Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia luonnos 9.2.2007
EU:n tavoitteet ovat vaativia - Ilmakehän lämpeneminen pysäytetään kork. + 2 C - Edellyttää teollisuusmaissa 15-30%:n päästövähennyksiä v. 2020 mennessä v.1990 tasosta.
Pohjoismaisten kaupunkien kasvihuonekaasupäästöt
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiatyö käsittelee kasvihuonekaasujen vähentämistä ei ilmanlaatua tai epäpuhtauksia. Liikenteen pakokaasut Katupöly Energiantuotanto Kaukokulkeuma
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian valmisteluprosessi Taustaa Käsitteet Khk -päästöjen laskenta Tavoite Toimintalinjat Keinot Valmisteluvaihe Taustaraportti Strategialuonnos NYT Lausuntovaihe Ilmastostrategia Aiesopimus TOP 10 Kaupunkien valitsemat keinot kasvihuone päästöjen vähentämiseen YTV Työryhmät: Järjestöt Kaupunkien asiantuntijat YTV:n hallitus Työryhmät ja Työseminaarit: Kaupunkien virkamiehet eri sektoreilta PKS Kaupunkien hallitukset Ministeriöt Järjestöt Energia-ala ym YTV:n hallitus PKS kaupungit Valtio Tutk.& tuotekeh 2006 2007 2008
Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla Eniten päästöjä aiheuttavat: Lämmitys, sähkönkulutus ja liikenne
Liikennevälineiden energiankulutus (Mj/hkm)
Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden 1 %:n kasvu vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä n. 0,6 % Henkilöauto- ja joukkoliikennematkojen määrän ja osuuksien kehitys vuodesta 1966 vuoteen 2005 pääkaupunkiseudulla Joukkoliikenteen osuus 38 % v.2005
Joukkoliikenteen osuus matkoista Helsingin kantakaupungissa Julkisen liikenteen osuus (%) 100 75 50 25 0 63 63 61 61 62 1986 1990 1995 2000 2005
Liikenteessä vuosittain kulutettu polttoaine
Aluetehokkuus pääkaupunkiseudulla alhainen kantakaupungin ulkopuolella. Espoo Kauniainen Vantaa Helsinki Aluetehokkuus k-m2/maa-alue ruuduissa (250x250)
Strategian valmistelu yhteistyössä kaupunkien viranhaltijoiden kanssa Lähtökohtana ovat olleet kaupungin eri toimialojen päätäntävallassa olevat keinot. Pks-kaupunkien omat eri sektoreiden asiantuntijat. Mahdollisia keinoja on kehitetty sektoreittain ja toimintalinjoittain. Asiantuntijaryhmät ja työseminaarit
Ilmastonmuutoksen torjunta on keskeinen osa kaupunkien suunnittelua ja päätöksentekoa
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kehitys Pääkaupunkiseudulla on tavoitteena alentaa asukaskohtaista energiankulutusta kaudella 1990-2030 niin, että kasvihuonekaasupäästöt voidaan minimoida. Tavoitteena on pudottaa asukasta kohden syntyvät päästöt vuoden 2004 tasosta 6,3 tonnia CO 2 ekv. tasolle 4,3 tonnia CO 2 ekv. vuonna 2030. Tarkastelujaksolla 1990-2030 tämä tarkoittaa 39 prosentin päästövähennystä. Kasvihuonekaasupäästö päästöt asukasta kohden
Pääkaupunkiseudun ilmastovisio Energiatehokkuuden ja luonnonvarojen säästävän käytön paraneminen johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen Tarkennettu teemakohtaisilla visioilla: Liikennevisio Maankäyttövisio Rakennusvisio Sähkövisio Energiatuotannon ja jakelun visio Kulutus ja jätevisio
Sähkövisio Liikennevisio Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Liikenteen khk-päästöt ovat vähentyneet ainakin 20%. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia. Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energia-tehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttö - aste. Kunta toimii esimerkkinä. Energiatehokkuuden ja luonnonvarojen säästävän käytön paraneminen johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Rakennusvisio Maankäyttövisio 15.12.2006 YTH Kulutus- ja jätevisio Kuluttaminen on kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja asukasmäärään on pienentynyt. Lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuotanto on kilpailukykyistä ja ominaispäästöiltään edullista sekä pääasiassa yhdistettyä. Energiantuotannon ja jakelun visio
Julkishallinnon keinot ovat ohjausta haluttuun suuntaan Strategialuonnoksessa esitettävät mahdolliset keinot lähtevät julkisesta ohjauksesta, jota kunnat voivat toiminnassaan harjoittaa tai ottaa huomioon: Suunnitteluohjaus Oikeudellishallinnollinen ohjaus Tiedollinen ohjaus Taloudellinen ohjaus Sopimusohjaus
Keinovalikoima on monipuolinen. 1. Kannustavat ja palkitsevat toimet Palkitseminen informaatio ja koulutus ei-rahalliset edut esim. parkkivapautus kunnan oma esimerkki: -revolving funds (esim. asetetaan energian käytön tavoitetaso ja alittamisesta saatu säästö ko. yksikön käyttöön) 2. Markkinavoimat ja mekanismit (markkinaehtoisuus, kilpailu, ostovoima) energiamerkinnät, julkiset hankinnat, yhteishankinnat teknologiakilpailut, energiapalveluyritysten toiminta-edellytysten parantaminen, välilliset hyödyt, katselmukset, sopimukset, WWF Green-office kampanja, Kioto- sopimus, joustomekanismit vaikuttaminen pks-omisteisten yhtiöiden kautta 3.Rankaisevat toimet (erityisesti.negatiivisesta toiminnasta tai ylitykset) maksut, sakot, sanktiot, verot, mustat listat, häpeä 4. Säädökset lainsäädäntö Lähde: Peter.Lund 11/2006
Yleiset toimintalinjat ja ehdotuksia keinoiksi a) Vaikutetaan valtakunnan ja kansainvälisen tason päätöksentekoon b) Luodaan eri hallinnonalojen yhteistyökäytännöt khk-päästöjen vähentämiseksi sekä kehitetään seudun kaupunkien yhteistyötä Ilmastostrategia kaupunkien ohjelmiin ja johtamisjärjestelmiin c) Kaupungit toimivat esimerkkeinä ja edelläkävijöinä Kaupunkien oma aktiivinen toiminta khk-päästöjen vähentämisessä. Ulkoinen ja sisäinen tiedotus esimerkillisestä toiminnasta Uusien toimintamallien ja hankkeiden pilotointi d) Ilmastonmuutos ja sen torjunta opetukseen ja koulutukseen Ilmastonmuutos- ja energiansäästötiedon lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa Energiansäästöohjeet työntekijöiden perehdyttämisessä ja kouluttamisessa
Liikenteen toimintalinjat ja ehdotuksia keinoiksi a) Vaikutetaan liikkumisen kysyntään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa Liikkumisen hinnoittelu, joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn edistäminen Joukkoliikenteen turvallisuuden ja miellyttävyyden sekä reaaliaikaisen informaation kehittäminen Turvalliset ja miellyttävät kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille Turvallista pyörien pysäköintitilaa asemien yhteyteen Mitoitusnormit pyörien pysäköintipaikotukselle asemakaavoituksessa b) Vähennetään kaupungin omia liikenteen päästöjä Vähäpäästöisyys määritellään ja asetetaan hankintakriteeriksi. c) Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä edistetään Vähäpäästöisiä ajoneuvoja suosiva taloudellinen ohjaus Ajoneuvojen päästöihin perustuvat ympäristövyöhykkeet
Maankäytön toimintalinjat ja ehdotuksia keinoiksi a) Yhdyskuntarakennetta eheytetään Seudun maankäytön ja liikenteen (PLJ) yhteinen aiesopimus Laaditaan pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen yleiskaava. Maankäytön ja liikenteen yhteinen toteuttamisohjelma Raideliikenneasemien lähialueiden tehostettu kaavoitus ja toteuttaminen. Kunnallistekniikan piirissä olevien rakentamattomien tonttien käyttöönoton tehostaminen (omistajatietojen helppo saatavuus, kiinteistöveron korotus), Kasvihuonepäästöarvioiden laatiminen osana yleiskaavojen ja merkittävien asemakaavojen vaikutusten arviointia. b) Luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuotannon lisäämiselle Uusiutuvan energiantuotannon huomioon ottaminen kaikilla kaavatasoilla Kaukolämmön paluuvesien hyödyntäminen matalaenergiakortteleiden / -kaupunginosien lämmitykseen ja katujen lämmitykseen
Sähkönkulutus: toimintalinjat ja ehdotuksia keinoiksi a) Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuuden paranemista tukevaksi Laaditaan yhtenäiset hankinta- ja kilpailuttamisohjeet Ulkovalaistuksessa ja sen ohjauksessa otetaan käyttöön uusinta teknologiaa b) Parannetaan energiakustannusten kohdistamista kuluttajaan ja siihen liittyvää tiedonsaantia Sähkön kulutusmittarointia kehitetään ja laajennetaan Energialaskutus perustumaan todelliseen kulutukseen c) Tiedotus Jatketaan ja parannetaan kouluissa ja päiväkodeissa pidettäviä valistuskampanjoita. Käynnistetään valistuskampanjoita henkilöstölle
Rakentamisen toimintalinjat ja ehdotuksia keinoiksi 1 a) Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta Elinkaarikustannukset ohjaavat kunnan omaa suunnittelua ja rakentamista Energiatehokkuuden huomioonottavia suunnittelu- ja toteuttamisohjeita Uuden teknologian koehankkeita mm. matalaenergiarakennukset b) Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta Laaditaan suunnittelu- ja rakentamistapaohjeet peruskorjaushankkeille. Osall. korjausrakentamisen uuden teknologian kehitt. ja koerakentamiseen Jatketaan ja kehitetään kaupunkien omien rakennusten energiakatselmuksia ja säästöinvestointien toteuttamista. Kehitetään ja ylläpidetään erilaisia energiatehokkuusinvestointeihin motivoivia rahoitus- (esim. säästötakuut ) ja avustusmenettelyjä Kaupunkilaisille ja kaup. työntekijöille tietoa rakennusten energiankulutuksesta ja -säästöstä
Rakentamisen toimintalinjat ja ehdotuksia keinoiksi 2 c) Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen Laaditaan ohjeita/esitteitä sekä tiedotetaan eri lämmitys- ja jäähdytystapojen vaikutuksista elinkaarikustannuksiin rakennusluvan ym. yhteydessä. Ylläpidetään ja kehitetään erilaisia energiatehokkuusinvestointeihin motivoivia rahoitus- ja avustusmenettelyjä (säästötakuut) ja tiedotetaan niistä tehokkaasti. d) Ylläpidon kehittäminen ja parantaminen Kiinteistön hoitohenkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja tuetaan heidän ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä. Huoltokirja otetaan entistä aktiivisempaan käyttöön ja hyödynnetään sen tuomia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamisessa. Kulutusmittarointia kehitetään siten, että energiakustannukset voidaan kohdistaa todellisina kulutuksen aiheuttajalle. Uutta informaatio- ja kiinteistön valvonta- ja ohjausteknologiaa kehitetään, otetaan käyttöön ja hyödynnetään ylläpidossa ja energiankulutuksen analysoinnissa
Kulutusta ja jätteitä koskevat toimintalinjat ja ehdotuksia keinoiksi 1 a) Kaupunkien hankinnoissa edistetään materiaalitehokkuutta Hankintojen koko elinkaaren aikaisten ympäristöpäästöjen ja materiaalitehokkuuden huomioiminen valintaprosessissa. Hankintamallin kehittäminen työkaluksi kaupungeille b) Valistetaan kuntalaisia jätteen synnyn ehkäisyssä Liitetään jätteen synnyn ehkäisyasiat osaksi päiväkotien kasvatussuunnitelmia ja koulujen opetussuunnitelmia. c) Teollisuuden valvonnassa kiinnitetään huomioita jätteen synnyn ehkäisyyn Velvoitteita jätteen synnyn ehkäisylle teollisuuden ympäristölupiin.
Kulutusta ja jätteitä koskevat toimintalinjat ja ehdotuksia keinoiksi 2 d) Palvelutoiminnan jätteiden synnyn ehkäisyä jatketaan Kyselyt palvelualojen yrityksille vuosittaisista jätemääristä ja tietojen analysointi Petra-jätevertailussa. Vuosittainen Luonnonvarojen säästäjä -palkinnon jako. e) Materiaalikierrätystä tehostetaan Kehitetään hyötykäyttöjakeiden keräystä ja lisätään tarvittaessa uusia lajitteluvelvoitteita jätehuoltomääräyksiin. Jäteneuvonta syntypaikkalajittelun tehostamiseksi. Jätteen keräyksen logistiikan optimointi ja vähäpäästöisten liikennepolttoaineiden käyttö jäteautoissa. f) Jätteen käsittelyratkaisuissa huomioidaan kaikki elinkaaren aikana syntyvät päästöt
Energiantuotannon ja jakelun toimintalinjat ja ehdotetut keinot 1 a) Tiivistyvän kaupunkirakenteen mahdollisuuksia käytetään hyväksi Yhteistuotantoa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Käytetään parasta mahdollista tekniikkaa ja optimointia Selvitetään kaukolämmön paluuvesien hyödyntämistä (esim. matalaenergiakohteet, jätevesilietteen lämmitys, jäähdytys) Selvitetään hukkalämpökohteita ja lämmön talteenottomahdollisuuksia pienissä (esim. jäähallien jäähdytyksen lauhdelämpö) ja suurissa (esim. jätevedenpuhdistamot) kohteissa Auditoinnit, energiakatselmukset ja aloitepalkkiot Kaukojäähdytysverkoston laajennus ja korvataan kiinteistöjen erillisiä jäähdytyslaitteita.
Energiantuotannon ja jakelun toimintalinjat ja ehdotetut keinot 2 b) Keskitetty energiantuotanto tiukentuvan päästökaupan ohjaukseen Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ja niillä tuotetun sähkön tarjoaminen asiakkaille. Kivihiilen ja maakaasun puhtaan teknologian käyttöä edistetään. Kivihiiltä ja maakaasua korvataan pääkaupunkiseudun alueella osittain jäteperäisillä polttoaineella ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä (esim. tuulivoima, biovoima, aurinkosähkö). c) Hajautetun energiantuotannon ekotehokkuutta edistetään ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään Kaukolämpöverkon ulkopuolella edistetään uusiutuvien energialähteiden ja muiden vähäpäästöisten lämmitystekniikoiden käyttöönottoa. Kuntakohtaiset ja seudulliset potentiaalikartoitukset uusiutuvista energialähteistä ja hyödyntämismahdollisuuksista
Energiantuotannon ja jakelun toimintalinjat ja ehdotetut keinot 3 d) Kaukolämpöverkkoa laajennetaan Verkon epäedullisia reunaehtoja selvitetään ja poistetaan. laajentamista markkinoidaan aktiivisesti e) Lisätään energiansäästöneuvontaa ja tutkimusta Jatketaan energiansäästökoulutusta ja viestintää kouluissa sekä osallistutaan valistuskampanjoihin Kaukolämmön ja sähkön reaaliaikaisen kulutustiedon kehittäminen ja hyödyntäminen kaikissa kiinteistöissä. Sisälämpötilojen mitoitusohjeistusta ja neuvontaa Kuluttajahinnoittelun kehittäminen esim. energiaruuhkamaksu
Mahdollisia Top 10 keinoja esimerkit arviointiraportista PKS kuntien oman energiankulutuksen ja khk-päästöjen vähentäminen Hankintamenettely Kivihiilen korvaaminen kierrätyspolttoaineella ja ekosähköllä Energian käytön tehostaminen kaikilla tasoilla Raideliikenne ja biopolttoaineet Pientalojen lämmitysjärjestelmät Informaatiotoimet Motivaatiotoimet Elinkaariajattelu ja ekoalueet Seuranta ja tilastointi Lähde P.Lund 11/2006
Miten toimintalinjoista ja keinoista tulee tekoja? > Kaupungit esittävät ja valitsevat Kaupunkien esittämistä tai valitsemista TOP -10 keinoista voidaan valita kh- kaasujen vähentämiseen tähtäävät yhteiset hankkeet. Selvitetään edellytykset projektien tutkimus-ja tai tukirahoituksen saamiseksi ja kumppanit. Aiesopimuksen pohjalta kootaan projektit kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien hankkeiden toteuttamiseksi. Tulokset mitataan jatkuva seuranta.
Ilmastostrategia käsittely polku seuraa Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän PLJ 2007:n käsittelyä. 2006 2007 2008 Taustaselvitykset Ilmastostrategialuonnos + vaikutusarvio Lausunnot Ilmastostrategian hyväksyminen Aiesopimus PKS ilmastostrategia
Kohti kaupunkien yhteistä ilmastostrategian sateenvarjoa 9.2.2007 7.2.2007 Irma Irma Karjalainen Karjalainen