Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 766/2012 vp Akateemisten työnhakijoiden palveluiden turvaaminen pääkaupunkiseudulla Eduskunnan puhemiehelle Työ- ja elinkeinotoimistoverkostossa tapahtuu muutoksia, joista monet ovat hyviä ja perusteltuja mutta joista osaan liittyy huolenaiheita. Asiakaspalvelu jakaantuu kolmeen palvelulinjaan: työnvälitys- ja yrityspalveluihin, osaamisen kehittämisen palveluihin sekä tuetun työllistymisen palveluihin. Asuinpaikka ei enää sido asioimaan tietyssä TE-toimipaikassa. Poikkeuksen muodostavat palvelukeskusten asiakkaat. Uudenmaan alueella toimipaikkoja harvennetaan ja toimintaa keskitetään. Samalla lakkautetaan akateemisten työnhakija-asiakkaiden palveluun erikoistunut Helsingin TE-toimiston Kluuvin osatoimisto. Kluuvin TE-toimisto on tehnyt ansiokasta työtä. Sillä on ollut oma paikkansa akateemisten työttömien osaamiskeskuksena. Tulevat muutokset huolestuttavat, koska korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvussa. Esimerkiksi Helsingin alueen työttömistä joka neljäs on korkeakoulutettu. Korkea-asteen työttömyys on yleisempää kaupunkiseuduilla kuin harvaan asutuilla alueilla. Akateemisen koulutuksen saaneiden asema työmarkkinoilla on monilla tavoilla erilainen kuin ammatillisen koulutuksen saaneiden. Ammatillinen koulutus pätevöittää suoraan tiettyihin ammatteihin ja tehtäviin. Sen sijaan akateemisen tutkinnon suorittaneella monissa tapauksissa on niin sanottuja yleisiä valmiuksia ja alojen rajat ylittävää näkemystä, mutta ei useinkaan koulutusta mihinkään tiettyyn ammattiin. Jotkut säädetyn kelpoisuuden tuottavat korkeakoulututkinnot ovat tietenkin oma lukunsa. Ne akateemisesti koulutetut, joilla ei ole säädettyä kelpoisuutta juuri tiettyihin tehtäviin, ovat työnhakutilanteessa aivan omanlaistensa haasteiden edessä, ja näiden asiakkaiden tehokas palveleminen vaatii kokemusta ja erityistä osaamista myös TE-toimistolta. Kluuvin TE-toimisto on rakentanut verkostoja mm. järjestöjen ja korkeakoulujen kanssa. Näiden toimijoiden näkökulmasta se on ollut yksi yhteistyökumppani, jolla on ollut selkeä toimenkuva. Uudessa mallissa osaaminen ja kontaktirajapinnat saattavat hajota usealle eri taholle. On siten olemassa riski, että akateemisten työnhakija-asiakkaiden auttamisen toimintaedellytykset pääkaupunkiseudulla heikkenevät. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus tekee varmistaakseen, että pääkaupunkiseudun akateemisten työnhakijoiden palvelutaso ei heikkene TEtoimipaikkojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä? Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2012 Sanna Lauslahti /kok Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sanna Lauslahden /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 766/2012 vp: Mitä hallitus tekee varmistaakseen, että pääkaupunkiseudun akateemisten työnhakijoiden palvelutaso ei heikkene TEtoimipaikkojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa Uudenmaan TE-toimiston toimipaikkaverkkoa koskevat suunnitelmat kuluvan vuoden loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) tulossopimuksen yhteydessä. Uudenmaan TE-toimisto on valtakunnallisen työ- ja elinkeinopalveluja (TE-palvelu) koskevan uudistuksen mukaisesti toteutettu hallinnollinen TE-toimisto, joka aloittaa täysimääräisen toimintansa 1.1.2013. Samalla lakkautetaan Uudenmaan alueen nykyiset TE-toimistot. Valtaosa nykyisistä TE-toimistoista jatkaa kuitenkin toimintaansa Uudenmaan TE-toimiston toimipaikkoina. Uudenmaan ELY-keskuksen tekemän toimipaikkasuunnitelman mukaisesti nykyisistä Helsingin TE-toimistojen toimipaikoista Haapaniemi, Kamppi, Kluuvi ja Malmi suljetaan sopivina ajankohtina vuokrasopimusten ehdot huomioon ottaen. Uuden TE-toimiston Helsingin toimipaikat sijoitetaan Itäkeskukseen, Pasilaan sekä Ruoholahteen tai keskustaan vuosien 2014 2015 aikana. Kaikilla toimipaikoilla palvelee lisäksi rekrytointikeskus, joka mahdollistaa yritysten rekrytointitilaisuudet ja muun yhteistyön yritysten kanssa. Kluuvin TE-toimisto on perustettu 1990-luvun alun lama-aikana, jolloin TE-toimistot vastaanottivat aikaisempaa enemmän akateemisia työttömiä. Sähköisiä palveluja ei tuolloin ollut, ja Työlinja-puhelinpalvelu oli vasta syntymässä. Kluuvin TE-toimiston palvelut olivat ja ovat edelleen samoja lakisääteisiä palveluja kuin muidenkin TE-toimistojen palvelut. Akateemisia työnhakijoita koskeva erikoistumistehtävä on näkynyt erityisesti Kluuvin TE-toimiston sijainnissa Helsingin yliopiston kampusalueen tuntumassa sekä sidosryhmätyöskentelyssä järjestöjen, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Vuosien varrella ja työ- ja elinkeinohallinnon verkko- sekä puhelinpalveluiden kehittyessä Kluuvin TE-toimisto on saanut myös kielteistä asiakaspalautetta siitä, ettei erikoistuminen näy palveluissa. Lisäksi Kluuviin TE-toimiston virkailijat ovat viestineet, etteivät he kykene riittävästi tarjoamaan asiantuntemustaan tavanomaisilta toimiston rutiineilta kuten jonon hoitamiselta ja työnhaun uusimisilta. Käytännössä akateemiset työnhakijat ovat osoittautuneet heterogeeniseksi ryhmäksi, joka jakautuu TE-palvelu-uudistuksen mukaisille palvelulinjoille kuten muutkin työnhakijat. Akateemisista osa valmistuu ammattiin ja on suoraan valmis työmarkkinoille, toiset tarvitsevat ammatillisen osaamisensa lisäämistä ja tukea tavoitteiden ja vaihtoehtojen selvittämisessä. Lisäksi akateemisissa on niitä, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja moniammatillista palvelua työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, ettei akateemisten työnhakijoiden oma toimisto ole enää perusteltu aikana, jolloin valtaosa työmarkkinoille valmiista uuden työnvälitys- ja yrityspalvelulinjan asiakkaista käyttää mieluiten verkko- ja puhelinpalvelua. 2

Ministerin vastaus KK 766/2012 vp Sanna Lauslahti /kok Osaamisen kehittämispalvelulinjan ja tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaina olevat akateemiset tarvitsevat ja saavat aikavaraukseen perustuvaa yksilöllistä palvelua, jota voidaan tarjota samoista toimipaikoista akateemisille ja eiakateemisille työnhakijoille. Uudenmaan TE-toimiston suunnitelmissa Kluuvin TE-toimistossa kertynyt kokemus ja asiantuntemus hyödynnetään akateemisten asiakkaiden hyväksi siten, että osa palvelulinjojen asiantuntijoista erikoistuu akateemisten palveluihin. Akateemisia palvelevat asiantuntijat muodostavat pääkaupunkiseudulla verkoston, ja he osallistuvat verkostoyhteistyöhön järjestöjen, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Tämä verkosto kokoontuu säännöllisesti ja verkoston osaamisesta pidetään huolta. Tavoitteena on akateemisten yhdenmukainen ja laadukas palvelu pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Uudellamaalla. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää Uudenmaan ELY-keskuksen TE-toimistoverkkoa koskevaa suunnitelmaa valtakunnallisten linjausten mukaisena ja perusteltuna. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan akateemiset työnhakijat saavat Uudenmaan TE-toimistossa vähintään yhtä hyvää palvelua kuin nykyisinkin. Parhaimmillaan TE-palvelu-uudistuksella ja eri palvelulinjojen avulla pystytään vastaamaan entistä paremmin ja entistä kustannustehokkaammalla tavalla akateemisten työnhakijoiden joukon yksilöllisiin tarpeisiin. Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2012 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 766/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Sanna Lauslahti /saml: Vad ämnar regeringen göra för att säkerställa att nivån på den service som ges akademiska arbetssökande i huvudstadsregionen inte sjunker i samband med omorganisationen av arbets- och näringsbyråernas verksamhetsställen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbets- och näringsministeriet kommer att fastställa planerna angående nätverket av verksamhetsställen för Arbets- och näringsbyrån i Nyland i samband med det resultatavtal som ingås med Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland före utgången av det innevarande året. I enlighet med den riksomfattande reformen av arbets- och näringstjänster ska Arbets- och näringsbyrån i Nyland utgöra en administrativ arbetsoch näringsbyrå som inleder sin verksamhet i full skala den 1 januari 2013. Samtidigt ska de nuvarande arbets- och näringsbyråerna inom Nylandsregionen dras in. Merparten av de nuvarande arbets- och näringsbyråerna fortsätter dock sin verksamhet som verksamhetsställen inom Arbets- och näringsbyrån i Nyland. Enligt den plan för verksamhetsställen som gjorts upp av Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland ska Helsingfors arbets- och näringsbyrås nuvarande verksamhetsställen i Aspnäs, Kampen, Gloet och Malm stängas vid ett lämpligt tillfälle med beaktande av villkoren i hyreskontrakten. Den nya arbets- och näringsbyråns verksamhetsställen i Helsingfors ska förläggas till Östra Centrum, Böle samt Gräsviken eller Helsingfors centrum åren 2014 2015. På samtliga verksamhetsställen finns det dessutom ett rekryteringscentrum som möjliggör ordnandet av rekryteringstillfällen och annat samarbete med företag. Gloets arbets- och näringsbyrå grundades under den ekonomiska lågkonjunkturen på 1990-talet då arbets- och näringsbyråerna fick ta emot fler arbetslösa akademiker än tidigare. Dåförtiden fanns det inga elektroniska tjänster, och telefontjänsten Jobblinjen befann sig på planeringsstadiet. De tjänster som arbets- och näringsbyrån i Gloet tillhandahöll och fortfarande tillhandahåller är samma lagstadgade tjänster som tillhandahålls vid andra arbets- och näringsbyråer. Den specialisering på akademiska arbetssökande som arbets- och näringsbyrån i Gloet haft som sin uppgift har markerats särskilt genom byråns läge i närheten av Helsingfors universitets campusområde samt i samarbetet med intressentgrupper, dvs. organisationer, universitet och högskolor. Under årens lopp och när arbets- och näringsförvaltningens webb- och telefontjänster har utvecklats har arbets- och näringsbyrån i Gloet också fått ta emot negativ kundrespons som gått ut på att specialiseringen inte syns i deras service. Dessutom har tjänstemännen vid Gloets arbets- och näringsbyrå signalerat att de inte i tillräcklig utsträckning kan erbjuda arbetssökande sin sakkunskap på grund av att de sedvanliga rutinerna på byrån, såsom förkortning av kön och förnyelse av jobbsökningar, ska skötas. Arbetssökande med akademisk bakgrund har i praktiken visat sig vara en heterogen grupp som på samma sätt som de övriga arbetssökandena kan fördelas på de servicelinjer som inrättats i samband med reformen av arbets- och närings- 4

Ministerns svar KK 766/2012 vp Sanna Lauslahti /kok tjänsterna. En del av akademikerna blir klara med sin yrkesutbildning och placerar sig direkt på arbetsmarknaden, medan andra bör förbättra sitt yrkeskunnande och behöver stöd för att klarlägga sina mål och utreda befintliga alternativ. Bland akademikerna finns det dessutom sådana som är i behov av individuellt stöd och yrkesövergripande service för att kunna få arbete på den öppna arbetsmarknaden. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland anser att det inte längre är motiverat med en egen byrå för akademiska arbetssökande vid en tidpunkt då merparten av de kunder hos den nya arbetsförmedlings- och företagsservicelinjen som är beredda att komma ut på arbetsmarknaden helst använder sig av webboch telefontjänsten. De akademiker som är kunder hos linjerna för kompetensutvecklingstjänster och tjänster som stöder sysselsättning behöver och får individuell service som baserar sig på tidsbeställning och som kan tillhandahållas både akademiska och icke-akademiska arbetssökande vid samma verksamhetsställen. Enligt de planer som arbets- och näringsbyrån i Nyland har ska den erfarenhet och sakkunskap som personalen vid Gloets arbets- och näringsbyrå skaffat utnyttjas till förmån för de akademiska kunderna så att en del av de experter som arbetar vid servicelinjerna specialiserar sig på att betjäna akademiker. De experter som ska betjäna akademiska arbetssökande inom huvudstadsregionen bildar ett nätverk och deltar i nätverkssamarbetet med organisationer, universitet och högskolor. Nätverket har regelbundna träffar och nätverkets kunnande hålls à jour. Målet är att akademiker ska få enhetlig och högkvalificerad service inom både huvudstadsregionen och det övriga Nyland. Arbets- och näringsministeriet anser att den plan för nätverket av arbets- och näringsbyråer som Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland gjort upp ligger i linje med de riksomfattande riktlinjerna och att den är motiverad. Enligt arbets- och näringsministeriets åsikt kommer akademiska arbetssökande att få minst lika bra service av arbets- och näringsbyrån i Nyland som de får nuförtiden. I bästa fall kan man tack vare reformen av arbets- och näringstjänster och inrättandet av de olika servicelinjerna på ett bättre och mer kostnadseffektivt sätt än tidigare tillgodose de individuella behoven hos akademiska arbetssökande. Helsingfors den 29 oktober 2012 Näringsminister Jyri Häkämies 5