Palvelumallin tilannekatsaus Kh suko 24.3.2017
Palvelumalli 2014-2016: työn lähtökohdat
Palvelumalli 2014 2016: työn vaiheistus Projekti alkoi Projekti-suunnitelma kh 14.4.2014 Hyvinvointikeskus- ja lähitorimalli, keskitetty asiakasneuvonta kh suko 8.9.2014 Koillisen toimenpideesitykset kh suko 18.5.2015 Koillisen (Kämmenniemi) toimenpideesitykset kh suko 26.10.2015 Keskustan toimenpideesitykset kh suko 22.2.2016 Kaakon ja Lännen toimenpideesitykset kh suko 20.6.2016 Etelän toimenpideesitykset kh suko 10.10.2016 Projekti päättyi 12/2016 Toimenpiteiden eteenpäin vieminen käynnissä 2014 2015 2016 2017 Lielahti OmaTesoma-hanke (Tesoman hyvinvointikeskus) 6Aika-projekti (asiakasneuvonta) Koillisen alueen projektointi (Koilliskeskus) Kytköksiä mm. Kehittäminen, sähköiset palvelut Ikäystävällinen Hervanta projekti Kotipesä-hanke Koillinen, lanusuunnitelma lanula 17.6.2015 Keskusta, lanusuunnitelma lanula 21.1.2016 Länsi, lanusuunnitelma lanula 14.4.2016 Tammelan lähitori ja Perheiden talo Kaakko, lanusuunnitelma lanula 16.6.2016 Koilliskeskus ja Kämmenniemen lähitori Etelä, lanusuunnitelma lanula 13.10.2016 Aluekoordinaattorit Tesoma v. 2018 lanu-suunnitelma = lasten ja nuorten palvelujen palveluverkkoselvitys
Palvelumallin keskeiset määritelmät on hyvinvointikeskuksen paikallinen palvelupiste ja sen keskeinen tehtävä on hyvinvointia edistävä toiminta. Palveluina se tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä muita matalan kynnyksen palveluja arjessa selviytymisen tueksi. Palvelukirjo on suppeampi kuin hyvinvointikeskuksessa, mutta keskuksen palveluja voidaan jalkauttaa torille tarpeen mukaan. Lähitori voi toimia osana hyvinvointikeskusta tai sijoittua jonkun muun palvelun tai tilan yhteyteen. Alueellisilla erityispiirteillä ja alueen toimijoilla on keskeinen rooli toiminnan järjestämisessä ja yhteisöllisyyden muodostamisessa. Lähitori on alueensa kylätalo tai olohuone, jonne voi piipahtaa olemaan ilman ajanvarausta tai tarkkaa tavoitetta. Lähitori syntyy asiakastarpeista, alueen ominaispiirteistä ja sen ihmisistä ja tästä syystä sille ei ole yhtä ja oikeaa lähitorimallia. on palvelukeskittymä, johon on koottu keskeisiä hyvinvointipalveluja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi kaikenikäisille kuntalaisille. Keskittymä voi muodostua yhdestä tai useammasta kiinteistöstä ja se sijoittuu liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Kyseessä on toimintamalli, jossa kuntalaisille tarjotaan laajan palveluvalikoiman rinnalla kaupallisia ja yksityisiä palveluja. Perinteisen sektorikohtaisen palvelu- ja toimitila-ajattelun sijaan toimintamallissa pyritään luomaan uusia toimintamalleja ja uudistamaan palvelukulttuuria sekoittamalla palveluja ja toimintoja ennakkoluulottomasti eri toimijoiden yhteistyönä. Asiakas saa peruspalveluja sekä ohjausta ja neuvontaa aiempaa pidemmillä aukioloajoilla. Asiakkaan tarpeista lähtevä toimijatahojen yhteinen prosessilähtöinen kehittäminen ja digitalisaation eteneminen tehostavat ja suuntaavat resurssien käyttöä entistä vaikuttavampaan toimintaan, jolloin myös tilatarpeet vähenevät.
2020 2014 Lielahtikeskuksen käyttöönotto Kuusela lt Peurankallio lt Palvelumallin toteuttaminen: hyvinvointikeskusten ja lähitorien vaiheistus Suunnittelukauden käynnistyminen Kaupin oppimishyvinvointikeskus 2021 2015 Hatanpää-Sarvis Hervannan toiminnallinen kehittäminen alkaa Kalevan lt:n tarpeen selvittäminen 2016 Hatanpää-Sarvis palvelut laajenevat Koilliskeskus I-vaihe Kämmenniemi lt Keinupuisto lt Tammela lt ja Perheiden talo Lielahtikeskuksen yhdessä tekemisen toimintamalli Tipotien/Tredun/ Peurankallion/Mets on yhdessä tekemisen toimintamalli 2022 Peltolammin hyvinvointikeskus 2017 Koilliskeskus IIvaihe Uusi Nuorten talo Hervannan verkostomainen hyvinvointikeskus Kaukajärven verkostomaisen lt:n kehittäminen Vuoreksen lt:n kehittäminen Peltolammin hvk:n suunnittelu alkaa Nekalan lt:n tarpeen selvittäminen 2023 Lamminrahka /Kangasala (yhteistyö palvelujen osalta) 2018 Tesoman hyvinvointikeskus 2024 2019 Vuores lt Kaukajärven verkostomainen lähitori Suunnittelukauden päättyminen 2025 Nurmi-Sorilan suunnittelu hvk = hyvinvointikeskus, lt = lähitori
Lähitorien vuosi 2016 Kuuselan lähitori sijaitsee Härmälässä. Vuonna 2016 käyntikertoja oli 18 879. Peurankallion lähitori sijaitsee Pyynikillä. Vuonna 2016 käyntikertoja oli 25 971. Keinupuiston lähitori sijaitsee Pohjois-Hervannassa. Toiminta alkanut 5/2016, käyntikertoja vuonna 2016 oli 10 876. Tammelan lähitorin toiminta alkoi vaiheittain remontin viivästymisen takia vasta loppusyksystä 2016. Tilastoja viime vuodelta ei ole. Lähitorien luvut sisältävät sairaanhoitajan, sosiaaliohjaajan, fysioterapeutin vastaanottojen kävijät ja eri ryhmiin ja tilaisuuksiin osallistujat. Tilastointia kehitetään vuoden 2017 aikana 7
Käynnit lähitoreilla 2016 Kuuselan lähitori: käyntikertoja vuonna 2016 oli 18 879. Sairaanhoitajan vastaanotolla kävijöitä yhteensä 393 hlöä, joista naisia 291 hlöä ja miehiä 102 hlöä Fysioterapeutin vastaanotolla kävijöitä yhteensä 127 hlöä, joista naisia 98 hlöä ja miehiä 29 hlöä Sosiaaliohjaajan vastaanotolla kävijöitä 927 hlöä, joista naisia 653 hlöä ja miehiä 274 hlöä Erilaisissa ryhmissä kävijöitä yhteensä 14 921 hlöä, joista naisia 12 227 hlöä ja miehiä 2 694 hlöä Peurankallion lähitori: käyntikertoja vuonna 2016 oli 25 971. Sairaanhoitajan vastaanotolla kävijöitä yhteensä 1 998 hlöä, joista naisia 1 487 hlöä ja miehiä 511 hlöä Fysioterapeutin vastaanotolla kävijöitä yhteensä 268 hlöä, joista naisia 201 hlöä ja miehiä 67 hlöä Sosiaaliohjaajan vastaanotolla kävijöitä 4 601 hlöä, joista naisia 3 243 hlöä ja miehiä 1 358 hlöä Erilaisissa ryhmissä kävijöitä yhteensä 13 637 hlöä, joista naisia 12 370 hlöä ja miehiä 1 267 hlöä Keinupuiston lähitori: käyntikertoja vuonna 2016 oli 10 876. Toiminta alkanut 5/2016 Sairaanhoitajan vastaanotolla kävijöitä yhteensä 157 hlöä, joista naisia 100 hlöä ja miehiä 57 hlöä Fysioterapeutin vastaanotolla kävijöitä yhteensä 21 hlöä, joista naisia 17 hlöä ja miehiä 4 hlöä Sosiaaliohjaajan vastaanotolla kävijöitä 155 hlöä, joista naisia 136 hlöä ja miehiä 19 hlöä Erilaisissa ryhmissä kävijöitä yhteensä 7 845 hlöä, joista naisia 6 638 hlöä ja miehiä 1 207 hlöä 8
Linjausta vaativat asiat
Nuorten talon pilotti käynnistyy Nuorten talon toiminta siirtyy Tammelasta Konttoriin (Puutarhakatu 2) 2.5.2017 lukien. Pilottiaika 05/2017-12/2018. Tavoitteena, että toiminnot siirtyvät 2019 alussa Tullin alueelle, jolloin toiminnot laajenevat entisestään. Pilotin tavoitteena on uusi toimintamalli, jossa nuori on keskiössä ja hän saa tarvitsemansa palvelut saman katon alta. Nuorten talon toiminnan tunnusluvut osoittavat selkää palvelutarpeen kasvua.
Nuorten talon tavoite ja hyödyt TAVOITE : Keskitettyyn, monialaiseen alle 30-vuotiaiden palvelupisteeseen muotoillaan toimintamalli, joka tarjoaa nuorelle monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea, eri hallinnonalojen peruspalveluja ja joka toimii osana laajaa yhteistyöverkostoa. Toimintamalliin sisältyy myös alueille jalkautuva työ sekä sähköisten palveluiden hyödyntäminen. Keskitetyllä monialaisella palvelupisteellä vastataan uuden Sosiaalihuoltolain (1301/2014) vaatimuksiin (muutoksia myös mm. Terveydenhuoltolakiin), TYP-lainsäädännön uudistukseen ja valtakunnallisiin nuorisotakuun Ohjaamo-toiminnan minimivaatimuksiin. Keskiössä ovat siis n. 16-29-vuotiaiden palvelut, pääpaino nuorissa aikuisissa. HYÖDYT: nuori saa helposti apua yhdestä paikasta ja pystytään auttamaan monitarpeisia nuoria mitä aikaisemmassa vaiheessa syrjäytymisvaarassa oleva nuori saadaan palvelujen piiriin -> vältetään raskaampia palveluja saman katon alla työskennellessä toiminta tehostuu, päällekkäinen työ vähenee ja uudet toimintatavat mahdollistuvat
Nykyinen Nuorten talo - toiminta käynnistyi 10/2013 - tätä ennen Etsivä työ oli käynnistänyt matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin toiminnan 01/2009 Nuorten talo pilotti - Uusi Nuorten talo avautuu 2.5.2017 Puutarhakatu 2:ssa - pilotin valmisteluvaihe 02-05/2017 Tulevaisuuden nuorten talo - siirtyminen pysyviin tiloihin Tullinkulmaan v.2019
Nykyinen nuorten talo toiminta tilastojen valossa vuonna 2016 Nuorten talo oli avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 12-16. Etsivästä työstä paikalla on ollut aina 5 työntekijää. Myös Nuorten talon koordinaatio jne. etsivän työn toimesta. Päivystysapuna myös muita etsivän työn verkoston ihmisiä. Nuorten talon käyntikerrat V. 2016 n. 3300 asiakasta, v. 2015 n. 2500 asiakasta joista jalkautuvien toimijoiden käyntikertoja Keskimääräinen kävijämäärä / aukiolokerrat Eniten käytettyjä palveluita 310 (v.2016) n. 35 kävijää (vaihtelu 25-50 välillä kerrasta riippuen) Ylilyönti (etsivän työn palvelu) Sosiaalitoimi TE-toimisto Jalkautuvat palvelut Sosiaalityö, työkkäri ja oppilaitokset Kela Tikaspaja, Nuorisoasema, Velkaneuvonta, mielenterveyspalvelut, TYPA, Nepsy ja Rikosseuraamuslaitos (RISE) Rikosuhripäivystys (Riku) & Opinverstas Jalkautumiskerrat 2 krt / kk Joka kolmas viikko Noin 1 krt / kk satunnaisesti Nuorten talon toimintaan liittyviä huomioita: Pilotissa pitää pystyä asiakasmäärän huomattava kasvu -> tila- ja palvelutarve kasvava Nuorten talon toiminnan koordinointi on mietittävä uudella tavalla vastaamaan kesäajan sulut muissa palveluissa nostattaa Nuorten talon näihin tarpeisiin kävijämääriä kesä-elokuussa -> palvelutarve ei häviä kesän aikana monella asiakkaalla elämänhallinta hukassa, työelämään liittyvät asiat jne. eivät ole ensisijaisia Lähde: Satu Muikku
Uusi nuorten talo pilotin valmistelutilanne 03/2017 Tilasuunnittelu käynnissä Nuorten talon kohtaamispaikka, neuvonta ja ohjaus sijoittuvat Konttorin 1 krs:een tilat mahdollistavat sekä yksilö- että ryhmätoiminnan järjestämisen Nuorten talon kokoaikaiselle koordinaattorille selkeä tarve, koska aiemmin Etsivä työ vastasi Nuorten talon toiminnan koordinoinnista toimijoiden määrä kasvaa -> organisoitavaa nykyistä enemmän toimintaa on tarkoitus laajentaa (mm. aukioloajat) -> vrt. vuoden 2016 Nuorten talon luvut toiminta saman katon alla ei takaa yhteistoimintaa -> uusi yhdessä tekemisen toimintamalli edellyttää selkeää koordinointia talossa toimivien on pystyttävä keskittymään myös ydintehtävien hoitamiseen (esim. etsivä työ -> jalkautuminen alueille jne.) -> neuvottelut koordinaattorin rahoittamisesta ovat käynnissä Nuorten talon toimijat 05/2017 tiloihin muuttavia toimijoita: Ohjaamon henkilöstö, etsivä työ, erityisnuorisotyöntekijät ja nuorten liikuntaneuvoja, yht. n. 20 henkilöä sosiaalityö, TreduNavi ja työllisyydenhoito tässä vaiheessa jalkautuvana palveluna ja ryhmätoimintaa jalkautuvina palveluina mm. nykyisin nuorten talolle jalkautuvat, päihde- ja mielenterveyspalvelut, terveydenhoitaja
Nuorten talon pilotin kustannuksia (tilat & koordinaattori) Tilat Nuorten talon pilotin aikaiset tilat (Konttori, Puutarhakatu 2) 1 krs:n neliöt 479,5 m2 2 krs:n neliöt 478,5 m2 3 krs:n neliöt 396 m2 Tilakustannus (sis. pääomavuokra, ylläpitovuokra ja tontinvuokra) - Ei sisällä siivousta Luovutaan nykyisestä Nuorten talon tilasta (Kullervonkatu 16 B) -> tila irtisanottu 1.6.2017 alkaen Tilat yhteensä 1354 m2 12, 39 /m2/kk Yhteensä n. 201 300 / vuosi Tilat yhteensä 340 m2 Vuokra 4056,34 /kk + alv + sähkö Vuokra yhteensä n. 48 700 / vuosi Nuorten talon koordinaattori Arvioitu palkkakustannus n. 45 000 / vuosi Pilotin aikaiset tilat mahdollistavat Ohjaamo saa asianmukaiset tilat helpottaa muualla olevia tilatarpeita -> mm. työllisyydenhoidon ryhmätoimintaa voidaan siirtää tänne (nyt ei tarkoituksenmukaisia tiloja) -> Tenho hanke saa tilat sekä koordinaattori että tilat mahdollistavat uuden toimintamallin luomisen ja testaamisen -> nuori toiminnan keskiössä luovutaan kaupungin ulkopuolelta vuokratusta tilasta Kullervonkatu 16 -> toiminta sijoittuu kaupungin tiloihin
Nuorten talosta osalta linjattavia asioita Nuorten talon pilotti käynnistyy toukokuun alussa, samalla nykyinen Nuorten talon toiminta siirtyy Tammelasta Puutarhakatu 2:een Toiminnan laajentaminen edellyttää koordinaattoria Pilotin aikana vastataan nuorten kasvaneeseen palvelutarpeeseen mm. aukioloaikoja laajentamalla luodaan/otetaan käyttöön yhdessä tekemisen toimintamalli, jossa nuori on keskiössä saaden entistä useampia palveluja saman katon alta
Koillinen palvelualue Alueellisten kehittämistoimenpiteiden toteutumistilanne
Koillinen palvelualue Palvelumallityön pilottialue Koilliskeskus Toimenpiteitä koskevat päätökset: kh suko 18.5.2015 lanula 17.6.2015 Palvelumallityön eri vaiheissa oli mukana n. 850 osallistujaa (työpajat, työryhmät ja kyselyt jne.) Koillisen alueen kehittämissuunnitelma toimenpiteet ja toteutuminen Toimenpide Toteutettu Linnainmaalle Koilliskeskukseen ja Linnainmaan terveysaseman kiinteistöön sijoittuu alueen hyvinvointikeskus Hyvinvointikeskuksen myötä luovutaan alueella useista toimipisteistä Kämmenniemeen kehitetään lähitori Käynnissä Tulevaisuudessa kehitetään lähitori myös Nurmi-Sorilaan Aluetoimijaverkosto käynnistetään vuonna 2015 Kämmenniemessä nykyiset palvelut säilyvät toistaiseksi ennallaan, lähitorin toimintamalli kytkeytyen Linnainmaan hyvinvointikeskukseen (kh suko 26.10.2015) Linnainmaan hyvinvointikeskuksen ja Kämmenniemen lähitorin välille luodaan toimintamalli, joka perustuu niiden yhteiseen toimintakulttuuriin Vielä toteuttamatta Toteutuminen Huomioitavaa 1. Vaihe valmistunut, 2.vaiheen toteutus käynnissä Vapautuvia tiloja päivähoidolle (ks. lisädiat) Aluetoimijaverkosto on korvautunut alueverkostolla, joka aloittanut toimintansa 1/2017.
Koillisen hyvinvointikeskuksen toimintamalli projekti 1.11.2015-31.12.2016 Toteutunut budjetti 74 700 e Projektipäällikkö (80%), koillisen alue-esimiehet otona (4 hlöä) Tehdyillä tilajärjestelymuutoksilla 5 milj. euron laskennalliset säästöt (vapautuvat tilat kasvavan päivähoidon tilatarpeisiin, jolloin vältetään yhden uuden päiväkodin rakentaminen) Koilliskeskuksen kävijämäärät Koilliskeskus avautui 12.9.2016 5 varattavan tilan käyttöasteet syksyllä n. 50% 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Syys (12.9. alk) Loka Marras Joulu Tammi Helmi 2016 2017
Koilliskeskuksen toimintatietoja Nuorisopalveluiden kävijämäärät Ensilainat 2500 2000 1500 12.9.-31.12.2016 kävijämäärä ylittyi arvioituun nähden 233% 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 1000 6 000 4 000 500 0 9-12 v. 13-17v. 18+ v. Kouluyhteistyö 2 000 0 Loka Marras Joulu Tammi Helmi 2016 2017 Tammi Helmi Uudet kirjastokortit Käyttöasteet 600 400 200 0 12.9.2016-8.3.2017 Lasten (alle 15) uudet kortit Aikuisten uudet kortit 2016: 416 korttia 40% 30% 20% 10% 0% 12.9.2016-8.3.2017 Nettikoneet, aikuiset Nettikoneet, nuoret Nettikoneet, lapset Musahuone
Projektin tuloksia Hyvinvointikeskuksen yhteisinä palveluina tunnistettu neuvonta, osallisuus, viestintä, sopimukset ja hankinnat Sektorit ylittävinä säännöllisinä toimintatiimeinä viestintä ja tapahtumatiimi, tilavaraustiimi, esimies-aluekoordinaattori tiimi, viikoittainen avoin viikkopalaveri. Lisäksi yhteisiä TYKY-päiviä. Suunnitteluvaiheessa henkilöstötreffejä ja henkilöstön uutiskirjeitä. Kumppanuusfoorumi kauppakeskuksen yrittäjien kanssa. Lisäksi Koillisen alueen kumppanuudesta lisäarvoa -opinnäytetyö (TAMK). Uusi alueellisen osallistumisen ja kehittämisen avoin alueverkosto aloitti ensimmäisenä koillisella alueella. Jalkautuvina kaupungin palveluina ja toimintana mm. säännöllinen nuorten asumisneuvonta, terveydenhoitaja ITE-pisteellä, ikäihmisten keskustelupiirit, avoimet lukupiirit, useita jumpparyhmiä, yhteislauluja jne. Yksi vastaanottohuone varattu jalkautuville palveluille. Muita jalkautuvia palveluita ja toimintaa mm. MLL:n perhekahvila, Linnainmaan teatteriryhmä, tekstipaja, lavatanssijumppa, apua tietokonepulmiin Alueen neuvolat tarjoavat ilta-aikoja klo 16-18 joka toinen viikko Alueen lääkäreiden toivomia omahoitovideoita sekä kokeilu sairaala- ja kuntoutuspalvelujen ja kotihoidon vlisistä etäkonsultaatiosta Kämmenniemen verkostomaisen Lähitorin Kessan kahvila & baarissa käynnistynyt laajennettu ITE-piste Malli yhteisten hankintojen kustannustenjakoperiaatteesta Yhteisten tilojen käytön hinnoittelu ja käyttöehdot määritelty sekä sähköinen tilavarausjärjestelmä otettu käyttöön Koilliskeskuksella yhteiset t-paidat ja huivit, roll-up ja esitteet www.koilliskeskus.fi löytämään mm. alueelliset palvelut, tapahtumat, uutiset, tilavaraukset ja kohtaamiset helposti sekä alueellisen identiteetin vahvistamiseksi Tampereen Koilliskeskus Facebook Kaikille hyvinvointikeskuksille ja lähitoreille luotu yhteinen tunnus ja ohje sen käytöstä, viestintästrategia ja suunnitelma sekä erilaisia työpohjia Kaupanpäälle määritelty tamperelainen aluemalli aluekoordinaattoreineen
Aluekoordinaattoreiden (3) tehtävät Aluekoordinaattorien alueet: Länsi, Koillinen, Etelä+Kaakko Aluekoordinaattorit aloittivat 1/2017 Yhteistyön koordinointi ja kehittäminen alueen asukkaiden, kaupungin, yritysten ja yhteisöjen kesken sekä kumppanuuden ja kansalaistoiminnan edistäminen alueella (50). Osallisuuden toteuttaminen alueella sekä alueverkoston ja hyvinvointikeskuksen asiakasraadin toiminnan ohjaus ja koordinointi (20) Neuvontapalveluiden kehittämiseen ja alueellisen neuvonnan toteuttamiseen osallistuminen (10) Asukasviestintä sekä alueportaalin koordinointi ja ylläpito (15) Hyvinvointikeskuksen yhteiset hankinnat ja sopimukset sekä hyvinvointikeskuksen toiminnasta raportoiminen (5)
Linnainmaan hyvinvointikeskukseen siirtyvät palvelut (Kh 19.10.2015) 2016 SIIRTYVÄT 2017 SIIRTYVÄT Linnainmaan hyvinvointikeskus
Palveluverkkomuutosten taloudelliset vaikutukset koillisella alueella, vanhojen tilojen käyttö (Kh 19.10.2015) Kiinteistö osoite Tilamuutos * HUOM! sisältä esiopetuksen tilat, joissa ei muutoksia, kustannukset vain nuorisotilan muutoksista. Kokonaiskustannuksissa ei ole huomioitu mahdollista tulevaa perusparannusta Kustannusarvio Atalan neuvola ja terveysasema Pulkkakatu 1 muuttaminen päiväkodiksi (60 lasta) 1 000 000 Linnainmaan nuorisokeskus Hannulankatu 8 muuttaminen päiväkodiksi (60 lasta)* 500 000 Uusi päiväkoti vältetään uuden päiväkodin rakentaminen 120 lapselle -5 000 000 Takahuhdin entinen terveystalo Hintsankatu 4 vältetään huonokuntoisen rakennuksen perusparannus (650 m 2 ) -1 500 000 Laskennallinen säästö -5 000 000 Päivähoidon palvelutarve on kasvussa, lisäksi pienistä päivähoitoyksiköistä on tavoitteena luopua. Koillisen alueen palveluverkkomuutoksessa vapautuvia tiloja on mahdollista muuttaa päiväkodeiksi ja välttää yhden uuden päiväkodin rakentaminen (säästö 3,5 milj. euroa). Esitettävillä tilajärjestelyillä säästetään Takahuhdin ent. terveystalon perusparannuskustannukset (säästö 1,5 milj. euroa) ja huonokuntoinen kiinteistö voidaan purkaa. Pääosa vanhoista tiloista on menossa kuitenkin samoissa kiinteistöissä olevien nykyisten toimintojen käyttöön, mikä nostaa em. palvelujen vuokrakustannuksia.
Keskustan palvelualue Alueellisten kehittämistoimenpiteiden toteutumistilanne
Keskustan palvelualue Toteutettu Käynnissä Vielä toteuttamatta Keskustan alueen kehittämissuunnitelma toimenpiteet ja toteutuminen Toimenpide Toteutuminen Huomioitavaa Alueella ei ole hyvinvointikeskusta Toimenpiteitä koskevat päätökset: kh suko 22.2.2016 lanula 20.1.2016 Palvelumallityön eri vaiheissa oli mukana n. 350 osallistujaa (työpajat, työryhmät ja kyselyt jne.) Tammelaan muodostetaan lähitori (ent. Tammelakeskus) ja perheiden talo (TP 1) Nuorten talon uusi toimintamalli (TP2) Luodaan yhteistyömalli Tipotien sosiaali- ja terveysaseman, Tredun Santalahdentien pisteen, Peurankallion lähitorin ja pääkirjasto Metson välille (TP3) Luodaan toimintamalli muun muassa keskitetyissä palveluissa (esim. sosiaalityö) työskentelevien työntekijöiden jalkautumiseksi hyvinvointikeskuksiin, lähitoreille ja muualle ihmisten pariin. (TP 4) Vanhasta kirjastotalosta muodostuu kulttuuripalvelujen ja järjestöjen talo (TP 5) Kauppiin muodostetaan opetushyvinvointikeskus (TP 6) Suun terveydenhoito keskitetään Tipotielle, Tammelaan ja mahdollisesti Tullinkulmaan. (TP 7) Kalevaan muodostetaan tulevaisuudessa lähitori (TP 8) Tammelan lähitorin ja Perheiden talon (ks. liitedia) toiminta käynnistyi syksyllä 2016. Tammelan lähitorin toiminta alkoi vaiheittain remontin viivästymisen takia vasta loppusyksystä 2016. Vertailukelpoisia tilastoja lähitorin toiminnasta vuodelta 2016 ei ole. Perheiden talon toiminta laajenee vuoden 2017 aikana. Pilotti käynnistyy 2.5.2017 Puutarhakatu 2:ssa (ks. liitediat) (ks. liitediat) (ks. liitediat) Remontti on käynnissä, talon arvioitu käyttöönotto 4/2018. Asia käsitellään KH:ssa huhtikuussa 2017. Hammashoidolle etsitään tilaratkaisuja Tällä hetkellä ei ole palvelutarvetta, kaavaan tehty tulevaisuuden varaus
Perheiden talo (toiminta ja tilastot 2016 & suunnitelmat 2017) 2016 syksy Toteuttaja lasta aikuista Yhteensä Perhekerhot ja -kahvilat Tre Varhaiskasvatus Tiistai klo 9-11 45 41 86 Tuomiokirkko srk Perjantai klo 13-15.30 62 55 117 Kevät 2017 Tre Varhaiskasvatus Tiistai klo 9-11 Mukulapysäkki satunnaista lastenhoitoa Perhepalvelut Mll Hämeenpiiri joulukuusta alkaen Tre kotipalvelu, perhetyö ja tehostettu perhetyö + Tredun lähihoitajakoulutus Keskiviikko klo 9-11.30 Neuvolakioski Tre Äitiys- ja lastenneuvola Keskiviikko klo 8.30-11.30 n. 25 perhettä Torstai klo 13-17 75 23 perhettä 104 asiakasta Tuomiokirkko srk Perjantai klo 13-15 MLL Hämeen piiri Keskiviikko klo 9-11.30 Tre kotipalvelu ja perhetyö Tredun lähihoitajakoulutus Torstai klo 9-11.45 Tre Äitiys- ja lastenneuvola Keskiviikko klo 8.30-11.30 Palveluohjaus Ryhmille, walk-in asiakkaille, puhelimitse sekä pyydä apua napin kautta Tre Perhepalvelut Ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 16.00-17.30 sekä erikseen sovittuna aikana asiakastapaamisia Perhekerhojen vanhemmat + n. 10 walk in käyntiä Tre Perhepalvelut Perheiden talo + yhteistyökumppanit Ma-pe klo 9-11, ti klo 16.00-17.30 7 vanhempainiltaa kevään aikana Vanhempainillat Perheiden talo ja Perhepiste Nopea + yhteistyökumppanit Vertaisryhmät Muiden perhekahvilat ja vertaisryhmät Perhepalvelut (joissakin ryhmissä vertaisohjaaja) Tsau Suolisto-oireiset allergialapset Parasta lapsille Japani-suomi perheet Facebook Vauvaperheet Kotipesä-hanke Lasten kulttuuripalvelut Tammelan lähitorin ryhmät 6 vanhempainiltaa 151 Kokoontumiset 1 krt viikko joka toinen viikko kerran kuussa tai satunnaisesti 1 ryhmä 4 ryhmää 5 ryhmää Perhepalvelut + NNKY, Tre mielenterveyspalvelut (joissakin ryhmissä vertaisohjaaja) Tsau Pirkanmaan ADHD vertaiset Suolisto-oireiset allergialapset Parasta lapsille Vauvajengi Japani-suomi perheet Facebook Vauvaperheet 2 lasten ryhmää 6 vanhempainryhmää (mm nepsy, murrosikä, kiusaaminen, kulttuurierot, väsymys) Pirkanmaan uusperheelliset Totaali yksinhuoltajat FINYPAA Nuoret ja nuorenmieliset Aaryhmä Kotipesä-hanke Puiston kansalaistoiminta Lasten kulttuuripalvelut Tapahtumia, koulutuksia, infoja, jalkautuvia toimijoita Tiloissa toteuttaa satunnaisesti erilaista toimintaa useat eri järjestöt ja toimijat Tapahtumia lähes viikottain Lasten oikeuksien päivän 21.10. 400 kävijää
Pyynikki-symbioosi Luodaan yhteistyömalli Tipotien sosiaali- ja terveysaseman, Tredun Santalahdentien pisteen, Peurankallion lähitorin ja pääkirjasto Metson välille (TP3) Tampereen taidemuseo
Pyynikki-symbioosi: lähtökohdat Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla on sekä keskustan alueen peruspalveluja että keskitettyjä palveluita Tredun Santalahden toimipisteeseen muodostuu hyvinvointikoulutuksen keskus Tredun Helmi, jolla on liittymäpintoja mm. Peurankallion lähitorin ja Tipotien sosiaali- ja terveysaseman toimintoihin Pääkirjasto Metso voi tuoda tähän yhteyteen omalla asiantuntemuksellaan uudenlaisia näkökulmia Tampereen taidemuseo mukaan 1/2017 yhteistyömallin lisäksi samalla selvitetään tilojen käytön tehostamista Toimintamallin työstäminen - laaja-alainen, moniammatillinen, eri palveluista koostuva työryhmä - henkilöstön osallistamiseksi järjestettiin 30.8.2016 ideointitilaisuus - Tamk:n opiskelijoiden tekemät haastattelut (syksy 2015 ja kevät 2016) - hyödynnettiin keskustan palvelualueen kehittämissuunnitelman valmistelussa sekä työryhmän työskentelyn pohjalta kertynyttä aineistoa
Pyynikki-symbioosi: tavoitteena on toimijoiden yhdessä tekemisen tehostaminen, jolloin parannetaan asukkaiden arjen sujuvuutta Yhdessä luodut suuntalinjat, joilla parannetaan asukkaiden arjen sujuvuutta 1) Hyödyt Asukkaat löytävät palvelukeskittymästä tarvitsemiaan palveluita ja toimintaa sujuvasti arjen keskellä asiantuntemuksella tuotettuina. Palveluilla edistetään hyvinvointia ja niitä suunnitellaan ja kehitetään yhdessä henkilökunnan sekä asiakkaiden ja asukkaiden kanssa heidän tarpeensa huomioiden. Osa palveluista on keskitettyjä palveluja, jolloin asiakaskunta hakeutuu niihin laajemmalta alueelta. keinoja mm. neuvonta- ja ohjaus, jalkautuvat palvelut, monikanavainen osallistuminen, tapahtumat 2) Yhteisöllisyys Pyynikki-symbioosin toimijoilla on hyvä yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja maine. Yhteisöllisyys luo turvallisuuden ja osallisuuden tunnetta. Palvelu- ja toimintaympäristön haasteisiin tartutaan ja asioita ratkotaan kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä. keinoja mm. tapahtumat, tilatarjonta 3) Yhteistyö Toimijoiden yhteistyö on lisääntynyt, tiivistynyt ja laajentunut. Toimijat tuntevat toisensa ja toistensa palvelut. Yhteistyömallin erilaiset keskustelu- ja kehittämisfoorumit toimivat ja kehittyvät. Toiminnan läpinäkyvyys, taloudellisuus ja tehokkuus sekä vaikuttavuus lisääntyvät esimerkiksi viestinnässä, markkinoinnissa, tilojen käytössä sekä kokeilukulttuurin ja palvelutuotannon yhteiskehittymisenä. keinoja mm. koordinointi ja koordinaatioryhmän yhteistapaamiset, vuosikello, yhteinen tiedotus ja markkinointi, arviointi, toisilta oppiminen, uudet avaukset, kokeilut ja konseptit, ideapankki
Pyynikki-symbioosi: vaiheistus II VAIHE 0 - VAIHE Työryhmä luo toimintamallin yhteistyölle Työ käynnistyi 3/2016 Mallin kuvaus valmis alkuvuodesta 2017 I VAIHE Toimintamalli otetaan käyttöön Keskeiset yhteistyön osa-alueet ovat - koordinointi - viestintä - mallin jalkautus organisaatioihin - yhteistyö palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä, yhteiset kokeilut - käynnistetään kokeiluja, valitaan kohderyhmä esim. lapsiperheet / ikäihmiset, konkreettiset toimenpiteet / kevät 2017 Arvioidaan kokemusten pohjalta toteutunutta yhteistyötä, mallia ja kehittämistarpeita (mm. laajentaminen) Käynnistetään toimintamallin laajentaminen hallitusti ottamalla mukaan uusia tahoja Toimintamallin kehittäminen kokemusten pohjalta Systemaattinen yhteistyö asiakkaiden, alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa
Palvelujen jalkautumisen toimintamalli Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi 22.2.2016, että luodaan toimintamalli muun muassa keskitetyissä palveluissa (esim. sosiaalityö) työskentelevien työntekijöiden jalkautumiseksi hyvinvointikeskuksiin, lähitoreille ja muualle ihmisten pariin. Jalkautuvilla palveluilla tarkoitetaan tässä työssä palvelua, jossa asiakas on keskiössä palvelua, joka tulee hyvinvointikeskukseen tai lähitorille jostain muualta (mm. keskitetyt palvelut) ryhmä-, verkosto- ja yksilötapaamisia lähetteellä tai ilman, yksittäisiä tapahtumia ja pysyviä järjestelyjä Toimintamalli on luotu ja se sisältää seuraavat asiat: Työkalun jalkautumisen suunnittelun tueksi. Koonti jalkautuville palveluille tarjottavista tiloista. Jalkautuvien palvelujen vuosittaiset kokoontumiset kokemusten vaihtamiseksi. Palvelujen jalkautumisen lisäämiseksi on tärkeää suunnitella tulevaisuudessa uudet tilat siten, että niissä huomioidaan tarve jalkautuville palveluille.
Kaakon palvelualue Alueellisten kehittämistoimenpiteiden toteutumistilanne
Kaakon palvelualue Verkostomainen hyvinvointikeskus Lähitorien kehittäminen Kaakon alueen kehittämissuunnitelma toimenpiteet ja toteutuminen Toimenpide Toteutettu Käynnissä Hervannan verkostomaisen hyvinvointikeskuksen toimintamallin luominen (TP 1) Kaukajärven palvelujen verkostomaisen toimintamallin luominen lähitorimallilla (TP 2) Vielä toteuttamatta Toteutuminen Huomioitavaa Valmistelu vuonna 2017 Työ käynnistyy 3/2017 Toimenpiteitä koskevat päätökset: kh suko 20.6.2016 lanula 16.6.2016 Palvelumallityön eri vaiheissa oli mukana n. 1000 osallistujaa (työpajat, työryhmät ja kyselyt jne.) Vuorekseen muodostetaan lähitori (TP 3) Toisen asteen koulutuksen ja eri palvelujen yhteistyön kehittäminen (TP 4) Palvelujen saatavuuden parantaminen (joukko- ja palveluliikenne) (TP 5) Viheralueiden kehittäminen (TP 6) Vuores-talon 2. vaihe, johon sisältyy myös kombikirjasto (koulu- ja yleisen kirjaston yhdistelmä). Suunnittelu käynnissä. Joukkoliikenteen palvelutason tavoitteiden määrittely vuosille 2017-2021 on käynnissä. Asiasta päättää joukkoliikennelautakunta syksyllä 2017.
Lännen palvelualue Alueellisten kehittämistoimenpiteiden toteutumistilanne
Lännen palvelualue Oma Tesoma hanke Lielahtikeskus Toimenpiteitä koskevat päätökset: kh suko 20.6.2016 lanula 14.4.2016 Palvelumallityön eri vaiheissa oli mukana n. 250 osallistujaa (työpajat, työryhmät ja kyselyt jne.) Lännen alueen kehittämissuunnitelma toimenpiteet ja toteutuminen Toimenpide Toteutettu Käynnissä Lielahtikeskuksen hyvinvointikeskukseen luodaan yhdessä tekemisen toimintamalli eri toimijoiden välille (TP 1) Tesoman hyvinvointikeskus toteutetaan osana Oma Tesoma hanketta (TP 2) Palvelutarpeiden kasvuun varaudutaan peruspalvelussa, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa sekä viheraluetta kehitetään muuttuviin tarpeisiin (TP 3) Lännen palvelujen liikenteellinen saavutettavuus arvioidaan (TP 4) Vielä toteuttamatta Toteutuminen Huomioitavaa Toimintamalli käytössä 2/2017 (ks. liitediat) Otetaan käyttöön 4/2018 (ks. liitediat) Tesoman palloiluhalli otettiin käyttöön 08/2016. Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti valmistuvat 2018. Lielahden yhtenäiskoulun tilat valmistuvat vaiheittain vuosina 2017 ja 2018, nuorisotilat 2017. Joukkoliikenteen palvelutason tavoitteiden määrittely vuosille 2017-2021 on käynnissä. Asiasta päättää joukkoliikennelautakunta syksyllä 2017.
Lielahtikeskuksen yhteistyömalli - Lähtökohtana Lännen palvelualueen kehittämissuunnitelman toimenpide 1 (khsuko 20.6.2016): Lielahtikeskukseen luodaan yhdessä tekemisen toimintamalli eri toimijoiden välille. - Toimintamallin valmistelu: - laaja-alainen ja moniammatillinen työryhmä kokoontui 6 kertaa - selvitykset (Tamk-palvelumalli -yhteistyö): Lielahtikeskus Toimijoiden kokemuksia yhteistyöstä (v. 2015) ja Lielahtikeskuksen palvelumalli helpotusta arjen asiointiin? (v. 2016) - Toimintamallin keskeiset piirteet - aluekoordinaattorilla merkittävä rooli koordinoinnissa ja toimintamallin jalkauttamisessa - aluekoordinaattorin tehtävät määritelty - aloitti toimintansa 1/2017 (Lielahtikeskuksen ja Tesoman hyvinvointikeskuksen yhteinen) - koordinaatioryhmä koostuu eri toimijoista, tukee aluekoordinaattorin työtä ja sen puheenjohtajana toimii aluksi hyvinvointikeskuksista vastaava kehittämispäällikkö - alatyöryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan (esim. tapahtumat, viestintä) - yhdessä tekemisellä tavoitellaan hyötyä sekä toimijoille, asiakkaille että alueen asukkaille (mm. yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen) - toimintamalli toteuttaa seuraavia linjauksia - jalkautuvien työntekijöiden toimintamalli - kuntalaisten osallistumisen uusi toimintamalli - työtä ohjaa palvelumallin tavoitteet mm. asiakaslähtöisyys, yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys jne. - Toimintamalli otettu käyttöön 1/2017
Lielahtikeskus: vaiheistus II VAIHE 0 - VAIHE Työryhmä luo toimintamallin yhteistyölle Työ käynnistyi 4/2016 Mallin kuvaus valmis alkuvuodesta 2017 *) I - VAIHE Toimintamalli otetaan käyttöön 2017 Keskeiset yhteistyön osaalueet ovat: - koordinointi (aluekoordinaattori 1/2017) - viestintä ja markkinointi (alueportaali, vuosikello) - mallin jalkautus organisaatioihin ja toimijoille Käynnistetään toimintamallin laajentaminen hallitusti ottamalla mukaan uusia tahoja Toimintamallin kehittäminen kokemusten pohjalta Systemaattinen yhteistyö asiakkaiden, alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa *) työryhmän toimeksianto valmis ja yhteistyön vetovastuu siirtyy koordinoivalle taholle 2/2017
Tesoman hyvinvointikeskus Toteuttaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien allianssina. Allianssin sopimusosapuolina Tampereen kaupunki ja Mehiläinen-ryhmittymä (Mehiläinen Terveyspalvelut Oy, Mehiläinen Hoivapalvelut Oy, Mehiläinen Oy, Barona Group Oy). Järjestösektorin toimijat, roolit ja vastuut määritellään kehitysvaiheen aikana. Osapuolet vastaavat hyvinvoinnin tuottamisesta allianssille asetettujen vaikuttavuustavoitteiden sekä tavoitebudjetin mukaisesti jakaen toiminnan riskit ja hyödyt. Olennaista toiminnan kokonaistaloudellisuus ja -vaikuttavuus sekä toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Hyvinvointiallianssin kehitysvaihe käynnistyi 1/2017 ja päättyy loppuvuodesta 2017, jolloin kaupunginhallitus päättää allianssin toteutusvaiheeseen siirtymisestä. Palvelutuotannon käynnistyminen 4/2018. Kehitysvaiheen aikana tarkennetaan allianssin tavoitteet, palvelukokonaisuus, tavoitekustannus, bonus-sanktiomalli, organisointi ja tilaratkaisut, palveluiden tuottamisen jakautuminen kaupungin oman tuotannon ja muiden tuottajien kesken sekä suunnitellaan hyvinvointikeskuksen rooli osana maakunnan sote-mallia. Kehitysvaiheessa etsitään innovatiivisia ratkaisuja sekä tehokkaita toiminta- ja työtapoja, joilla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ja vaikuttavuutta. Tähän mennessä allianssin asiantuntijaryhmät valmistelleet mittaamiseen, asiakaspalautteen keräämiseen, vuorovaikutukseen, tiloihin ja palvelujen suunnittelua ohjaaviin tekijöihin liittyviä kokonaisuuksia. Lisäksi alueella toteutettu asiakastutkimus eri käyttäjäprofiileja edustaville asukkaille. Myös tilasuunnittelu toiminnan näkökulmasta intensiivisessä vaiheessa. Työryhmätyöskentely tiivistyy entisestään maalis-huhtikuussa 2017. Toteutuessaan hyvinvointiallianssissa yhdistyy kunnan, maakunnan ja yksityisen palvelutuotanto sekä kolmannen sektorin toiminta. Työllisyyteen liittyvän vaikuttavuusinvestointimallin (SIB) myötä toimijoita saattavat olla jatkossa myös sijoittajat. SIBmallin mahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan.
Tesoman Olkkari, jalkautuvat palvelut ja alueportaali Tesomalla pilotoidaan 2/2017-03/2018 ajan palvelumallityön tavoitteita edistävää lähitorityyppistä toimintaa. Tesoman Olkkari on kaikenikäisten kohtaamispaikka, jonne voi tulla viettämään aikaa ja ottamaan osaa monenlaiseen maksuttomaan toimintaan ja tapahtumiin. Kulttuuritapahtumien, liikuntaryhmien, asiointi- ja palveluneuvonnan ja terveystiedon lisäksi Olkkarissa voi osallistua asukkaiden omien avointen ryhmien toimintaan. Olkkarissa toimintaa järjestävät yhdistykset, seurat, ryhmät ja vapaaehtoistoimijat kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden rinnalla. Vastaavantyyppistä verkostomaisesti toimivaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia luovaa kaikille avointa toimintaa tavoitellaan myös alkuvuodesta 2018 avautuvaan Tesoman hyvinvointikeskukseen. Keskukseen valmistuu tiloja, joita yhdistystoimijat ja kaupungin jalkautuvat palvelut saavat em. toimintaa tuottaessaan käyttöönsä maksutta. Hyvinvointiallianssin kehitystyö kytkeytyy läheisesti Olkkarin toiminnan ja toimijaverkoston luomiseen. Olkkaria hyödynnetään myös asiakkaiden tarpeiden tunnistamisessa ja asukkaiden osallistamisessa hyvinvointikeskuksen kehittämiseen. Tesoman kirjastossa ollut keväästä 2016 alkaen itsehoito- eli ITE-piste, jossa pääsee omatoimisesti mittaamaan verenpaineen sekä saamaan tietoa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kaupungin terveydenhoitajat ovat toteuttaneet pisteessä myös itsehoidon neuvontapäiviä. Tesomalle kehitetään parhaillaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa omatesoma.net -alueportaalia, jonka kautta löytyy laajasti tietoa alueen tapahtumista, harrastusmahdollisuuksista sekä tarjolla olevista julkisista ja yksityisistä palveluista. Sivusto tarjoaa myös alueen toimijoille ja asukkaille osallistumis-, vaikuttamis- ja keskustelukanavan. Sivuston sisällön tuotanto ja ylläpito on kytkeytyy jatkossa myös hyvinvointikeskukseen.
Etelän palvelualue Alueellisten kehittämistoimenpiteiden toteutumistilanne
Etelän palvelualue Peltolammin alueelle kehitteillä hyvinvointikeskus Toimenpiteitä koskevat päätökset: kh suko 10.10.2016 lanula 13.10.2016 Palvelumallityön eri vaiheissa oli mukana n. 2000 osallistujaa (työpajat, työryhmät ja kyselyt jne.) Etelän alueen kehittämissuunnitelma toimenpiteet ja toteutuminen Toimenpide Toteutettu Käynnissä Peltolammin alueelle luodaan hyvinvointikeskus (TP 1) Etelän alueen kirjastoverkon kehittäminen (TP 2) Kuuselan lähitorista kehitetään kaikenikäisten lähitori (TP 3) Etelän alueelle luodaan toinen lähitori Nekalaan (TP 4) Vielä toteuttamatta Toteutuminen Huomioitavaa Asemakaavoitus 2017-2018 (ks. liitedia) Kuuselan lähitorin ja kirjaston yhteistyön suunnittelu on käynnistetty Ks. edellinen kohta Edellyttää lähitorin tarpeen arviointia
Nykytila Tulevaisuus Koulu Neuvola Hammashoitola Kirjasto Ikäihmisten palvelut Nuorisokeskus Jalkautuvat palvelut Päiväkoti Vapautuvat tilat ja tontit mm. asumiselle Peltolammin koulun tontti Multisillan päiväkodin ja koulun tontti
Lisätietoja palvelumallityöstä ja sen etenemisestä www.tampere.fi/palvelumalli sähköposti: palvelumalli(at)tampere.fi