Päätös UUDELY/6283/2017 7.7.2017 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettavan alueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Toiminnan kuvaus Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus PL 41 02770 Espoon kaupunki Espoon kaupunki, Viherlaakso Turuntie 145 Kiinteistötunnukset: 49-61-9901-0 (osa kiinteistöstä) ja 49-61-9903-31 (osa kiinteistöstä) Espoon kaupunki Kunnostusalueella on harjoitettu ajoneuvojen korjaamo- ja huoltotoimintaa vuoteen 2013 sekä aiemmin myös polttoaineiden jakelua. Jakelupisteen alueella on tehty pilaantuneen maaperän kunnostusta vuonna 2002. Korjaamo puretaan kesän 2017 aikana, koska se sijaitsee tulevilla puisto- ja katualueilla. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 22.6.2017. Maksu 880 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/6283/2017 2/17 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Aikaisemmat päätökset ja lausunnot Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Viherlaaksossa osoitteessa Turuntie 145 (liite 1.). Kunnostusalue rajautuu pohjoisessa katualueeseen (Rajamännynahde). Katualueen pohjoispuolella sijaitsee rivi- ja kerrostaloja. Asukaspuisto leikkipaikkoineen sijaitsee noin 100 metriä kunnostusalueen koillispuolella. Etelässä kunnostusalue rajautuu Turuntiehen. Turuntien eteläpuolella on puistoaluetta ja erillispientaloja. Kunnostusalueen länsipuolella sijaitsee huoltoasema-/kauppakiinteistö ja itäpuolella on metsäistä aluetta ja taksiasema. Lähin päiväkoti sijaitsee noin 100 metriä kunnostusalueesta länteen. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelu tai viljelyalueita. Kunnostusalueen pohjoisosa (49-61-9903-31) on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa puistoalueeksi (P). Eteläinen osa (49-61-9901-0) kuuluu Turuntien muuttuvien liikennejärjestelyiden myötä katualueeseen. - Uudenmaan ympäristökeskuksen jätehuoltolain 21 a :n mukainen päätös No YS 128/14.2.2000 pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. - Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto No YS 108/29.1.2004, joka koski pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportin tarkastamista. - Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto No YS 207/2.2.2006, joka koski pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportin hyväksymistä. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Wikbergin korjaamo, Turuntie 145, Espoo. Vahanen Environment Oy, 21.6.2017. Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Kunnostusalueella vuonna 2015 tehtyjen tutkimusten kenttähavaintojen perusteella maaperä koostuu pääasiassa täyttömaasta (hiekka/sora) ja savesta. Alueen itäosan maanpinta on tasolla + 36,4 m mpy. Itäosassa maan pintakerros noin 3,5 metrin syvyyteen on täyttöä, jonka alla on luonnonmaa (savi). Alueen länsiosassa maanpinta on tasolla + 32,6 m mpy. Länsiosassa pintamaa on hiekkaa/soraa noin metrin syvyyteen ja sen alapuolella savea. Kunnostusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen (Puolarmetsä, 0104902, I-luokka) on noin 5,5 kilometriä. Vuonna 2015 tehdyissä tutkimuksissa havaittiin alueen länsiosassa orsivettä noin metrin syvyydellä maanpinnasta ja alueen itäosassa noin kolmen metrin syvyydellä maanpinnasta. Osassa tutkimus-
UUDELY/6283/2017 3/17 pisteitä vettä ei havaittu ennen savikerrosta. Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella pohjavedenpinta sijaitsee alueella keskimäärin tasolla + 32,0 m mpy. Kunnostusalueen läheisyydessä ei ole merkittäviä pintavesialueita. Lippajärvi sijaitsee noin 800 metriä alueesta luoteeseen länteen ja Gallträsk noin 750 metriä alueesta länteen. Alue on pääosin päällystämätön, joten sade- ja sulamisvedet imeytyvät maaperään. Aikaisemmat pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteet Uudenmaan ympäristökeskus antoi 14.2.2000 Öljyalan Palvelukeskus Oy:lle jätehuoltolain 21 a :n mukaisen päätöksen No YS 128 pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi korjaamoalueella. Alueella oli sijainnut myös Oy Shell Ab:n jakeluasema, jonka toiminnan seurauksena maaperä oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Päätöksen mukaan alueelta tuli poistaa maa-ainekset, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää 300 mg/kg, bensiinihiilivetypitoisuus 100 mg/kg, bentseenipitoisuus 0,5 mg/kg, etyylibentseenipitoisuus 5 mg/kg, ksyleenipitoisuus 0,5 mg/kg, tolueenipitoisuus 2 mg/kg ja/tai MTBE:n pitoisuus 5 mg/kg. Pilaantuneen alueen kunnostustyö tehtiin 16.9. 25.9.2002. Tällöin alueelta poistettiin yhteensä 13,2 tonnia öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Alueelle jäi kunnostustavoitteet ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia vanhan öljynerottimen viereen. Vanhan öljynerottimen lisäksi alueelle jätettiin yksi polttonestesäiliö ja vanha lämmitysöljysäiliö. Kunnostuksen loppuraportti toimitettiin Uudenmaan ympäristökeskukselle 28.1.2003 ja raportin korjaus 13.2.2003. Uudenmaan ympäristökeskus edellytti loppuraportista 29.1.2004 annetussa lausunnossaan No YS 108, että Öljyalan Palvelukeskuksen on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle tarkempi aikataulu työn jatkamisesta. Tämän perusteella päätetään mahdollisesta uudesta lupakäsittelystä. Öljyalan Palvelukeskus Oy toimitti vastineensa 24.6.2004. Vastineessa on täydennetty loppuraportissa esitettyjä tietoja ja siinä todetaan jatkokunnostuksesta mm., että kohteesta poistetaan loput jakelutoimintaan liittyvät rakenteet, kun rakennus puretaan. Samalla varmistetaan maaperän puhtaus ja poistetaan pilaantuneet maamassat, mikäli niitä havaitaan. Kunnostuksesta vastaa Oy Shell Ab. Rakennuksen purku ei toteudu lähivuosina. Tarkempaa aikataulua ei ole tiedossa. Purkamisesta päättää kiinteistön omistaja eli Espoon kaupunki." Uudenmaan ympäristökeskus antoi 2.2.2006 lausunnon No YS 207. Lausunnossa ympäristökeskus hyväksyi loppuraportin ja sen täydennyksenä annetun vastineen todeten, että alueen jatkokunnostajan tulee toimittaa Uudenmaan ympäristökeskukselle tarkempi aikataulu työn jatkamisesta
UUDELY/6283/2017 4/17 sitten, kun se on tiedossa. Tällöin päätetään mahdollisesta jatkokunnostuksen vaatimasta uudesta ilmoitus- tai lupakäsittelystä. Vuonna 2015 tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset Vuonna 2002 tehdyn kunnostuksen jälkeen alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia helmikuussa 2015. Alueelle tehtiin porakairaavusteisesti yhdeksän tutkimuspistettä (VAH1 VAH9), joista otettiin yhteensä 44 maanäytettä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kaikista näytteistä tutkittiin Niton XRF-kenttämittarilla metallien esiintymistä ja PID-mittarilla haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä. Lisäksi kuudesta näytteestä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag-kenttätesteillä. Laboratoriossa analysoitiin neljästä näytteestä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (C 21 - C 40 ), bensiinihiilivetyjen C 5 - C 10 ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet sekä yhdestä näytteestä metallien ja puolimetallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V) pitoisuudet. Kenttämittauksissa todettiin valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn kynnysarvon ylittäviä lyijypitoisuuksia tutkimuspisteissä VAH6 VAH8. Tutkimuspisteestä VAH6 syvyydeltä 0,5 1 m otetussa näytteessä todettiin laboratorioanalyyseissä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet lyijyä (111 mg/kg), antimonia (5 mg/kg) ja öljyhiilivetyjä C 10 - C 40 (620 mg/kg). Öljyhiilivetypitoisuus koostui pääosin raskaista jakeista. Tutkimuspisteestä VAH7 syvyydeltä 0,5 1 m otetussa näytteessä todettiin laboratorioanalyyseissä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus bensiinihiilivetyjä (1 400 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (480 mg/kg). Lisäksi näytteessä todettiin bentseenijohdannaisia, joille ei ole asetettu kynnys- ja ohjearvoja (1,2,4-trimetyylibentseeni 37 mg/kg, 1,3,5-trimetyylibentseeni 11 mg/kg, n-propyylibentseeni 14 mg/kg, isopropyylibentseeni 3,4 mg/kg, n-butyylibentseeni 11 mg/kg, sec-butyylibentseeni 9,4 mg/kg ja 4-isopropyylitolueeni 6,5 mg/kg). Syvyydeltä 2 3 m otetussa näytteessä todettiin em. mainittua alhaisempia pitoisuuksia bentseenijohdannaisia. Kenttätestien ja näytteenoton yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella on todennäköistä, että öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittävät ohjearvot myös syvyydellä 1 2 m. Tutkimuspisteestä VAH8 syvyydeltä 0 0,5 m otetussa näytteessä todettiin laboratorioanalyyseissä kynnysarvon ylittävä TEX-yhdisteiden (tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) summapitoisuus (1,43 mg/kg). Lisäksi todettiin alhaisia pitoisuuksia bentseenijohdannaisia.
UUDELY/6283/2017 5/17 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostettavalle alueelle on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin lähtökohtana on alueen asemakaavan mukainen tuleva käyttö tie- ja puistoalueena. Tämän perusteella kunnostuksessa voitaisiin soveltaa katualueella em. asetuksen mukaisesti ylempiä ohjearvoja. Alueella todettiin kuitenkin haitta-aineita, joille ei ole annettu kynnys- tai ohjearvoja. Kyseisiä haitta-aineita todettiin maakerroksessa, jossa havaittiin myös vettä. Tästä syystä haitta-aineiden osalta on tarkasteltu kulkeutumisen mahdollisuus ja muut riskit tavoitepitoisuuksien määrittämiseksi. Kaikki maaperässä todetut haihtuvat yhdisteet ovat tyypillisiä bensiinissä esiintyviä hiilivetyjä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on huomioitu todettujen haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Haitta-aineiden kokonaispitoisuudet pilaantuneessa maassa ovat alhaisia. Arvioinnin perusteella valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen alempien ohjearvojen katsotaan olevan riittävän alhainen kunnostuksen tavoitepitoisuus todetuille haitta-aineille, jotta kulkeutumisriski pienenee hyväksyttävälle tasolle. Yksittäisille bensiinihiilivedyille, joille ei ole säädetty ohjearvoja, esitetään ksyleenien alempaa ohjearvoa tavoitepitoisuudeksi. Ksyleenit on rakenteeltaan vastaavia kuin dimetyylibentseeni ja niiden toksisuus, kulkeutuvuus ja muut ominaisuudet ovat lähellä trimetyylibentseenejä, propyylibentseenejä, butyylibentseenejä sekä isopropyylitolueenia. Kunnostusalueella arvioidaan olevan pilaantuneita maita 500 m 3 :ä. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet ja työn toteuttaminen Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Kunnostuksen tavoitepitoisuuksiksi esitetään alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella haitta-ainekohtaisia pitoisuuksia seuraavasti: Haitta-aine Kunnostustavoite mg/kg Bensiinijakeet (C 5 - C 10 ) 100 Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) 300 Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) 600 Bentseeni 0,2 Tolueeni 5 Etyylibentseeni 10 Ksyleenit 10 Trimetyylibentseenit, Propyylibentseenit, Butyylibentseenit 10 Isopropyylitolueeni 10
UUDELY/6283/2017 6/17 Mikäli kunnostustavoitteet ylittäviä maita jää kiinteistön rajalle, massat merkitään huomioverkolla ja tarvittaessa asennetaan eristerakenne. Asiasta informoidaan välittömästi ympäristöviranomaisia. Kunnostusta valvoo ympäristötekninen valvoja. Kunnostus on suunniteltu toteutettavaksi elo-syyskuussa 2017. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen valvoja ohjaa kunnostustyötä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettujen ja kunnostuksen aikana tarvittaessa otettavien näytteiden analyysitulosten perusteella. Puretun rakennuksen alapuolinen maaperä tutkitaan aistinvaraisesti ja tarvittaessa maaperästä otetaan näytteitä kenttä- ja laboratorioanalyysejä varten. Kunnostuksen aikaisia näytteitä otetaan siten, että haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata pitoisuustasojen mukaisesti vastaanottopaikkoihin. Kaivun ohjausnäytteet otetaan noin 6 10 osanäytteen kokoomanäytteinä vastaamaan kaivettavaa ja pois vietävää maaainesta. Näytteistä tutkitaan PID-kenttämittarilla haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja tarvittaessa PetroFlag-kenttätesteillä öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus sekä XRF-kenttämittarilla alkuainepitoisuudet. Näytteet lähetetään tarvittaessa laboratorioon, jossa näytteistä analysoidaan kaivualueella tutkimuksissa kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Mikäli massoja hyötykäytetään, analysoidaan lisäksi tutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Mikäli kunnostuksen yhteydessä epäillään alueella olevan aikaisemmin toteamattomia haitta-aineita, tehdään tarvittavat analyysit, kartoitetaan esiintymislaajuus, arvioidaan kunnostustarve sekä ilmoitetaan asiasta välittömästi Uudenmaan ELY-keskukselle. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivannon reunoilta siten, että yksi kokoomanäyte vastaa enintään noin 20 metriä leveää ja metrin korkeaa seinämää. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa kaivualueella tavoitepitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Maa-ainekset kaivetaan haitta-ainepitoisuustasojen mukaisesti. Maamassat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa kyseisiä pilaantuneita maa-aineksia. Mahdolliset jätteet erotellaan kaivettavista maista ja toimitetaan erikseen asianmukaiseen käsittelyyn.
UUDELY/6283/2017 7/17 Pilaantuneiden maiden päältä kaivettavat pilaantumattomat maa-ainekset voidaan hyötykäyttää kaivantojen täytöissä. Täytöissä käytetään myös maita, jotka sisältävät haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä mutta kunnostuksen tavoitepitoisuudet alittavina pitoisuuksina. Kaivantojen täytöissä ei käytetä jätteitä sisältäviä maita. Hyötykäyttö tehdään suunnitelmallisesti ja mahdolliset hyötykäyttöalueet esitetään loppuraportissa. Pilaantuneiden maiden välivarastointia alueella pyritään välttämään. Tarvittaessa massoja välivarastoidaan lyhytaikaisesti kaivun ja lastauksen välissä esimerkiksi massojen pilaantuneisuuden selvittämiseksi tai odottamaan täyden lavakuorman saavuttamista. Alueelta poistettavien pilaantuneiden maakuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Asiakirjat palautuvat valvojalle vastaanottopaikan allekirjoittamina kuorman toimittamisen jälkeen. Kuorma-/siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa. Pilaantuneen veden käsittely Pilaantuneen maan kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan näyte, jos sitä joudutaan pumppaamaan. Näytteestä analysoidaan maaperässä kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet sekä kiintoaine ja ph. Analyysitulosten perusteella määritetään vesien mahdollinen käsittelytarve ja johtamispaikka. Vesien käsittelyssä ja johtamisessa noudatetaan Espoon kaupungin työmaavesiopasta 2015. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ennen kunnostuksen aloittamista alueelle asennetaan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kertovat kyltit. Maanrakennustyön yhteydessä noudatetaan normaalia varovaisuutta kaivussa ja kaivantojen luiskaamisessa. Ajoneuvoille osoitetaan selkeät reitit liikennöintiä varten ja asennetaan tarvittavat liikennemerkit liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Työmaa rajataan selkeästi siten, että kukaan ei tahattomasti pääse kulkemaan tai ajamaan työmaa-alueelle ja kaivantoihin. Työmaa-alueella on vähintään ensiapulaukku ja kaikilla kunnostukseen osallistuvilla henkilökohtaiset suojavälineet (jalkineet, haalarit/työvaatteet, suojakäsineet, tarvittaessa hengityssuojain), jotka tulee vaihtaa niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyömaan aiheuttamaa melua ja tärinää. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaalin maanrakennustyöhön liittyvillä toimenpiteillä. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja ajoneuvojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi.
UUDELY/6283/2017 8/17 Välivarastokasojen pölyämistä seurataan jatkuvasti ja pölyäminen estetään tarvittaessa kostuttamalla maata tai peittämällä kasat. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Viranomaisen ratkaisu Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ennen työn aloittamista. Ilmoituksessa kerrotaan myös kunnostuksen aloitusajankohta. Mikäli pilaantuneen alueen laajuus tai pilaantuneen maan määrä kasvavat oleellisesti ennakkoarvioista tai alueella todetaan tutkimuksissa todetuista haitta-aineista poikkeavia haitta-aineita, asiasta ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle. Työmaavalvoja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Otetuista kontrollinäytteistä (määrä ja sijainti) pidetään kirjaa ja kirjanpito esitetään loppuraportissa. Kunnostamisen jälkeen laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään kohteen kuvaus, kunnostusperusteet, luvat ja kunnostuksen tavoitteet, näytteenotto- ja analytiikkamenetelmät, kunnostuksen toteutus ja lopputulos, alueen viimeistely, hyötykäytetyt maat ja sijoitusalueet, riskinarvio tarvittaessa, jälkiseuranta tarvittaessa ja johtopäätökset. Loppuraportissa esitetään myös piirustus kunnostetuista alueista, massaseuranta, yhteenveto mittaustuloksista ja laboratorion tutkimustodistukset. Tarvittaessa loppuraportissa esitetään määräarvio kohteeseen jäävistä maista, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostuksen tavoitepitoisuudet, sekä ko. maiden mahdollisesti aiheuttamat käyttörajoitteet. Haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina sisältävien maiden arvioitu laajuus esitetään loppuraportin liitteenä olevassa piirustuksessa. Loppuraportti toimitetaan hyväksyttäväksi Uudenmaan ELY-keskukselle. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Espoon kaupungin kuntatekniikan keskuksen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Espoossa osoitteessa Turuntie 145 sijaitsevilla kiinteistöillä, joiden kiinteistötunnukset ovat 49-61-9901-0 ja 49-61-9903-31, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
UUDELY/6283/2017 9/17 Kunnostustavoitteet 1.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät seuraavat tavoitepitoisuudet: Haitta-aine Kunnostustavoite mg/kg Bensiinijakeet (C 5 - C 10 ) 100 Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) 300 Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) 600 Bentseeni 0,2 Tolueeni 5 Etyylibentseeni 10 Ksyleenit 10 Trimetyylibentseenit, Propyylibentseenit, Butyylibentseenit 10 Isopropyylitolueeni 10 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maaainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana-
UUDELY/6283/2017 10/17 lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Pilaantuneen maan kaivualueet on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Välivarastointi 5. Kaivettuja pilaantuneita ja hyötykäytettäviä maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostuksen aikana kunnostusalueella. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haittaainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
UUDELY/6283/2017 11/17 Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Mikäli kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. 7.3. Kunnostustyön yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
UUDELY/6283/2017 12/17 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.
UUDELY/6283/2017 13/17 Yleiset perustelut Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä, bensiinihiilivetyjä ja bensiinin lisäaineita. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty bensiini- ja öljyhiilivedyille sekä BTEX-yhdisteille (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
UUDELY/6283/2017 14/17 Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Bensiinijakeet (C 5 - C 10 ) 100 500 Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 - C 40 ) 300 Bentseeni 0,02 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni 10 50 Ksyleenit 10 50 TEX 1 Maaperätutkimuksissa todettiin em. haitta-aineiden lisäksi laboratorion analyysimenetelmän määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina 1,2,4-trimetyylibentseeniä, 1,3,5-trimetyylibentseeniä, n-propyylibentseeniä, isopropyylibentseeniä, n-butyylibentseeniä, sec-butyylibentseeniä ja 4-isopropyylitolueeniä, joille ei ole säädetty kynnys- ja ohjearvoja. Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteet ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Kunnostustavoitteiksi on asetettu alemmat ohjearvopitoisuudet bensiini- ja öljyhiilivedyille sekä BTEX-yhdisteille. Trimetyyli-, propyyli- ja butyylibentseeneille sekä isopropyylitolueenille on asetettu kunnostustavoitteeksi 10 mg/kg. Kunnostustaso on katsottu riittäväksi alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. esim. erottavan/eristävän rakenteen toteuttamisesta. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä
UUDELY/6283/2017 15/17 kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien tutkimusten tulokset. (Määräys 2.) Pilaantuneen maan kaivualueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi kunnostusalueella siten, ettei esikäsittelystä ja/tai välivarastoinnista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. - 7.3.) Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kunnostusalueelta kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten
UUDELY/6283/2017 16/17 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen kunnostuksen tavoitepitoisuuksien välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.3.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia.
UUDELY/6283/2017 17/17 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus Virpi Nikulainen (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Vahanen Environment Oy, Riitta Alanko / Petra Pihlainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut yksikön päällikkö Heli Antson. Liitteet Liite 1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Antson Heli 06.07.2017 12:05
LIITE 1.
VALITUSOSOITUS LIITE 3. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15