Osallisuus ikäihmisten näkökulmasta. Maarit Kairala Lapin yliopisto/ sosiaalityön lehtori 18.11.2010



Samankaltaiset tiedostot
Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

Millainen on vanhuskeskeinen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari

Ikäihminen toimijana hanke

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

TOIMINTASUUNNITELMA mikuntautajärviikäihmistenval

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?

Ikäihminen kehittäjänä - käytännön esimerkkejä ja kokemuksia osallisuudesta

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Lapin aluehallintovirasto

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe , Turku Eeva Leinonen

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

Johtoryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio /Mona Hägglund

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Mielekästä ikääntymistä

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Osallisuutta ja työllistymistä tukevan toiminnan laatukriteerit

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Transkriptio:

Osallisuus ikäihmisten näkökulmasta Maarit Kairala Lapin yliopisto/ sosiaalityön lehtori 18.11.2010 1

Mitä ikäihmisten osallisuus on heidän itsensä kokemana? Ikääntymispolitiikan tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä itsenäistä elämää aktiivista osallistumista yhteiskuntaan http://www.stm.fi/ikaihmiset/ikaantymispolitiikka Tavoitekielessä osallisuus korostuu Osallisuudessa on kyse yksilötasolla osallisuuden tekemisestä näkyväksi ikääntyneiden palveluissa, sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisestä sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamisesta niin että ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Laajemmassa tarkastelussa sosiaalinen osallisuus merkitsee ikäihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 2008 2

1. Näkökulma Ikäihmisten osallisuus omaan elämään ja omaan palveluprosessiin 2. Näkökulma Ikäihmisten osallisuus palveluiden kehittämiseen 3. Näkökulma Ikäihmisten osallisuus yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen 3

1. Näkökulma: ikäihmisten osallisuus omaan elämäänsä Jokaisen perustarve: halu kuulua, olla mukana, kokea itsensä tarpeelliseksi Osallisuus on vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista, mahdollisuus olla rakentavasti mukana yhteisöllisissä prosesseissa Vanhus kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja suomalaisessa yhteiskunnassa, kun hän voi toimia, harrastaa, osallistua ja vaikuttaa Ikäihmisten oma kokemus osallisuudesta Ei-osallisuus on ihmiselle lamauttava, jopa traumatisoiva kokemus, joka vaikuttaa identiteettiin 4

Syrjäytymisen vaara: Syrjäytyminen nähdään suurimpana uhkana ja riskitekijänä hyvinvoinnille ja itsenäisyydelle vanhuudessa Haitalliset vaikutukset yksilölle dementia, masennus, kuolleisuus Mitä enemmän ikäihmiseen voidaan kytkeä kielteisinä pidettyjä ominaisuuksia sitä suurempaa on vaara syrjäytymiseen: ikä, fyysinen sairaus, köyhyys, menetykset, omaishoitajuus, alueellinen sijainti, kulkeminen, kommunikaatio Kuva: JYRKI TERVO Syrjäytyminen on mahdollista eri ympäristöissä 5

Osallisuus voimaannuttaa, sitouttaa ja lisää vaikuttamisen ja toimimisen halua Vanhuus nähdään positiivisena ja vanhus nähdään kykenevänä toimimaan itse Vanhus kokee pystyvänsä itse tekemään asioita Lähiverkosto/ammattiihmiset tukevat vanhuksen voimavaroja ja omatoimisuutta Vanhus itse toimii ja päättää asioistaan 6

7

Esimerkkinä ikäihmiset, joilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia Ikäihmisten päihde- ja mielenterveysongelmista tiedetään vähän ja niitä leimaa stereotyyppiset käsitykset Ei ole olemassa selkeitä toimintakäytäntöjä, joilla tuetaan mielenterveys- ja päihdeongelmaisia ikäihmisiä Ongelmien moninkertaistuminen ja kriisiytyminen Syrjäytyminen palveluista Hyviä esimerkkejä esim. Sininauhaliiton projektit Liika on aina liikaa osallisuudella keskeinen merkitys esim. Pilkeryhmä: päihteettömyys ei ole ollut osallisuuden este vaan osallisuuden tulos http://www.tippavaara.info/hanke_pahkinankuoressa/ 8

Onko tähän varaa? Senioreiden aktiivinen osallisuus/ Palveluissa olevien passiivisuus Yhtäällä hehkuu toimelias eläkeläinen, mutta siirryttäessä puhumaan laitosvanhuuden vaiheesta, kääntyy keskustelu hoitohenkilöstöön, laitospaikkoihin, henkilökuntapulaan, palveluiden organisoinnin ongelmiin. (Tedre2007) 9

4. Iän osallisuus Nuutinen Teija 2007: Miten vanhukset tekivät vanhuslaitoksessa? Istuivat aulassa, ruokapöydässä tai tv:n ääressä makasivat vuoteissaan omassa huoneessaan hakivat kontaktia muihin: toiset vanhukset, hoitajat, ohikulkijat vetäytyivät passiivisina omiin oloihinsa tai maailmoihinsa olivat hoito- ym. toimenpiteiden kohteina ja vastaanottajina, toisten siirreltävinä Kaleva arkisto/ Jukka- Pekka Moilanen osallistuivat avustettuina tilaisuuksiin, esityksiin, kerhoihin, toimintatuokioihin seurailivat sivusta hoitajien kiirettä ei saa häiritä ei tietoa mihin kiire liittyy odottivat jotakin: ruokaa, kahvia, lääkkeitä, hoitajaa, vessaan viejää, omaista tai kuolemaa tulevaksi, kerhoa alkavaksi, olivat tyytyväisiä hoitoon ja kohteluun: vastarintaa, tyytymättömyyttä tai kyseenalaistamista vain vähän 10

Ehdollistettu osallisuus = Ikäihmisen toiminnan ja osallistumisen rajoitteet ja mahdollisuudet ovat sidoksissa hoitajiin: hoitajien läsnä- tai poissaolo, riittävyys tai riittämättömyys, kiire vanhuksen osallisuuden rajoittajana tai mahdollistajana Työkulttuuri Joutilaitten istuskelu - Oikea työ Stereotyyppiset käsitykset Mitä rajoittuneempi oma toimintakyky on sitä enemmän tarvitaan toisten mahdollistamaa, tuettua osallisuutta 11

Onko ongelma ikäihmisissä, jotka eivät halua osallisuuteen vai onko ongelma asenteissa ja ympäristössä Yksilökeskeinen malli: Osallistumattomuuden syy on yksilössä ja tavoitteena on että yksilö muuttaa toimintaansa tai kuntoutuu ---- yksilön osallistaminen muiden suunnittelemaan toimintaan Sosiaalinen malli: ongelma ei ole yksilössä vaan ympäristön esteissä (fyysiset ja asenteelliset) esteiden raivaaminen, osallisuusmahdollisuuksien luominen Ikäihmiset, jotka eivät halua osallisuuteen: - ovatko tottuneet siihen, ettei kuunnella - onko mahdollisuuksia, vaihtoehtoja osallisuuteen sellaisessa toiminnassa/ ryhmässä jota pitää tärkeänä - jos yksilöllisiä esteitä, niin niiden raivaaminen, motivointi Jos esteet on raivattu ja ikäihmisellä on mahdollisuus valita osallisuusmuoto, joka sopii hänelle niin on oikeus oltava oikeus myös kieltäytyä 12

Löytyykö vastaus teknologiasta? Tärkein periaatteemme on, että Paron ei korvaa eläviä lemmikkieläimiä, vanhuksen ihmissuhteita tai muita virikkeitä, mutta joissakin paikoissa sitä tapahtuu. http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=56523 Vanhus näppäilee oman tuntemuksensa sen hetkisestä voinnistaan esimerkiksi kaksi kertaa päivässä erikseen hoitohenkilökunnan kanssa sovittuna aikana. Tekniikan avulla kyetään vastaamaan ainakin osittain resurssipulaan. Lisäksi palvelukonseptilla pyritään edistämään myös vanhusten hyvinvointia. http://www.mahalo.com/parorobot Hyvinvointi TV tuo turvaa, virkistystä ja osallistumisen mahdollisuuksia ikääntyvälle, joka tarvitsee tukea selviytyäkseen itsenäisesti kotona. http://kotiin.laurea.fi/hyvinvointitv.php 13

Löytyykö vastaus taiteista ja kulttuurista? Kuva: Anna Vepsä Jyvaskyla.fi http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.php?na me=vval 14

Osallisuus omassa asiakasprosessissa Mitä asiakkaan osallisuus omassa asiakasprosessissa on käytännössä? Näkyväksi tekeminen Jatkumo: aktiivista osallisuutta päätöstentekoon läsnäoloa kun toiset päättävät poissaoloa valikoituvatko asiakkaat resurssien mukaan osallisuuteen tai passiivisuuteen Asiakkaan oikeus osallisuuteen koko prosessin ajan, osallisuus ei toteudu jos pelkästään lähdetään asiakkaan tarpeista (prosessin eteneminen, päätöksenteko, arviointi) 15

Esim. Heikko asiakaslähtöisyys johtaa ikääntyneen heikkoon sitoutumiseen kuntoutuksen tavoitteista. Jos iäkäs ei koe kuntoutuksen tavoitteita omikseen, hän ei voi sitoutua niihin pitkällä tähtäimellä. Passiivisena objektina oleminen korostaa sivustakatsojan roolia ja on ristiriidassa kuntoutuksen perusolettamuksen kanssa. Pitkälä ym. 2007 16

2. Näkökulma: Ikäihmisten osallisuus palveluiden kehittämiseen Lähtökohta: Palveluiden kehittämisessä tarvitaan asiakkaiden kokemuksellista palautetta. Kuinka yleistä tämä on? Vanhusten osallisuutta ei kysytty, selvityksen tulokset perustuvat vanhustyöntekijöiden havaintoihin ja arvioihin. 17

Erilaisten ikäihmisten mahdollisuus osallisuuteen /Yksilölliset osallisuusmenetelmät Tyytyväisyyskyselyt esimerkkinä - vain ne, jotka kykenevät täyttämään, näkemään tai ovat tarpeeksi aktiivisia vastaamaan - yleensä 80 % on tyytyväisiä Kehittäminen tapahtuu vain niiden kokemusten perusteella jotka vastaavat, entä aistivammaiset, puhevammaiset, masentuneet, yksinäiset Seuraus: palveluita kehitetään ns. tavallisten ikäihmisten palautteen perusteella Useiden osallisuusmenetelmien käyttö samaan aikaan Tarvitaan tietoa miten erilaiset ikäihmiset, erilaisissa elämäntilanteissa elävät ja miten he haluaisivat elää, päätösten vaikutus ikäihmisten arkeen 18

Esimerkkejä asiakaspalautejärjestelmistä: välitön havainnointi hoidon kuluessa väli- ja loppuarviointi suunnitelmissa laatupeli palautelaatikko asiakastyytyväisyyskysely ryhmäkeskustelu asiakasraati, asukasneuvosto valitukset ja niiden käsittely sosiaaliasiamiehen kautta saatu palaute potilasvahinkoilmoitukset yleisönosasto ja lehtikirjoitukset Asiakkaat antavat palautetta, kun huomaavat, että palaute vaikuttaa toimintaan. Palautteen kerääminen säännöllisesti. 19

Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö 2007-2009 Asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään useissa kunnissa säännöllisin väliajoin Hankkeessa kokeiltuja asiakashaastattelut havainnointi laatupeli keskustelutilaisuudet (Kolari, Enontekiö) päivätoiminnan aloittaminen (Ylitornio) kotihoidon focus group ryhmä (Kemi) ikäihmisten / omaisten osallisuus kehittämistiimissä (Muonio, Kittilä, Kolari) lehtikolumnit, seniormessut (Meri- Lappi) Välittömän palautteen vaikeus 20

3. Näkökulma: Ikäihmisten osallisuus yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen Väestön ikääntyminen on ollut tiedossa jo kauan, silti varautuminen väestön ikääntymiseen etenee hitaasti. Vuoteen 2030 mennessä: yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee 17 prosentista noin 26 prosenttiin ja yli 80-vuotiaiden osuus lähes kaksinkertaistuu nykyisestä Kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään juurruttamalla entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin vastaaminen eri hallinnonalojen suunnitteluun ja kehittämistoimintaan. Ikäihmisten palveluiden laatusuositus 2008 Tarvitaan tietoa erilaisten ikäihmisten tarpeista sekä erilaisia osallisuus muotoja, jossa varmistetaan tasavertainen osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet. 21

Vanhusneuvostot 2010 Dia Kuntaliitto Manner-Suomen kuntia 326 Ei ole vanhusneuvostoa (44) Suunnitteilla vanhusneuvosto (3) Vanhusneuvosto (226) Yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto (53) 22 22

Ikäihmisten osallisuuden uudet muodot esim. Vuoden vanhustekopalkinto Aijjoos kumppanuushankkeelle: malli, jossa ikäihmiset toimivat asiantuntijoina ja kehittäjinä asiantuntijaryhmässä (10) osallistuen palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin mahdollisuus ilmoittautua kenen tahansa, jolle oli tehty hyvinvointia edistävä kotikäynti osallisuus kuntayhtymän johtoryhmässä, lääkäreiden ja kotihoidon työntekijöiden kokouksissa, kouluttajina hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä saatuja tuloksia käsiteltiin yhdessä alueittain lautakuntien kokouksissa. Kokemus: aidompi vuorovaikutus syntyy siitä, että lautakunnan jäsenet voivat keskustella ikäluokan edustajan kanssa. Vanhustyö 6/2010 23

KIITOS 24