1(5) TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. Yleistä Lohjan seudun mielenterveysseura ry on perustettu vuonna 1993. Seuramme on Suomen Mielenterveysseuran jäsenjärjestö. Jäsenmäärämme on noin 200 ja olemme yksi suurimmista Suomen Mielenterveysseuran jäsenjärjestöistä. Seurassamme toimii palkattuna vakituinen tukihenkilökoordinaattori sekä puolipäiväinen erityisesti tukikoirakkotoiminnasta vastaava työntekijä, 30 koulutettua tukihenkilöä, 25 tukikoirakkoa sekä vaihteleva määrä muita aktiivisia vapaaehtoistoimijoita. 2. Päämäärä Seuran päämäärä on edistää ja ylläpitää mielenterveyttä Lohjan alueella. Kansalaisjärjestönä haluamme tarjota vapaaehtoistyön muodossa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia mielenterveyden alalla. 3. Tavoitteet Toiminamme tavoitteet: 1. Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen 2. Mielenterveystietoisuuden lisääminen 3. Tukimuotojen ylläpitäminen ja kehittäminen 4. Kehitysprojektien ylläpitäminen 5. Resurssien turvaaminen 3.1. Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Järjestämme aktivoivia tukitoimia ensisijassa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, mutta myös erilaisissa tilapäisissä arjen ongelmissa apua tarvitseville. Tavoitteenamme on auttaa tuettavia selviytymään itsenäisesti arjessaan tarvitsematta hakeutua raskaampien hoitomuotojen pariin ja tukea heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Korostamme näkemystä mielenterveydestä voimavarana ja opittavissa olevina elämäntaitoina, joiden tukemisessa vertaistuella voi olla merkittävä rooli. 3.2. Mielenterveystietoisuuden lisääminen Haluamme vaikuttaa mielenterveyden huomioimiseksi yhteiskunnassa ja olla mukana mielen hyvinvointi -käsitteen tutuksi tekemisessä. Toimistomme, Hyvän mielen maja, on viikottain avoinna jäsentemme ja vapaaehtoistemme lisäksi kenelle tahansa kiinnostuneelle. Järjestämämme yleisötilaisuuksia mielenterveysasioista esim. luentojen muodossa. Mielen kuntokoulu yhteistyössä Hiiden opiston kanssa on jo perinteikäs yleisöluentosarja, jota on tarkoitus jatkaa. Seuran avoimiin oviin ovat kaikki tervetulleita ja osallistumme paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin yhdessä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Niissä teemme seuramme toimintaa tunnetuksi, jaamme tietoa mielenterveydestä, hankimme jäseniä ja vapaaehtoisia sekä myymme mielenterveysseuran tuotteita ja järjestämme arpajaisia ym. varainhankintaa. Järjestämme edelleen Suomen Mielenterveysseuran tuella ohjelmallisia yleisötapahtumia seuralle ajankohtaisista aiheista. Viime vuonna alkanutta Hyvää mieltä kulttuurista -viikkoa
2(5) vietetään tänäkin vuonna ja 10.10. vuosittaisen maailman mielenterveyspäivän paikallinen tilaisuus on tarkoitus järjestää. Yhteistyön tiivistäminen median, yritysten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa antaa seuralle mahdollisuuden viedä mielen hyvinvoinnin viestiä eteenpäin. Verkostoituminen kaiken kaikkiaan on seuralle tärkeää. Kotisivuillamme tiedotamme seuran toiminnasta ja käytämme myös hyödyksi muuta sosiaalista mediaa. Osallistumalla Suomen Mielenterveysseuran järjestämiin eri tilaisuuksiin, kuten aluefoorumit, tukityön alueryhmä ym. saamme tuotua lisätietoa mielenterveydestä seuralle ja sen toimijoille. Samoin osallistuminen valtakunnallisesti ja paikallisesti alalla tapahtuviin seminaareihin ja koulutuksiin lisää mielenterveystietoutta Lohjan alueella. Haluamme toimia arvovaikuttajana alueellamme. 3. 3 Tukimuotojen ylläpitäminen ja kehittäminen 3.3.1 Yleistä Seura ylläpitää ja koordinoi erilaisia vapaaehtoisia tukimuotoja. Tukimuotojen kehittämisessä seuran on vastattava yhteiskunnan muutokseen. Kaikki vapaaehtoiset eivät ole valmiita sitoutumaan niin pitkäksi aikaa kuin esim. yksilötukisuhde vaatii. Näin ollen on löydettävä uusia tuki- ja toimintamuotoja, jotka vastaavat sekä vapaaehtoisten että tuettavien tarpeita. Yhteistyötä eri tukimuodoissa lisätään, erityisesti yhteistyökumppanuutta koulujen ja Lohjan Klubitalon kanssa kehitetään uudelleen. 3.3.2 Tukimuodot Perinteisin tukimuodoista on yksilötukisuhteet, jossa tukihenkilö kulkee rinnalla tuettavan kanssa määräaikaisesti. Tukihenkilöpyyntöjä tulee mm. Lohjan kaupungin nuorten tuki- ja neuvontakeskus Linkistä, psykiatrisilta hoitoyksiköiltä, päihdeklinikalta, asumispalveluista, omaisilta ja tuettavilta itseltään sekä Lohjan perusturvan työntekijöiltä. Ryhmätoiminta on toinen perinteinen työmuoto, jota on pyritty lisäämään. Useat tuettavat ovat eristyneitä sosiaalisista kontakteista ja ryhmistä löytyvä vertaistuki on todettu toimivaksi. Suljettuja ryhmiä, joissa osallistujilla on samankaltaisia tavoitteita, jatketaan. Avoimiin ryhmiin, jotka ovat vastanneet enimmäkseen yksinäisyyteen, etsitään uusia ajankohtaisia sisältöjä. Pyrimme vuoden aikana kohdentamaan ryhmiä erityisesti lapsille ja nuorille (1-2 ryhmää) sekä miehille (1-2 ryhmää). Tavoitteena on saada toimintaan 6-8 ryhmää sekä syksyisin että keväisin. Suunnitteilla on, että tukihenkilöt vierailevat pareina tai ryhmissä asumispalveluyksiköissä. Samoin tuettavien toiveena on ollut, että 2-3 tukihenkilöä tuettavineen kokoontuisivat välillä yhdessä erilaisten toimintamuotojen merkeissä. Tämä lisäisi asiakkaiden sosiaalisia kontakteja ja toimisi vertaistukena. Päivystäminen valtakunnallisessa kriisipuhelimessa on toimiva tukimuoto. Ennakoimattomuus puhelujen sisällöstä on suurin haaste toiminnassa, johon vastataan koulutuksella ja työnohjauksella. Toimintaa jatketaan päivystämällä kerran joka viikko ja joka toinen viikko kaksi kertaa. Omille jaloille -tukihenkilötoiminta. Toimimme Takuu-säätiön kouluttamina tukihenkilöinä ylivelkaantuneille. Tarjoamme ensiapua talousvaikeuksissa ja ohjaamme heidät tarvittaviin palveluihin. Seuralla on 7 tähän koulutettua tukihenkilöä ja toiminta pyritään vakiinnuttamaan vuoden 2015 aikana. Uusin tukimuoto on Tukinet -verkkoneuvonta, missä voi käydä kahdenkeskeisiä ja luottamuksellisia keskusteluja tuettavan kanssa. Koulutus tähän toimintaan on aloitettu ja tämä tukimuoto tulee lisääntymään toimintavuoden aikana
3(5) Hyvinvointitreenejä toteutetaan Hiiden opiston kanssa uudelle kohderyhmälle lapsiperheiden hyvinvointitreenien merkeissä. Liikuntaryhmiä monipuolistetaan, keilailuryhmän lisäksi on suunnitteilla muutakin liikunnallista toimintaa vapaaehtoisten tarpeiden mukaan. Vakiintunut tukikoirakkotoiminta yhdistää tukihenkilöiden harrastukset ja hyvinvoinnin tukemisen. Tukikoirakot järjestävät suosituiksi tulleita koirakävelyitä, pitävät koirakahvilaa, vierailevat laitoksissa sekä järjestävät ryhmätoimintaa. Keväällä aloitettu kokeilu lukukoiran vierailuista kahdessa koulussa (Metsola, Ojamo) jatkuu seuraavan lukuvuoden 2h/koulu/vk. Tavoitteena on tarjota rentouttava lukukokemus 1-2 luokkalaisille, sekä aikataulujen rajoissa poimia mukaan tuettavaksi myös ns. etuluokkalaisia eli erityisen tuen tarpeessa olevia alakouluikäisiä lapsia. Tutkimme mahdollisuutta tukikoirien vierailuihin lastensuojelun toimipisteissä Hyvän kasvun koti Silmulassa sekä Outamon oppilaskodissa. Osapäiväinen toiminnanohjaaja vastaa ja kehittää toimintaa jatkossa. Haluamme jatkossakin olla matalan kynnyksen tukipiste, josta on helppo pyytää apua omaan elämäntilanteeseensa. Edellytyksenä ei ole diagnoosi eikä hoito- tai asiakassuhde terveys- tai sosiaalipalveluihin, vaan otamme vastaan kaikki tukipyynnöt. Tarvittaessa ohjaamme eteenpäin ammattilaisille. 3.3.3 Koulutus Järjestämme tukihenkilön peruskurssin (35 h) sekä tukikoirakkokurssin (25 h) kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lisäkoulutus tukikoirakosta yksilösuhteiseksi tukihenkilöksi on tähän asti mahdollistettu kurssien yhteissuunnittelulla. Näiden peruskurssiemme yhteensovittamista ja kehittämistä jatketaan. Alueen oppilaitokset kuten Luksia, Laurea amk ja Kanneljärven opisto tarjoavat seuran tukihenkilökoulutusta vapaavalinnaisena kurssina opiskelijoilleen. Toiminnassa oleville vapaaehtoisille järjestämme vuoden aikana monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Huomioimme niissä tukihenkilöiden erilaiset koulutustarpeet. Koulutusiltoja / -päiviä tarjotaan noin 8 x vuosi ja kannustamme tukihenkilöitä osallistumaan Suomen Mielenterveysseuran järjestämiin perus- ja täydennyskoulutuksiin. Tiukentuneesta taloustilanteesta johtuen joudumme jatkossa veloittamaan omavastuuta koulutuksista, jotka ovat aikaisemmin olleet pääsääntöisesti ilmaisia. Tarjoamme jäsentemme kouluttamana Mielenterveyden ensiapukurssia 1 omien vapaaehtoisten lisäksi myös ulkopuolisille, yht. 2-3 kurssia /vuosi. Koulutusta on myös mahdollista ostaa seuralta esimerkiksi osana yrityksen hyvinvointiohjelmaa. 3.3.4 Työnohjaus Laadukkaan ja monipuolisen tukihenkilötoiminnan varmistamiseksi on tukihenkilötoiminnan parissa työskentelevistä vapaaehtoistyöntekijöistä pidettävä hyvää huolta. Tukihenkilöille tarjotaan kuukausittain työnohjausta ryhmissä sekä erikoistapauksissa yksilötyönohjausta. Seuralla on useampia työnohjausryhmiä, jotka perustuvat tehtäväjakoon: yksilötukisuhdetta hoitaville, kriisipuhelinpäivystäjille, ryhmänohjaajille ja tarpeen mukaan myös muille ryhmille. Uusia tukiohjaajia omaan työnohjaustarpeeseen koulutetaan pääseuran kautta. 3.3.5 Virkistys Tuemme vapaaehtoisiamme jaksamaan erillisellä virkistystoiminnalla tai liittämällä virkistysosuus koulutuspäivän yhteyteen. Vietämme vuosittain joulujuhlaa, kesäkauden avajaisia sekä hyvän olon iltoja erilaisine hoitoineen ja ohjelmineen. Virkistys voi myös olla kulttuuri- ja liikuntapainotteista. Etsimme uusia muotoja jaksamisen tukemiseen ja vapaaehtoisten aktivointiin talousarvion puitteissa. 3.3.6 Muuta Riskien arviointia ja itsearviointia päivitetään Suomen Mielenterveysseuran mallien mukaan koko seuran ja tukitoiminnassa mukana olevien turvaksi. Toimintojen tilastoinnin järkeistäminen on jatkuva haaste, samoin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen.
4(5) 3.4 Kehitysprojektien ylläpitäminen Vuosille 2015-2017 olemme anoneet RAY:ltä projektirahaa kokemusasiantuntijakoulutuksen kehittämiselle ja toteuttamiselle pilottihankkeemme jatkoksi. Yhteistyökumppaneina toimivat edelleen Laurea amk, Lohjan kaupunki sekä koulutetut kokemusasiantuntijat. 3.5 Resurssien turvaaminen 3.5.1 Henkilökunta Motivoituneet ja sitoutuneet vapaaehtoiset sekä palkattu henkilökunta ovat yhdistyksen tärkeimmät resurssit. Ylläpitämällä avointa vuorovaikutusta ja pitämällä huolta heistä seura takaa toiminnan jatkuvuuden. 3.5.2 Rahoitus Seura rahoittaa toimintaansa pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustuksella. Lohjan kaupungin järjestöavustus, kaupungin liikuntakeskuksen erityisavustus ja Suomen Mielenterveysseuran avustukset ja kulukorvaukset ovat pienenä lisänä tuotoissamme. Lohjan kaupungin lopetettua vuosittaisen, aiemmin merkittävän avustuksen tukihenkilötoimintaamme, olemme entistä enemmän RAY:n rahoituksen varassa. Vuoden 2014 elokuussa palkkaamamme osapäiväisen toiminnanohjaajan työsuhteen jatkuminen ja tukikoirakkotoiminnan kehittäminen on nyt riippuvainen RAY:n tuesta. Myös yhteistyökumppaneiden löytäminen saman alan toimijoista on tärkeää. Seura rahoittaa toimintaansa myös hankkimalla uusia jäseniä, järjestämällä arpajaisia ja muuta varainhankintaa. Näiden merkitys kokonaisbudjetissa on kuitenkin vähäinen. Vuosittain pyritään löytämään tapahtuma- ja hankekohtaista muuta rahoitusta. Kansalaisjärjestötoiminnan perusidea on vapaaehtoistoiminnan ja osallisuuden vakiinnuttaminen ja laajentaminen. Vapaaehtoistyö tarvitsee pysyvät tukirakenteet tavoitteidensa toteuttamiseksi, ja tukikustannukset lisääntyvät toiminnan uudistumisen ja kehittymisen myötä. Palkat ja kiinteät kulut ovat lisääntyneet erityisesti kehittämämme tukikoirakkotoiminnan myötä. Yhteistyön tuomien synergiaetujen ohella tarvitsemme pitkäjänteistä rahoitusta perustoimintamme säilyttämiseksi. 4. Tulevaisuus Seura tahtoo katsoa positiivisesti tulevaisuuteen ja uskoa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoisen vertaistuen vaikuttavuuteen. Jatkamme taloudellisen tilanteen uhista huolimatta vakiotoimintojamme ja pyrimme kehittämään uusia ajankohtaisia teemoja tukityöhömme. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän työn tiivistäminen ja monipuolistaminen on yksi lähitulevaisuuden tärkeimmistä kehitystehtävistä. Uutena yhteistyökumppanina on tullut mukaan Lohjan Klubitalo, jonka kanssa meillä on osittain yhteinen asiakaspohja. Yhteistyö kattaa sekä heidän toimitilojensa käyttämistä, että yhteisiä ryhmiä/tapahtumia asiakkaillemme. Nykyiset yhteiset tilat Lohjan Kulttuuripajan kanssa ovat jäämässä pieniksi. Henkilökunnalle ei ole riittävästi häiriöttömiä tiloja, eikä löydy tiloja luottamuksellisten tapaamisten järjestämiseksi. Lisäksi meiltä puuttuu päiväsaikaan ryhmätiloja sekä koulutuksiin sopivat tilat. Kulttuuripajan jatkon selvittyä tulee yhteisten tilojen ja muutkin yhteistyön jatkotoimet suunniteltavaksi. Yhteistyö Lohjan Klubitalon kanssa on tuomassa helpotusta joihinkin tilakysymyksiin, mutta yhteinen visiomme on, että tulevaisuudessa samankaltaista toimintaa harjoittavat paikallisyhdistykset voisivat toimia yhteisissä tiloissa jakaen osaamistaan. Vaikka toimimme hallinnollisesti itsenäisinä ja omia toimintamalleja käyttäen, toisivat yhteiset tilat
5(5) mahdollisuuden aitoon toiminnalliseen yhteistyöhön ja mm. hallinto-, siivous- ja toimistopalvelujen yhteiseen käyttöön. Yhteistyö Vihdin kriisikeskuksen kanssa on aloitettu vuoden 2014 aikana tavoitteena Lohjan alueen liittäminen kiinteästi Vihdin kriisikeskuksen toimintapiiriin. Vihti hakee rahoitusta RAY:ltä palkatakseen uuden työntekijän, jonka työ keskittyisi myöhemmin erityisesti Lohjan suuntaan. Toiminnan kehittäminen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi on ollut suunnitelmissa jo viime vuonna. Tukikoirakkojen kouluyhteistyö on askel tähän suuntaan, samoin aloitetut lapsiperheiden hyvinvointitreenit. Pääseuran tukema ja organisoima vuoden 2014 mielenterveyspäivän 10.10 tapahtuma on suunnattu myös koulujen kautta lapsille. Siihen osallistumalla luomme pohjaa jatkoyhteistyölle, jota jatkamme vuonna 2015. Osallistumme aktiivisesti Apuomena ry:n Lohjastuu-projektiin 2014-2016, jonka tavoitteena on kehittää ja vahvistaa yhteistyötä ja rakentaa toimintamalleja lohjalaisten järjestöjen ja kaupungin toimijoiden sekä yritysten väliseen yhteistyöhön.