Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1

Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus... 3 2 Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne... 4 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet... 4 2.2 Väestön koulutusrakenne... 6 3 Lukiokoulutus... 8 3.1 Lukiokoulutuksen uudistus... 8 3.2 Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa... 9 3.3 Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin... 12 4 Ammatillinen 2-aste... 14 4.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä... 14 4.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen... 23 4.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen... 36 4.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot... 38 LÄHTEET... 42 LIITTEET... 43 2

1 Raportin sisältökuvaus Tämä raportti on tilastokatsaus lukio- ja ammatillisen koulutuksen nykytilaan ja kehitykseen. Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Lukiokoulutuksesta tarkastellaan koulutuksen saavutettavuutta, opiskelija- sekä tutkintomääriä, koulutuksen kustannuksia ja hakeutumista jatko-opintoihin. Raportin laajin osio koskee ammatillista nuorten koulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on pääasiassa maakuntataso, mutta joidenkin tietojen kohdalla tarkastelua on tehty yksityiskohtaisemmin oppilaitostasolla. 3

2 Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2013 lopussa 248 430 asukasta. Maakunnan väestömäärä kääntyi hitaaseen kasvuun vuonna 2011. Vuonna 2013 Väestökasvu oli suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Erityisen positiivista on maan sisäisen muuttoliikkeen kääntyminen positiiviseksi. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2020 noin 247 000 asukasta (taulukko 1.) Tilastokeskuksen laatima väestöennuste on viime vuosien kehityksen valossa alimitoitettu. Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty 250.000 asukkaan tavoite vuonna 2030. Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savon tulee korostaa, että väestökehitys on kolmen viime vuoden aikana ollut selvästi tilastokeskuksen laatimaa ennustetta parempaa (kuvio 1). Tätä viestiä tulee niin viranomaisten kuin oppilaitostenkin välittää ministeriöön. Pohjois-Savo on nyt yksi Suomen viidestä maan sisäistä muuttovoittoa saavista maakunnista. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2014-2017 4

Kuvio 1. Pohjois-Savon toteutunut väestökehitys suhteessa tilastokeskuksen ennusteeseen. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2013 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2815 henkilöä, joka on 274 vähemmän kuin vuonna 2010. Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2651 vuonna 2020. Ennuste aliarvioi mm. Kuopion ja yliarvioi reuna-alueiden kuntien 16-vuotiaiden määrää. Reuna-alueiden yliarvioon on vaikuttanut se, että ennuste on huomioinut tarvittavan työvoimamäärän suhteessa palvelutarpeen kysyntään. Taulukko 2. 16-vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteutunut kehitys Ennuste 2005 2010 2013 2015 2020 2030 Pohjois-Savon maakunta 3194 3089 2815 2702 2651 2635..Iisalmi 296 253 258 248 237 242..Juankoski 87 63 52 47 41 40..Kaavi 33 37 34 42 37 32..Keitele 44 23 20 26 20 19..Kiuruvesi 113 138 105 93 94 79..Kuopio 1255 1224 1145 1128 1117 1178..Lapinlahti 151 119 121 121 121 119..Leppävirta 152 128 124 115 103 91..Maaninka 43 57 52 41 48 49..Pielavesi 74 76 48 54 46 44..Rautalampi 42 30 23 32 34 29..Rautavaara 27 17 14 10 17 11..Siilinjärvi 306 335 314 287 297 311..Sonkajärvi 71 64 45 42 45 43..Suonenjoki 82 87 93 83 87 71..Tervo 20 18 23 18 12 9..Tuusniemi 40 27 32 17 28 26..Varkaus 275 304 240 239 206 186..Vesanto 24 32 21 17 20 17..Vieremä 59 57 51 42 41 39 5

2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on koko maan tasolla (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 3,6 % korkeampi ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,6 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on koko maan tasolla. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko 3. 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus) Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 17-24-vuotiaiden osuus (9,2 %) vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa (10,8 %). Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* 17-24-vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET). 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 Koko maa 60016 11,4 60012 11,4 59602 11,2 57803 10,8 Pohjois-Savo 2328 9,6 2253 9,3 2267 9,4 2236 9,2 Iisalmi 199 9 191 9 181 8,6 188 8,9 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9,2 Kaavi 26 12,9 26 12,7 23 10,7 35 16,5 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9,2 23 12,6 Kiuruvesi 94 12,2 88 11,5 90 12 90 12 Kuopio 1083 8,6 1046 8,3 1048 8,2 1043 8 Lapinlahti 108 11,8 108 12,3 95 11,3 88 10,9 Leppävirta 71 9,2 79 10,8 65 9,6 62 9,8 Maaninka 19 7,8 24 10,1 24 9,9 33 14 Pielavesi 42 11,9 34 10,1 32 9,7 29 8,9 Rautalampi 25 10,9 21 9,7 26 12,5 22 10,5 Rautavaara 26 19,2 13 10,3 14 12,2 11 10,2 Siilinjärvi 140 8,4 143 8,5 158 9,3 150 8,6 Sonkajärvi 36 10,2 48 13,5 48 13,6 38 11,3 Suonenjoki 73 13,5 74 13,9 85 15,9 79 14,9 Tervo 13 10,2 11 9,3 8 7 11 10,2 Tuusniemi 31 15,4 26 13,8 19 11,3 26 16 Varkaus 226 11,1 225 11 242 11,9 209 10,2 Vesanto 27 18,2 18 12,4 22 15,1 20 14,1 Vieremä 40 11,6 33 9,8 41 12,5 48 14,6 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

3 Lukiokoulutus 3.1 Lukiokoulutuksen uudistus Lukiokoulutusta järjestetään Pohjois-Savossa 16 kunnassa ja 24 lukiossa. Lukiokoulutuksen rakennetta ja rahoitusta ollaan uudistamassa. Uudistus astuisi voimaan vuonna 2017. Nykyiset lukiokoulutuksen luvat perutaan ja uudet luvat haetaan vuonna 2015. Luvat myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön vielä määrittämättömien kriteerien pohjalta. Uudistuksen tavoitteena on mm. tiivistää lukioverkkoa ja tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa. Kuviossa 2 oleva karsittu lukioverkko ei ole Pohjois-Savon tavoite, se kuvaa saavutettavuuden heikentymistä, jos maakuntaan jää vain puolet lukioista. Kuvio 2. Lukiokoulutuksen saavutettavuus nyt ja uudistuksen seurauksena. Lukioverkon karsimisella on merkittäviä vaikutuksia. Etenkin se lisää syrjäseuduilta etäällä lukiota käyvien määrää huomattavasti, mikäli lähellä oleva pieni lukion toimipaikka lopetetaan. Lukiokoulutuksen eriarvoisuus kasvaa, sillä varakkaista ja koulutetuista perheistä voidaan lähteä opiskelemaan myös kauemmaksi. Lisäksi koulutuksesta syrjäytyminen kasvaa kunnissa, jotka ovat etäällä lukioista ja ammattikouluista. Vaikutuksia on myös kuntien vetovoimaan, sillä opettajien saatavuus heikkenee kunnissa, missä ei ole lukiota. Voi käydä myös niin, että muunkin korkeakoulutetun henkilöstön saaminen kuntiin vaikeutuu. Lukioon hakeutuminen on todettu olevan sidoksissa vanhempien koulutustaustaan. Korkeakoulutetut eivät välttämättä asetu paikkakunnille, joissa heidän lapsillaan ei ole 8

koulutusmahdollisuuksia ja joissa mahdollisesti perusopetuksen resurssitkin ovat eriytyneet heikompaan suuntaan. Lukiokoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohden vaihtelevat suuresti Pohjois-Savon kunnissa. Kalleinta lukio-opiskelu suhteessa yksikkökustannuksiin vuonna 2012 oli Rautavaaralla, noin 23 500 /opiskelija. Alhaisimmat kustannukset ovat suurimmissa kunnissa (taulukko 5). Koko maassa yksikkökustannukset ovat noin 7 400, Pohjois-Savossa keskimäärin noin 7 500. Pohjois-Karjalassa kustannukset opiskelijaa kohden ovat samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa. Etelä-Savossa kustannukset ovat noin 7 100 /opiskelija. Taulukko 5. Lukiokoulutuksen kustannukset /opiskelija vuonna 2012 (OPH/opetustoimen kustannusraportti). Koulutuksen järjestäjä Opiske- Yhteensä lijoita e/opisk. Rautavaaran kunta 19 23 474 Vieremän kunta 46 14 426 Tuusniemen kunta 54 10 787 Juankosken kaupunki 95 10 009 Leppävirran kunta 115 9 753 Vesannon kunta 56 9 730 Pielaveden kunta 92 9 419 Nilsiän kaupunki 107 8 867 Suonenjoen kaupunki 98 8 621 Sonkajärven kunta 65 8 286 Rautalammin kunta 97 8 103 Lapinlahden kunta 201 7 869 Kiuruveden kaupunki 175 7 797 Iisalmen kaupunki 423 7 487 Kuopion kaupunki 2 188 6 786 Siilinjärven kunta 280 6 457 Savon koulutuskuntayhtymä (Varkaus) 363 6 436 Portaanpää ry 22 12 282 Pohjois-Savo 4 497 7 489 Koko maa 104 847 7 392 3.2 Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Koko maassa opiskelijamäärät ovat laskeneet noin -4 % vuodesta 2010 vuoteen 2012 (taulukko 6). Pohjois-Savossa laskua on ollut noin -9 %. Maakunnan suurimmista kaupungeista, Kuopio, Iisalmi ja Varkaus, prosentuaalisesti eniten opiskelijamäärä on laskenut Iisalmessa, -11,2 %. Prosentuaalisesti opiskelijamääriään ovat kasvattaneet eniten Kallaveden lukio sekä pienet kunnat, kuten Tuusniemi ja Sonkajärvi. 9

Taulukko 6. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa (Vipunen). 2010 2011 2012 Muutos % 10-12 IISALMEN KAUPUNKI 447 451 397-11,2 JUANKOSKEN KAUPUNKI 103 103 89-13,6 KIURUVEDEN KAUPUNKI 242 183 172-28,9 KUOPION KAUPUNKI 2 377 2 233 2 210-7,0 Kallaveden lukio/kuopion aik.l 542 679 661 22,0 Karttulan lukio 35 46 58 65,7 Kuopion aikuislukio 201-100,0 Kuopion klassillinen lukio 564 553 547-3,0 Kuopion Lyseon lukio 464 453 458-1,3 Kuopion Yht.koul.Musiikkilukio 224 223 218-2,7 Minna Canthin lukio 347 279 268-22,8 Steiner-lukio 45 49 38-15,6 LAPINLAHDEN KUNTA 228 216 190-16,7 LEPPÄVIRRAN KUNTA 136 114 114-16,2 NILSIÄN KAUPUNKI 101 108 106 5,0 PIELAVEDEN KUNTA 110 97 92-16,4 PORTAANPÄÄ RY 28 27 22-21,4 RAUTALAMMIN KUNTA 100 100 99-1,0 RAUTAVAARAN KUNTA 27 20 17-37,0 VARKAUDEN LUKIO* 404 366 372-7,9 SIILINJÄRVEN KUNTA 309 284 282-8,7 SONKAJÄRVEN KUNTA 63 61 71 12,7 SUONENJOEN KAUPUNKI 100 103 92-8,0 TUUSNIEMEN KUNTA 47 55 55 17,0 VESANNON KUNTA 52 58 52 0,0 VIEREMÄN KUNTA 48 43 51 6,3 POHJOIS-SAVO YHTEENSÄ 4 967 4 671 4 521-9,0 KOKO MAA YHTEENSÄ 111 778 109 046 107 412-3,9 *Savon koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Peruskoulun päättäneiden 9-luokkalaisten hakeutuminen lukiokoulutukseen on Pohjois-Savossa alhaisempaa kuin koko maassa (taulukko 7). Lukiokoulutukseen vuonna 2012 hakeutui 47,2 % peruskoulun päättäneistä. Ammatilliseen koulutukseen hakeutui puolestaan 44,3 %. Ei lainkaan tutkintotavoitteista koulutusta jatkaneiden osuus vuonna 2012 oli 8,5 %, kun se vuonna 2008 oli 7,7 %. Luvut ovat koko maan tasolla, mutta ovat korkeammat kuin esimerkiksi muissa Itä-Suomen maakunnissa, Etelä-Savossa ja Pohjois- Karjalassa. Kuntien välillä on suuria eroja lukiokoulutukseen hakeutumisessa. 10

Taulukko 7. Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen jatko-koulutukseen koko maassa ja maakunnittain vuosina 2008 ja 2012 (Tilastokeskus). 11

3.3 Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on Pohjois-Savossa viimevuosina pysynyt ennallaan, noin 1 400 tutkinnon suorittanutta. Koko maassa tutkintojen määrä on laskenut hieman (taulukko 8). Taulukko 8. Ylioppilastutkinnon suorittaneet Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa vuosina 2011 ja 2012 (Vipunen). 2011 2012 Yhteensä IISALMEN KAUPUNKI 111 156 267 JUANKOSKEN KAUPUNKI 34 32 66 KIURUVEDEN KAUPUNKI 57 50 107 KUOPION KAUPUNKI 710 704 1 414 Kallaveden lukio/kuopion aik.l 202 226 428 Karttulan lukio 14 14 Kuopion aikuislukio 15 15 Kuopion klassillinen lukio 170 179 349 Kuopion Lyseon lukio 150 136 286 Kuopion Yht.koul.Musiikkilukio 68 67 135 Minna Canthin lukio 105 82 187 LAPINLAHDEN KUNTA 66 65 131 LEPPÄVIRRAN KUNTA 51 37 88 NILSIÄN KAUPUNKI 28 27 55 PIELAVEDEN KUNTA 37 23 60 PORTAANPÄÄ RY 1 3 4 RAUTALAMMIN KUNTA 23 24 47 RAUTAVAARAN KUNTA 12 6 18 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 112 106 218 SIILINJÄRVEN KUNTA 105 106 211 SONKAJÄRVEN KUNTA 15 17 32 SUONENJOEN KAUPUNKI 26 32 58 TUUSNIEMEN KUSTA 12 12 24 VESANNON KUNTA 10 12 22 VIEREMÄN KUNTA 12 10 22 POHJOIS-SAVO YHTEENSÄ 1 422 1 422 2 844 KOKO MAA YHTEENSÄ 32 807 32 002 64 809 Vuonna 2009 Pohjois-Savossa aloitti lukiokoulutuksen 1511 oppilasta (taulukko 9). Vuoden 2012 loppuun mennessä tutkinnon oli suorittanut 81,3 %. Koko maassa vastaava osuus oli 79,5 %. Muualle opiskelemaan siirtyneiden osuus (ei opiskellut enää lukiossa) oli Pohjois-Savossa 5,6 %, eli hieman enemmän kuin koko maassa. 12

Taulukko 9. Vuonna 2009 lukiokoulutuksen aloittaneiden opintojen kulku vuoden 2012 loppuun mennessä (Tilastokeskus). Ylioppilastutkinnon vuosina 2008-2012 suorittaneiden siirtyminen jatko-opintoihin on esitetty taulukossa 10. 4 400 Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneista 6,2 % jatkoi ammatillisessa koulutuksessa, 18,7 % ammattikorkeakoulussa ja 21,1 yliopistossa. Koko maassa vastaavat luvut ovat alhaisemmat, sillä koko maassa kyseisenä aikana tutkinnon suorittaneista 61,5 % ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua. Pohjois-Savossa vastaava osuus on 53,9 %. Ei heti jatkaneiden kohdalla on huomioitava poikien siirtyminen varusmiespalvelukseen. Taulukko 10. Vuosina 2008-2012 ylioppilastutkinnon suorittaneiden hakeutuminen jatko-opintoihin (Tilastokeskus) Ylioppilaat yhteensä 2008-2012 Jatkoi heti ammat.koul Jatkoi heti amk:ssa Jatkoi heti yliop. Ei jatkanut heti tutk.tav. opisk. KOKO MAA 97478 4,2 16,4 17,9 61,5 Pohjois-Savo 4356 6,2 18,7 21,1 53,9..Iisalmi 408 3,9 16,2 22,1 57,8..Juankoski 111 11,7 32,4 16,2 39,6..Kiuruvesi 175 4,6 19,4 20,6 55,4..Kuopio 2105 5,7 14,1 21,5 58,8..Lapinlahti 211 8,1 27,5 23,7 40,8..Leppävirta 143 7,7 30,8 28,0 33,6..Nilsiä 78 5,1 23,1 15,4 56,4..Pielavesi 96 5,2 21,9 18,8 54,2..Rautalampi 70 20,0 25,7 8,6 45,7..Rautavaara 27 3,7 37,0 33,3 25,9..Siilinjärvi 314 5,7 20,4 16,9 57,0..Sonkajärvi 52 3,8 28,8 13,5 53,8..Suonenjoki 88 5,7 27,3 26,1 40,9..Tuusniemi 46 21,7 23,9 28,3 26,1..Varkaus 348 6,3 21,8 21,6 50,3..Vesanto 34 8,8 47,1 17,6 26,5..Vieremä 50 6,0 16,0 24,0 54,0 Pohjois-Karjala 4636 5,5 22,6 19,0 52,9 Etelä-Savo 4854 6,1 21,8 22,6 49,6 13

4 Ammatillinen 2-aste Pohjois-Savossa ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on kahdeksalla koulutuksen järjestäjällä: - Savon koulutuskuntayhtymä - Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä - Pelastusopisto (Sisäasiainministeriön alainen) - Tri Matthias Ingmanin säätiö - Kuopion talouskoulun kannatusyhdistys ry - Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry - Pohjois-Savon opisto - Portaanpään kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys ry Savon koulutuskuntayhtymällä on toimipisteitä Kuopiossa, Muuruvedellä, Siilinjärvellä, Varkaudessa (Juankoski) ja Iisalmessa. Ylä-Savon ammattiopiston toimipisteet sijaitsevat Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Kuopiossa. Pelastusopiston toimipaikka sijaitsee Kuopiossa, samoin Pohjois-Savon opiston. Portaanpään kristillinen opisto sijaitsee Lapinlahdella ja Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Siilinjärvellä. 4.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärissä ei ole tapahtunut suurta muutosta viime vuosien aikana. Vuonna 2011 opiskelijoita oli noin 7 400 ja vuonna 2014 opiskelijamäärä oli noin 7 300 (taulukko 11). Opiskelijamäärä on pudonnut matkailu- ja ravitsemisalalla, luonnontieteissä, tekniikassa ja liikenteessä sekä kulttuurialalla. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet vain sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketaloudessa ja hallinnossa. Taulukko 11. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen 2-asteen opiskelijamäärien kehitys 2011-2014 koulutusaloittain (Oppilaitosten tilastot) Opiskelijamäärät 2011 2012 2013 2014 Humanistinen ja kasvatusala 149 154 147 148 Kulttuuriala 454 433 435 424 Luonnontieteiden ala 160 128 111 110 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 690 694 720 766 Tekniikan ja liikenteen ala 3095 3070 3081 3021 Luonnonvara- ja ympäristöala 656 662 652 652 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1288 1281 1318 1358 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 884 849 826 798 Yhteensä 7376 7270 7290 7276 14

Vuonna 2010 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli Pohjois-Savossa 2 643 (taulukko 12). Kyseisenä vuonna 1.sijaisia hakijoita oli 3 588. Hakijoiden suhde aloituspaikkoihin (vetovoimaluku) oli 1,36. Vuonna 2013 tilanne oli kokonaisuudessaan samansuuntainen. Vetovoimaisin koulutusala vuonna 2013 oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, vetovoimaluku oli 2,23. Ala on kasvattanut vetovoimaansa suhteessa vuoteen 2010. Humanistinen ja kasvatusalalla vetovoimaindeksi vuonna 2013 oli 1,66. Alan vetovoima on laskenut hieman vuodesta 2010. Kulttuurialalla kehitys on ollut samansuuntainen. Liiketaloudessa ja kaupassa vetovoimaluku oli vuonna 2013 1,39. Vetovoima on kasvanut aavistuksen vuodesta 2010. Pieni tietojenkäsittelyn ala on onnistunut kasvattamaan vetovoiman 1,06. Tämä on kuitenkin varsin alhainen luku. Tekniikan ja liikenteen alalla vetovoimaindeksi oli 1,32 vuonna 2013. Opintoaloittain on kuitenkin suuria vaihteluita. Korkein vetovoima on muun tekniikan ja liikenteen alan koulutuksessa (turvallisuusala). Vetovoimaindeksi oli 3,33. Ajoneuvo ja kuljetustekniikassa vetovoimaindeksi oli varsin korkea (2,0). Kone-, metalli- ja energiateknologiassa vetovoima oli vuonna 2013 erittäin alhainen, vain 0,48. Tiedot vuodelta 2014 kertovat kuitenkin, että tilanne on muuttunut huomattavasti paremmaksi. Tämä ilmenee, kun myöhemmin tarkastellaan hakutietoja vuodelta 2014 oppilaitoksittain. Majoitus-, ravitsemis- ja talousalalla vetovoimaindeksi on alhainen, vuonna 2010 se oli 0,91 ja vuonna 2013 0,73. Vetovoima on laskenut kaikilla koulutusalan opintoaloilla. 15

Taulukko 12. Ammatilliseen peruskoulutuksen aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010 ja 2013 Pohjois-Savossa (OPH:n tilastot). Pohjois-Savo 2010 Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Musiikki Viestintä ja informaatiotieteet Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Puutarhatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kauneudenhoitoala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Matkailuala Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitu Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. spaikat 2643 3588 11150 2376 3211 1913 2318 1.36 Pohjois-Savo 2013 2634 3533 10915 2435 3419 1883 2333 1.34 50 95 202 49 51 43 45 1.90 Humanistinen ja kasvatusala 50 83 184 43 54 34 42 1.66 20 65 117 27 27 22 22 3.25 Kielitieteet 20 30 75 21 28 13 18 1.50 30 30 85 22 24 21 23 1.00 Opetus- ja kasvatustyö 30 53 109 22 26 21 24 1.77 160 272 724 128 155 117 141 1.70 Kulttuuriala 188 276 740 150 188 126 155 1.47 78 58 175 47 58 41 51 0.74 Käsi- ja taideteollisuus 92 59 164 45 59 36 47 0.64 24 48 104 19 25 16 22 2.00 Musiikki 24 42 115 17 25 14 21 1.75 58 166 445 62 72 60 68 2.86 Viestintä ja informaatiotieteet 72 175 461 88 104 76 87 2.43 220 256 777 214 287 177 211 1.16 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 216 301 841 275 378 207 262 1.39 220 256 777 214 287 177 211 1.16 Liiketalous ja kauppa 216 301 841 275 378 207 262 1.39 58 47 144 42 57 36 45 0.81 Luonnontieteiden ala 36 38 131 30 40 30 38 1.06 58 47 144 42 57 36 45 0.81 Tietojenkäsittely 36 38 131 30 40 30 38 1.06 1079 1498 5389 980 1392 798 1004 1.39 Tekniikan ja liikenteen ala 1090 1434 5088 1054 1531 808 1012 1.32 177 352 1106 201 257 167 193 1.99 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 169 338 1055 200 257 161 184 2.00 214 362 1303 226 262 196 216 1.69 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 236 359 1220 271 314 228 251 1.52 66 65 291 61 101 44 60 0.98 Elintarvikeala ja biotekniikka 66 80 297 80 132 43 55 1.21 17 6 18 6 9 5 7 0.35 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 208 100 506 98 217 84 150 0.48 199 149 598 144 253 128 188 0.75 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 40 133 365 44 48 40 41 3.33 38 112 343 34 39 30 32 2.95 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 191 179 792 145 277 92 145 0.94 150 225 884 132 224 89 137 1.50 Sähkö- ja automaatiotekniikka 90 149 540 120 140 92 97 1.66 132 160 557 114 141 96 110 1.21 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 20 20 70 20 32 12 19 1.00 32 20 109 20 52 9 20 0.63 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 70 76 243 76 114 56 70 1.09 54 47 180 42 54 34 41 0.87 Luonnonvara- ja ympäristöala 256 227 679 200 281 144 175 0.89 254 254 647 231 291 169 200 1.00 Luonto- ja ympäristöala 16 12 44 11 20 9 12 0.75 32 14 40 12 16 7 9 0.44 Maatilatalous 126 141 368 118 147 89 101 1.12 152 179 416 159 180 123 135 1.18 Metsätalous 78 34 125 32 50 25 30 0.44 42 37 113 36 55 25 34 0.88 Puutarhatalous 36 40 142 39 64 21 32 1.11 28 24 78 24 40 14 22 0.86 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 396 882 2112 395 452 319 357 2.23 378 763 1817 355 403 299 327 2.02 Farmasia ja muu lääkehuolto 22 51 145 21 22 12 13 2.32 36 211 633 38 39 35 36 5.86 Kauneudenhoitoala 50 234 715 70 76 54 56 4.68 342 552 1184 317 364 264 291 1.61 Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset 324 597 1252 304 354 253 288 1.84 444 403 1450 377 575 274 345 0.91 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 402 292 1140 288 495 215 292 0.73 102 54 211 54 89 31 40 0.53 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 98 35 151 35 65 22 29 0.36 311 311 1017 292 432 226 284 1.00 Majoitus- ja ravitsemisala 284 242 925 238 399 186 250 0.85 31 38 222 31 54 17 21 1.23 Matkailuala 20 15 64 15 31 7 13 0.75 16

Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikat ovat nousseet noin 30 paikalla vuodesta 2010 vuoteen 2014. Ensisijaisten hakijoiden määrä on myös kasvanut viime vuosina. Koulutuksen vetovoima on kokonaisuutena ollut hyvällä tasolla. Vuonna 2014 vetovoimaluku oli 1,63. Viestintä- ja informaatiotieteissä vetovoimaluku oli 2,13 vuonna 2014. Käsi- ja taideteollisuudessa vetovoimaluku oli 1,12. Taulukko 13. Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimalu ku Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. vastaanottaneet 1.sij. Yht. 1.sij.hak/aloi tuspaikat Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 2010 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 2013 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 2014 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet 84 167 446 73 85 71 80 1.99 84 167 446 73 85 71 80 1.99 42 30 81 24 30 24 29 0.71 42 137 365 49 55 47 51 3.26 96 169 426 89 106 75 89 1.76 96 169 426 89 106 75 89 1.76 48 31 82 24 32 19 26 0.65 48 138 344 65 74 56 63 2.88 120 195 384 93 104 79 89 1,63 120 195 384 93 104 79 89 1,63 60 67 113 36 40 32 35 1,12 60 128 271 57 64 47 54 2,13 Kuopion konservatorion aloituspaikat ovat säilyneet ennallaan viime vuosina. Ensisijaiset hakijat ovat pudonneet vuodesta 2010 vuoteen 2014 (taulukko 14). Tämä heijastuu vetovoimalukuun, joka oli vuonna 2010 2,0 kun se vuonna 2014 oli 1,2. Taulukko 14. Kuopion konservatorion aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Kuopion konservatorio 2010 Kulttuuriala Musiikki Kuopion konservatorio 2013 Kulttuuriala Musiikki Kuopion konservatorio 2014 Kulttuuriala Musiikki Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat 24 48 104 19 25 16 22 2.00 24 48 104 19 25 16 22 2.00 24 48 104 19 25 16 22 2.00 24 42 115 17 25 14 21 1.75 24 42 115 17 25 14 21 1.75 24 42 115 17 25 14 21 1.75 25 30 100 17 25 11 19 1,2 25 30 100 17 25 11 19 1,2 25 30 100 17 25 11 19 1,2 Kuopion talouskoulun aloituspaikoissa on vuosikohtaisia eroja aloituspaikoissa. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli 110, vuonna 2013 paikkoja oli 120 ja 101 vuonna 2014. Talouskoulun osalta on merkittävää, että se on onnistunut parantamaan vetovoimaansa viimevuosina. 17

Taulukko 15. Kuopion talouskoulun aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Aloituspaikat Hakeneet Hyväksytyt 1.sij. 1.sij. Yht. Paikan vastaanottaneet 1.sij. Yht. Vetovoimaluku 1.sij.hak/aloitus paikat Kuopion talouskoulu 2010 110 74 74 130 47 65 0.67 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 110 74 74 130 47 65 0.67 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 70 46 46 69 24 30 0.66 Kotityö ja puhdistuspalv. Perustukinto 15 10 0,67 Kotitalousopetus 55 36 0,65 Majoitus- ja ravitsemisala 40 28 28 61 23 35 0.70 Kuopion talouskoulu 2013 120 61 61 105 43 59 0.51 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 120 61 61 105 43 59 0.51 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 80 25 25 41 17 22 0.31 Kotityö ja puhdistuspalv. Perustukinto 20 12 0,6 Kotitalousopetus 60 13 0,21 Majoitus- ja ravitsemisala 40 36 36 64 26 37 0.90 Kuopion talouskoulu 2014 101 82 0,81 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 101 82 0,81 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 61 55 0,9 Kotityö ja puhdistuspalv. Perustukinto 15 10 0,67 Kotitalousopetus 46 45 0,98 Majoitus- ja ravitsemisala 40 27 0,68 Pohjois-Savon opiston aloituspaikat vuonna 2014 olivat 28, kun vuotta aikaisemmin paikkoja oli 20. Hakijamäärissä on tapahtunut merkittävää pudotusta vuosien 2010-2014 välillä. Em. mainitut muutokset heijastuvat suoraan vetovoimalukuun, joka vuonna 2014 oli 0,68, kun se vuonna 2010 oli jopa 3,25. Muutoksissa tulee huomioida yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Taulukko 16. Pohjois-Savon opiston aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Pohjois-Savon Opisto 2010 Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Pohjois-Savon Opisto 2013 Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Pohjois-Savon Opisto 2014 Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet, yhteishaku Kielitieteet, erillishaku (hak. am.pt) Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku Aloitus vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus paikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat 20 65 117 27 27 22 22 3.25 20 65 117 27 27 22 22 3.25 20 65 117 27 27 22 22 3.25 20 30 75 21 28 13 18 1.50 20 30 75 21 28 13 18 1.50 20 30 75 21 28 13 18 1.50 28 19 46 12 12 10 10 0,68 28 19 46 12 12 10 10 0,68 28 19 46 12 12 10 10 0,68 27 26 18 Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat putosivat vuonna 25 paikkaan. Hakijamäärissä on tapahtunut pudotusta vuosien 2013 ja 2014 välillä. Vuodesta 2010 vetovoima on parantunut, sillä vuonna 2010 vetovoimaluku oli 1,2. Vuonna 2013 vetovoimaluku oli 2,07 ja vuonna 2014 1,52. 18

Taulukko 17. Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Portaanpään kristillinen opisto 2010 Humanistinen ja kasvatusala Opetus- ja kasvatustyö Portaanpään kristillinen opisto 2013 Humanistinen ja kasvatusala Opetus- ja kasvatustyö Portaanpään kristillinen opisto 2014 Humanistinen ja kasvatusala Opetus- ja kasvatustyö Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat 30 36 112 28 37 26 32 1,20 30 30 85 22 24 21 23 1,00 30 30 85 22 24 21 23 1,00 30 62 142 30 39 29 33 2,07 30 53 109 22 26 21 24 1,77 30 53 109 22 26 21 24 1.77 25 38 85 12 23 1,52 25 38 85 12 23 1,52 25 38 85 12 23 1,52 Savon ammatti- ja aikuisopiston aloituspaikat ovat pudonneet varsin tasaisesti vuodesta 2010 (1963 paikkaa) vuoteen 2014 (1775 paikkaa) (taulukko 18). Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli 2 670 ja vuonna 2013 heitä oli 2 693. Vuonna 2014 ensisijaisten hakijoiden määrä putosi 1 897 hakijaan. Tähän on vaikuttanut yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Vuonna 2014 Savon ammatti- ja aikuisopiston vetovoimaluku oli 1,1. Vuosina 2010 ja 2014 luku oli noin 1,4. Tässä tulee huomioida em. yhteishaun muutos. Koulutusaloittain vuonna 2014 paras vetovoima oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (1,5). Seuraavana olivat liiketalouden ja hallinnon ala (1,3) sekä tekniikka ja liikenne (1,1). Tekniikan ja liikenteen alalla oli opintoaloittain suuria vaihteluita vetovoimassa. Vetovoimaisimmat opintoalat olivat turvallisuusala (3,1), ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (1,5) sekä rakentaminen (1,2). Kone- ja metallialalla vetovoimaluku oli vain 0,3. Luonnonvara- ja ympäristöalalla vetovoimaluku vuonna 2014 oli 0,7. Majoitus- ja ravitsemisalalla puolestaan 0,6). 19

Taulukko 18. Savon ammatti- ja aikuisopiston aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Savon ammatti- ja aikuisopisto 2010 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Puutarhatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kauneudenhoitoala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Matkailuala Savon ammatti- ja aikuisopisto 2013 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Puutarhatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Matkailuala Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat 1963 2670 8489 1745 2405 1413 1728 1.36 Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat 44 46 142 27 35 23 31 1.05 Savon ammatti- ja aikuisopisto 2014 1775 1897 5954 1393 1387 1,1 28 17 62 14 18 10 14 0.61 Kulttuuriala 35 21 66 11 10 0,6 16 29 80 13 17 13 17 1.81 220 256 777 214 287 177 211 1.16 Käsi- ja taideteollisuus 17 2 16 0 0 0,1 220 256 777 214 287 177 211 1.16 58 47 144 42 57 36 45 0.81 58 47 144 42 57 36 45 0.81 843 1178 4311 756 1105 619 791 1.40 129 258 831 154 206 125 149 2.00 162 266 991 168 199 146 164 1.64 48 57 238 54 90 37 53 1.19 17 6 18 6 9 5 7 0.35 154 121 476 116 192 106 142 0.79 38 112 343 34 39 30 32 2.95 113 175 711 90 173 62 107 1.55 114 136 466 92 114 80 92 1.19 32 20 109 20 52 9 20 0.63 36 27 128 22 31 19 25 0.75 138 96 292 93 137 67 88 0.70 32 14 40 12 16 7 9 0.44 36 21 61 21 26 21 23 0.58 42 37 113 36 55 25 34 0.88 28 24 78 24 40 14 22 0.86 378 763 1817 355 403 299 327 2.02 36 211 633 38 39 35 36 5.86 342 552 1184 317 364 264 291 1.61 282 284 1006 258 381 192 235 1.01 32 8 56 8 20 7 10 0.25 219 238 728 219 307 168 204 1.09 31 38 222 31 54 17 21 1.23 1914 2693 8420 1850 2638 1416 1775 1.41 52 50 144 34 43 28 35 0.96 36 24 69 17 20 14 17 0.67 16 26 75 17 23 14 18 1.63 216 301 841 275 378 207 262 1.39 216 301 841 275 378 207 262 1.39 36 38 131 30 40 30 38 1.06 36 38 131 30 40 30 38 1.06 862 1144 4178 842 1256 630 808 1.33 133 265 832 160 214 126 148 1.99 184 270 931 214 255 176 198 1.47 48 68 246 68 112 32 43 1.42 154 68 400 66 159 56 105 0.44 40 133 365 44 48 40 41 3.33 157 150 706 116 230 73 121 0.96 72 118 437 102 122 74 79 1.64 20 20 70 20 32 12 19 1.00 54 52 191 52 84 41 54 0.96 120 98 319 95 145 62 81 0.82 16 12 44 11 20 9 12 0.75 26 25 58 25 32 16 18 0.96 42 21 75 20 29 16 19 0.50 36 40 142 39 64 21 32 1.11 382 858 2038 374 427 306 343 2.25 22 51 145 21 22 12 13 2.32 36 210 641 49 51 41 42 5.83 324 597 1252 304 354 253 288 1.84 246 204 769 200 349 153 208 0.83 18 10 47 10 24 5 7 0.56 208 179 658 175 294 141 188 0.86 20 15 64 15 31 7 13 0.75 Viestintä ja informaatiotieteet hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Puutarhatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Matkailuala 20 18 19 50 11 10 1,1 216 272 678 222 222 1,3 216 272 678 222 222 1,3 36 33 132 29 29 0,9 36 33 132 29 29 0,9 804 846 3103 658 654 1,1 137 205 653 140 136 1,5 164 189 720 171 171 1,2 52 42 151 39 39 0,8 108 37 243 46 46 0,3 40 123 339 41 41 3,1 157 114 457 82 82 0,7 72 71 325 73 73 1,0 20 14 45 11 11 0,7 54 51 170 55 55 0,9 120 82 249 73 72 0,7 0 0 0 0 0 30 21 49 18 18 0,7 50 39 127 45 44 0,8 40 22 73 10 10 0,6 342 503 1258 269 269 1,5 0 0 0 0 0 36 88 327 40 40 2,4 306 415 931 229 229 1,4 222 140 468 131 131 0,6 18 5 24 7 7 0,3 184 125 398 112 112 0,7 20 10 46 12 12 0,5

Ylä-Savon ammattiopistossa aloituspaikat ovat pudonneet neljänneksellä vuosien 2010 ja 2014 välillä. (taulukko 19). Ensisijaisia hakijoita vuonna 2010 oli 534, kun vuonna 2014 hakijoita oli 332. Kaikkien alojen yhteinen vetovoimaluku oli 1,3 vuonna 2010, kun se oli 1,08 vuonna 2014. Vetovoimaluku oli vuonna 2014 noin 1,2 lähes kaikilla koulutusaloilla. Matkailu- ja ravitsemisalalla vetovoima oli vain 0,33. Paras vetovoima oli kauneudenhoitoalalla (1,25). Koulutusvolyymiltaan suurimmalla koulutusalalla, tekniikassa ja liikenteessä, vetovoimaluku oli 1,17. Opintoaloittain tarkasteltuna vetovoimaisimmat alat olivat pienet opintoalat, kuten tieto- ja tietoliikennetekniikka (2,22) sekä sähkö- ja automaatiotekniikka (1,5). Ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa vetovoima oli 1,39. Kone- ja metallialalla sekä rakentamisessa vetovoima oli vuonna 2015 noin 1,0. Taulukko 19. Ylä-Savon ammattiopiston aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Ylä-Savon ammattiopisto 2010 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Majoitus- ja ravitsemisala Ylä-Savon ammattiopisto 2013 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kauneudenhoitoala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Majoitus- ja ravitsemisala Ylä-Savon ammattiopisto 2014 Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Hevostalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kauneudenhoitoala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Majoitus- ja ravitsemisala Hakeneet Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet Vetovoimaluku 1.sij.hak/aloitus Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat 412 534 1582 416 515 323 378 1.30 8 11 32 9 10 7 8 1.38 8 11 32 9 10 7 8 1.38 236 320 1078 224 287 179 213 1.36 48 94 275 47 51 42 44 1.96 52 96 312 58 63 50 52 1.85 18 8 53 7 11 7 7 0.44 45 28 122 28 61 22 46 0.62 37 50 173 42 51 27 30 1.35 18 24 91 22 27 16 18 1.33 18 20 52 20 23 15 16 1.11 116 158 355 138 154 102 112 1.36 116 158 355 138 154 102 112 1.36 52 45 117 45 64 35 45 0.87 52 45 117 45 64 35 45 0.87 394 472 1446 363 470 292 336 1.20 16 15 55 10 14 9 10 0.94 8 4 13 4 7 3 4 0.50 8 11 42 6 7 6 6 1.38 228 290 910 212 275 178 204 1.27 36 73 223 40 43 35 36 2.03 52 89 289 57 59 52 53 1.71 18 12 51 12 20 11 12 0.67 54 32 106 32 58 28 45 0.59 34 29 86 29 47 19 24 0.85 18 31 103 18 18 18 18 1.72 16 24 52 24 30 15 16 1.50 100 116 310 93 115 73 83 1.16 100 116 310 93 115 73 83 1.16 14 24 74 21 25 13 14 1.71 14 24 74 21 25 13 14 1.71 36 27 97 27 41 19 25 0.75 36 27 97 27 41 19 25 0.75 308 332 650 246 0 240 0 1,08 192 224 431 180 0 174 0 1,17 36 50 91 40 37 1,39 73 71 160 54 53 0,97 13 12 24 10 10 0,92 45 47 72 47 47 1,04 16 24 56 18 18 1,50 9 20 28 11 9 2,22 64 76 139 40 0 40 0 1,19 64 76 139 40 40 1,19 27 27 16 20 34 13 0 13 0 1,25 16 20 34 13 13 1,25 36 12 46 13 0 13 0 0,33 36 12 46 13 13 0,33 21

Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut tasaisesti viimevuosina (taulukko 20). Vuodesta 2009 vuoteen 2013 tutkintomäärä on kasvanut noin 80 tutkinnolla. Koko maassa vastaavana aikana tutkintomäärät ovat kasvaneet noin 2 500 tutkinnolla. Pohjois-Savossa tutkintomäärät ovat kasvaneet tarkasteluvuosina liiketaloudessa ja hallinnossa, tekniikassa ja liikenteessä, sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatusalalla. Kasvatusalalla vuositasolla on selvää vaihtelua, johtuen sisäänottomääristä. Luonnontieteissä tutkintomäärät ovat laskeneet tasaisesti. Matkailu- ja ravitsemisalalla tutkintomäärä on vakiintunut noin 200 tutkintoon vuosittain. Kulttuurialalla tutkintomäärä putosi vuonna 2013 noin 100 tutkintoon. Luonnonvara-alalla on vuositasolla vaihtelua tutkintomäärissä. Koulutuksen järjestäjittäin tarkasteltuna tutkintomäärät ovat kasvaneet Ylä-Savon ammattiopistossa vuodesta 2009 vuoteen 2012 noin 100 tutkinnolla ja pelastusopistossa noin 40 tutkinnolla. Muissa oppilaitoksissa tutkintomäärät ovat säilyneet lähes ennallaan. Oppilaitoskohtaiset tutkintomäärät ovat liitteessä x. Taulukko 20. Ammatilliset perustutkinnot Pohjois-Savossa vuosina 2009-2012 (Tilastokeskus). Pohjois-Savo 2009 2010 2011 2012 2013 Tutkinnot yhteensä 1951 2052 2010 2106 2031 1 Humanistinen ja kasvatusala 18 32 14 38 36 102 Kielitieteet 0 22 0 16 20 106 Opetus- ja kasvatustyö 18 10 14 22 16 2 Kulttuuriala 131 132 119 146 101 201 Käsi- ja taideteollisuus 46 72 47 71 48 202 Viestintä ja inform.tieteet 71 46 54 60 42 205 Musiikki 14 14 18 15 11 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 147 143 154 191 171 301 Liiketalous ja kauppa 147 143 154 191 171 4 Luonnontieteiden ala 61 63 57 45 38 402 Tietojenkäsittely 61 63 57 45 38 5 Tekniikan ja liikenteen ala 805 828 841 841 857 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 201 184 195 200 215 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 138 132 161 119 146 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 137 146 144 132 87 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 0 0 1 28 26 505 Graaf. ja viestintätekniikka 0 10 1 1 8 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 22 35 33 43 48 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn. 99 127 118 126 122 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 23 14 12 12 18 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 144 142 139 152 159 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 41 38 37 28 28 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 134 169 151 122 159 601 Maatilatalous 108 117 113 90 113 602 Puutarhatalous 19 27 26 17 19 604 Metsätalous 5 7 6 6 25 605 Luonto- ja ympäristöala 2 18 6 9 2 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 249 280 273 305 293 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 199 217 221 241 246 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 1 12 0 13 710 Kauneudenhoitoala 49 51 52 51 47 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 241 200 208 210 209 801 Matkailuala 29 29 20 23 13 802 Majoitus- ja ravitsemisala 195 161 174 178 181 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 13 6 12 6 15 805 Puhdistuspalvelut 4 4 2 3 9 Muu koulutus 165 205 193 208 167 902 Palo- ja pelastusala 165 205 193 208 167 Koko maa 33 302 33 614 35 027 36 521 35 868 22

4.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Vuosina 2009-2012 (31.7.2012) Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 7 522 opiskelijaa. Vuoden 2012 lopussa tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 52,2 %, kun koko maassa työllisten osuus valmistuneista oli 51,7 %. Etelä-Savossa työllisten osuus oli 46,6 % ja Pohjois-Karjalassa 45,1 %. Tarkasteltaessa tilannetta tarkemmin maakunnittain vuositasolla, Pohjois-Savo on parantanut asemaansa (taulukko 21). Vuonna 2010 valmistuneiden työllisyysaste vuoden kuluttua valmistumisesta oli Pohjois- Savossa 55 %, kun se koko maassa oli 58 %. Vuonna 2011 valmistuneiden työllisyys vuoden päästä valmistuessa oli 59 %. Koko maassa vastaava osuus oli 61 %. Taulukko 21. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen vuosina 2010 ja 2011 vuoden kuluttua valmistumisesta maakunnittain (Vipunen). Tilastovuosi 2010, yksi Tilastovuosi 2011, yksi vuosi valmistumisesta vuosi valmistumisesta Tutkinnon suoritusmaakunta Päätoiminen työllinen Päätoiminen työllinen Uusimaa 68 % 69 % Etelä-Pohjanmaa 65 % 67 % Ahvenanmaa - Åland 57 % 66 % Varsinais-Suomi 57 % 61 % Kanta-Häme 56 % 61 % Pirkanmaa 57 % 61 % Päijät-Häme 58 % 61 % Koko maa 58 % 61 % Kainuu 55 % 60 % Pohjois-Savo 55 % 59 % Pohjanmaa 54 % 59 % Etelä-Savo 54 % 58 % Keski-Suomi 55 % 58 % Etelä-Karjala 54 % 57 % Keski-Pohjanmaa 54 % 56 % Pohjois-Pohjanmaa 54 % 56 % Lappi 51 % 56 % Satakunta 53 % 53 % Kymenlaakso 50 % 53 % Pohjois-Karjala 51 % 50 % Itä-Uusimaa 65 % Koulutus- ja opintoaloittain tarkasteltuna parhaiten ovat työllistyneet palo- ja pelastusalalta (83,6 %) ja sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet (67,8 %) (kuvio 3 ja taulukko 22). Koulutusvolyymiltaan suurimmalta tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneiden työllistymisaste on 46,6 %. Alan sisällä on kuitenkin suuria vaihteluita. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikasta valmistuneilla työllistymisaste on 53,8 %, kun taas pienillä koulutusaloilla, kuten tieto- ja tietoliikennetekniikassa sekä graafisessa ja viestintätekniikassa työllisten osuus on noin 20 %. Tarkastelussa tuleekin kiinnittää huomioita siihen, mitkä ovat kokonaisvolyymit eri aloilla. Maakunnan kannalta keskeiseltä kone-, metalli- ja energiatekniikasta valmistuneiden työllisyys oli 47,6 % ja työttömien osuus oli 21,7 %. Humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, työllisten osuus valmistuneista oli 63,4 % ja työttömien 8,9 %. Kulttuurialalla puolestaan työllisten osuus on alhainen (31,1 %) mutta 23

ammatillinen perustutkinto on usein väylänä jatko-opintoihin. Tämä näkyykin siinä, että valmistuneista noin 45 % on joko päätoiminen tai työn ohessa opiskeleva. Liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneiden työllisyysaste on 56,6 % ja työttömien osuus oli 12,3 %. Tietojenkäsittelyn kohdalla työllisten osuus on kaikkein alhaisin koulutusaloittain, vain 19,6 % ja työttömien osuus korkein 25,1 %. Toisaalta jatko-opiskelijoiden osuus on myös varsin korkea, noin 38 %. Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneiden työllistymisaste oli 39,7 %. Tutkinnon suorittaneista oli opiskelemassa noin 33 % ja opiskelijoiden osuudet olivat suuret koulutusalan kaikissa opintoaloissa (yli 30 %). Opintoaloittain työttömiä oli eniten puutarhatalouden tutkinnon suorittaneissa (20,5 %). Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneiden työllisten osuus oli 52,3 % ja työttömien 10,5 %. Tutkinnon jälkeen opiskelemaan oli siirtynyt noin 26 %. Etenkin matkailualan opinnot suorittaneissa opiskelijoiden osuus oli korkea, noin 44 %. Tutkintokohtaiset luvut ja %-osuudet on esitetty liitteessä 4. 24

Kuvio 3. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2009-31.7.2012 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). 25

Taulukko 22. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2009-31.7.2012 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Pohjois-Savo Yhteensä Työlliset Työttömät Työlliset Päätoim. Varusm./ Maastamuutta neet, muu tai opiskelijat opiskelijat Siviilipalv. tuntematom Pohjois-Savo Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoim. Varusm./ opiskelijat Siviilipalv. Maastamuuttaneet, muu tai tuntematom Perustutkinnot yhteensä 7522 3927 1010 876 874 383 452 Perustutkinnot yhteensä 52,2 13,4 11,6 11,6 5,1 6,0 1 Humanistinen ja kasvatusala 101 64 9 9 12 0 7 1 Humanistinen ja kasvatusala 63,4 8,9 8,9 11,9 0,0 6,9 102 Kielitieteet 38 24 3 6 5 0 0 102 Kielitieteet 63,2 7,9 15,8 13,2 0,0 0,0 106 Opetus- ja kasvatustyö 63 40 6 3 7 0 7 106 Opetus- ja kasvatustyö 63,5 9,5 4,8 11,1 0,0 11,1 2 Kulttuuriala 457 142 76 73 131 12 23 2 Kulttuuriala 31,1 16,6 16,0 28,7 2,6 5,0 201 Käsi- ja taideteollisuus 206 64 37 27 58 5 15 201 Käsi- ja taideteollisuus 31,1 18,0 13,1 28,2 2,4 7,3 202 Viestintä ja inform.tieteet 205 73 35 25 57 7 8 202 Viestintä ja inform.tieteet 35,6 17,1 12,2 27,8 3,4 3,9 205 Musiikki 46 5 4 21 16 0 0 205 Musiikki 10,9 8,7 45,7 34,8 0,0 0,0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 604 342 74 67 62 19 40 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 56,6 12,3 11,1 10,3 3,1 6,6 301 Liiketalous ja kauppa 604 342 74 67 62 19 40 301 Liiketalous ja kauppa 56,6 12,3 11,1 10,3 3,1 6,6 4 Luonnontieteiden ala 219 43 55 29 54 14 24 4 Luonnontieteiden ala 19,6 25,1 13,2 24,7 6,4 11,0 402 Tietojenkäsittely 219 43 55 29 54 14 24 402 Tietojenkäsittely 19,6 25,1 13,2 24,7 6,4 11,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala 3130 1458 586 275 353 292 166 5 Tekniikan ja liikenteen ala 46,6 18,7 8,8 11,3 9,3 5,3 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 764 374 138 55 69 96 32 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 49,0 18,1 7,2 9,0 12,6 4,2 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 517 246 112 41 42 53 23 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 47,6 21,7 7,9 8,1 10,3 4,4 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 530 219 85 50 79 69 28 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 41,3 16,0 9,4 14,9 13,0 5,3 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 25 6 10 0 2 3 4 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 24,0 40,0 0,0 8,0 12,0 16,0 505 Graaf. ja viestintätekniikka 12 2 2 4 3 0 1 505 Graaf. ja viestintätekniikka 16,7 16,7 33,3 25,0 0,0 8,3 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 119 58 17 11 15 2 16 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 48,7 14,3 9,2 12,6 1,7 13,4 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn. 428 174 105 39 62 18 30 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn. 40,7 24,5 9,1 14,5 4,2 7,0 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 54 16 7 8 14 0 9 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 29,6 13,0 14,8 25,9 0,0 16,7 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 545 293 99 39 47 44 23 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 53,8 18,2 7,2 8,6 8,1 4,2 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 136 70 11 28 20 7 0 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 51,5 8,1 20,6 14,7 5,1 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 514 204 54 80 92 16 68 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 39,7 10,5 15,6 17,9 3,1 13,2 601 Maatilatalous 384 166 34 61 65 10 48 601 Maatilatalous 43,2 8,9 15,9 16,9 2,6 12,5 602 Puutarhatalous 78 25 16 8 18 0 11 602 Puutarhatalous 32,1 20,5 10,3 23,1 0,0 14,1 604 Metsätalous 22 5 1 6 5 3 2 604 Metsätalous 22,7 4,5 27,3 22,7 13,6 9,1 605 Luonto- ja ympäristöala 30 8 3 5 4 3 7 605 Luonto- ja ympäristöala 26,7 10,0 16,7 13,3 10,0 23,3 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 1054 715 55 142 78 13 51 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 67,8 5,2 13,5 7,4 1,2 4,8 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 847 579 43 118 59 13 35 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 68,4 5,1 13,9 7,0 1,5 4,1 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 26 14 4 2 2 0 4 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 53,8 15,4 7,7 7,7 0,0 15,4 710 Kauneudenhoitoala 181 122 8 22 17 0 12 710 Kauneudenhoitoala 67,4 4,4 12,2 9,4 0,0 6,6 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 790 413 83 120 87 17 70 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 52,3 10,5 15,2 11,0 2,2 8,9 801 Matkailuala 88 36 4 23 16 0 9 801 Matkailuala 40,9 4,5 26,1 18,2 0,0 10,2 802 Majoitus- ja ravitsemisala 661 366 70 91 65 17 52 802 Majoitus- ja ravitsemisala 55,4 10,6 13,8 9,8 2,6 7,9 805 Puhdistuspalvelut 12 0 4 1 0 0 7 805 Puhdistuspalvelut 0,0 33,3 8,3 0,0 0,0 58,3 9 Muu koulutus 653 546 18 81 5 0 3 9 Muu koulutus 83,6 2,8 12,4 0,8 0,0 0,5 902 Palo- ja pelastusala 653 546 18 81 5 0 3 902 Palo- ja pelastusala 83,6 2,8 12,4 0,8 0,0 0,5 26