Vanhempien päihteiden käytöstä kärsivät lapset palvelujärjestelmässä Mira Roine, YTM, jatko-opiskelija Tutkija/THL 11.11.2010 1
Esityksen rakenne Vanhempien liiallinen päihteiden käyttö: ilmiön yleisyys aikuisväestölle tehtyjen tutkimusten valossa Vanhempien päihteiden käytöstä kärsivät lapset palvelujärjestelmässä Lasten ja nuorten kokemukset vanhempien päihteiden käytöstä 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 2
Vanhempien liiallinen päihteiden käyttö: ilmiön yleisyys 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 3
Vanhempien liiallinen päihteiden käyttö: ilmiön yleisyys A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -kyselyt aikuisväestölle v. 1994, 2004 ja 2009: viimeisimmän kyselyn mukaan 23% suomalaisista kokee, että heidän lapsuudenkodissaan käytettiin liiallisesti päihteitä (v. 2004 vastaavasti 19% ja v.1994 16%). Kaikki liiallista päihteiden käyttöä kokeneet eivät kuitenkaan raportoineet siitä aiheutuneen varsinaisia haittoja. Kyselyn toteuttamistavassa tapahtuneet muutokset rajoittavat jossain määrin muutoksen kuvaamista. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 4
Muut viimeaikaiset tutkimukset vanhempien päihteiden käytön yleisyydestä Nina Halmeen väitös (2009) leikki-ikäisten (3-6 v.) lasten isistä. Aineistona koko maan kattava satunnaisotos väestörekisteritiedoista. Isän alkoholin käyttöä mitattiin tutkimuksessa AUDIT-mittarilla (WHO:n kehittämä Alcohol Use Disorders Identification Test). Jopa reilu kolmannes isistä voitiin määritellä alkoholin riskikuluttajiksi. Alkoholin käyttö lisäsi tyytymättömyyttä parisuhteessa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä sekä vaikutti negatiivisesti isän ja lapsen yhdessäoloon ja sen määrään. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 5
Muut viimeaikaiset tutkimukset Suomi juo (THL 2010): Juomatapatutkimuksen (v. 2008) mukaan koti on vahvistanut paikkaansa suosituimpana juomisympäristönä. Kotona tapahtuneiden juomiskertojen osuus nousi 78 prosenttiin viikon käyttökerroista, mikä tarkoittaa, että syksyisen viikon aikana yksityisiin kotitiloihin sijoittui lähes 3,4 miljoonaa alkoholin käyttökertaa. Kotona juomisen yleistyminen tarkoittaa myös sitä, että lapset joutuvat yhä useammin todistamaan vanhempiensa alkoholin käyttöä. (Mustonen & Österberg 2010.) 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 6
Muut viimeaikaiset tutkimukset Mt. Juomatapatutkimuksen mukaan kuitenkin ne suomalaiset, joilla itsellään on alle kouluikäisiä lapsia, juovat vähemmän ja harvemmin humaltuen kuin lapsettomat. Myös heidän asenteensa lasten seurassa juomista kohtaan on tiukempi kuin lapsettomien. Lasten läsnä ollessa juodaan useimmiten kotona. Tällöin juodut määrät eivät useimmiten ole kovin suuria. Tilanteita, joissa aikuiset ovat selkeästi humalassa lasten läsnä ollessa, voidaan Juomatapatutkimuksen perusteella arvioida olevan Suomessa vuosittain noin 2,2 miljoonaa. (Raitasalo 2010.) 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 7
Vanhempien päihteiden käytöstä kärsivät lapset palvelujärjestelmässä 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 8
Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivät lapset palvelujärjestelmässä A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan toteuttama internet-kysely lapsia työssään kohtaaville ammattilaisille (sosiaali-, varhaiskasvatusja opetusalat sekä nuoriso- ja terveystoimi). Linkki kyselyyn lähetettiin emt. aloilla työskentelevien ammattiryhmien ammattiliittojen tai -järjestöjen jäsenistölle. Kysely toteutettiin aikavälillä 13.1.-20.2.2010. Ei otantaa: kuvaileva, alustava selvitys. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 9
Vanhempien päihteiden käytöstä kärsivät lapset palvelujärjestelmässä Yhteensä 1550 vastaajaa Vastaajista 95 % naisia, keski-ikä 43 vuotta Kysely tavoitti parhaiten varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät ammattilaiset (51 % vastaajista). Myös terveydenhuollossa (22 %) ja sosiaalialalla (15 %) työskenteleviltä saatiin hyvin vastauksia. Vastaajien yleisimpiä ammattinimikkeitä olivat lastentarhanopettaja, lastenhoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 10
Vanhempien päihteiden käytöstä kärsivät lapset palvelujärjestelmässä 61% vastaajista kertoi kohdanneensa työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana lapsia, joiden kotona arveli käytettävän liikaa päihteitä. Valtaosa näin vastanneista oli tavannut viime vuoden aikana useamman kuin yhden tällaisen lapsen. 29% vastaajista sanoi, ettei ollut törmännyt asiaan viimeksi kuluneen vuoden aikana lainkaan. Loppu 10% vastanneista ei osannut ottaa kantaa. Useimmin asian olivat työssään kohdanneet terveydenhuollon ja nuorisotyön ammattilaiset. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 11
Vanhempien päihteiden käytöstä kärsivät lapset palvelujärjestelmässä Vastaajia pyydettiin valitsemaan valmiista vaihtoehdoista tai kertomaan omin sanoin, millä perusteella he olivat tunnistaneet vanhempien päihteiden käytöstä mahdollisesti kärsivän lapsen. Yleisimmin lapsen kotona kokema vanhempien liiallinen päihteiden käyttö havaittiin lapsen oireista (mm. lapsen levottomuus, hermostuneisuus, ylivilkkaus ja itkuisuus). Lapsi itse kertoi tilanteestaan 28 prosentille vastaajista ja 17 prosentissa tapauksista vastaaja oli havainnut ongelman vanhemman olemuksen tai käytöksen perusteella. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 12
Lasten auttaminen Ammattilaisilta kysyttiin, olivatko he auttaneet jotenkin lasta, jonka kotona arvelivat käytettävän liikaa päihteitä. 78 % huolestuttavan tilanteen havainneista kertoi tehneensä jotain tilanteen helpottamiseksi. Useimmin mainittuja tilanteeseen puuttumistapoja olivat asiasta keskusteleminen omien työtovereiden, lapsen vanhempien tai lapsen itsensä kanssa. 48 % asiaan jotenkin puuttuneista arveli perheen saaneen apua ongelmiinsa ja 24 % uskoi lapsen tilanteen muuttuneen paremmaksi. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 13
Milloin tilanteeseen ei puututtu? 22 % vanhempien liiallista päihteiden käyttöä epäilleistä ammattilaisista ei puuttunut mitenkään tilanteeseen lasta auttaakseen. Avovastauksissa tätä perusteltiin monin tavoin: Asia oli jo hoidossa (32 %) Tilannetta seurataan (20 %) Lapsi kuului eri ryhmään (päiväkodissa/koulussa) (13 %) Päihdeongelmasta vain epäily (11 %) 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 14
Vanhempien liiallinen päihteiden käyttö: lasten ja nuorten kokemukset 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 15
Lasten ja nuorten kokemukset Kouluterveyskyselyssä selvitetty kokemusta läheisen alkoholin käytön aiheuttamista ongelmista: v. 2010 13% peruskoulun 8.-9.-luokkalaisista,14 % lukiolaisista ja 18% ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista raportoi läheisen alkoholin käytön aiheuttaneen ongelmia. Peruskoululaisten ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien kohdalla ilmiön yleisyys on lievässä laskussa vuodesta 2008, lukiolaisten osalta ei muutosta. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 16
Lasten ja nuorten kokemukset Marja Holmilan ym. (2008) internetissä toteuttama kysely vanhempien päihteiden käytöstä kärsivien lasten ja nuorten avun- ja tuentarpeista. Kysely toteutettiin kahdessa nuorille suunnatussa verkon auttamispalvelussa: A-klinikkasäätiön Varjomaailmassa sekä MLL:n Lasten- ja nuorten netissä v. 2008. Kysely kohdistettiin 12-18-vuotiaille läheisen päihteiden käytöstä huolestuneille lapsille ja nuorille. Kyselyyn saatiin 101 vastausta, joista 70 muodosti lopullisen aineiston. Kyseessä kvalitatiivinen, kuvaileva aineisto. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 17
Lasten ja nuorten kokemukset Holmilan ym. tutkimuksen mukaan lapset ja nuoret toivovat konkreettisia muutoksia elinolosuhteisiinsa. He toivovat mm. avun saamista sekä päihteitä käyttävälle läheiselle että koko perheelle, riitelyn ja tappelun loppumista kotona sekä määräaikaista tai pysyvää poispääsemistä kotoa kun on vaikeaa. Tilapäinen poispääseminen korostui nuoremmilla vastaajilla ja pysyvästi poispääseminen vanhemmilla vastaajilla. Jotkut vastaajat näkivät poislähtemisen rangaistuksena vanhemmille. He arvostavat myös keskusteluapua, tiedon saamista ja henkistä tukea. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 18
Lasten ja nuorten kokemukset Tekeillä oleva väitöstutkimus vanhempien juomisesta kärsivien tyttöjen kokemuksista ja arjesta selviytymisestä (Roine). Aineistona A-klinikkasäätiön Varjomaailmaverkkopalvelussa (www.varjomaailma.fi) käydyt keskustelut tyttöjen ja ryhmänohjaajien välillä (kesäkuu 2008-tammikuu 2009). 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 19
Verkossa toimiva vertaisryhmä vanhempien juomisesta kärsivien tyttöjen tuen tilana Selvitän, miten Varjomaailma-verkkopalvelun suljetussa, ohjatussa ryhmässä kirjoittavat vanhempien juomisesta kärsivät tytöt kuvaavat arkeaan. Lisäksi analysoin tyttöjen tapoja käyttää verkkovertaisryhmää vaikeassa elämäntilanteessa selviytymisen tukena. Ryhmä, johon osallistuneiden tyttöjen viestejä analysoin, aloitti toimintansa kesäkuun 2008 alussa. Analyysi perustuu viiden aktiivisesti ryhmässä kirjoittavan tytön ajalla 2.6.2008-8.1.2009 ryhmänohjaajien kanssa käymiin keskusteluihin (viestien N=923). Kaksiosainen analyysi: Olen ensiksi eritellyt teemoja, joilla tytöt kuvaavat elämäänsä runsaasti juovan vanhemman lapsena. Keskustelussa esiin nousevista teemoista olen muodostanut kaikille ryhmäläisille yhteisen selviytymistarinan. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 20
Teema 1: Ymmärrys herää Kaikki alkoi pitkän aikaa sitten, luultavasti jo silloin, kun minua ei ollut vielä edes olemassa. Asiaa aloin hahmoittamaan vasta kolme vuotta sitten, kun isä alkoi antamaan katteettomia lupauksia, eikä hän ikinä tehnyt kanssani mitään. Joskus harvoin pelasimme kaikki yhdessä tammea ja myllyä, minä, isä ja oluttölkki. (Tyttö 1) Vanhemman juomista ja oman ymmärryksensä heräämistä muistellessaan tytöt tukeutuvat usein kulttuurillemme tyypilliseen regressiiviseen tarinatyyppiin (Juhila 2004): Isä jäi työttömäksi muutama vuosi sitten, jonka jälkeen tilanne on pahentunut vielä entisestään. Oikeastaan äitini elättää tätä perhettä, hän hoitaa talon, lapset. kaiken. Isä ryyppää. Äiti ei osaa päästää irti. (Tyttö 2) 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 21
Teema 2: Toiveet, pettymykset ja häpeä Äiti pääsee ehkä nyt illala kotia [sairaalasta MR] se saa tietää 5 mais pääseekö kotia yöksi. Jos pääsee niin se tulee 5 maissa. Se ainakin yrittää tulla mukaan [kirjoittajan veljen häihin MR] mutta jos se menee niin huonoon kuntoon niin sitten se vain on hotelli huoneessa. (Tyttö 3) "Mulla on ikävä sitä isää, joka mulla oli pari kuukautta sitten, sitä joka ei juonut. (Tyttö 1) Ja en todellakaan halua, että poikaystäväni tapaa isäni. Se olisi minulle suurin häpeä, minkä olisin koskaan kokenut. En viitsi edes ajatella, kuinka poikaystäväni reagoisi. En usko voivani jakaa tätä asiaa poikaystäväni kanssa. (Tyttö 2) 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 22
Teema 3: Yksin jääminen Äitipuolta tai mummia en halua huolestuttaa, niillä on jo niin paljon murheita muutenkin isän juomisesta. (Tyttö 1) Vanhemman päihteiden käytöstä puhuminen on vaikeaa jopa perheen sisällä, mutta kynnys ulkopuolisen avun hakemiseen voi olla sitäkin korkeammalla. Toisaalta lapsi ei välttämättä edes tiedä, mistä ja miten apua voisi hakea jos uskaltaisikin. Itse asiassa, en tiedä onko koulussamme kuraattoria, tai miten hänen luokseen voisi mennä. Ainoat ihmiset, jotka tiedän, on terkkari ja lukuisat opettajat. (Tyttö 1) 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 23
Teema 4: Internet-ryhmään löytäminen Verkon anonyymi tila muodostuu paikaksi, jossa tytöt voivat ehkä ensimmäistä kertaa sanoittaa perhetilanteeseen liittyvät tuntemuksensa Ajattelen kuitenkin usein (kun jotain ''pahaa'' tapahtuu), että onneksi tänne pääsee kirjoittamaan. Päiväkirjaakaan en osaa enää pitää, joten tänne pääsen edes vähän purkamaan itseäni. (Tyttö 4). Verkkoryhmä määrittyy kuitenkin vain väliaikaiseksi tuen tilaksi. Tarinoissa tavoitteeksi asettuu omien huolien esiin ottaminen esimerkiksi ystävien ja läheisten aikuisten kanssa, ennen pitkää myös jonkun ammattilaisen kanssa: Ilmoitin, että viimestään syksyllä käyn juttelemassa terkkarin kanssa (Tyttö 1) 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 24
Teemoista muodostuva yhteinen selviytymistarina Tyttöjen tarina selviytymisestä polveilee oman perheen poikkeavuuden tunnistamisen, häpeän ja yksinäisyyden tunteiden kautta heränneeseen ymmärrykseen ulkopuolisen tuen tarpeesta. Analyysin ensivaiheessa olen koonnut tyttöjen tarinoista yhden yhteisen narratiivin, tarinan, jossa korostuivat ne teemat, joista tytöt kirjoittivat eniten. Selviytymistarina? Tyttöjen reaaliset elämäntilanteet eivät välttämättä tarinan kertomisen kuluessa muuttuneet. Rohkaistuminen omien kokemusten kertomiseen ja tuen etsimiseen ovat kuitenkin ensimmäisiä, tärkeitä askeleita selviytymisen tiellä. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 25
Teemoista muodostuva yhteinen selviytymistarina Vaikka aineistoni onkin pieni, tyttöjen tarinoiden samankaltaisuus antaa perusteita uskoa, että olen tavoittanut tutkimuksessani joitakin vanhempien juomisesta kärsiviä tyttöjä yleisesti yhdistäviä kokemuksia. Mahdollisuus anonyymiin oman tarinan kertomiseen tutkitun kaltaisessa verkkoyhteisössä hyödyttää vaikeissa elämäntilanteissa olevia tyttöjä ja vahvistaa heitä myös arkielämässä ryhmän ulkopuolella. Ryhmän ohjaajilla merkittävä rooli tyttöjen tukemisessa: ryhmässä tyttöjen keskinäinen vuorovaikutus jäi verrattain vähäiseksi tyttöjen suunnatessa pääosan viesteistään suoraan ohjaajille. Tytöt voisivatkin hyötyä myös muunlaisista anonyymeistä auttamispalveluista, esimerkiksi netissä toimivan sosiaalityöntekijän kanssa keskustelemisesta. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 26
Teemoista muodostuva yhteinen selviytymistarina Lopuksi on kysyttävä, miksei tässä analysoitu verkkoryhmä ole tavoittanut yhtäkään vanhemman juomisesta kärsivää poikaa. Onko niin, että vaikeiden kokemusten jakaminen kirjoittamalla sopii erityisesti tytöille? Omien kipeiden elämänkokemusten purkaminen kirjoittamalla on ehkä ylipäätään naisille sopiva kerronnan muoto. Myös Varjomaailmassa keskusteluja ohjaavien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sukupuoli on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että nimenomaan tytöt ovat rekrytoituneet ryhmään. 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 27
Lopuksi Vanhempien päihteiden käytön seurauksia lapsen elämään ei tunneta kovin hyvin: tarvitaan lisää sekä laadullista että määrällistä tutkimusta, jossa otetaan lapset ja nuoret informanteiksi. On tärkeää ottaa Kouluterveyskyselyn tuottama tieto aihealueesta seurattavaksi ja pohdittavaksi (Kysymys "Käyttääkö joku sinulle läheinen ihminen mielestäsi liikaa alkoholia? Onko siitä aiheutunut haittoja tai ongelmia elämässäsi?"). Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat haitat (joita raportoi 13-18 % Kouluterveyskyselyyn vastaajista v. 2010) näkyvät nuorten elämässä todennäköisesti monien kouluun heijastuvien ongelmien kautta (nuori ei saa esim. nukuttua vanhemman häiritsevän juomisen vuoksi, vrt. Holmila ym. 2008). Nuoren väsymys ei aina tämän "oma vika"! 11.11.2010 Mira Roine, tutkija 28