Lausunto ID-1757625 1 (9) 10.03.2017 POL-2017-4453 Jakelussa mainitut Poliisihallituksen lausunto ehdotuksesta viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi taistelualueelta palaajien kanssa toimimiseksi Asia Sisäministeriö on pyytänyt 24.2.2017 lausuntoa raportista "Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa sekä ehdotukset siitä, miten järjestöjen palvelut voitaisiin liittää viranomaisten toimintaan". Poliisihallitusta on pyydetty kokoamaan lausuntoonsa myös poliisilaitosten ja Keskusrikospoliisin näkemykset. Poliisihallitus on toimittanut oman lausuntopyynnön Keskusrikospoliisille ja poliisilaitoksille 28.2.2017 sekä pyytänyt heiltä vastaukset 9.3.2017 mennessä. Lausunto Todettakoon, että Poliisihallitus on osallistunut raporttiehdotuksen valmisteluun työryhmätyön kautta ja vaikuttanut valmistelun aikana raportin sisältöön. Poliisilaitokset (8 kpl) toimittivat omat lausuntonsa pyydetyssä määräajassa. Samalla Poliisihallitus kiinnittää huomiota siihen, että lausuntopyynnössä asetettu määräaika on ollut varsin lyhyt huomioiden raportin laajuus ja tärkeys, eikä ole siksi mahdollistanut laaja-alaista lausunnonvalmistelua sekä näkemysten keräämistä paikallisella tasolla esimerkiksi poliisin kannalta keskeisiltä toimijoilta. Poliisihallituksella ei ole ollut annetussa aikataulussa mahdollista tehdä varsinaista lausuntokoostetta, joten Poliisihallitus toimittaa poliisilaitosten raporttia koskevat lausunnot sisäministeriön käyttöön ja huomioitavaksi tarpeelliselta osin raportissa. Poliisihallitus huomioi poliisilaitosten lausunnot omassa toiminnan ohjauksessaan. Poliisilaitokset lausuvat seuraavasti: 1) Kaakkois-Suomen poliisilaitos Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella ei ole korjausehdotuksia eikä kehittämisajatuksia ehdotusluonnokseen. Viranomaisten välistä tiedonkulun tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa lähtien siitä ketkä poliisilaitoksen alueella ovat mahdollisia taistelualueelle lähtijöitä (ehdotuksen kohderyhmä), koska he sinne aikoisivat lähteä ja koska palaavat. Juuri Ankkuritoimintaakin ajatel- POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu 14, PL 22, 00521 HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh. +358 295 480 181, Faksi +358 295 411 780 poliisi.fi
Lausunto ID-1757625 2 (9) len tämä on ehdotuksen kipukohta. Toimintavelvollisuus tulisi olla sillä viranomaisella, jonka toiminnan käynnistävä tieto ensimmäisenä saavuttaa. 2) Oulun poliisilaitos Oulun poliisilaitos toteaa lausuntonaan, että raporttiluonnoksessa kuvattu ehdotus taistelualueelta palaavien kanssa toimimiseen liittyen on kattava ja perusteellinen. Ehdotuksessa on huomioitu hyvin niin alueella toimivien poliisiviranomaisten kuin muidenkin viranomaisten sekä järjestöjen mahdollisuudet yhteistoiminnassa. Keskeisimmät toimijat taistelualueelta palaavien kanssa työskentelyssä Oulun poliisilaitoksen alueella ovat poliisilaitoksen ohella Keskusrikospoliisi, Suojelupoliisi ja Rikosseuraamuslaitos sekä kunnat ja sairaanhoitopiirit. Radikalisoitumisen estämisessä mukana olevat yhteisöt ja järjestöt ovat luonnollisesti tärkeitä yhteistyökumppaneita kuten myös Oulussa toimiva väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta estämiseen tähtäävä yhteistyöryhmä. Yhteistyöhön osallistuviksi halukkaiden tahojen osalta kynnyksen pitäisi olla mahdollisimman matala. On ymmärrettävää ettei ehdotuksessa puututa turvallisuusviranomaisten välisen yhteistoiminnan rakenteisiin tai mahdollisuuksiin. Tästä huolimatta paikallispoliisin, Keskusrikospoliisin ja Suojelupoliisin tulisi kiinnittää huomiota systemaattiseen yhteistoimintaan muut turvallisuusviranomaiset huomioiden. Poliisilaitos esittää, että ehdotukseen lisätään kuka turvallisuusviranomaisista on vastuussa tarvittavan yhteistoiminnan käynnistämisestä. Oulun poliisilaitoksen näkemyksen mukaan vastuu toiminnan käynnistämisestä tulisi olla Keskusrikospoliisilla - perusteina se, että taistelualueelta palaavien mahdollisesti tekemien rikosten osalta KRP:llä on ensisijainen tutkintavastuu ja toisaalta KRP vastaa valtakunnallisesta Uhkat -toiminnosta. Paikallispoliisin osaaminen Ankkuri -toiminnasta, uhka-arvioiden laadinnasta, ulkomaalaistutkinnasta ja -valvonnasta sekä haastavien asiakkaiden kohtaamisesta tulee hyödyntää. Ääriliike- ja viharikosten torjuntaan kohdistettujen resurssien perusteella paikallispoliisilla on paremmat mahdollisuudet puuttua aiempaa tehokkaammin niin ääriliikkeisiin kuin viharikoksiin sekä vastata ehdotuksessa mainittuihin asiakokonaisuuksiin. 3) Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Raporttia valmistelleen työryhmän tehtävänä oli laatia viranomaisten yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jolla vähennetään taistelualueelta palaajiin liittyvää väkivallan ja radikalisoitumisen riskiä ja jolla edistetään heidän palaamistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Keskeistä esitetyssä toimintamallissa on tiedonkulun ja yhteistyön varmistaminen asian kannalta keskeisten viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa. Luonnoksessa käydään monessa kohdin läpi niitä syitä ja taustoja, joiden takia henkilöt ovat lähteneet Suomesta vierastaistelijoiksi.
Lausunto ID-1757625 3 (9) Yhtä mieltä ollaan siitä, että vierastaistelijoidenkin syrjäytymisen ehkäisyyn paras keino on henkilön integroiminen yhteiskuntaan. Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että vierastaistelijoiden tai kenen tahansa muun henkilöryhmän suosiminen jaettavien asuntojen, koulutus- ja työpaikkojen jonoissa herättää muissa jonottajissa suuria tunteita. Tämän ongelman ratkaiseminen todennäköisesti vaikuttaisi eniten vierastaistelijoiden motiivien kääntämisen vallitsevan yhteiskuntarakenteen suojaamiseen ennemminkin kuin sen vahingoittamiseen. Esitutkinta-kappale antaa kuvan siitä, millaisia rikosprosesseja vierastaistelijoiden palaamiseen liittyy. Onko tällaisilla henkilöillä korostunut katkeruus normaalitoimintoja kohtaan? Osioon voisi lisätä toimenpiteet, joita kohdistetaan henkilöihin, jotka saavat rikostuomion ja sen jälkeen palaavat yhteiskuntaan. Radinet-palvelun kokoonpanossa tulisi ottaa erityisesti huomioon luottamuksen rakentaminen vierastaistelijoihin sekä etnisiin ryhmiin, joista he ovat lähteneet. Radinet-palvelussa tulisi varmistaa, että prosessissa on mukana myös käytännön katutason toimijoita, joilla on valmiit suhteet etnisten ryhmien katutason toimijoihin. Olisi tärkeää, että toiminnassa käytetään hyväksi nimenomaan aktiivisesti etnisten nuorten kanssa perustyötä tekeviä jo kontakteja luoneita ja luotettuja ihmisiä. Sama periaate tulisi ottaa käytäntöön myös ankkuritoiminnassa. Paikallisista sidosryhmistä tulisi ottaa huomioon myös ei-islamilaiset etniset ryhmät, joilla on valtavasti tietoa kriisialueiden tapahtumista ja tilanteesta. Kokemusten perusteella eri etnisten ja uskontokuntien välillä liikkuu runsaasti tietoa, joka ei koskaan kantaudu valtaväestön perinteisten toimijoiden kuuluviin, vaikkakin tieto eri etnisten ryhmien välillä liikkuu uskontokunnista riippumatta. Erityisen tärkeää vierastaistelijoiden palaamisen kannalta on tiedonkeruun ja välittämisen tehokkuus. Ensiarvoisen tärkeinä tavoitteina on vierastaistelijoiden tunnistaminen, vierastaistelijan lähtöaika ja tuloaika, sekä motiivit aktivismiin kotimaassa. Tiedonkeruu tehostuu, kun tietolähteet valitaan tarkasti ja tiedon kerääminen keskitetään valittuihin kontaktihenkilöihin. Tietoa täytyy pystyä keräämään jo suorittavalla tasolla ja sen levittämisen samalla tasolla täytyisi olla luonteva, nopeaa ja värittämätöntä ilman että tiedon täytyy kulkea hierarkkisella tasolla ensin ylös ja vasta sieltä alas toiselle toimijataholle. Tiedonkeruun osalla täytyy ottaa huomioon, onko tietolähteenä toimivalla henkilöllä tai järjestöllä piilotettuja tarkoitusperiä esimerkiksi asenteissa, etnisissä taustoissa tai poliittisissa pyrkimyksissä. On tietysti mahdollista, että voimakkaat kansalliset tai uskonnolliset vastakkainasettelut saattavat laskea henkilön kynnystä ottaa viranomaisiin kontaktia tiedon välittämiseksi toisesta osapuolesta. Tiedonkeruuseen ja tiedonvälittämiseen kannattaisi rohkaista niitä viranomaisyksiköitä ja -yksilöitä sekä muita toimijoita, jotka ovat luoneet jo olemassa olevat luottamukselliset ja välittömät suhteet niihin ryhmiin, joiden sisältä vierastaistelijat ovat lähtöisin tai joilla on relevanttia tietoa vierastaistelijoista, heidän sijainnistaan ja oloista kriisialueilla sekä motiiveista jatkaa toimintaa Suomessa. Tiedonkeruulla saatujen yksittäisten tietojen määristä
Lausunto ID-1757625 4 (9) tehtyjen päätelmien tekemistä siitä, missä alueella on eniten uhkakuvia, tulee välttää. Toiminnasta ja sen tuloksista pitää myös tiedottaa mahdollisimman aktiivisesti ja julkisesti, jotta vältytään virheellisiltä oletuksilta ja tiedon vääristymisestä julkisuudessa. 4) Itä-Suomen poliisilaitos Itä-Suomen poliisilaitos osallistuu lausuntopyynnön liitteenä olevan mukaiseen viranomaisyhteistyöhön. Liitteenä olevassa raporttiluonnoksessa oleva Ankkuritoiminta on käynnistymässä Itä-Suomen poliisilaitoksessa Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Lisäksi poliisilaitos saattaa Poliisihallituksen tietoon, että myös tähän asiakokonaisuuteen liittyvää yhteistyötä on käynnistetty jo edellisenä vuonna muun muassa alueen vastaanottokeskuksiin järjestetyllä kummipoliisitoiminnalla. Kummipoliisitoiminnassa on kyse vastaanottokeskusten henkilökunnan ja asukkaiden sekä poliisin välisestä tiedonkulusta, vuorovaikutuksesta ja tilannekuvan ylläpidosta. Toiminnalla pyritään muun muassa selvittämään vastaanottokeskuksissa vallitsevaa yleistä ilmapiiriä ns. lähipoliisitoiminnallisista lähtökohdista. Toiminta on käynnistetty marraskuusta 2016 alkaen kummipoliisien aktiivisella kontaktien luomisella vastaanottokeskusten henkilökuntaan, muihin aiheen parissa toimiviin sidosryhmiin sekä vastaanottokeskusten asukkaisiin. Kummipoliisit tapaavat ennalta sovitusti viikoittain vastaanottokeskusten henkilökuntaa ja asiakkaita vastaanottokeskuksissa. Toiminnasta on saatu hyvää palautetta ja kokemuksia erityisesti vastaanottokeskuksista. Toimintaa on tarkoituksena jatkaa toistaiseksi ja niin kauan kuin tarvetta ilmenee. Lisäksi toiminnalla pyritään luomaan kontakteja ja varautumaan ennalta Suomeen laittomasti jäävien henkilöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja ehkäisemään asiassa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ennalta. Tulevaisuuden Ankkuritoiminta yhdistettynä jo käynnissä olevaan kummipoliisitoimintaan voidaan nähdä olevan tulevaisuudessa hyötyä myös viranomaisten yhteistyön järjestämisessä taistelualueelta palaajien kanssa toimimisessa. Toiminnalla voidaan muun muassa pyrkiä tunnistamaan taistelualueilta palaavia ja sinne lähteviä henkilöitä sekä käynnistää saadun tiedon pohjalta tarvittavia viranomaistoimia ja yhteistyötä esimerkiksi maahanmuuttoviraston, kuntien, seurakuntien, punaisen ristin sekä eri yhteisöjen kanssa. 5) Lounais-Suomen poliisilaitos Yleisesti ottaen ehdotus on kannatettava. Kovin konkreettista siinä ei esitetä. Olennaista on, että toiminnot ja yhteistyön muodot näissäkin tapauksissa on sulautettava olemassa oleviin rakenteisiin.
Lausunto ID-1757625 5 (9) Lounais-Suomen ja erityisesti Turun Ankkuri-toiminnan osalta voidaan todeta, että jo nyt täällä on toimittu esityksen mukaisesti. Ehdotus ei muuttaisi nykyistä toimintaa. Käytännössä mm. tapaaminen lausunnossa mainitun Reac Out-hankkeen edustajien kanssa on jo toteutunut. Lisäksi on myös sovittu Radinetin tapaaminen. Toimet osaamisen kasvattamiseksi on jo alkanut tälläkin osa-alueella. Lausunnon asiasisällön osalta ei ole huomauttamista. Jos radikalisoituneita asiakkaita on runsaasti heidän ohjautuessa Ankkuritoimintaan, tulee harkita toimintaan ohjattavaa lisäresursointia. Kuten ehdotuksessa on todettukin, Ankkurin ei ole tarkoitus luoda pitkäaikaisia asiakassuhteita. Ankkurin tarkoituksena on saattaa asiakkaansa oikeiden palveluiden luokse. Ankkurista ei voi tulla toimintoa, joka jatkuvasti tapaa radikalisoituneita tai mahdollisesti radikalisoitumassa olevaa, vaan tarkoitus on ohjata tätä henkilöitä oikean palvelun pariin. Lounais-Suomen RAD-ryhmä on jo toiminut hieman esityksen tyyppisesti. Sen toiminnan pääkohteena on toistaiseksi ollut radikalisoituneet/ soitumassa olevat "yksittäiset toimijat"/ joukkosurmia ihannoivat henkilöt. Näistä pääosa on ollut kantasuomalaisia. Näiden tiimoilta tehdään kiinteästi juuri esityksenkin korostamaa yhteistyötä eri viranomaisten (erityisesti sosiaaliviranomaiset, terveysviranomaiset, koulut) kanssa. Toimiin kuuluu tietenkin tarpeellisten palvelujen mahdollistaminen ja niihin ohjaaminen. Myös yhteistyötä myös RADINETin kanssa tapahtuu. RAD-ryhmä ei nykyisellä toimintamallilla pysty mitenkään huolehtimaan (ei ollut kyllä esityksessä sitä tarkoitustakaan) esityksen kaltaisista toimista, (mm seurata ja tavata kohdehenkilöitä). Vaikka yhteistyö on hyvää, ei tätä toimintoa voi kokonaan ulkoistaa poliisitoiminnan ulkopuolelle. Poliisin pitää olla mukana tavalla tai toisella, jotta miellä on kokoajan reaaliaikainen tieto missä mennään, jotta voimme tarvittaessa varautua jo etukäteen tulossa oleviin ongelmiin. Kaikki esityksen toimet ovat asiasisällöltään hyviä. Resurssipuoli hieman arveluttaa. Yhteistyö on tässäkin työssä varmasti ainoa oikea tie, sillä tämä asia on haaste koko yhteiskunnalle. 6) Itä-Uudenmaan poliisilaitos Poliisilaitos on tutustunut ehdotusluonnokseen eikä sillä ole luonnoksesta erityistä lausuttavaa. Poliisilaitos kuitenkin huomauttaa, että poliisin rooli potentiaalisen radikalisoituneen henkilöiden eheyttämisessä on varsin rajallinen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää varsinaisissa eheyttämistoimissa työskentelevien ammattitaidon varmistamisessa. Kyseessä on suhteellisen uusi yleiseen turvallisuuteen vaikuttava uhkakuva, minkä käsittelyyn ei poliisilaitoksen käsityksen mukaan ole yleisesti paljoakaan kokemusta. Ammattitaitoisen yhteistyötahon löytäminen on haasteellista ottaen huomioon millaisia ongelmia on jo perinteisempien ongelmakierteiden ratkaisussa kuntien nykyisessä resurssitilanteessa.
Lausunto ID-1757625 6 (9) 7) Sisä-Suomen poliisilaitos Sisä-Suomen näkemyksen mukaan viranomaisyhteistyön järjestäminen on ehdottoman tarpeellista. Ankkuritoimintaa tai sen nimeä ei kuitenkaan tulisi sekoittaa tähän asiaan, koska Ankkuritoiminnalle on jo nyt luotu laaja, sirpaleinen toimenkuva. Vaikka taistelualueelta palaavien kanssa käytettäisiin samaa Ankkuri-toimintamallia, olisi syytä tehdä selväksi, että kyse on eri toiminnasta ja niin ollen se tulisi poliisissa erikseen myös resursoida. Kun puhutaan järjestöjen toiminnan liittämisestä viranomaistoimintaan on huomioitava, että kun toistaiseksi poliisille kuuluvaa toimintaa laajennetaan niin, että se koskee myös siviilejä, toiminta muodostaa väistämättä myös sisäisiä uhkia ja väärinkäytön mahdollisuuksia sekä rikoksen mahdollisuuksia palaavien taistelijoiden ja mahdollisten terroristisessa tarkoituksessa liikkeellä olevien henkilöiden osalta. Ainakin seuraavat uhkakuvat on huomioitava: 1) Järjestö- tai viranomaistoimija päätyy liian läheiseen suhteeseen "asiakkaan" kanssa, ja vahvistusharhan / inhimillisten tunteiden kautta ajautuu hyväksymään / myötävaikuttamaan toimintaan, mikä ei enää palvele yhteiskunnan kokonaisetua. 2) Viranomais- ja järjestötahoja voidaan pyrkiä käyttämään hyväksi kohdeyhteisöjen sisäisissä valtakiistoissa. 3) Viranomais/järjestötoimijoihin saattaa kohistua erilaisia turvallisuusuhkia miedosta painostuksesta välittömään hengen ja terveyden vaaraan asti. Toimintaan liittyvät turvallisuusulottuvuudet tulisi kartoittaa etukäteen ja luoda selkeä matalan kynnyksen seuranta-, raportointi- ja reagointijärjestelmä, jonka tulisi tukeutua olemassa oleviin rakenteisiin. Hiljaiset signaalit ja niiden havaitseminen? 4) Palaajiin kohdistuvat viharikokset ja kostotoimenpiteet. Vaikutus voi kohdentua myös henkilön lähipiiriin ja myös henkilön asioita hoitaviin viranomais- ja järjestötoimijoihin. Kun lisätään se, että toimijoissa on poliisin siviilitoimijoiden lisäksi myös muita kunnallisia viranomaisia, tilannekuvan ylläpito ja sen myötä edellisiin uhkakuviin reagoiminen muodostuu haasteelliseksi tehtäväksi. Mistä toimintaa johdetaan ja millä resursseilla? Muuten todetaan, että Sisä-Suomen poliisi luonnollisesti hoitaa perustyönään rikostiedustelua myös näiltä osin niillä edellytyksillä mitä tällä hetkellä on käytössään. Poliisin näkökulmasta tällaisen viranomaisyhteistyön perustaminen ei välttämättä ole suurikaan muutos toimintatavoissa ja niiltä osin kysymykseen tulee korkeintaan resursointikysymykset. 8) Helsingin poliisilaitos 1 Uhkien arvioinnista
Lausunto ID-1757625 7 (9) Raportissa käsitellään uhkien arvioinnin osalta pääosin valtakunnallista uhkat -toimintoa. Uhkat -toiminto on vain yksi Keskusrikospoliisissa (KRP) toimiva ryhmä. On perustellumpaa puhua poliisin kohdennetun väkivallan uhka-arviomallista, jota KRP:n lisäksi toteutetaan myös paikallispoliisissa. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksessa on yksikkörajat ylittävä koordinointiryhmä, jonka kautta tullaan käsittelemään myös taistelualueelta palaavia uhka-henkilöitä. Vaikka raportti käsittelee varsinaisesti taistelualueelta palaajia, todetaan raportissa useassa kohdassa, että jo pelkkä taistelualueella oleskelu ja raakuuksien näkeminen voi aiheuttaa turvallisuusuhan Suomessa. Tästä näkökulmasta olisi perusteltua arvioida, tulisiko toimintamallia soveltaa rajoitetusti kaikkiin turvapaikanhakijoihin. Lisäksi raportissa todetaan, etteivät aiemmin taistelualueille matkustaneet ole pääsääntöisesti aiheuttaneet uhkaa. Tässä yhteydessä olisi hyvä arvioida myös sitä, pidetäänkö nyt palaavia henkilöitä suurempana uhkana vai tulisiko aiemmin palanneiden osalta uhkatasoja vielä täsmentää. 2 Väkivaltainen radikalisoituminen ja ekstremismin ennalta ehkäisy Kansallisessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmassa määritellään paikkakuntakohtaisesti kolme valmiustasoa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyyn. Tasot olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää ehdotukseen, jolloin lukija saa paremman käsityksen valmiustasojen merkityksestä käytännössä. Raportissa mainitaan RADINET-toiminta ja todetaan, että exit-toimintaa kutsutaan Suomessa RADINET-toiminnaksi. Kuitenkin poliisilaitoksen käsitys on, että exit-toimintaa tehdään useammalla taholla (esim. viranomaisten omana toimintana) ja RADINET on vain yksi toimija tällä kentällä. Jos kyse on kyse ainoastaan käytettävän termin valinnasta, eikä asiassa viitata RADINET-hankkeeseen, asia tulisi tuoda esiin. 3 Ankkuritoiminnasta Helsingin poliisilaitos kiinnittää huomiota Ankkuri-toiminnan roolin korostumiseen suhteessa muihin toimijoihin. Helsingissä Ankkurin rooli on enimmäkseen koordinoiva ja ohjaava. Ennalta ehkäisevästä työstä vastaa muun muassa ennalta estävä toiminto, jonka alaisuuteen Ankkuri-ryhmässä toimivat poliisit kuuluvat. Laajemmin ennalta ehkäisy on koko poliisilaitoksen tehtävä. Kohdassa paikallinen yhteistyö, jossa luetellaan mitä Ankkuri tekee, on asioita, joita Helsingissä on osoitettu tehtäviksi muille kuin Ankkuriryhmälle. Ehdotuksessa tulisi tarkentaa Ankkuri -toiminnan roolia suhteessa muuhun ennalta ehkäisevään työhön. Tulisi harkita onko perusteltua kuvata Ankkuri-ryhmän ja paikallisen yhteistyöryhmän tiivistä yhteyttä, vai olisiko tarkoituksenmukaisempaa kuvata malli, jossa Ankkuri-toimintaa johdetaan paikallisesti ja Ankkuri-toimintaan sitoutuneilla esimiesorganisaatioilla on tiivis yhteys väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen yhteistyöverkostoon. Ehdotuksessa todetaan kansallisessa väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmassa päätetyn, että Ankku-
Lausunto ID-1757625 8 (9) ri-toiminnan tehtävänä on väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisy. Onko päätöksenteossa otettu huomioon kuntien itsemääräämisoikeus siten, että työtekijöiden työnkuvan laajentaminen on käsitelty myös kuntien, tässä tapauksessa Helsingin, päätöksentekojärjestelmässä? Kysymys on oleellinen, koska Ankkuri -toiminta on alun perin resursoitu muuhun kuin taistelualueelta palaavien käsittelyyn. 3.1 Kehittämistarpeen painotusta syytä tarkastaa Kappaleessa paikallispoliisi ja Ankkuri-toiminta nostetaan esiin pääkaupunkiseudun poliisipäälliköiden ja kaupunginjohtajien sopimus yhteistyön lisäämisestä, joka on kirjattu myös kansalliseen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta estämisen toimenpideohjelmaan. Kirjauksen tarkoituksenmukaisuutta ehdotuksessa on syytä harkita. Kirjauksesta syntyy kuva, että erityisesti pääkaupunkiseudulla on kehitettävää. Kuitenkin poliisilaitoksen käsityksen mukaan yhteistyö taistelualueelta palaajien osalta on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla syvempää kuin muualla Suomessa. Paremmin nykytilaa vastaava kirjaus on, että muualle Suomeen tulee luoda vastaavaa paikallistason yhteistyötä kuin mitä pääkaupunkiseudulla on luotu. 4 Yksittäisiä tarkennettavaksi suositeltavia kohtia Ehdotuksessa todetaan, että raportissa esitetty toimintamalli on jo käytössä joiltain osin joillain paikkakunnilla. Paikkakunnat tulisi mainita ehdotuksessa, jotta jo olemassa olevat käytännöt olisivat helpommin muiden toimijoiden hyödynnettävissä. Kohdassa rangaista, valvoa ja integroida viitataan laajasti asiantuntijoihin. Asiantuntijat tulisi mainita mahdollisten lisätietojen hankkimisen helpottamiseksi. Samoin raportissa todetaan kansainvälisesti tiedettävän, että osa vanhemmista on vapaaehtoisesti laittanut hyvinkin nuoria lapsia konfliktikoulutukseen, jossa lapsia totutetaan väkivaltaan ja raakuuksiin. Myös tämän tiedon lähteet tulisi saattaa lukijoiden käytettäväksi. Raportissa mainitaan Kirkon ulkomaanavun tieto ja asiantuntemus lapsisotilaiden kanssa toimimisesta. Kirjausta tulisi tarkentaa, jotta voidaan arvioida millaista asiantuntemusta kirkolta olisi saatavissa paikalliseen toimintaan. 5 Ehdotuksen tiedusteluosuudesta Ehdotuksen mukaan tiedonhankinnasta vastaa SUPO sekä esitutkinnan alaisesta tiedonhankinnasta KRP ja paikallispoliisi. Lisäksi kirjoituksessa esitellään puuttumismallit ja lopuksi todetaan tiedon määrän lisääntymisestä johtuvat vaatimukset analyysille. Näiltä osin poliisilaitos yhtyy ehdotukseen ja toteaa, että tuloksellinen toiminnan edellytys on lisäksi sisäisen tehtäväjaon selkeys eri toimijoissa. Poliisihallituksella ei ole muuta lausuttavaa asiassa.
Lausunto ID-1757625 9 (9) Poliisijohtajan sijainen, poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Poliisi 10.03.2017 klo 13:47. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Sisäministeriö / poliisiosasto (suunnitteluyksikko.poliisiosasto@intermin.fi) Sisäministeriö / kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen Poliisijohtaja Timo Saarinen Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen