KIRJALLINEN KYSYMYS 1126/2001 vp Terveystiedon opetuksen määrä ja peruskoulun tuntijako Eduskunnan puhemiehelle Eduskunta hyväksyi viime keväänä terveystiedon uudeksi oppiaineeksi peruskouluihin, lukioihin ja ammatillista peruskoulutusta antaviin oppilaitoksiin. Asiaa käsitellessään sivistysvaliokunta totesi, että terveystieto ja terveyskasvatus, turvallisuustaidot ja -valmiudet sekä yleiset yhteiskunnassa toimimisen ja elämänhallinnan kannalta tärkeät tiedot ja taidot ovat jääneet perusopetuksessa liian vähälle huomiolle. Valiokunta piti näin ollen terveystiedon opettamista tarpeellisena ja kiinnitti huomiota erityisesti terveystiedon opetuksen tavoitteisiin. Valiokunta tähdensi myös, että terveystiedon yleiset tavoitteet nuorten elämänhallinnan parantamiseksi eivät voi olla vain ja ainoastaan terveystiedon oppiaineen harteilla, vaan nämä tavoitteet on otettava huomioon laajemmaltikin koulun opetuksessa koulun määrätietoista kehittämistä on lisättävä "tekemällä ja tutkimalla" opetusta. Parhaillaan opetusministeriössä valmistellaan päätöstä peruskoulun tuntijaon uudistamiseksi. Osana tätä päätöstä on luonnollisesti myös terveystiedon opetuksen sinetöiminen erityisesti määrällisesti. Kysymys on muun muassa siitä, opetetaanko terveystietoa erillisenä oppiaineena vai integroituna muihin eri aineisiin. Sivistysvaliokunta painotti terveystietoa käsitellessään, että terveyteen liittyvien tietojen ja taitojen opetuksen tulisi painottua vuosiluokille 1 6. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä selvittää mahdollisuudet tämän toteuttamiseksi. Valiokunta totesi myös, että hallituksen esityksen mukaan vuosiluokilla 1 6 ainakin osa terveystiedon opetuksesta voitaisiin antaa osana eri aineiden opetusta eikä terveystiedolle tältä osin välttämättä osoitettaisi omia tunteja. Valiokunta korosti, että vuosiluokilla 1 6 terveystiedon opetuksen tulee olla integroitua. Terveystietoa koskevan hallituksen esityksen (HE 142/2000 vp) mukaan terveystiedolle varattaisiin vuosiluokilla 7 9 kolme vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 1 6 ainakin osa terveystiedon opetuksesta voitaisiin antaa integroituna muiden eri aineiden opetukseen. Kuitenkin opetusministeriön esitys tuntijaoksi on terveystiedon osalta erilainen: ministeriö esittää terveystiedolle neljää vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 5 9. Tämä on myös yhden vuosiviikkotunnin lisäys peruskoulun uudistamista pohtineen työryhmän esitykseen. Opetusministeri Rask on Koulutus kaikille -seminaarissa puhunut terveystiedon oppimisen vahvistamisesta ja siitä, että terveystietoon on varattava riittävä määrä tunteja. Suunnitelmat ovat siis muuttuneet siitä, mikä oli sivistysvaliokunnan tahtotila ja eduskunnan lopulta tekemän päätöksen sisältö. Asia on ollut esillä myös kyselytunnilla, mutta siihen ei ole saatu selkeää vastausta. Terveystiedon saama määrällinen painoarvo huolestuttaa tuntijakopäätöksen kokonaisuuden kannalta kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä ja aidosti jokaista koululaista koskettavasta päätöksestä, joka edellyttää poikkeuksellista laaja-alaisuutta, objektiivisuutta ja kokonaisuuden tarkastelemista. Jo terveystiedon käsittelyn Versio 2.0
yhteydessä nousi esille huoli siitä, rikotaanko terveystiedon hyväksymisellä tuntijaon kokonaisuutta. Tässä valossa yhden oppiaineen ympärille painottunut keskustelu tuntuu perusteettomalta varsinkin, kun terveystiedon asema on turvattu tuntijaossa ja kun sivistysvaliokunta on terveystiedosta antamassaan mietinnössä korostanut sitä, kuinka terveystietojen tulee laajemmaltikin kuin ainoastaan terveystiedon oppiaineen kautta kuulua opetukseen. Tietääkseni kysymys on myös ehdotuksista, jotka vaikuttavat kaikille annettavaan pakolliseen opetukseen eivätkä esimerkiksi valinnaisuuteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi tuntijakorakennetta ollaan muuttamassa terveystiedon osalta, vaikka terveystiedon asema oppiaineena on jo turvattu eduskunnan päätöksellä, miksi terveystiedon tuntimäärää on lisätty siitä, mikä on ollut eduskunnan päätös terveystietoa koskevaa lainsäädäntöä päätettäessä, minkä takia on perusteltua kiinnittää poikkeuksellisen paljon määrällistä huomiota yhteen uuteen aineeseen, kun peruskoulun yksi kantava periaate on yleissivistävyys ja miten yhden yksittäisen oppiaineen, terveystiedon, painottaminen sopii peruskoulun tuntijaon kokonaisuuteen? Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2001 Kaarina Dromberg /kok 2
Ministerin vastaus KK 1126/2001 vp Kaarina Dromberg /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kaarina Drombergin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1126/2001 vp: Miksi tuntijakorakennetta ollaan muuttamassa terveystiedon osalta, vaikka terveystiedon asema oppiaineena on jo turvattu eduskunnan päätöksellä, miksi terveystiedon tuntimäärää on lisätty siitä, mikä on ollut eduskunnan päätös terveystietoa koskevaa lainsäädäntöä päätettäessä, minkä takia on perusteltua kiinnittää poikkeuksellisen paljon määrällistä huomiota yhteen uuteen aineeseen, kun peruskoulun yksi kantava periaate on yleissivistävyys ja miten yhden yksittäisen oppiaineen, terveystiedon, painottaminen sopii peruskoulun tuntijaon kokonaisuuteen? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Perusopetuslain 11 :n mukaan terveystieto on perusopetuksen oppimäärään kuuluva oppiaine. Ajankohdasta, jolloin terveystiedon opetus erillisenä oppiaineena aloitetaan päätetään peruskoulun tuntijaosta annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Oppiaineiden asemaa oppineena ei suinkaan turvata pelkästään sillä, että ne mainitaan perusopetuslain oppiaineluettelossa. Valtioneuvoston asetuksella päätetään perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Opetushallituksen hyväksymissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään eri oppiaineiden opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Opetuksen järjestäjän tulee näiden pohjalta hyväksyä perusopetusta varten opetussuunnitelma. Hallituksen esityksen (HE 142/2000 vp) perustelujen mukaan terveystietoa opetettaisiin perusopetuksen aikana yhteensä noin 7 vuosiviikkotuntia, mikä tarkoittaa noin 260 oppituntia. Hallituksen esityksen mukaan vuosiluokilla 7 9 terveystietoon varattaisiin 3 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 1 6 ainakin osa terveystiedon opetuksesta voitaisiin antaa osana eri aineiden opetusta. Sivistysvaliokunta korosti mietinnössään, että vuosiluokilla 1 6 terveystiedon opetuksen tulee olla integroitua. Sosiaali- ja terveysvaliokunta puolestaan esitti omassa lausunnossaan harkittavaksi, että terveystietoa alettaisiin opettaa omana oppiaineenaan peruskoulun viidenneltä luokalta lähtien. Opetusministeriön tekemässä alustavassa esityksessä on sovitettu yhteen hallituksen esityksessä, sivistysvaliokunnan mietinnössä sekä sosiaali-ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat. Lain mukaan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Terveystiedon ottaminen perusopetuksen oppiaineeksi sopii erinomaisesti perusopetuksen tavoitteisiin. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on edistää oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. Oppilaat saavat oppia terveystietoja ja -taitoja sekä terveyttä edistäviä asenteita ja saavat valmiuksia pohtia 3
Ministerin vastaus terveyteen ja sairauksiin liittyviä arvo- ja arvostuskysymyksiä. Oppilaille annetaan valmiuksia sosiaalisten taitojen ja elämänhallinnan kehittymiseen. Nämä ovat elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetuslain 14 :n mukaan valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen. Asiaa käsitellään parhaillaan sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä ja valtioneuvosto päättää uudesta tuntijaosta tämän vuoden loppuun mennessä. Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 4
Ministerns svar KK 1126/2001 vp Kaarina Dromberg /kok Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Kaarina Dromberg /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 1126/2001 rd: Varför håller man nu för hälsokunskapens del på att ändra strukturen i timfördelningen, trots att hälsokunskapens ställning som läroämne redan har tryggats genom riksdagens beslut, varför har timantalet för hälsokunskap utökats från det som riksdagen beslöt när den fattade beslut om lagstiftningen om hälsokunskap, varför är det motiverat att fästa exceptionellt mycket kvantitativ uppmärksamhet vid ett enda nytt ämne, när en av de bärande principerna för grundskolan är allmänbildning och hur lämpligt är det att betona ett enskilt läroämne, hälsokunskap, i den helhet som timfördelningen för grundskolan utgör? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 11 lagen om grundläggande utbildning är hälsokunskap ett ämne som hör till lärokursen för den grundläggande utbildningen. Om tidpunkten när undervisningen i hälsokunskap inleds som ett särskilt ämne besluts i statsrådets förordning om timfördelningen i grundskolan. Läroämnenas ställning som läroämne tryggas inte alls bara genom att de nämns i förteckningen över läroämnen i lagen om grundläggande utbildning. Genom förordning av statsrådet besluts om de allmänna riksomfattande målen och om timfördelningen för den grundläggande utbildningen. I läroplansgrunderna som godkänns av utbildningsstyrelsen fastslås målen och de centrala innehållen i undervisningen i olika ämnen. Utbildningsanordnarna skall utgående från dessa godkänna sin läroplan för den grundläggande utbildningen. Enligt motiveringarna i regeringens proposition (RP 142/2000 rd) skall undervisning i hälsokunskap under den grundläggande utbildningen ges i sammanlagt ca 7 årsveckotimmar, vilket innebär omkring 260 lektioner. Enligt regeringspropositionen skall i årskurserna 7 9 reserveras 3 årsveckotimmar för hälsokunskap och i årskurserna 1 6 skall åtminstone en del av undervisningen i hälsokunskap kunna ges som en del av undervisningen i olika ämnen. Kulturutskottet framhöll i sitt betänkande att undervisningen i hälsokunskap i årskurs 1 6 bör vara integrerad. Social- och hälsoutskottet igen föreslog i sitt utlåtande att det bör övervägas om undervisning i hälsokunskap kunde införas som särskilt läroämne från årskurs fem. I undervisningsministeriets preliminära förslag har de synpunkter som framförts i regeringens proposition, kulturutskottets betänkande och i social- och hälsoutskottets utlåtande samordnats. Enligt lag är målet för den grundläggande utbildningen att stödja elevernas utveckling till humana människor och etiskt ansvarskännande samhällsmedlemmar samt att ge den sådana kunskaper och färdigheter som de behöver i livet. Att hälsokunskap införts som ett läroämne i den grundläggande utbildningen stämmer synnerligen väl överens med målen för utbildningen. Syftet med undervisningen i hälsokunskap är att främja elevernas fysiska, psykiska och sociala 5
Ministerns svar hälsa och välfärd. Eleverna får lära sig hälsokunskap och -färdigheter samt hälsofrämjande attityder och de ges beredskap att analysera värderingar och värdeaspekter i samband med hälsa och sjukdom. Eleverna ges färdigheter att utveckla social kompetens och livshantering, dvs. kunskaper och färdigheter som behövs i livet. Enligt 14 lagen om grundläggande utbildning beslutar statsrådet om de allmänna riksomfattande målen för den utbildning som avses i lagen om grundläggande utbildningen och om hur den tid som används för grundläggande utbildning skall fördelas mellan undervisning i olika läroämnen, ämnesgrupper och elevhandledning. Ärendet behandlas som bäst i kulturpolitiska ministergruppen och statsrådet kommer att besluta om den nya timfördelningen före utgången av året. Helsingfors den 2 november 2001 Undervisningsminister Maija Rask 6