Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointia tukevat työympäristöt

Hyvinvointia tukevat työympäristöt

VIHERKATOT OSANA KESTÄVIÄ YHDYSKUNTIA

Viides ulottuvuus. -viherkatot osaksi kaupunkia. IGS-FIN Salaojamattojen mitoitus Auditorio Laulujoutsen, Suomen Ympäristökeskus

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

HYVINVOINTIA KAUPUNKIVEHREYDESTÄ

Viherkatot osana kaupunkisuunnittelua: uudenlaista, laadukasta ja kestävää kaupunkitilaa sekä hyvinvointia kaupunkilaisille

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

VIHERKATOILLA VIIHTYISYYTTÄ JA ILMASTONKESTÄVYYTTÄ KAUPUNKEIHIN

Asukaskokemuksia viherkatoista

Viides ulottuvuus. - viherkatot osaksi kaupunkia. Tieteidenvälinen tutkimus- ja kehittämishanke

HELSINGIN YLEISKAAVA

Kaupunkilaisten viherkattounelmia VTM (ympäristösosiologia), tohtorikoulutettava Marja Mesimäki ViherTek-messut, viherkattoseminaari III 2013

Puu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,

Viherkatot edistämään terveyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Jouni Heinänen Alvarium, Turku

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Kuinka vihreä on viherkatto?

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Viherkerroinmallin soveltaminen piha-alueiden suunnittelukäytäntöihin Helsingissä Sirkku Juhola ja Simo Haanpää, Maankäyttötieteiden laitos

Viherkatot pykälissä

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki

Viherkatoilla viihtyisyyttä ja ilmastonkestävyyttä kaupunkeihin

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Kaupunkien kehittäminen

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Vuorovaikutteisen tutkimuksen. haasteet ja mahdollisuudet

Suomen Arkkitehtiliiton hallitusohjelmatavoitteet. Suomen Arkkitehtiliiton

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN VAATII VUOROVAIKUTUSTA. Jaana Ihalainen

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Aineistot ja kenttä tänään

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Kehittyvä vanhustyö Johdon seminaari Helsinki. Kehittyvät palvelut uudet tuulet vanhustenhoidossa

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari

Kaupunkilaisten viherkattounelmia VTM (ympäristösosiologia), tohtorikoulutettava Marja Mesimäki ViherTek-messut, viherkattoseminaari III 2013

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Ihmisen paras ympäristö Häme

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Tourujoen kärkihanke. Kiertotalouden kärkihankkeen tuloskiertueseminaari , Lahti. Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki / Kaupunkirakenne

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

PÄIVÄKODIN VIHERPIHAN VAIKUTUS LASTEN HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN

Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto. LähiöOppi TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

MEIDÄN VESANNON KOULU

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Kulttuurien välisen työn valmukseen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä -MULTI-TRAIN, Toimintatutkimushanke

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

HULEVESIEN HALLINTA VIHERKATOILLA JA MUILLA VIHERRAKENTEILLA

RAKENNUTTAJAN JA KIINTEISTÖSIJOITTAJAN NÄKEMYKSET KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA RAKENNUTTAMISESTA. Niina Rajakoski

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Yritystyöpaja Voimametsistä viherkattoihin hanke

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Voimametsistä viherkattoihin -työpaja

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

7 KYSYMYSTÄ KESTÄVYYSTIETEESTÄ Janna Pietikäinen Kestävyystieteen instituutti Helsingin yliopisto

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys

YLIOPISTOT MUUTOKSEN JOHTAJINA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN UUDISTUKSESSA

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

Kasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL SEINÄJOKI

MAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013

Viherkerroin alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa - kokemuksia Helsingistä

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Espoon Avoimen osallisuuden malli

RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS Loppuseminaari Miten tästä eteenpäin?

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Transkriptio:

Marja Mesimäki Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena 2015-2016 KatuMetro-loppuseminaari 21.3.2017 www.helsinki.fi/yliopisto Kuva: Malgorzata Gabrych 21.3.2017 1

VIIDES ULOTTUVUUS VIHERKATOT OSAKSI KAUPUNKIA TUTKIMUSOHJELMA 2011 Luonnontieteellinen keskusmuseo & Ympäristötieteiden laitos KATUMETRO-HANKKEESSA TEKIJÖIJNÄ: FT, dos. (HY), prof. (SLU) Susanna Lehvävirta VTM, tohtorikoulutettava Marja Mesimäki FM, tohtorikoulutettava Kukka Kyrö FT Kaisa Hauru Maisema-arkkitehti, tohtorikoulutettava Malgorzata Gabrych Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala 21.3.2017 2 Kuvat: Niina Ala-Fossi

Miksi? Kuva: MalgorzataGabrych Runsaasti tutkimusta viherympäristöjen positiivisesta vaikutuksesta ihmisten hyvinvoinnille: palautuminen, elpyminen, terapeuttiset vaikutukset Jo lyhytkin luontokontakti (jos sen saa säännöllisesti) ja pienikin viheralue (varsinkin jos se on lähellä) voivat tarjota hyötyjä Kaupunkiympäristön haaste MITEN TAATAAN ELVYTTÄVÄ LUONTOKONTAKTI OSANA ARKEA - päivittäinen luontoaltistus kaikille kaupunkilaisryhmille?

Miten viherrakenteen avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti sekä kaupungin ekologiseen toimivuuteen että kaupunkilaisten hyvinvointiin? > monitoiminnallinen vihreä infrastruktuuri Miten funktionaaliset viherelementit kytketään suunnitteluun ja rakentamiseen? 21.3.2017 4 Kuva: Malgorzata Gabrych

Mitä teimme? TUTKIMME luonnon monimuotoisuutta tukevia viherkattoratkaisuja ja viherinnovaatioiden omaksumista rakennusprosesseissa KEHITIMME MENETELMIÄ ympäristökokemuksen tutkimiseksi Kuva: MalgorzataGabrych SOVELSIMME TULOKSIA & MENETELMIÄ pilotti- ja yhteissuunnittelukohteissa HARRASTIMME RUNSAASTI yhteiskunnallista vuorovaikutusta 5

TUTKIMUSOSIOT PIKAKELAUKSELLA Kuva: Malgorzata Gabrych

Luonnon monimuotoisuutta tukevat viherkattoratkaisut Malgorzata Gabrych Tarjoavatko viherkatot elinympäristöjä uhanalaisille tai hupeneville kotimaisille lajeille? Kuva: Malgorzata Gabrych

VIIDES ULOTTUVUUS -TUTKIMUSINFRA: koeviherkatot Kuvat: Malgorzata Gabrych yht. 6000 m 2 kattoja, 818 koeruutua Inventoitu 2012-2015 Testattu: 41 eri kasvilajin menestymistä + eri kasvualustoja, biohiilen vaikutusta, sään vaihtelua

Mitä löytyi? Inventaarioissa löydettiin 134 kasvilajia, myös kaikkia 41 lajia, joita katoille vietiin Kolme eri perustamistapaa: esikasvatetut niitty-ketomatot, astiataimet, siemenet kaikilla perustamistavoilla lähti hyvin kasvuun Rakennuksen kerroskorkeudella ei näytä olevan vaikutusta Kasvukausi vaikuttaa voimakkaasti - erilainen eri vuosina Kasvualustan paksuus on tärkeä rikkaalle ketokasvillisuudelle vaihtelevasti 5-20 cm samalle katolle! Kasvien kasvun ja suotovesien puhtauden suhteen näyttää toimivan kevytbetonimurskasta valmistettu kasvualusta, jossa on jopa 20 % kompostia.

Luonnon monimuotoisuutta tukevat viherkattoratkaisut Kukka Kyrö Miten eri selkärangatonryhmät pystyvät asuttamaan uusia elinympäristöjä? Miten elinympäristölaikkujen tulisi sijaita, jotta niillä olisi merkitystä luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa? KUVAT Manuel Bayer / David Stidwill

Aineistoa kerätty pk-seudun viherkatoilta Sveitsistä saatu laaja selkärangatonaineisto Mitä löytyi? Harpalus affinis Kovakuoriaislajisto koostui liikkuvista kuivien avointen elinympäristöjen lajeista, myös harvinaisia lajeja Paikalliset elinympäristön (=katon) ominaisuudet vaikuttivat lajeihin voimakkaammin kuin maisemarakenne Viherkatot voivat tarjota elinympäristöjä lajirikkaille kovakuoriaisyhteisöille myös tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä. Jos viherkattojen tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuutta, tulee katoilla suosia keto- ja niittymäistä kasvillisuutta Amara tibialis

Viherinnovaatioiden omaksuminen Marja Mesimäki ja Hanna Nieminen Millä tavalla rakennuksiin integroitu kasvillisuus omaksutaan ja viedään läpi suunnittelu- ja rakentamisprosesseissa? 21.3.2017 12 Kuva: Malgorzata Gabrych

Tapaustutkimus (2 erilaista rakennusprosessia) Koukkuniemen ravinto- ja huoltokeskus, Tampere Derby Business Park, Espoo Lentokuva Vallas Oy/ Hannu Vallas. SRV Rakennus Oy PERKASIMME PROSESSIT TIHEÄLLÄ KAMMALLA Idea päätöksenteko suunnittelun eri vaiheet toteutus ja rakentaminen ylläpito ja huolto + kaikkiin vaiheisiin liittyvät toimijat (roolit ym.)

Mitä löytyi? Viherkatto haastaa monin tavoin rakennusalan vakiintuneet yleiset periaatteet, kriteerit, rutiinit ja toimintatavat Tarvitaan monialaista ja integroivaa suunnitteluosaamista!!! Sovitetaan viherkatto osaksi koko prosessia Ei liimata viherkattoa eri toimijoiden tehtävien päälle Sovitetaan eri toimijoiden näkemykset ja tavoitteet yhteen Lisää keskustelua ja yhteistyötä yli tehtävä- ja toimialarajojen Viherkatto kasvillisuuselementtinä (= luonto) mukaan rakentamisen prosessiin kasvillisuuden hyvinvoinnin edellytykset huomioon

Menetelmäkehitys Esteettisen kokemuksen mittari Tulevaisuusorientoitunut mielikuvamenetelmä (eläytymismenetelmä) 21.3.2017 15 Kuva: Malgorzata Gabrych

Mihin tarkoitukseen? Esteettisen kokemuksen mittarilla mitataan moniaistisen esteettisen kokemuksen ulottuvuuksia eli ympäristön esteettistä laatua monipuolisesti (ei pelkästään visuaalista kauneutta). Mittarin testaus ja validointi on käynnissä (yhteistyötä prof Kalevi Korpelan kanssa/ TY) Eläytymismenetelmällä tutkitaan ihmisten näkemyksiä tulevaisuuden kaupunkiympäristöistä. sovelsimme menetelmää yhteissuunnittelukohteessa

KÄYTÄNNÖN SOVELLUSKOHTEET Jätkäsaaren asuinkortteli ja Koskelan monipuolinen palvelukeskus Kuva: Malgorzata Gabrych

Jätkäsaari - pilottikohde 121 asuntoa, aso ja vuokra Viherelementtien suunnittelu perustuu ryhmämme asiantuntemukseen Kuvat: Arkkitehtitoimisto Talli Kohde tuottaa tietoa pitkällä aikajänteellä luonnon monimuotoisuudesta asukkaiden kokemuksiin Valmistuu kesällä 2017

Jätkäsaaren suunnittelusta opimme: Tieteellisen tiedon vieminen käytäntöön mahdollistuu kun tutkijat sitoutuvat olemaan aktiivisesti mukana koko suunnitteluprosessin ajan suunnittelutiimi kokoontuu säännöllisesti ja hankkeen kaikissa vaiheissa monialaisena saman pöydän ääreen suunnittelutiimi hyödyntää useiden eri tieteenalojen osaamista, mm. kasvituntemusta ja erityisosaamista vieraslajikysymyksissä sekä sammalissa mikrobiosaamista (osana kasvien selviytymistä) hulevesien hallinta- ja laatuosaamista (mm. biohiili- ja kasvualustakysymykset) käyttäjänäkökulman tuntemusta sääntelyosaamista teknistä osaamista (mm. kasvillisuuden ja kasvualustan paino)

Kuva: Marja Mesimäki YHTEISSUUNNITTELUKOHDE Koskelan monipuolinen palvelukeskus (uudisrakennus)

Tavoitteena oli löytää metropolialueelta suunnittelukohde, jossa on mahdollisuus hyödyntää kehittämäämme (eläytymis)menetelmää tulevien käyttäjien tarpeiden selvittämiseksi ennen kohteen suunnittelua ja rakentamista (viherrakenteen osalta), vaikuttaa suunnitteluprosessiin monipuolisten kokemusten sekä luonnon monimuotoisuuden optimoinniksi tutkimustietomme valossa Tuoda suunnitteluprosessiin tieteellistä tietoa liittyen myös huleveden pidätys- ja viivytysominaisuuksiin, ympäristövastuullisiin materiaalivalintoihin ja integroivaan suunnitteluun. Koskelan mpk:n hankkeessa työntekijöiden näkökulman lisäksi tarjoutui tutkia käyttäjäryhmien näkemyksiä laajemminkin.

ASEMAKAAVAEHDOTUS 8.3.2016, KSV

Tutkimus Koskelassa 2016 Tutkimme olemassa olevien yksiköiden työntekijöiden ja asukkaiden (eri osastot), omaisten sekä kotona asuvien mpk:n palvelujen käyttäjien tarpeita, toiveita ja odotuksia lähiviherympäristöön liittyen eri menetelmin Työstimme esiin nousseita teemoja työpajoissa ideoitiin ryhmissä käyttäjien näkökulmasta toivottavia viherratkaisuja ja niihin liittyviä käyttöjä, käytäntöjä ja konkreettisia toteutuksia Kuvat: Marja Mesimäki

Tutkimuksen tulokset annetaan uudisrakennuksen suunnittelun tueksi yhdessä Viides ulottuvuus -tutkimusohjelmassa tuotetun muun tiedon kanssa ( ideakortit ). Tutkimusta Koskelassa (mm. suunnitteluprosessin ja tutkimustiedon hyödyntämisen seuranta) jatketaan v. 2017-18 muulla rahoituksella.

SUOSITUKSEMME ON, että luonto nivelletään kaupunkirakenteeseen ja rakennuksiin siten, että ratkaisut tuottavat samanaikaisesti mahdollisimman paljon hyötyjä: esim. vettä hyvin pidättävän viherkaton toteuttamisessa käytetään kotimaisia, mahdollisesti harvinaistuvia lajeja, joiden tiedetään olevan kaupunkilaisille tärkeä kosketus luontoon, ja että nämä tavoitteet huomioidaan niin kaavoituksessa kuin rakentamisessa tuotetaan ympäristövastuullisesti, esim. kiertotalouden vaatimukset ja materiaalituotannon aiheuttama kuormitus huomioiden perustuvat monipuoliseen tietopohjaan, esim. tieteellinen tutkimus yhdistettynä suunnitteluosaamiseen ja käyttäjälähtöiseen tietoon

Sovellettavuus käytännön kannalta: ESIMERKIKSI TYÖPAIKKAYMPÄRISTÖSSÄ luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja näkemykset toivottavasta luonnosta sopivat hyvin yhteen: ihmiset toivovat työpaikan yhteyteen monipuolista ja monimuotoista luontoa, ja mm. mahdollisuutta luonnon seuraamiseen eri vuodenaikoina. Tällaisia ratkaisuja voitaisiin suunnitella yhdessä lajiosaajien kanssa, ja niitä olisi kiinnostavaa toteuttaa esim. kaupunkien koerakentamis- ja pilottikohteissa.

suunnitellaan yhteistyössä tilojen käyttäjien kanssa, ja että käyttäjälähtöinen tieto kerätään järjestelmällisesti ja analysoidaan riittävästi vastaavat paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin - mm. luonnon monimuotoisuuden tai käyttäjien erityistarpeiden vaatimukset huomioiden, esim. erilaiset työntekijäryhmät erilaisissa rakennuksissa ja alueilla sitespecific design kytketään koko suunnitteluprosessiin, mm. rakennushankkeissa suunnittelun alkuvaiheesta hoidon ja huollon järjestämiseen siten, että esim. viherkaton kasvillisuuden edellytykset tulevat huomioiduiksi kantavuutta laskettaessa

Presentation Name / Firstname Lastname 21/03/2017 28

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kuva: Malgorzata Gabrych

Rakennustietosäätiön tuottamat RT-ohjekortit (3 kpl) viherkattojen suunnitteluun, kasvien valintaan ja rakentamiseen Mukana uusinta tutkimustietoon nojaavaa ymmärrystä 30

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon TunnustusPAANUn Viides ulottuvuus tutkimusohjelmalle 3.3.2017. Kehujakin on saatu Vihervuoden Vihreä kaupunki -mitali 2016 ansiokkaasta työstä kaikille tärkeän, terveellisen ja viihtyisän ympäristön hyväksi. Viides ulottuvuus tutkimus tuo käytäntöön sovellettavaa tietoa nopeasti ja tehokkaasti.

JULKAISUJA /viherkatot 21.3.2017 33 Kuva: Malgorzata Gabrych

KIITOS! marja.mesimaki@helsinki.fi Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala 21.3.2017 34 Kuva: Malgorzata Gabrych