Hyvinvointia työstä
Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista - Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma? Jari Stengård, Dosentti, ylilääkäri Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste 5.3.2014
Synopsis Status Quo 2012 tilastot Työkyvyn käsite Aiheen kannalta keskeinen lainsäädäntö Omia ja muiden kokemuksia, näkemyksiä ja painotuksia
ETK:n taskutilasto 2013 5.3.2014
- Mielialahäiriöt 67 % - Selkä- ja hartiaseudun sairaudet 56 % Kelan sairausvakuutustilasto 2012 5.3.2014
5.3.2014
5.3.2014
Kelan sairausvakuutustilasto 2012 5.3.2014
Sairaus ja työkyky A) Sairas ihminen työkyvytön 5.3.2014
Sairaus ja työkyky A) Sairas ihminen työkyvytön työntekijä => B) Valintatilanne lääkärin vastaanotolla TERVEYS- ONGELMA TYÖ SAIRAUS- LOMA Useimmat valintatilanteessa vaikuttavat tekijät eivät ole lääketieteellisiä? 5.3.2014
Työkyvyn näyttämö KP Martimo: Tukea työssä jatkamiseen 5.3.2014
Potilaaseen/työntekijään liittyvät, ei lääketieteelliset sairausloman tarvetta aiheuttavat tekijät Kivun katastrofisointi Suhteettomat pelot ja uskomukset Liikkumisen tai vamman uusiutumisen pelko Päähänpinttymä vakavasta vammasta tai sairaudesta Ylenpalttinen huoli tai ahdistus Heikot pystyvyysajatukset Heikko usko paranemiseen Epätietoisuus tulevasta Työkyvyttömyysajatukset Passiiviset selviytymisstrategiat Tehottomien hoitojen kierre Kendall ym. 2009, Back letter 2010 26.8.2011 12
Työpaikkaan liittyvät tekijät Kendall ym. 2009, Back letter 2010 Kokemus työn stressaavuudesta Alhainen työtyytyväisyys Huono työorganisaatio Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut, todelliset tai molemmat) Heikot vaikutusmahdollisuudet Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana) Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin 26.8.2011 13
Hallinnolliset tekijät Kendall ym. 2009, Back letter 2010 Taloudelliset ja kompensaatio-ongelmat Valitukset Keskeisten toimijoiden keskinäiset väärinkäsitykset ja erimielisyydet Prosessin viivästykset (esim. hallinnolliset virheet, hoitojonot, viivästykset tai kiistat hakemuksista) Ylireagointi sensaatiohakuisiin uutisiin Hyödyttämät työhönpaluun tukitoimenpiteet tai toimintatavat Läheisten kielteinen asenne Sosiaalinen eristyneisyys ja/tai toimimattomuus 26.8.2011 14
Sairauslomatarve Vain osittain lääketieteellinen, suurelta osin sosiaalinen ja järjestelmistä johtuva Perustuu osin työntekijän omaan arvioon työssä selviytymisestään ja siitä, miten hänen vaivaansa työpaikalla suhtaudutaan Lääkäri kirjoittaa todistuksen, ettei kykene (kaikkeen) työhönsä; työpaikalla tulkitaan, ettei saa tehdä työtä Jäljellä olevan työkyvyn arviointia voidaan tehdä vain työhön paluun/työssä jatkamisen esteet tunnistamalla ja niitä vähentämällä Sairauslomatarpeeseen ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa - jos halutaan
Ruotsin malli" sairauslomien vähentämiseksi Sairausloma kestää alle 3 kuukautta Suunnitelma nykyiseen työhön paluun helpottamiseksi Yhteistyö esimiehen kanssa Työterveysneuvottelu Sairausloma alkaa Sairausloma kestää 3-6 kuukautta Suunnitelma uuden työn löytymiseksi nykyisessä työpaikassa Yhteistyö henkilöstöhallinnon (tms.) kanssa Työkokeilu Onnistunut paluu työhön Sairausloma kestää yli 6 kuukautta Suunnitelma työllistymiseksi nykyisen työpaikan ulkopuolella Yhteistyö työvalmentajan kanssa Täydennys- /uudelleenkoulutus KP Martimo: Tukea työssä jatkamiseen 5.3.2014
Suomen nykymalli Ahtealan työelämäryhmän loppuraportti 2010 Ehdotuksia työurien pidentämiseksi Sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset 2012 Valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 2013, Opas 2014 Työterveysyhteistyö Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa
Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 12 Työterveyshuollon sisältö Työpaikkakäynnit Työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta hyvä sairaanhoitokäytäntö työterveyshuollossa Toimenpide-ehdotusten tekeminen ja tietojen anto Vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuraaminen, neuvonta ja hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen Yhteistyö muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa 18 27.5.2014
Sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset 1.6.2012 Työnantajan pitää ilmoittaa työterveyshuoltoon kun työntekijän sairausloma on kestänyt 30pv Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden (60pv) kuluessa Aiemmin 4kk KELA:n kuntoutustarvearvio Työterveyshuollon arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, kun sairausloma on kestänyt 90pv => 30/60/90 päivän sääntö 19 27.5.2014
Mikä muuttui? Tiivistää työterveyshuollon ja työpaikan välistä yhteistyötä Tiivistää työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyötä Nopea pääsy konsultaatioon ja hoitoon Uudet SVA ja B1 ja B2 lomakkeet 20 27.5.2014
Yhdessä sovittavia käytäntöjä varhaisen tuen toimintamalli sairauspoissaolojen seurantakäytäntö, työhön paluun tuki, työkokeilu tai uudelleensijoitus, lakisääteinen puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen (1.6.2012 alkaen)
Sairauspoissaolojen seuranta Työnantajan omaseuranta HR kertyvä tieto sairauslomista Työterveyshuoltoon kertyvä tieto Ulkopuoliset sairauslomat Työntekijän lupa Poissaolojen kesto ja lukumäärä Sairauskohtaiset syyt Yksityisyyden suoja pienet työpaikat harvinaiset sairaudet Yhteys työhön
Merkkejä varhaisen tuen tarpeesta Työsuorituksen heikentyminen Työn laadun huonontuminen Työntekijällä on ongelmia sitoutua työaikoihin Vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä Erimielisyydet työtehtävistä tai työskentelytavoista Huolimattomuus tai välinpitämättömyys Päihtyneenä tai krapulaisena esiintyminen Omituinen tai muuttunut käytös Muut työntekijät ovat huolestuneita työntekijästä Lisääntyneet ristiriidat työyhteisön jäsenten kesken
Työkyvyttömyysriskien kartoitus Shaw ym. J Occup Rehabil 2009 1. Työn fyysiset kuormitustekijät Vaikuttaako työn ruumiillinen raskaus mahdollisuuksiin palata sairauslomalta töihin? 2. Työn muokkaamisen vaikeus Voisiko tilapäisillä työjärjestelyillä nopeuttaa työhön paluuta? 3. Työhön liittyvä stressi Liittyykö työhösi sellaisia stressaavia tilanteita, jotka voivat työhön palatessasi aiheuttaa ongelmia? 4. Tuen puute työssä Miten uskot työkaverien ja esimiehen suhtautuvan, kun palaat töihin? 5. Työtyytymättömyys Voisitko suositella työtäsi jollekin muulle/ystävälle? 6. Työhön paluuseen liittyvät negatiiviset odotukset Huolestuttaako sinua työhön paluuseen liittyvät vaikeudet? 7. Kipeytymisen pelko Huolestuttaako sinua vaivasi uusiutuminen työhön palaamisen jälkeen? KP Martimo: Tukea työssä jatkamiseen 5.3.2014
Työkyvyttömyysriskeihin vaikuttaminen Vaivan alkuvaiheessa Jos potilaalla on työhön liittyviä ongelmia, yhteys esimieheen, arvioidaan korvaavan työn mahdollisuus, arvioidaan työnantajalta saatava tuki, sovitaan aika tarkempaan arvioon myöhemmin Työkyvyttömyysriskin arviointi Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa (>2 viikkoa) Alustava lista työhön liittyvistä ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista sekä sovitaan työpaikkakäynti Työkyvyttömyys pitkittyy (>3-4 viikkoa) ja merkittäviä työhön liittyviä ongelmia aikaisemmissa vaiheissa Räätälöidään työn muokkaukset todettujen työn asettamien vaatimusten, työympäristön ja esimiehen sekä työkavereiden tuen perusteella Tarvittaessa työterveysneuvottelu
Työhön paluun tuki Esimies-alaiskeskustelut ensin Työterveysneuvottelu Osa yrityksen toimintatapaa Varhaisen puuttumisen malli Pelisäännöt kaikkien tiedossa Milloin/millä perusteella Kuka tekee aloitteen Esimies, työterveyshuolto, työntekijä Osallistujat Luottamismies tms. tukihenkilö Mistä keskustellaan Työkyvystä, työn muokkausmahdollisuuksista Muistio Valmiit lomakkeet Allekirjoitetaan Kaikille osapuolille kopio
Työn muokkausmahdollisuuksien arviointi Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu? Mistä hän suoriutuu ongelmitta? Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia? Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä suoriutumisesta? Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen ongelmiin Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus Seuranta
Onko työtä mahdollista muokata? Apuvälineet Työtehtävien rajaaminen Työtahdin muuttaminen Töiden järjesteleminen uudelleen Aikataulutuksen muutos Työnjako muutetaan Toinen työpiste Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen Etätyö 27/5/14 28
Korvaava työ Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön siksi työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Teknologiateollisuuden työehtosopimus
Osasairauspäivärahan käyttömahdollisuudet Edellytyksenä on, että Työntekijä pystyy työterveyslääkärin arvioinnin perusteella hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Työaika on ennen osasairauspäivärahakautta ollut kokoaikatyön mukainen. Työntekijä jatkaa omassa työssään. Työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy 40-60 % aiemmasta (koskee myös yrittäjiä) Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä
Osasairauspäivärahan käyttömahdollisuudet Välittömästi työkyvyttömyyden alussa Omavastuuaika 1+9 päivää oltava kokonaan pois töistä Välittömästi pitkän sairausloman jälkeen Ei omavastuuaikaa sairauspäivärahalta suoraan siirryttäessä Pitkältä sairauslomalta työhön paluun jälkeen Omavastuuaika 1 päivä, kun sama sairaus aiheuttaa uudelleen työkyvyttömyyden 30 päivän sisällä sairauspäivärahan päättymisestä
Työkyvyttömyystodistuksen kirjoittaminen Perusteena on aina työkykyyn oleellisesti vaikuttava sairaus Osa hoitoa Hoito ei onnistu ilman työstä poissaoloa Työhön tulo tai työssä jatkaminen pahentaisi sairautta Työssä jatkaminen hidastaisi paranemista Työssäolo aiheuttaa muille selvän sairastumisvaaran tai (työ)turvallisuusriskin Vaihtoehto Osasairauspäiväraha Korvaava työ
Valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 2013 Mitä uutta? Painopiste entistä enemmän työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisessä ja työttömyyden ehkäisyssä Tämä toteutuu jo nyt monissa työterveyshuoltoyksiköissä!
Sairauden ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä? PRIMAARI- PREVENTIO JA PROMOOTIO SEKUNDAARI- PREVENTIO TERTIAARI- PREVENTIO TERVEYS/ SAIRAUS Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. painonhallinta, työturvallisuus, liikunta, päihteet, tuki (työ)elämän kriiseissä Sairauden (esim. DM, masennus, liikuntaelinvaivat) tai sen esiasteiden varhaista tunnistamista ja hoitoa, esim. lääkehoito, vuorovaikutuksellinen tuki Sairauden pahenemisen estämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä, esim. lääkinnällinen kuntoutus TYÖ- KYVYTTÖ- MYYS Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. työn sujuvuus ja koettu mielekkyys, osaamisen kehittäminen, työyhteisön ilmapiiri, yksilön voimavarat ja niihin liittyvä tuki Työkyvyn heikentymisen varhaista tunnistamista ja siihen puuttumista, esim. sairauspoissaoloseuranta, presenteismi Työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemistä, esim. työhön paluun ja työssä pärjäämisen tuki, ammatillinen kuntoutus KP Martimo: Tukea työssä jatkamiseen 5.3.2014
Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010 KP Martimo: Tukea työssä jatkamiseen 5.3.2014
Työhönpaluun tuen vaikuttavuus Franche et al, J Occup Rehab 2005 Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannus-hyödystä Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään Ergonominen työpaikkakäynti
Työkyvyn tuki on tuloksellista johto osallistuu tavoitteiden määrittelyyn ja toimintaan esimiehiä koulutetaan työkykyasioiden käsittelyyn jatkuvasti: työkykyasioiden puheeksi otto ja sairauspoissaoloseuranta toteutuvat paremmin työpaikka osallistuu työkykyä ylläpitävään toimintaan, varhaiskuntoutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen: työntekijäkohtaiset vaikutukset työkykyyn ja työhön paluuseen saavutetaan vain, jos työpaikan panos, sitoutuminen ja osallistuminen ovat merkittävät tukitoimia osataan räätälöidä tapaus- ja tilannekohtaisesti: työhön paluun erilaisilla tukitoimilla voidaan lyhentää työkyvyttömyyden kestoa ja tukea työssä pysymistä.
Valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 2013 Mitä uutta? Painopiste entistä enemmän työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisessä ja työttömyyden ehkäisyssä Tämä toteutuu jo nyt monissa työterveyshuoltoyksiköissä! Sosiaalityöntekijä voi nyt toimia työterveyshuollon asiantuntijana Tarvitsee kahden opintopisteen työterveyshuollon (lisä)koulutuksen Missä sitä saa? Mitä sen pitää sisältää? Kela korvaa Kl1 työn
Ammatillisen kuntoutuksen prosessi Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut Kuntoutuksen muodot Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ) Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua) Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammattitai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto) Elinkeinotuki Työeläkevakuutusyhtiöstä saatavissa puhelimitse neuvontaa
Ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitettävä Kun terveydelliset ongelmat uhkaavat työssä jatkamista tai sinne paluuta, esim. Työssä selviytymisen ongelmat/toistuvat sairauspoissaolot Pitkittynyt sairausloma (työntekijä jo pelkällä sairauspäivärahalla) Kuntoutustuki ilman selvää suunnitelmaa työhön paluusta Työ- tai liikennetapaturman jälkeinen pitkittynyt työkyvyttömyys Irtisanomistilanne Ammatillisen kuntoutuksen keinot epäselviä tai suunnitelma vaatii täydentämistä
Valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 2013 Mitä uutta? Painopiste entistä enemmän työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisessä ja työttömyyden ehkäisyssä Tämä toteutuu jo nyt monissa työterveyshuoltoyksiköissä! Sosiaalityöntekijä voi nyt toimia työterveyshuollon asiantuntijana Tarvitsee kahden opintopisteen työterveyshuollon koulutuksen Missä sitä saa? Mitä sen pitää sisältää? Kela korvaa Kl1 työn Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa
Työterveyshuollon asema terveydenhuollon kentässä
Yhteistyö muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa Työterveyshuolto tarvitsee hyvin toimivan yhteistyön muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa onnistuakseen omassa missiossaan Työterveyshuollon asiantuntijuus Työn ja terveyden välisten yhteyksien tuntemus Työkykyasiat Työhön paluun mahdollisuudet Erikoissairaanhoidossa sairauksien diagnostiikka, hoito, seuranta, arvio ennusteesta ja toimintakyvystä Perusterveydenhuollon rooli? 43 27.5.2014
Omia ja muiden kokemuksia
Varhainen osasairausvapaatutkimus Tutkimushankkeen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko osasairausvapaan avulla edistää työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinten kipuja sekä niistä aiheutuvaa haittaa tavanomaiseen sairauspoissaoloon verrattuna Sairausloman tarve arvioitiin ennen satunnaistamista Pääsääntöisesti päivittäinen työaika puolitettiin Muita työjärjestelyjä tehtiin tarvittaessa lääkärin ehdotuksen mukaan Lääkäriltä suositus sopivasta työkuormituksesta (fit note) Suositus esimiehelle seuraavana päivänä Jos työhön paluu ei ollut mahdollista osasairausvapaan jälkeen, sairauslomaa jatkettiin (osasairausvapaa tai täysi sairausloma lääkärin määräyksen mukaan) Osasairausvapaata voitiin jatkaa 60 päivää
Osa-aikainen työssä jatkaminen verrattuna sairauslomaan liikuntaelinvaivoissa Lyhennettyä työpäivää tai viikkoa tehneet palasivat 8 päivää aikaisemmin töihin kuin sairauslomalla olleet (12 verrattuna 20 päivää) Vuoden seurannassa osasairausvapaalla olleilla 4 % vähemmän sairauslomapäiviä kuin sairauslomalla olleilla (16 % verrattuna 20 %) Useilla mittareilla katsottuna osa-aikainen työskentely sairausloman sijaan ei aiheuttanut mitään haittaa terveydelle Viikari-Juntura ym. 2012
Lopuksi Sairaus työkyvyttömyys Työkyvyttömyys liittyy aina työhön Haasteena arvioida ja arvostaa jäljellä olevaa työkykyä työkyvyttömyyden sijaan Työterveyshuollolle lisää paperitöitä (A/B) ja selvitettävää Työpaikalla sijaisen hankkimisen lisäksi/sijaan mietittävä tapoja organisoida työtä uudella tavalla Työntekijällä oltava halua jatkaa osittaista työntekoa sairausloman sijaan Työkavereilla oltava halua ja mahdollisuuksia tukea osatyökykyisen työkaverin työssä selviytymistä Tarvitaan työkyvyttömyyden demedikalisointia!
Osatyökykyiset työssä -ohjelman toimintakonsepti (STM 2013)
Kiitos
Hyvinvointia työstä