmaan, yli puolet ilmoitti aikovansa suorittaa alaltaan ylemmän korkeakoulututkinnon. Sen sijaan niistä, jotka eivät päässeet haluamaansa koulutusohjelmaan, vain reilu 30 prosenttia aikoo suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. Myös ansiotyöllä, motivaation puutteella ja masentavalla opintojen aloituksella näyttäisi olevan yhteyttä tutkinnon suorittamisen kanssa. Elämäntilanteella ja tutkinnon suorittamisella näyttäisi myös olevan yhteyttä. Niistä, jotka ovat kutakuinkin tyytyväisiä elämäntilanteeseensa, useampi aikoo suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon kuin niistä, jotka eivät olleet tyytyväisiä elämäntilanteeseensa. Myös tutkinnon suorittamisella ja sillä, tunteeko opiskelevansa oikeaa alaa, näyttää olevan sen suuntaista yhteyttä, että ne, jotka eivät tunne opiskelevansa oikeaa alaa, eivät myöskään aio suorittaa tutkintoa koulutusalaltaan, mikä ei ole yllättävää. Vastausprosentti jäi pieneksi, alle 20 prosenttiin. Kato oli siis todella suurta. Niinpä tulokset eivät ole välttämättä kovinkaan luotettavia, sillä ei voida tietää, miten loput reilu 80 prosenttia olisi vastannut. Vastanneiden tiedekuntajakauma (Taulukko 3.1.2.) on lähes samanlainen kuin perusjoukon tiedekuntajakauma (Taulukko 2.2.), joten tämä ainakin puoltaa sitä, että tuloksiin olisivat oikean suuntaisia. Myös kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma on likimain samanlainen kuin perusjoukon sukupuolijakauma.