~ OIKEUSMINISTERiÖ MUISTIO 20.8.2014 OM 1/62/2013 UHRIPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Maanantai 18.8.2014 klo 9.30-11.30 Paikka Oikeusministeriö, Eteläesplanadi 10, kokoushuone Maakaari Paikalla Arto Kujala, OM/KPO (pj.) Antti Simanainen, SM Heidi Manns-Haatanen, Niko Ijäs, VM Sampsa Matilainen, STM Kuntaliitto Satu Niemelä, RAY Leena-Kaisa Åberg, Rikosuhripäivystys Ritva Karinsalo, Ensi- ja turvakotien liitto ry Riitta Silver, Tukinainen ry Mervi Sarimo, OM/KPO Elina Ruuskanen, OM/KPO (siht.) 1 Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.30. 2 Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin esityslista. 3 Kuuleminen SGEI-palveluista: hallitusneuvos Eeva Vahtera, työ- ja elinkeinoministeriö, työelämä- ja markkinaosasto Vahtera kävi läpi SGEI-palveluita diaesityksen kautta, joka on tämän muistion liitteenä. Vahtea totesi perusperiaatteena, että jos markkinat pystyvät tuottamaan palvelun, ei SGEI-järjestelyyn pitäisi lähteä. Suomessa mm. YLEn yleisradiotoimintaa, sosiaalista asuntotuotantoa ja saaristoliikennettä säädellään SGElllä. Kunnissa SGEltä ei hyödynnetä lainkaan. Syynä tähän on luultavasti sääntelyn laajuus ja monimutkaisuus. Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI Postiosoite PL 25.00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 029516001 Faksi 0916067730 Sähköpostiosoite oikeusministerio@om,fi
2(5) Kun palvelu määritellään SGElksi, voidaan maksaa ainoastaan palvelun tuottamiseen tarvittavat kulut. Ylikompensointi on kielletty, eli toiminnalla ei saa tehdä voittoa. Viranomaisella on tarkastusvelvollisuus palvelun tuottajaan nähden. Jos toimijalla on myös SGEln ulkopuolista toimintaa, täytyy kirjanpito eriyttää. Vahtera totesi, että yleinen väärinkäsitys on se, että palvelun määrittäminen SGElksi tarkoittaisi sitä, että palvelun hankinnassa ei tarvitse noudattaa hankintalainsäädäntöä. Tämä ei pidä paikkaansa. SGEI-palveluksi voidaan määritellä ainoastaan taloudellinen toiminta. Tällä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan markkinoilla. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että kyseessä on taloudellinen toiminta silloin, kun markkinoilla on kyseisen palvelun osalta kilpailua. Kun palvelu määritellään SGElksi, täytyyavustuspäätös rakentaa EU-komission SGEIpäätöksen mukaisesti. Jos asiasta on laindääsäntöä, SGEI-päätöksen soveltamisesta olisi hyvä mainita laissa. Komissiolle tulee raportoida kahden vuoden välein, TEM koordinoi raportointia Suomessa. Koska SGEI-sääntelyn käyttäminen edellyttää, että kyseessä on taloudellinen toiminta, on epävarmassa tilanteessa parempi määritellä toiminta taloudelliseksi kuin olla määrittelemättä. Vahtera totesi, että rikoksen uhrien tukipalveluiden kohdalla tilanne on tällä hetkellä luultavasti se, että kyse on ei-taloudellisesta toiminnasta, eli että markkinoilla ei ole kaupallisia toimijoita, jotka tarjoaisivat vastaavia palveluja kuin järjestöt. Tilanne voi kuitenkin muuttua tulevina vuosina, ja markkinoille saattaa syntyä tarjontaa. Tällöin toiminta muuttuu taloudelliseksi. Keskustelua aiheesta jatkettiin Vahteran poistuttua. Kujala kysyi järjestöjen edustajilta, miten todennäköisenä he pitävät sitä, että markkinoille ilmaantuu toimijoita, jotka alkavat tuottaa palveluja, jotka nyt ovat järjestöjen käsissä. Karinsalo kertoi, että joitakin pienyrittäjiä, jotka ovat perustaneet turvakodin, on jo ollut. Nämä turvakodit ovat kuitenkin nopeasti kaatuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Niillä toimijoilla, joilla on mahdollisuudet kärsiä jonkin aikaa taloudellisia tappioita, ovat kuitenkin varmasti kiinnostuneita esimerkiksi turvakotimarkkinoista. Sosiaali- ja terveysalan yritykset pyrkivät laajentamaan toimintaansa. Manns-Haatanen totesi, että valmisteilla olevan uuden turvakotilain mukaisesti rahoittaja tekisi palveluntuottajien kanssa sopimukset viideksi vuodeksi kerrallaan. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Vuonna 2020 tarkasteltaisiin paitsi lain toimivuutta myös sitä, onko markkinoille syntynyt uusia turvakotipalvelun tuottajia, jotka täyttävät palvelun laatukriteerit. Karinsalo sanoi, että turvakotitoimintaan vuodelle 2015 varattu 8 miljoonaa euroa ei tule riittämään edes nykyisen paikkamäärän ylläpitämiseen, saati paikkojen lisäämiseen. Ensi vuosi tulee olemaan taloudellisesti todella tiukka, ja osa nykyisistä turvakodeista joutuu sulkemaan ovensa. Åberg totesi, että joitakin yksittäisiä palasia RIKUn toiminnasta on mahdollista ajatella yksityisen yrityksen hoitamaksi, mutta on todella vaikea kuvitella, että yksityiset
3(5) toimijat pystyisivät tuottamaan samaa palvelua kuin RIKU nyt, etenkään valtakunnallisesti. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö ovat keskeinen osa järjestötoimintaa, ja niihin on vaikea kuvitella kilpailua. Lisäksi vapaaehtoisresurssi on arvo sinänsä. Soittajalle voi olla tärkeää, että puhelimessa vastaa ihminen, joka haluaa auttaa maksutta - tällainen työ on erittäin järjestölähtöistä. Tilannetta tulee kuitenkin seurata, koska yksityisillä toimijoilla voi olla kiinnostusta etenkin sitten, kun uusi rahoitusmekanismi (rikosuhrimaksu) on käytössä. Silver totesi, että Tukinaisen toimintakentällä terapia- ja hoitopuolen osalta asia on selkeä, eli sote-alue rahoittaa ja on järjestämisvastuussa. Näiden palvelujen suhteen Tukinainen tekee jo nyt yhteistyötä kuntien ja yritysten kanssa. Oikeudellisen neuvonnan ja tuen osalta voisi ajatella, että yksityiset asianajotoimistot alkaisivat kilpailla Tukinaisen kanssa palvelujen tarjoamisesta. Silver ei kuitenkaan pidä tätä todennäköisenä, koska Tukinainen ohjaa asiakkaitaan asianajotoimistoihin, eli toimistot saavat Tukinaisen kautta uusia asiakkaita. Yksi Tukinaisen vahvuus on asiantuntijuus: Tukinaisen puhelimeen tulee paljon yhteydenottoja viranomaisilta. Tukinainen järjestää koulutusta ja sitä myös tilataan - nimenomaan erityisasiantuntemuksen vuoksi. Tukinaisessa käsitellään paljon tapauksia, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten. Näiden juttujen selvittämiseen käytetään paljon aikaa. Tämä on Tukinaisen tekemää ns. ilmaista työtä, johon on vaikea kuvitella kilpailua. Sarimo muistutti, että on hyvä pitää mielessä, mitkä ovat uhridirektiivin ja Istanbulin sopimuksen edellyttämiä tukipalveluita ja mitkä näitä pidemmälle meneviä palveluja, joihin valtiolla ei ole velvoitteita. Sarimo totesi myös, että Istanbulin sopimuksen ratifioinnissa tulee näkyviin, miten resurssikysymykset sen osalta ratkaistaan. Keskusteltiin Istanbulin sopimuksen edellyttämästä 24/7 tukipuhelimesta. Neuvottelut puhelimen järjestämisvastuusta ovat vielä kesken. STM:ssä on otettu kanta, että järjestämisvastuu ei kuulu sinne. On mahdollista, että OM ottaa järjestämisvastuun, koska kokonaisuuden voitaisiin katsoa kuuluvan rikosuhrimaksulla rahoitettaviin palveluihin. Åberg totesi, että kesäkuussa pidetyssä suunnittelukokouksessa lähdettiin ajatuksesta, että yhdellä järjestöllä olisi koordinaatiovastuu puhelimesta. Asiassa on kuitenkin vielä paljon selvitettävää, mm. vapaaehtoisten käyttöön liittyen (mahdolliset ongelmat RAY:n näkökulmasta). Kujala totesi, että rahoittajan näkökulmasta on tärkeää, että kokonaisuus on selkeä ja että koordinaatiovastuu on yhdellä toimijalla. Tällöin tarvitaan vain yksi sopimus rahoittajan ja palvelun tuottajan välille. Selvitettävänä on myös se, miten paljon eduskunnan STM:lle sopimuksen ratifioinnin valmisteluun myöntämästä määrärahasta voidaan käyttää tukipuhelimen perustamiseen liittyviin kuluihin. Ruuskanen nosti esiin kysymyksen siitä, voiko OM suoraan valita tietyn toimijan, jonka kanssa sopimus tehdään, vai pitäisikö tuki jollakin tavoin kilpailuttaa. Kujala toetsi, että OM voi tehdä esimerkiksi suorahankintapäätöksen, joka on hankintalain mukainen. On perusteltua rakentaa tukipuhelinpalvelu järjestöjen kanssa yhteistyössä olemassaolevien palvelujen yhteyteen. Markkinoilla ei tällä hetkellä ole kilpailua
4(5) Istanbulin sopimuksen edellyttämän puhelimen osalta. Tilannetta tulee kuitenkin arvioida 4-5 vuoden kuluttua uudelleen. Tämän vuoksi sopimus tehtäisiin määräaikaisena. Karinsalo totesi, että tilanne voi asettaa järjestöt kilpailuasemaan keskenään. Sarimo sanoi, että ajatus uudesta tukipuhelimesta on ollut vireillä pitkään, ja järjestöjen yhteistyötä on peräänkuulutettu. Suunnitelmissa on nyt päästy pitkälle ja järjestöt ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita yhteistyöstä, joten sen varaan olisi hyvä lähteä rakentamaan. Sekä uhridirektiivissä että Istanbulin sopimuksessa mainitaan järjestöjen tekemän työn tukeminen. Karinsalo totesi, että vuonna 2008 tehty suunnitelma tuki puhelimesta kaatui siihen, että kukaan ei puhunut rahasta. Ajat ovat tässä suhteessa muuttuneet: kilpailutuksesta on tullut entistä tärkeämpää, mikä on otettava huomioon palvelujen järjestämisessä. Myös riskinarviointi on tullut osaksi suunnittelua. 4 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Sovittiin yhdestä Niemelän ehdottamasta muutoksesta edellisen kokouksen muistioon.. 5 Uhripoliittisen toimikunnan tavoitteet ja työsuunnitelma syksylle 2014 Ruuskanen kävi lyhyesti läpi toimikunnan työsuunnitelman syksyn 2014 osalta. Kujala totesi, että peruspalikat palveluiden rakenteellisista kysymyksistä alkavat olla kunnossa. Ministeriöiden välisiä työnjakoon liittyviä keskusteluja täytyy vielä käydä, mutta ne käydään toimikuntatyön ulkopuolella. Muilta osin rakenteelliset kysymykset alkavat olla siinä vaiheessa kuin ne toimikunnan työn osalta voivat olla. Myös palvelujen rahoitukseen sekä tuottamis- ja järjestämisvastuuseen liittyvät kysymykset alkavat olla käsiteltyinä. Syksyllä on tarkoitus keskustella uhripolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoista ja laajoista sisällöillisistä kehittämisasioista. Pulkkinen kertoi, että uhridirektiivin edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia käsittelevä työryhmä on tarkoitus asettaa pian. Työryhmän työn yhteydessä tulee varmasti esiin myös asioita, joihin direktiivi velvoittaa, mutta jotka eivät vaadi muutoksia lainsäädäntöön. Näitä kysymyksiä olisi hyvä käsitellä uhripoliittisessa toimikunnassa. Kysymyksessä ovat esimerkiksi koulutukseen liittyvät velvoitteet. Yksi syksyn aikana käsiteltävä asia on toimikunnan näkemys mahdollisen pysyvämmän uhripoliittisen toimielimen perustamisesta. Sarimo totesi, että oikeusministeriössä ei ole valmisteltu uutta rikoksentorjuntaneuvostoa asetettavaksi välittömästi nykyisen neuvoston toimikauden päätyttyä syyskuussa 2014. Keskustelut RTN:n hyödyntämisestä uuden urhipoliittisen toimielimen suhteen ovat näin ollen kesken. Sovittiin, että toimikunta keskustelee aiheesta seuraavassa kokouksessa.
5(5) Sarimo kertoi rikosuhrimaksua koskevan hallituksen esityksen tilanteesta. ESitysluonnos ei ole vielä lähtenyt lausunnoille, asiassa odotetaan vihreää valoa ministeri Henrikssonilta. 6 Keskustelua tukipalveluiden hankinta- ja sopimusmenettelyistä ja sopimusten sisällöistä Asiaa ei ehditty käsitellä. 7 Syksyn kokouksista sopiminen Sovittiin syksyn kokoukset: 22.9. klo 9.30-11.30 10.10. klo 9.00-11.00 31.10. klo 9.00-11.00 17.11. klo 9.30-11.30 8.12. klo 9.30-11.30 Kokoushuoneet ilmoitetaan myöhemmin. 8 Muut asiat Muita asioita ei ollut.