4/2006 UUTUUKSIA FORMA SYKSY 06 MESSUILLA TEEMANA hyvä olo ja puhtaus Kurkistus vuoden 2007 trendeihin Stailaus on muodissa Työhyvinvoinnista iloa ja energiaa Puttipaja 30 vuotta: kynttiläpajasta tukkuliikkeeksi MUKANA MESSULUETTELO Forma Syksy 06 18. 20.8.2006
1.8.2006 alkaen edustamme myös Orrefors Kosta Boda - tuotemerkkejä!
Pääkirjoitus Forma & Furniture 4/2006 Lahjatavara-, huonekalu- ja sisustusalan ammattilehti Forma & Furniture ilmestyy 6 kertaa vuodessa Kestotilaus 39 /vuosi Irtonumero 10 Julkaisija Forma Messut Oy Mannerheimintie 40 D 82 00100 Helsinki puh: 09 454 25 20 fax: 09 454 25 211 email: forma@formamessut.fi Päätoimittaja Arja Tammi Toimituspäällikkö Marja Ahonala Toimitussihteeri Heljä Sarakoski Ilmoitusmyynti Marja-Leena Lindholm marja-leena.lindholm@ formamessut.fi puh: 09 296 2411 tai 040 584 4487 Ulkoasu Merja Hyvönen Tämän numeron avustajat Asko Ahokas, Kari Auvinen, Thea Ekholm, Arja Harjuvuori, Liisa Hellemaa-Hautamäki, Pentti Kemppainen, Petteri Kitti, Marjo Koivumäki, Hanna Komulainen, Anja Kontturi, Irene Laine, Pipsa Luhtanen, Mai Mäki, Suvi Riiheläinen, Emma Suominen, Paula Takamaa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta tai säilyttämisestä. Painopaikka/Repro Rakennuspaino Oy, Helsinki ISSN 1795-3715 FORMA MESSUILLA RIITTÄÄ OHJELMAA USEAMMAKSI PÄIVÄKSI! NÄYTTEILLEASETTAJAT toteavat usein kävijöiden olevan messuilla liian kiireisiä. Näin varmaan onkin, koska asiakasrekisteröintimme osoittaa, että useimmat kävijät viipyvät vain yhden päivän messuilla. Yli 250 näytteilleasettajan tarjontaan tutustuminen ei kiireettä onnistu tuossa ajassa. Moni mielenkiintoinen, potentiaalinen tavarantoimittaja jää huomaamatta ja yhteisistä markkinointiponnistuksista keskusteleminen ei ehdi edes alkaa. USEAMMAN PÄIVÄN messukäynti antaa mahdollisuuden ensin tutustua kokonaistarjontaan ja sopia tapaamisista seuraaville päiville. Tällöin ehtii poimia tuoreet ideat myös teemaosastolta sekä inspiroitua asiantuntijan näkemyksistä tuotteiden esillepanosta. Messuilla vietetty aika ja huolellisesti tehdyt ostotilaukset säästävät aikaa tulevaisuudessa. Ostojen tekeminen messuilla keskitetysti on helppoa ja nopeaa. Messuilla toteutuvat ostajien toiveet: voi vertailla hintoja ja laatua, voi keskittyä ostamiseen, voi tavata tavarantoimittajan henkilökohtaisesti, voi nähdä kauden uutuustuotteet samalla kertaa ja tutustua niihin kädestä pitäen. YÖPYMINEN HYVÄSSÄ HOTELLISSA mahdollistaa itsensä hemmottelemisen arjen keskellä. Iltakävelyllä voi pistäytyä helsinkiläisissä alan liikkeissä hakemassa innoitusta tai ehkä toteamassa, että oma liike on paljon parempi. Tavataan Forma Messuilla kaikkina kolmena messupäivänä 18. 20.8.2006 Helsingin Messukeskuksessa! 3
TUKHOLMAN MESSUKESKUS ESITTÄÄ FORMEX & TEXTIL 20060831 20060903 Syksyn trenditeemassa Lust till... on sensuellisuutta, hekumallisuutta ja luksusta. Tämä myös näkyy inspiraationäyttelyissämme ja trendiseminaareissamme. Formexista tulee myös suurempi. Avaamme vielä uuden hallin ja laajennamme kolmella uudella tuotealueella, jotka ovat Accent, Kids ja Ätbart. Formex & Textil on Pohjoismaiden suurin sisustusalan, muotoilun, asusteiden ja kodintekstiilien messu. Lisätietoja Formex & Textil -messuista on osoitteessa www.formex.se
Tässä numerossa Pääkirjoitus 3 TRENDIT & ELÄMÄNTAVAT Asunnon stailaus myyntikuntoon kannattaa 6 Tutustu ennakkoon: uutuuksia Forma Syksy 06 Messuilla 10 Neljä vuodenaikaa valoineen ja varjoineen hurmasi Ilkka Falckin 14 Yhteistyö muotoilussa tuo tuloksia 16 KAUPASSA TAPAHTUU Ideasta tuotteeksi Matti Eskolan ajatuksia tuotesuunnittelusta 18 Tilastotietoa 19 Hyvinvointi työssä lisää tasapainoa elämään 20 Avainlippua arvostetaan 23 Skannon toimitusjohtaja Barbara Roos on ideoinut upean konseptimyymälän. Terhi Tuominen on suunnitellut Suklaa -sarjan. MESSUT & KAMPANJAT Kesän 2007 trendit esitteli Collectione 24 Uutta muotoilua esillä ICFF-messuilla New Yorkissa 26 Tendence Lifestyle esittelee syys- ja talviuutuudet 27 Gia-voittajien esittely jatkuu 28 Huonekalu 2006 Seinäjoella 30 TARINAT Puttipaja kasvoi 30 vuodessa kynttiläpajasta tukkukaupaksi 32 Skannon uusi upea konseptimyymälä 34 Sisustus- ja lahjatavaraliike Pussukka avaa myymälän Ideaparkiin 36 Nina Grönblom tuntee kansainväliset designtrendit 38 Kädenjälki: Terhi Tuomisen Blackbird-tuoli herätti huomiota New Yorkin messuilla 40 Elämäni esineet: Äidin rannerengas on Sonja Lumpeen rakkain esine 43 Lempituolini: Suomi Soffa on aito kotimainen 45 UUTUUKSIA & UUTISIA 46 Collectione esitteli kevät/kesä 2007 uudet trendit. Kannen kuvasi Kari Auvinen Forma Syksy 06 Messujen ennakkokatsauksista. 5
TRENDIT & ELÄMÄNTAVAT Kodin muuttumisleikkiin TARVITAAN 6
IRENE LAINE KUVA KUVAPÖRSSI AMMATTILAINEN Tyylitaju on luonnonlahja, jota on vaikea oppia, jos taipumus puuttuu täysin. Tämän lahjan puuttuminen näkyy ihmisestä jo päältä, ja lopullinen tuomio syntyy, jos pääsee kurkistamaan hänen kotiinsa. Kukin meistä tekee kodistaan oman näköisensä, ja niinhän toki pitääkin. On silti tilanteita, jolloin koti saisi olla edustava jopa omakohtaisen kodikkuuden kokemuksen kustannuksella. Tärkein tällainen hetki on, kun koti on kaupan. Muualla maailmassa asuntojen stailaaminen myyntikuntoon on hyvinkin tavallista, jopa itsestään selvää. Niin lähellä kuin Ruotsissa jopa 70 80 prosenttia myytävistä asunnoista on saanut ammattilaisen antaman uuden ilmeen. Onko kyseessä markkinoinnin avulla luotu tarve, vai hyötyvätkö kotiensa stailaajat todella tästä palvelusta? Asunnon stailaaminen tehostaa myyntiä Helsinkiläisen sisustustoimisto Verandahin yrittäjä, Kirsi-Marja Tikkanen- Suutarinen on alan pioneereja Suomessa. Hän on koulutukseltaan ekonomi, mutta kiinnostus sisustamiseen hänellä on ollut syntymälahjana, ja näistä asioista hänellä on kertynyt jo parin vuosikymmenen kokemus. Lisävarmuutta antaa muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa hankittu alan koulutus. Suutarinen vakuuttaa stailaamisen kannattavan. Hänen mielestään meillä on erityisen paljon syytä miettiä myytävän asunnon uudelleen järjestelyä ennen näyttöä. Meillä asunnot ovat suhteellisen pieniä, joten muuttovaiheessa tavaraa on melkein aina runsaasti yli tarpeen. Emme myöskään käytä kovin paljon rahaa sisustamiseen vieläkään, vaikka vähitellen lähestymmekin EU-maiden keskiarvoa. Perheet myös säästelevät uusien kalusteiden hankkimista uuteen asuntoon, joten myytävässä on lähinnä vanhoja ja jo epäsopivia tavaroita. Omaan ympäristöön on kuitenkin ehtinyt tottua, joten jos haluaa varmistaa houkuttelevan vaikutelman, se on paras jättää ammattilaisen arvioitavaksi. Jos haluaa myydä asunnon nopeasti ja saada siitä parhaan mahdollisen hinnan, on syytä tehdä jotain. Mahdollisuuksia on paljon joskus riittävät somistukselliset toimenpiteet, mutta koko asunto voidaan kalustaa alusta alkaen uudelleen miellyttämään potentiaalisen ostajan silmää, Tikkanen-Suutarinen sanoo. Mahdollisuudet esiin rojun alta Verandahin verkkosivut kertovat konkreettisesti eriasteiset asunnon stailaamiskeinot. Punainen lanka on liian tavaran poistaminen. Vaikka pikkuesineillä on omistajalle suuri tunnearvo, asunnon mahdollisen ostajan näkökulmasta ne ovat häiritsevä tekijä, sillä hän tarvitsee tilaa omille kuvitelmilleen siitä, miten hänen perheensä kyseiseen tilaan sopisivat omine tavaroineen ja toimineen, Tikkanen-Suutarinen selittää. Tilaa uusille unelmille on siis raivattava kevyessäkin kohennuksessa. Tavaroita kannattaa varastoida myynnin ajaksi. Sen lisäksi ammattilainen kykenee pieninkin keinoin tuomaan tilaan uutta tyyliä. Usein kalusteiden ja muiden elementtien uudelleen ryhmittely auttaa. Värejä voi rauhoittaa uusilla väriläiskillä, joita syntyy vaikkapa verhoista, päiväpeitteistä, maljakoista ja muista pikkuesineistä. Myös valaisimilla on tärkeä tehtävänsä, kun luodaan asuntoon uutta tunnelmaa, Kirsi-Marja Tikkanen- Suutarinen luettelee. Hän osaa nimetä myytävän asunnon helmasynnit, joista kaksi on muita pahempia. Liika tavara on tavallisin, sillä se peittää alleen asunnon mahdollisuudet. Toinen epäedullisen vaikutelman tekijä 7 seuraavalle sivulle >
8 Kodin muuttumisleikki < edelliseltä sivulta ovat usein vanhan asunnon tyhjät tai romulla täytetyt varastohuoneet. Ne eivät varmasti innosta ostajaa, hän vakuuttaa. Raskaan sarjan stailaus saattaa vaatia kokonaan uudet kalusteet. Niitä ei kuitenkaan tarvitse ostaa, vaan alan yritykset hankkivat ne vuokraamalla sovituksi ajaksi. Entiset tavarat täytyy silloin luonnollisesti poistaa ensin. Näin suureen muutosurakkaan kannattaakin sitten paneutua perusteellisesti. Silloin keskustellaan kiinteistövälittäjän kanssa ensisijaisesta kohderyhmästä eli katsovatko myyjät asunnon sopivan lapsiperheelle, eläkeläisparille vai yksin asuvalle. Sisustus suunnitellaan sen mukaan, Suutarinen kertoo. Vuokrata voi myös osan rekvisiitasta. Jos vaikkapa myyntikohteen verhot ovat täysin epäedustavat, uusia ei kannata hankkia, koska ne todennäköisesti eivät sovi myyjän seuraavaan asuntoon ja edustavat uutimet ovat kuitenkin hintava hankinta. Sisustusyrittäjä hankkii kenties koko asunnon ilmeen muuttavat vuokraverhot, ja niitä täydennetään muilla sävyihin sopivilla tekstiileillä, tyynyillä ja muilla harkituilla koriste-esineillä. Muuton sijaan muutos Mutta pitääkö odottaa asunnon myyntiä ennen sen tyylin muutosta eli stailaamista? Onhan naistenlehtien varsin suosittu aihe iät ja ajat ollut muuttumisleikki, jossa kohdehenkilön ikääntynyt kampaus-, meikkaus- ja pukeutumistyyli vaihdetaan ammatti-ihmisten avulla kertatempaisulla tuoreeksi. Useimmiten leikit onnistuvat erinomaisesti, ja lukija jää kuvittelemaan muuttujan entistä ehompaa elämää lyhyemmässä hiusmallissa, paremmin sopivissa värisävyissä ja vartalolle edullisissa asuissa. Eikö siis asuinympäristöä kannattaisi piristää osaavan henkilön taidoin, etenkin jos tietää omat visuaaliset taitonsa vähäisiksi. Kyllä monet tekevätkin niin. Tavallisinta se on uuteen muutettaessa tai muun remontin yhteydessä, mutta kyllä sisustussuunnittelijan palveluja voi käyttää muulloinkin, jos tuntuu tarpeelliselta. Budjetti tehdään aina asiakkaan haluamassa suuruusluokassa, ja monesti todella pelkkä olemassa olevien kalusteiden ja pientavaroiden uudelleen järjestely tuottaa toivotun tuloksen, Tikkanen-Suutarinen kannustaa. Hei, meitä stailataan Tärkeät mittasuhteet Itsekin voi toki koettaa luoda uutta ilmettä kotiin, jos näkymät ovat nuutuneita. Vaikka visuaalinen näkemys puuttuisi, vinkkejä löytyy monestakin paikasta. Kirsi-Marja Tikkanen-Suutarisen mukaan suomalaiset ovat innostuneet kodin sisustamisesta paljolti alan lehtien ja ehkä ennen kaikkea huippusuosittujen tv-ohjelmien ansiosta. Niissähän näytetään täydellisiä muodonmuutoksia, tosin usein niin vauhdikkaasti, ettei varttuneempi katsoja tahdo mukana pysyä. Niissä käsitellään usein juuri niitä perusasioita, joita Suutarinenkin painottaa pohdittaessa asuinympäristön silmälle sopivuutta. Kalusteiden koko on seikka, jossa usein erehdytään eli ostetaan vaikkapa liian iso kulmasohva olohuoneen nurkkaan. Kun se ei ole tasapainossa huoneen koon kanssa, lopputila on vaikea sisustaa toimivaksi, hän toteaa. Maallikolle on myös vaikea luoda harmonisia kokonaisuuksia, vaikka rahaakin olisi varaa panostaa viihtyisyyteen. Ehkäpä me suomalaiset opimme vähitellen luottamaan tässä tärkeässä asiassa nykyistä enemmän ammattilaisiin. Kirsi-Marja Tikkanen-Suutarinen uskoo muutoksen olevan jo hyvällä alulla. Emmehän me leikkaa hiuksiammekaan itse, vaikka sakset ovat saatavilla. Aivan samalla tavoin sisustaminen on työtä, jonka jotkut ovat valinneet ammatikseen. Heillä on yleensä paitsi visuaalisesti varma silmä, myös tuotetuntemusta ja ajankohtaista tietoa eri hintaisista vaihtoehdoista. Asiakas saa halutessaan valita eri hintaryhmistä, ja lopulta yleensä lopputuloksena on myös kustannustehokkaampi kodin muodonmuutos kuin mihin omin voimin olisi päädytty, Tikkanen-Suutarinen perustelee. STAILAUS on tuore termi nykymerkityksessään, vaikka tyylin vaihtaminen asiantuntijoiden tietotaitoa hyödyntäen on vanha tuttu juttu. Tämän maailman ikonit Kleopatrasta Evita Peronin ja Marilyn Monroen kautta nuoreen Laura Voutilaiseen ovat tarkoin harkittuja tuotepaketteja, joissa särötkin ainakin tuntuvat ennakkoon suunnitelluilta. Viime vuosina myös poliitikot ovat alkaneet meilläkin vaalien alla turvautua tyylikonsultteihin, jotka takuulla olisivat jo 50-luvulla älynneet vaihdattaa presidentti Paasikivelle edes sopivat tekohampaat. Media-aika vaatii ulkoista vakuuttavuutta ihmisiltä, ja yhä enemmän puhutaan myös life style -hotelleista ja -ravintoloista. Internetistä voimme tilata tietyn profiilin mukaista uutisaineistoa näyttöpäätteellemme päivittäin puhumattakaan yhä kapeammille kohderyhmille profiloiduista aikakauslehdistä, aktiivilomista tai radio- ja tv-kanavista. Olisipa siis kumma, jollei avitettu tyylitietoisuus ulottuisi myös koteihin, ja sen puolesta myös julkisiin tiloihin. Ruotsissa ei enää juurikaan kannata koettaa myydä stailaamatonta asuntoa, ja yhä vakuuttuneempia tyylittelyn hyödyistä aletaan olla meilläkin. Kiinteistövälittäjät ovat aina osanneet hyödyntää tunteet myyntityössä. Esittelyasuntojen eteisauloihin suihkutettiin jo 60-luvulla purkista jalopuun tuoksua ja keittiön uunissa kuumennettiin piparkakun muruja juuri ennen näytön alkua. Kodin valinta kun on tunneseikka. Niin on myös itse asuttavan kodin valintojen laita. Siispä, jos oma koti tuntuu nuivalta, tylsältä tai vain rehellisen tyylittömältä, rohkeasti vain sisustuksen asiantuntijan puheille. Niistä puheista kun saa ja pitääkin noukkia vain ne omalta tuntuvat ehdotukset.
Internationale Frankfurter Messe 25. 29. 8. 2006 Trends & more Aikaisemmin, tuoreempina ja jännittävämpinä kuin missään muualla näet Frankfurtissa maailman uusimmat kulutustavaramessut! Tendence Lifestyle yhdistää toisiinsa messujen innovatiiviset lifestylemaailmat ja kiinnostavan ulkoilmapresentaation keskellä kaupunkia. Anna 3200 johtavan kansainvälisen näytteilleasettajan samoin kuin yksittäisten shoppaajien, idearikkaiden designereiden ja ainutlaatuisten erikoisnäyttelyiden inspiroida. Ryhdy trendien metsästykseen Frankfurtissa! Lisätietoja ja messulippuja www.tendence-lifestyle.messefrankfurt.com www.dfhk.fi/messefrankfurt frankfurt@dfhk.fi puh. 09-612 212 22 Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Sisäänpääsylippuja myös netistä ennakkohintaan Vain ammattikävijöille
UUTUUKSIA FORMA SYKSY 06 MESSUILLA Teemana hyvä olo ja säilytys KUVAUSJÄRJESTELYT MAI MÄKI KUVAT KARI AUVINEN Säilytyslaatikot Design Anu Pylsy, telineet magneetilla Libekka Oy Ab, huopa-aluset Huopaliike Lahtinen Ay, kynttilät Puttipaja Oy ja puukot Suomen Laatupuukko Oy/Papiina Oy. 10
1 2 3 4 5 6 7 8 9 1. Säilytyspussit Atelje Auli-Kristiina. 2. Säilytys SHT-Tukku Oy, kynttilä Puttipaja Oy, aterimet Tradizzo Oy. 3. Pesukintaat ja saunatyyny Lapuan Kankurit Oy, pesusienet Import Juha Kaira Ky ja froteepyyhe Dan-Fin Trading Oy. 4. Kupit ja servetti Anadia Oy. 5. Höyhenpallo Back Room. 6. Säilytyslaatikko ja -päärynä Aada Sisustus. 7. Pesutarvikkeet ja saippuat Mehiläistuotteet Mellis Oy, tohvelit Linnova Oy ja pyyhe Dan-Fin Trading Oy. 8. Tohvelit ja huopa-aluset Huopaliike Lahtinen Ay. 9. Pyyhkeet ja pesutarvikkeet Jokipiin Pellava Oy, saippua Espan Enkelit Oy. 11
TEEMANA HYVÄ OLO JA SÄILYTYS 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1. Kylpyhuonetarvikkeet Marjam-Interior ja saippua Import Juha Kaira Ky. 2. Vaateteline Sadelli. 3. Matkalaukku Sagaform Oy. 4. Torsot Puttipaja Oy. 5. CD-levyt Espan Enkelit Oy. 6. Sateevarjotelineet Sadelli. 7. Pesupussi Dan-Fin Trading Oy ja kylpyvaahdot Tradizzo Oy. 8. Kynttilänjalka ja tuikkulasit Sia Finland Oy. 9. Maustemyllyt Nexet Oy. 12
1 2 3 4 5 6 7 8 9 1. Saippua- ja voidepullosetti Sagaform Oy. 2. Kynttilä ja -aluset Back Room ja saippua Import Juha Kaira Ky. 3. Tekstiilit Puttipaja Oy. 4. Säilytyspussi, tarjotin ja purkki Linnova Oy. 5. Lautanen Sia Finland Oy. 6. Tyyny Sia Finland Oy. 7. Torkkupeitto Lennol Oy, tuikkulasit Sia Finland Oy, helmet ja kynttilät Back Room. 8. Tiskiharjat Spacebabies Ab. 9. Enkelikello Kaskimatti Oy. 13
ILKKA FALCK LÖYSI KOTIIN neljä vuodenaikaa MARJA AHONALA KUVAT PETTERI KITTI Muutto kaupungista Itä- Uudellemaalle sai sisustustoimittaja Ilkka Falckin oivaltamaan, että jokainen vuodenaika luo kotiin oman tunnelmansa väreineen ja valoineen. Vähitellen hänelle heräsi ajatus kannustaa ihmisiä havainnoimaan asuinympäristöään entistä herkemmin ja löytämään siitä iloa ja hyvää oloa tuottavia asioita. Muutto maaseudulle kolme vuotta sitten avasi Ilkka Falckille uuden maailman. Vuodenaikojen vaihtelu valoineen loi erilaisia tunnelmia, ja sai aikaan näyttävän sisustuskirjan. 14 KOSKA OMA KOTI on meistä useimmille tärkein paikka maailmassa, pitäisi miettiä, mistä itse pidämme eniten. Värit ovat tärkeitä ja ne kaikki tulevat luonnosta, lukemattomine sävyineen. Yhden valkoisen sijaan on olemassa useita kymmeniä valkoisen eri sävyjä. Juuri värien harmonia on punainen lanka hyvään oloon, Ilkka Falck kiteyttää. Löydä oma elämäntapasi ja sisusta rohkeasti Kodin sisustuksen uudistamisessa voi lähteä pienistä asioista. Värimaailman punainen lanka löytyy omasta ympäristöstä, ja sitä voidaan tehostaa vaikkapa omasta lempitaulusta löytyvällä värillä. Hyvinkin erilaisilla elementeillä ja ryhmittelemällä esineet omiksi kokonaisuuksiksi voidaan kodin tunnelmaa parantaa ja rauhoittaa. Jokainen voi tehdä esteettisiä löytöjä liikkuessaan sekä luonnossa että kaupunkimaisemassa. Kodin tärkeissä hankinnoissa kannattaa panostaa laatuun. Muuten pitää rohkeasti uskoa omaan näkemykseensä, eikä toimia oppikirjanomaisesti, Ilkka Falck rohkaisee. Koristele pöytä syksyn lehdillä Vuodenajat tuovat vaihtelua sisustamiseen. Syksyn värikkäillä pihlajanlehdillä voi somistaa ruokapöydän tai sirotella niitä lattiantäydeltä. Ilkka Falckin mielestä Lifestyle -termi voidaan mieluummin korvata elämäntavalla. Oman elämäntavan löytäminen edellyttää, että uskallamme poiketa tavanomaisesta, käytämme mielikuvitusta ja herättelemme estetiikan tajuamme. Hyvää oloa tuovat myös puhtaus, siisteys ja se, että tavarat on sijoitettu parhaiten sopiviin paikkoihin. Ei kannata
Valo siirtyy läpi talon sijaitsevissa huoneissa päivän mittaan. unohtaa tuoksuja, kynttilöitä ja kukkia, jotka ovat todella tärkeitä. Kukat kannattaa mieluummin sitoa itse, kuin ostaa valmiina kimppuina. Tähän kaikkeen tarvitaan vain ripaus luovuutta, rohkeutta ja myös aikaa, Ilkka toteaa. On hyvä asia, että huonekaluliikkeisiin on tullut myös sisustustuotteita, joita tosin voisi olla nykyistä enemmän, ja myymäläympäristön tunnelmaan kannattaisi panostaa. Myös myyjien kouluttaminen olisi hyvä liikeidea. Tällä en välttämättä tarkoita sitä, että jokaisessa myymälässä pitää olla koulutettu sisustussuunnittelija, vaan ainakin kurssin käyneitä myyjiä, jotka voisivat auttaa sisustamiseen liittyvissä pulmissa, Ilkka pohtii. Uutta ja vanhaa yhdistellen Huutokaupoista ja antiikkimarkkinoilta voi löytyä kivoja tuotteita, jotka luovat oman tunnelmansa, kun niitä yh- Näkymä Tunnelmaa kotiin keittiöstä voi vaihtaa pienillä distetään moderneihin kalusteisiin. Esimerkiksi Norjassa ei koeta pröystäilynä lä oleva ruokatoimittaja Inga Aaltonen ideoi kirjan, johon Kotilieden eläkkeel- avaraan ja yksityiskohdilla ja viihtyisään käyttämällä luovaa sitä, että koti halutaan sisustaa hyvinkin omaperäisesti, kertoo Ilkka, joka on otti kuvat. teki ruokareseptit ja Anna Saarenoja ruokalutilaan. mielikuvitusta. Ilkan makuuhuoneessa on asunut Norjassa lähes 20 vuoden ajan. Sisustustoimittaja ja -suunnittelija Ilkka Falck soveltaa näkemyksi- nurkkaus, joka vie Ajatuksistaan Ilkka Falck on kirjoittanut kirjan, Kodin neljä vuodenaikaa ään Forma Syksy 06 Messuille ra- ajatukset Afrikkaan. (Otava, 2006), joka ilmestyi huhtikuussa. Tuttujen ihmisten kodeista hän lässä, osasto 4B:C7. kennettavassa Elämäntapa -myymä- 15
Yhteistyö kannattaa, olipa kyse suunnittelijoiden keskinäisestä ENEMMÄN YHTEISTYÖTÄ muotoiluun TEKSTI JA KUVAT EMMA SUOMINEN 16 yhteistyöstä tai oppilaitoksen työelämäprojekteista. Neljä Taideteollisen korkeakoulun kasvattia jakavat kokemuksensa yhdessä tekemisen tuloksista. TEKSTIILITAITEEN tuore maisteri Anu Saari, 28, on suunnitellut kangaskuoseja Finlaysonille vuodesta 2002 lähtien. Taikilla oli Finlaysonin kanssa yhteistyöprojekti, jossa roolini oli merkittävä. Finlayson halusi jatkaa yhteistyötä kanssani. Muitakin yhteistyöprojekteja on jäänyt elämään omaa elämäänsä. Saari toivookin designereille enemmän voimien yhdistämistä. Tiimityöllä saa isomman volyymin, esimerkiksi enemmän kuoseja tarjottavaksi. Eräiltä messuilta opiskelijaryhmämme sai japanilaisen agentin, jolla on nyt 200 kuosiamme myytävänä. Yhdessä olemme enemmän, hän nauraa. Saari on otettu myös osaksi suunnittelutiimiä. Se, että freelancereita otetaan Finlaysonilla mukaan palavereihin motivoi antamaan parhaat ideat. Se saa myös miettimään suurempia linjoja, eikä vain yksittäisiä kuoseja, Saari summaa. Luovuus taipuu moneksi Yhteistyö toimii myös luovan työn eri sektoreiden välillä. En voi ajatella, että koska opiskelin tekstiilien suunnittelua, tulen tekemään vain sitä. Muotoilussa vallitsee tietty rajattomuus. Siirtyminen kentältä toiselle on luonnollista, tekstiilien lisäksi voi tehdä vaikka graafista suunnittelua, Saari selittää. Työkokemuksesta, joka on kapeasti määriteltynä oman sektorin ulkopuolelta, voikin olla arvaamattoman paljon hyötyä. Sanna Halonen, 30, valmistui syksyllä 2003 tekstiilisuunnittelijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Kandija maisteriopintojen välillä hän oli vuoden kokopäiväisenä graafikkona it-firmassa. Suurin hyöty oli varmasti se, että osasin paremmin valita opintojani tulevaa työelämää tukeviksi. Nykyään Halonen suunnittelee huiveja ja solmioita Marja Kurki Oy:lle. Tämä on ihan unelmatyö ja vastaa hyvin koulutustani. Työ on kuitenkin aina sovellus siitä, mitä on opiskellut, Halonen muistuttaa. Designkin on työtä Designin hyödyt tunnustetaan jo suomalaisessakin teollisuudessa, mutta yhteistyökonseptissa suunnittelijoiden kanssa on vielä hiomista. Suomessa on paljon teknistä osaamista. Muotoiluun yhdistettynä lopputulos olisi vielä parempi. Design on taloudellisesti kannattavaa, mutta sitä ei ole vielä ihan ymmärretty. Kukaan ei esimerkiksi lähde neuvottelemaan ompelijoiden kanssa siitä, tarvitseeko heille maksaa palkkaa tehdystä työstä vai ei. Silti suunnittelun voidaan olettaa olevan ilmaista, ihmettelee tuore Taiteen maisteri Naoto Niidome, 31. Niidomessa kiteytyy monialaisuuden käsite. Hän valmistui keväällä tila- ja kalustesuunnittelun osastolta, vaatesuunnittelun opinnot jatkuvat vielä. Niidome on suunnitellut muun muassa vaatemallistoja Marimekolle. Yhdessä Jukka Korpiheteen kanssa Vuoden nuoreksi muotoilijaksi valittu Mikko Paakkanen, 30, jakaa Niidomen kokemukset designin rahallisen arvon vähättelystä. Joskus sain tuotteen suunnittelusta vähemmän rahaa kuin henkilö, joka otti siitä vain valokuvan, hän nauraa. Koulutus käytännössä Niidome on tyytyväinen koulutuksensa antamiin valmiuksiin. Taikista on saanut paljon vertaistukea opiskelijatovereilta ja hyödyllisiä kontakteja. Koulusta on saanut hyvät eväät. Eri firmoilla on kuitenkin erilaiset tavat toimia. Ne sisäistää vain kokemuksen kautta, Paakkanen vahvistaa. Tehty työ on paras käyntikortti. Niidome ja Paakkanen ovat molemmat tehneet töitä opiskelun ohella. Vaikka se pidentää opiskeluaikaa, se kannattaa. Todellisuus ei nimittäin ole aina niin ruusuinen, kuin koulun seinien sisällä voisi kuvitella. Taikissa oppii ideoimista. Teollisuudessa rahakysymykset tulevat voimakkaasti mukaan suunnitteluun, Niidome pohtii. Nuoret designerit ovat väsyneitä excel-taulukko suunnitteluun, jossa numerot pienet taulukossa ja isot viivan alla ratkaisevat, eikä muotokieli. Olisi kaikkien edun mukaista suunnitella, valmistaa ja myydä parasta eikä aina halvinta, Paakkanen huokaa. Räväkkä design etsii valmistajaa Niidome näkee suomalaisen designin olevan muuttumassa. Teollisuudessa arvostetaan yksinkertaista designia, sekä kaluste- että vaatepuolella. Muotoilun täytyy olla helposti toteutettavaa ja siistiä. Tämän rinnalle on kuitenkin
Anu Saari haluaa Ajatustekstiileillään muistuttaa, että luontoa ei pidä unohtaa. Sanna Halonen suunnittelee Marja Kurjen solmioita ja huiveja yrityksille. nousussa rohkeampaa, jopa kapinallista suunnittelua. Tämän suuntainen kehitys on tervetullutta. Nykyisen melko klassisen linjan lisäksi tarjolle on siis tulossa räväkämpää designia, jos vain teollisuudessa rohjetaan lähteä sitä valmistamaan. Niin uusilta kuin vanhoiltakin suunnittelijoilta voi tulla uudennäköistä jälkeä. Ideat saattavat olla teollisuudelle hyviä ja kannattavia, vaikka ne näyttäisivät vierailta tai aikaisemmasta poikkeavalta, Niidome muistuttaa. Tarvitaan siis luottamusta molempien osapuolten kykyihin. Se onkin toimivan yhteistyön avain. Tuoreilla taiteen maistereilla on hymy herkässä. Naoto Niidome (oik) ja Mikko Paakkanen testaavat jälkimmäisen suunnittelemaa Vino-sohvaa. 17
KAUPASSA TAPAHTUU 18 TUOLIN TIE IDEASTA TUOTTEEKSI P.O. Korhonen Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskola valotti Forma Kevät 06 Messujen lehdistötilaisuudessa tuolien suunnittelu- ja tuotantoprosessia. ASKO AHOKAS KUVA KARI AUVINEN Eskola on seurannut aitiopaikalta esinesuunnittelun muutoksia ja siihen vaikuttava trendejä. Olen saanut tehdä yhteistyötä hyvin monien suunnittelijoiden kanssa. Tavoitteenani on ollut oppia näkemään mitkä tuotteet menestyvät ja millä perusteilla asioita on syytä valita, Matti Eskola kertoo. Eskolan näkemyksen mukaan todella uutta saa luotua vain jos teknologiassa tapahtuu merkittäviä muutoksia tai jos syntyy uusia materiaalia tai tapoja käsitellä materiaalia. Muutenhan kyseessä on uudella tavalla olemassa olevien asioiden yhdisteleminen, Eskola muistuttaa. Tällä hetkellä värimaailma elää kalustesuunnittelussa lähes samaa tahtia kuin vaateteollisuuden puolella. Puulajeissa vaalea puu oli kova asia viime vuosikymmenellä, nyt taas ollaan kiinnostuneita tummemmista sävyistä ja raidoituksista. Pähkinä ja wenge ovat selvästi olleet nousussa, mikä muuttaa olennaisesti tuotteen ilmettä. Tuotantoprosessin eri vaihtoehdot Tuotesuunnittelussa liikkeellelähtö tapahtuu usein muotoilijan aloitteesta, jolloin kyseessä on jo melko pitkälle viety tuote jota tarjotaan yrityksille. Niissä tapauksissa joissa idea etenee tuotantoon alkaa yhteistyö, jossa muotoilijan kanssa haetaan valmistettavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa raakaa työtä teknisen suunnittelijan ja muotoilijan välillä. Toinen vaihtoehto on, että yritys tutkii omaa olemassa olevaa mallistoaan ja arvottaa mitä uusia tuotteita tarvitaan. Tämän jälkeen annetaan briiffi suunnittelijalle. Kolmantena tapana Eskola mainitsee markkinoilta löytyvän selkeän tarpeen jollekin tuotteelle. Tästä hyvänä esimerkkinä oli Mikko Halosen Martelalle suunnittelema, erityisesti koulujen tarpeisiin kohdennettu Grip-tuoli. Kartoitimme ensin olemassa olevat tuotteet, siltä varalta että niihin voisi lisätä tarvittavat ominaisuudet, mutta tässä tapauksessa paras vaihtoehto oli aloittaa alusta ja suunnitella kokonaan uusi tuote. Tässä tuotteessa on ollut yllättävän paljon hankalia kohtia. 95 % tuotteesta saatiin melko nopeasti tehtyä, mutta viimeistä 5 prosenttia jouduttiin hiomaan todella paljon. Haasteena oli erityisesti hinnan kohdallaan pitäminen, Eskola kertoo. Jokaisessa tuotteessa joutuu aina Martela-konsernissa yli kolmekymmentä vuotta työskennellyt Eskola on koulutukseltaan puuinsinööri. Eskola on ollut P.O. Korhosen toiminnasta kokonaisvastuussa ja vastannut mallistojen kehittämisestä vuodesta 1985 lähtien, jolloin Martela osti P. O. Korhosen osaksi yrityspalettiaan. tekemään kompromisseja. Gripin kohdalla jouduimme miettimään erityisesti ripustusmekanismia, jottei se naarmuttaisi pöydän pintaa. Tekniikan muuttumisen myötä Eskola on myös havainnut kiinnostavan piirteen tuotesuunnittelu prosessin yhteydessä. Nuoret suunnittelijat piirtävät useimmiten tietokoneella, minkä seurauksena saattaa tulla pettymyksiä mallinnusvaiheessa, sillä tietokoneen ruutu valehtelee jonkin verran käsin piirrettyyn verrattuna. Eli vaikuttaa sille, että perinteinen paperille piirretty luonnos voi edelleen vangita esineen hengen paremmin kuin tietokoneen tarkka mallinnus.
Huonekalukauppojen liikevaihto kasvoi TILASTOT Huonekalukauppojen liikevaihto kasvoi tammimaaliskuussa 2006 +8,3% edelliseen vuoteen verrattuna. Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Huonekalukaupan Liitto ry Liikevaihdon kasvu on tullut lähes kokonaan yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Alle viisi henkilöä työllistävien yritysten yhteinen liikevaihto ei ole kasvanut vuoden 2004 keväästä lähtien juuri lainkaan, mutta ei myöskään Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Huonekalukaupan Liitto ry merkittävästi laskenut. 19 Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Huonekalukaupan Liitto ry
TEKSTI JA KUVAT IRENE LAINE Työkuntoon KANNATTAA PANOSTAA Työhyvinvointia ei voi ostaa valmiiksi paketoituna edes hyvin varustetusta kaupasta eikä taitavinkaan konsultti voi sitä ruiskuttaa työyhteisön ylle. Työhyvinvointi syntyy yhdessä tehdystä työstä, johon kukin tekijä saa sanoa sanansa avoimesti ja rehellisesti, ja jossa kukin mieltää paikkansa ja tehtävänsä oikein. Konkreettisin osa työhyvinvointia on työyhteisön jäsenten hyvä fyysinen kunto. 20 TYÖHYVINVOINNIN eteen tehdään tässä maassa töitä hartiavoimin. Asialla on sekä viranomaisia että kaupallisia toimijoita. Kas, kun kaikki tietävät, että hyvin sekä fyysisesti että psyykkisesti voiva työntekijä on paljon tuottavampi kuin rokulikunnossa pinnistelevä, varjoaan pelkäävä reppana. Koko kansantalouden kannalta katsoen meidän kannattaa tukea toinen toistamme pysyäksemme kunnossa myös työelämässä. Pienyrittäjän liiketoiminnalle sekä oma että vähälukuisen työntekijäkunnan kunto on elämän ja kuoleman kysymys. Kaupan alalla myyntihenkilöstön on oltava joka aamu kaikin puolin tip top ja ilmeeltään iloinen. Ahdistunut ja leipääntynyt asiakaspalvelija ei ole innostava näky, ja selkäkipu ja yletön uupumus paistavat esiin väkinäisen hymyn takaa. Tekniikka kuntoon Kaupan alalla työn kuormittavuus ja työhyvinvointia vaanivat riskit vaihtelevat melkoisesti. Myöhään auki olevissa päivittäistavaramyymälöissä jopa fyysisen väkivallan uhka on konkreettinen, kun taas esimerkiksi lahjatavaroita tarjoavassa myymälässä tuskin tarvitsee pelätä edes ryöstäjiä, jollei kaupan ole kultaa ja hopeaa. Fyysiseen ergonomiaan liittyvät seikat ovat tärkeitä kaikessa työssä ja ne alkavat työtiloista ja -välineistä. Esimerkiksi kevyeltä näyttävä näyttöpäätetyö sisältää lukuisia sudenkuoppia rannevammoista alkaen. Tekniikan kehitys on vienyt yhä yksitoikkoisempiin liikesarjoihin monissa työtehtävissä. Toisaalta tekniset ratkaisut säästävät tämän päivän työntekijän monelta raskaalta työvaiheelta logistisissa prosesseissa. Silti edelleen on syytä ajoittain päivittää työpaikan fyysisen ergonomian yksityiskohtia ja saattaa ne hyvälle tolalle, olipa sitten kyse isoista tai pienistä seikoista. Ergonomiaa on niin nuorten tulokkaiden opastaminen raskaiden taakkojen järkevään nostamistekniikkaan kuin myymälän varaston asianmukainen järjestys. Henkistäkin ergonomiaa voi korjata Fyysisen työympäristön ja järkevien työtapojen tarkistaminen on helpompaa kuin henkisen työhyvinvoinnin varmistaminen. Työnantajan ja esimiesten velvollisuus on pitää huolta siitä, että työntekijät perehtyvät riittävästi tehtäviinsä ja selviytyvät niistä ilman ongelmia. Työelämän tutkimukset osoittavat vastaansanomattomasti, että parhaiten voivat työntekijät, jotka tuntevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä ja jotka tietävät selvästi oman tehtävänsä ja sen tavoitteet. Se pätee myös kaupan alalla ja yhtä hyvin pienissä kuin isoissakin työyhteisöissä. Vastuuta voi jakaa, ja parhaat tavat motivoida omia työntekijöitä saattavat selvitä niinkin yksikertaisella keinolla kuin kysymällä. Sekä fyysistä että psyykkistä työkykyä ylläpitävää eli tyky-toimintaa ja työhyvinvointia edistävää eli tyhy-toimintaa tuetaan yhteiskunnan taholta sekä monipuolisin neuvoin että myös taloudellisesti. Tietoa moninaisista mahdollisuuksista saa muun muassa työeläkevakuutusyhtiöistä ja Kelasta. Lähes jokaisella kurssikeskuksella, urheiluopistolla ja hotellilla tässä maassa on käytössä hyväksi kehittyneitä ohjelmaehdotuksia erikokoisten yritysryhmien virkistyspäivistä, kuntotesteistä, lajikokeiluista ja niin edelleen. Niitä kannattaa kysyä, eikä huoli pelätä joutuvansa kiipeämään kallioseinää tai benjinarun päähän roikkumaan. Hullut vuodet ovat tässäkin bisneksessä ohi ja tarjolla on järkeviä ja tavoitteellisia palveluja. Yrittäjälle kunto on kallis asia Usein kauppias muiden yrittäjien tapaan huolehtii paremmin henkilökunnastaan kuin itsestään. Varsinkin pienyrittäjältä unohtuu oman kunnon vaaliminen muiden kiireiden ja tavoitteiden alle. Yrittäjällä ei ole turvanaan työntekijöiden lakisääteistä työterveyshuoltoa, ja esimerkiksi yrittäjäjärjestön selvityksistä ilmenee yrittäjien huolestuttava välinpitämättömyys omasta kunnosta. Kuitenkin hyvä kunto ja kestävä terveys ovat yrittäjän tärkein resurssi, jota kannattaa huoltaa. Ennalta ehkäisevä toiminta tuottaa parhaan tuloksen, joten aikaa liikkumiselle ja psyykkistä kuntoa hoitavalle rentoutumiselle on syytä järjestää kiireisinäkin aikoina. Kiertokysely kauppiaiden keskuudessa paljastaa, että yrittäjyys on myös henkinen voimavara, joka tekee työpäivistä mielekkäitä ja antoisia. Toisaalta yrittäjäksi eivät lähde henkilöt, jotka jo luonnostaan valittelevat vaivojaan ja pitävät tärkeänä minuutintarkan työn ja vapaa-ajan erottelemista. Myönteisin kuva omasta työhyvinvoinnista on nuorilla yrittäjillä, jotka suorastaan nauttivat vapaaehtoisesti valitsemistaan haasteista. Elina Säpyskä on parin vuoden ajan toiminut myymälänhoitajana Punainen Rusetti -lahja- ja sisustustavaraliikkeessä Vantaalla. Punaisella Rusetilla on myös toinen myymälä Espoon kauppakeskus Sellossa. Kovasta työtahdista huolimatta Säpyskä ei koe kuntoaan uhatuksi, vaan nauttii työstään. Ihmeempiä rentoutumiskeinojakaan ei tarvita. Minulle riittää ainakin toistaiseksi hyvä kirja ja lenkki ulkona, ei siinä kummempaa tarvita. Työ on ajoittain toki raskasta, mutta myös antoisaa, Elina Säpyskä sanoo.