Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Transkriptio

1 Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto Puh foresavo.fi 1

2 Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus Pohjois-Savon väestökehitys, ennusteet ja tavoitteet sekä koulutusrakenne Väestökehitys- ja ennusteet Väestön koulutusrakenne Lukiokoulutus Pohjois-Savon lukioverkko ja koulutuksen kustannukset Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Tutkinnon suorittaneiden alueellinen työllistyminen Opintojen kulku ja jatko-opinnot LÄHTEET LIITTEET

3 1 Raportin sisältökuvaus Tämä raportti on tilastokatsaus lukio- ja ammatillisen koulutuksen nykytilaan ja kehitykseen. Aluksi esitetään väestökehitys ja -tavoitteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Lukiokoulutuksesta tarkastellaan opiskelija- sekä tutkintomääriä, koulutuksen kustannuksia ja hakeutumista jatko-opintoihin. Raportin laajin osio koskee ammatillista nuorten koulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista työllistymistä. Tarkastelutasona on pääasiassa maakuntataso, mutta joidenkin tietojen kohdalla tarkastelua on tehty yksityiskohtaisemmin oppilaitostasolla. Valmistuneiden työllistymistarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Aiemmista raporteista poiketen, joissakin tarkasteluissa on käytössä uusi kansallinen koulutusalaluokitus. Näin on etenkin valmistuneiden sijoittumistarkastelussa. Kyseisen luokittelun kuvauksen löydät tilastokeskuksen sivuilta. 3

4 2 Pohjois-Savon väestökehitys, ennusteet ja tavoitteet sekä koulutusrakenne 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet Pohjois-Savon väkiluku oli vuoden 2017 lopussa henkilöä (taulukko 1). Pohjois-Savon väestön määrä kääntyi kasvuun Suurin kasvun tekijä oli Kuopion 1,0-1,2 % vuosikasvu alkaen maakunnan väestömäärä on ollut taas hitaassa laskussa, viime vuonna väki väheni 1087 henkeä. Maakunnan väestötappio lisääntyi vuoden 2017 aikana ja Kuopion kasvu hidastui 494 henkeen (+ 0,4 %). Sisä-Savossa pitkään jatkunut muuttotappio saatiin pysähtymään, mutta vuosi 2017 näyttää taas heikommalle. Erittäin vahvan teollisuuden kotikunta Vieremä on kääntänyt väestökehitystään paremmaksi. Kokonaisuudessa vahvat teollisuuden vientialueet Ylä-Savo ja Varkauden seutu kärsivät muuttotappiosta. Koko maakunnan väkimäärä väheni tammi-syyskuussa -645, vuosi sitten tähän aikaan -710 ja vuonna 2016 vain -63. Maan sisäinen muuttoliike oli -211 tappiolla (-297), siirtolaisia saatiin lisää 284 (287) ja kuolleita oli -718 enemmän (-700) kuin syntyneitä. Kuopion seutu on ainoa väestöään lisäävä seutu. Ylä-Savon ja Koillis-Savon tappiot ovat vähän pienentyneet, Varkauden seudun ja Sisä-Savon kasvaneet vuoden takaisesta. Pohjois-Savo on ollut muuttoliikkeessä lievästi tappiollinen vuotiaiden ikäryhmässä. Muuttovoittoisia tässä ikäryhmässä ovat Leppävirta, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tervo. Suuri osa Kuopion muuttovoitosta tulee alle 25-vuotiaista. Maahanmuutto on kasvanut vuotuiseen tulijaan ja maastamuutto on keskimäärin 280, joten maahanmuuttajien vuotuinen nettolisäys on ollut keskimäärin 550 vuodessa. Suurin osa ulkomaalaista muuttajista sijoittuu Kuopioon Taulukko 1. Pohjois-Savon väestö v sekä trendiennuste ja omavaraislaskelma v Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Toteutunut Trendiennuste Omavaraislaskelma Kuopio *) Siilinjärvi Kuopion seutukunta Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Ylä-Savon seutukunta Suonenjoki Rautalampi Tervo Vesanto Sisä-Savon seutukunta Kaavi Rautavaara Tuusniemi Koillis-Savon seutukunta Varkaus Leppävirta Varkauden seutukunta POHJOIS-SAVO KOKO MAA Muuttoliikkeen sisältävä laskelma (trendiennuste), jossa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden vaikutus väestönkehitykseen. *) ml. Juankoski Omavaraislaskelma ilmaisee, millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä Omavaraislaskelmassa on otettu huomioon vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutus kunnan väestönkehitykseen. Pohjois-Savon maakuntaohjelma on asetettu kunnianhimoinen väestötavoite vuodelle 2040, noin henkilöä (kuva 1). Tavoitteessa maakunnan väestötavoitetta on nostettu nykyisestä tavoitteesta 20 4

5 000 henkilöllä vuoteen Keskimääräinen vuosikasvu maakunnassa olisi 0,4 % vuodessa. Työvoimaosuutta on nostettu 5 %-yksiköllä. Työvoimaosuus on nostettu Uudenmaan nykyiselle tasolle kaikilla muilla seuduilla paitsi Koillis-Savossa. Tämä laskee koko maakunnan keskimääräistä työvoimaosuutta alle Uudenmaan tason. Tavoite on erittäin vaativa saavuttaa, mutta tavoite on haluttu asettaa, koska seuduittain tarkasteltuna pula työvoimasta olisi nykyisellä tavoitetasolla tulossa Ylä-Savoon ja Varkauden seudulle ja hieman pienempänä Sisä-Savoon ja Koillis-Savoon. Kuopion seutu pärjäisi kaikissa vaihtoehdoissa, luonnollisesti nykyisellä ja tavoitetasolla paremmin kuin kehitystrendissä. Kuvio 1. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-18 ka.) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2017 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli henkilöä, joka noin 400 vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan noin vuonna Viime vuoden väestötilaston ja ennusteen mukaan pääasiassa Kuopion ja Iisalmen koulutukseen tuleva ikäluokka kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Taulukko vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Tot Tot Tot Ennuste 2030 Muutos % Pohjois-Savon maakunta ,2..Iisalmi ,6..Kaavi ,2..Keitele ,3..Kiuruvesi ,4..Kuopio ,8..Lapinlahti ,0..Leppävirta ,3..Pielavesi ,3..Rautalampi ,8..Rautavaara ,0..Siilinjärvi ,4..Sonkajärvi ,5..Suonenjoki ,4..Tervo ,2..Tuusniemi ,0..Varkaus ,0..Vesanto ,0..Vieremä ,0 5

6 2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on 1 % korkeampi kuin koko maassa (taulukko 3). Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 5 % korkeampi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on hieman alhaisempi kuin koko maassa. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 1. Taulukko vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain sekä koulutustaso 1 (Tilastokeskus). Maakunta vuotta täyttänyt Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Tutkinnon suorittaneita yhteensä Korkea-aste Toinen aste väestö yhteensä Henk. % 15 vuotta täyttäneistä Henk. % 15 vuotta täyttäneistä Henk. % 15 vuotta täyttäneistä Henk. % 15 vuotta täyttäneistä Koulutustaso* (VKTM-indeksi) KOKO MAA Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi AHVENANMAA Koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteishaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien vuotiaiden osuus (6,6 %) vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa (8,3 %). Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 1 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. 6

7 Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET). lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko maa , , , , , , , ,3 Pohjois-Savo , , , , , , , ,6 Iisalmi 199 9, , , , , , , Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9, , ,2 Kaavi 26 12, , , , , , , ,5 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9, ,6 15 9,1 13 9,0 13 9,4 13 9,5 Kiuruvesi 94 12, , , ,0 73 9,7 73 9,9 71 9,9 58 8,5 Kuopio , , , , , , , ,5 Lapinlahti , , , , ,4 72 9,7 61 8,5 61 8,7 Leppävirta 71 9, ,8 65 9,6 62 9,8 55 9,1 52 8,6 54 8,8 58 9,5 Maaninka 19 7, ,1 24 9, ,0 19 8,8 Pielavesi 42 11, ,1 32 9,7 29 8,9 30 9, , ,6 24 8,3 Rautalampi 25 10,9 21 9, , , ,3 20 9, ,8 17 9,6 Rautavaara 26 19, , , , ,5 8 8, ,9 Siilinjärvi 140 8, , , , , , , ,8 Sonkajärvi 36 10, , , , , , ,2 20 7,4 Suonenjoki 73 13, , , , , , , ,2 Tervo 13 10,2 11 9,3 8 7, ,2 8 8,0 8 8,9 7 8,5 5 6,4 Tuusniemi 31 15, , , , ,9 15 9, , ,5 Varkaus , , , , , , , ,5 Vesanto 27 18, , , , , ,6 11 8,8 11 9,6 Vieremä 40 11,6 33 9, , , ,0 25 8,5 21 7, Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Väestötietona käytetään keskiväkilukua

8 3 Lukiokoulutus 3.1 Pohjois-Savon lukioverkko ja koulutuksen kustannukset Lukiokoulutusta järjestetään Pohjois-Savossa 15 kunnassa ja 21 lukiossa. Lukiokoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohden vaihtelevat suuresti Pohjois-Savon kunnissa. Kalleinta lukio-opiskelu suhteessa yksikkökustannuksiin vuonna 2017 oli Rautavaaralla, noin /opiskelija. Alhaisimmat kustannukset ovat suurimmissa kunnissa (taulukko 5). Koko maassa yksikkökustannukset ovat noin 7 600, samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa kustannukset opiskelijaa kohden ovat noin ja Etelä-Savossa noin Taulukko 5. Lukiokoulutuksen käyttökustannukset /opiskelija vuonna 2017 (OPH/opetustoimen kustannusraportti). Opiskelijoita /opiskelija Muutos % ed. vuoteen Rautavaaran kunta , Vieremän kunta , Tuusniemen kunta , Pielaveden kunta , Sonkajärven kunta , Leppävirran kunta , Rautalammin kunta , Vesannon kunta , Kiuruveden kaupunki , Portaanpää ry , Suonenjoen kaupunki , Iisalmen kaupunki , Lapinlahden kunta , Kuopion kaupunki , Siilinjärven kunta , Savon koulutuskuntayhtymä (VARKAUS) ,00 Koko maa , Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Vuosina opiskelijamäärissä on kuitenkin ollut maltillista kasvua. Koko maassa opiskelijamäärät ovat laskeneet noin -7 % vuodesta 2010 vuoteen 2017 (taulukko 6). Pohjois-Savossa laskua on ollut noin -11 %. Kuopiossa opiskelijamäärä on kasvanut noin 9 %. Siilinjärvellä opiskelijamäärä oli pitkään noin 270, mutta vuonna 2017 määrä nousi 320 opiskelijaan. Iisalmessa laskua on -23,3 % ja Varkaudessa -24,5 %. Prosentuaalisesti opiskelijamääriään ovat kasvattaneet eniten Kallaveden lukio ja Kuopion klassillinen lukio. Pienistä kunnista opiskelijamääriään ovat onnistuneet säilyttämään Vesanto ja Tuusniemi. 8

9 Taulukko 6. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa (Vipunen). Opiskelijat Muutos % Iisalmen Kaupunki ,3 Juankosken Kaupunki ,0 Karttulan Kunta ,0 Kiuruveden Kaupunki ,5 Kuopion Kaupunki ,6 Juankosken lukio 64 Kallaveden lukio/kuopion aik.l ,5 Karttulan lukio Kuopion aikuislukio ,0 Kuopion klassillinen lukio ,1 Kuopion Lyseon lukio ,7 Kuopion taidelukio Lumit ,2 Nilsiän lukio Lahden Rudolf Steiner -Koulun Kannatusyhdistys Ry ,0 Lapinlahden Kunta ,1 Leppävirran Kunta ,1 Nilsiän Kaupunki ,0 Pielaveden Kunta ,4 Portaanpää Ry ,7 Rautalammin Kunta ,0 Rautavaaran Kunta ,0 Savon Koulutuskuntayhtymä - Varkauden lukio ,5 Siilinjärven Kunta ,3 Sonkajärven Kunta ,5 Suonenjoen Kaupunki ,0 Tuusniemen Kunta ,0 Vesannon Kunta ,5 Vieremän Kunta ,6 Pohjois-Savo ,8 Koko maa ,2 Peruskoulun päättäneiden 9-luokkalaisten hakeutuminen lukiokoulutukseen on lähes samalla tasolla kuin ko maassa (taulukko 7). Pohjois-Savossa lukiokoulutukseen vuonna 2016 hakeutui 51,5 % peruskoulun päättäneistä. Lukiokoulutus on viime vuosina vuotena hieman kasvattanut suosiotaan. Ammatilliseen koulutukseen hakeutui puolestaan 44,2 %. Ei lainkaan tutkintotavoitteista koulutusta jatkaneiden osuus vuonna 2016 oli 2,4 %, kun se vuonna 2010 oli 10,3 %. Tilanteen muutosta selittää mm. vuonna 2014 tapahtunut yhteishaun muutos, jossa ensisijalla hakutilanteessa ovat peruskoulun päättäneet. Taulukossa 7 olevat tiedot herättävät kuitenkin kysymyksen siitä, missä määrin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset tai lisäykset näkyvät luvuissa. Esimerkiksi Uudellamaalla aloituspaikkoja lisättiin, kun taas Pohjois-Savossa aloituspaikat vähenivät noin 250 vuodesta 2013 vuoteen Eniten ammatillisen koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Kiuruvedellä sekä vähäisemmin Lapinlahdella. 9

10 Taulukko 7. Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen jatko-koulutukseen (lukio, ammatillinen) koko maassa ja maakunnittain vuosina 2014, 2015 ja 2016 (Tilastokeskus). Peruskoulun 9. Jatkoi heti Jatkoi heti Jatkoi heti opiskelua Jatkoi heti opiskelua Ei jatkanut heti Jatkoi heti Jatkoi heti Jatkoi heti opiskelua Jatkoi heti opiskelua luokan opiskelua opiskelua valmentavassa tai peruskoulun edellä opiskelua opiskelua valmentavassa tai peruskoulun Ei jatkanut heti päättäneet lukiokoulutuk ammatillisessa valmistavassa lisäopetuksessa (10- mainituissa lukiokoulutuk ammatillisessa valmistavassa lisäopetuksessa (10- edellä mainituissa yhteensä sessa koulutuksessa koulutuksessa luokka) koulutuksissa sessa % koulutuksessa koulutuksessa % luokka) % koulutuksissa % KOKO MAA ,6 42,1 0,7 1,2 4, ,5 41,8 1,9 1,1 2, ,7 42,5 1,6 0,8 2,5 Uudenmaan maakunta ,0 34,1 0,8 1,9 4, ,4 34,1 1,9 1,8 2, ,6 33,8 1,6 1,4 2,7 Varsinais-Suomen maakunta ,2 44,9 0,2 0,8 3, ,2 44,0 1,7 0,9 2, ,3 43,5 1,5 0,7 2,0 Satakunnan maakunta ,8 46,6 0,3 0,8 3, ,5 45,1 1,4 0,5 2, ,2 48,4 0,9 0,4 2,1 Kanta-Hämeen maakunta ,5 46,9 0,7 0,8 2, ,0 48,3 2,0 0,4 1, ,4 48,5 1,8 0,0 2,3 Pirkanmaan maakunta ,8 41,5 0,7 1,8 3, ,7 43,5 1,6 1,5 1, ,3 42,5 1,4 0,8 1,9 Päijät-Hämeen maakunta ,0 43,6 1,1 0,0 7, ,3 43,1 2,8 1,4 2, ,8 45,0 2,5 1,5 2,2 Kymenlaakson maakunta ,2 46,1 1,2 1,1 5, ,1 48,1 1,7 0,6 1, ,3 48,0 1,2 0,6 1,9 Etelä-Karjalan maakunta ,0 49,7 1,3 0,4 2, ,4 46,7 2,7 0,1 2, ,4 47,6 1,6 0,1 1,3 Etelä-Savon maakunta ,2 47,5 1,6 0,9 4, ,6 46,3 3,3 0,5 2, ,7 48,3 2,6 0,1 1,4 Pohjois-Savon maakunta ,8 45,8 1,1 1,5 4, ,7 45,0 2,7 1,1 3, ,5 44,2 1,5 0,5 2,4 Pohjois-Karjalan maakunta ,9 48,4 1,3 0,1 4, ,5 45,6 2,1 1,0 2, ,6 48,6 1,7 0,0 2,1 Keski-Suomen maakunta ,4 45,2 0,3 0,6 4, ,3 45,5 1,8 0,7 2, ,3 46,6 1,5 0,2 2,5 Etelä-Pohjanmaan maakunta ,6 47,3 0,7 1,0 3, ,4 45,7 1,0 0,9 2, ,0 45,6 1,0 0,5 1,9 Pohjanmaan maakunta ,0 42,6 0,3 0,4 7, ,9 44,4 0,7 0,1 3, ,1 46,2 0,6 0,3 1,9 Keski-Pohjanmaan maakunta ,5 46,8 0,6 0,5 2, ,9 45,1 2,6 0,5 2, ,6 50,9 3,2 0,3 2,0 Pohjois-Pohjanmaan maakunta ,5 45,0 0,6 1,2 5, ,7 43,5 2,0 0,7 4, ,4 45,2 2,5 0,7 4,2 Kainuun maakunta ,8 45,8 1,3 0,9 4, ,0 46,4 3,1 1,0 3, ,6 46,4 1,3 0,0 2,7 Lapin maakunta ,3 44,5 0,5 0,5 4, ,5 43,4 2,1 0,3 3, ,0 50,9 1,6 0,1 3,4 3.3 Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä Pohjois-Savossa on vuosien välillä laskenut 180 tutkinnolla. Vuonna 2016 Pohjois-Savossa ylioppilastutkinnon suoritti reilut opiskelijaa. Koko maassa tutkintojen määrä on laskenut noin tutkinnolla (taulukko 8). Tutkintomäärät ovat kasvaneet pääasiassa vain muutamassa Kuopion lukiossa. 10

11 Taulukko 8. Ylioppilastutkinnon suorittaneet Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa vuosina (Vipunen). Ylioppilastutkinnon suorittaneet Iisalmen Kaupunki Juankosken Kaupunki Kiuruveden Kaupunki Kuopion Kaupunki Kallaveden lukio/kuopion aik.l Karttulan lukio Kuopion aikuislukio Kuopion klassillinen lukio Kuopion Lyseon lukio Kuopion taidelukio Lumit Nilsiän lukio Lapinlahden Kunta Leppävirran Kunta Nilsiän Kaupunki Pielaveden Kunta Portaanpää Ry Rautalammin Kunta Rautavaaran Kunta Savon Koulutuskuntayhtymä - Varkauden lukio Siilinjärven Kunta Sonkajärven Kunta Suonenjoen Kaupunki Turun Normaalikoulu 1 Tuusniemen Kunta Vesannon Kunta Vieremän Kunta Yhteensä Pohjois-Savo Yhteensä Koko maa Vuonna 2012 Pohjois-Savossa aloitti lukiokoulutuksen oppilasta (taulukko 9). Vuoden 2016 loppuun mennessä tutkinnon oli suorittanut 83,2 %. Koko maassa vastaava osuus oli 80,6 %. Muualle opiskelemaan siirtyneiden osuus (ei opiskellut enää lukiossa) oli Pohjois-Savossa 5,2 %, eli lähes sama kuin koko maassa. 11

12 Taulukko 9. Vuonna 2013 lukiokoulutuksen aloittaneiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (Tilastokeskus). Muu Ei tutkintoa eikä Ei tutkintoa eikä Ei tutkintoa eikä Uudet opiskelijat Ylioppilastutkinto tutkinto Ei tutkintoa, opiskeli Ei tutkintoa, opiskeli opiskellut, oli opiskellut, oli opiskellut, oli 2013, yhteensä lukiossa 2016 muualla 2016 työssä 2016 työtön 2016 muualla 2016 Koko maa ,6 0,6 11,5 4,9 0,6 0,3 1,4 Uusimaa ,3 0,3 14,3 3,7 0,7 0,2 1,4 Varsinais-Suomi ,3 0,5 9,6 3,1 0,7 0,4 1,5 Satakunta ,3 1,0 10,3 7,8 0,7 0,6 1,4 Kanta-Häme ,8 0,1 8,3 5,0 0,2 0,2 1,3 Pirkanmaa ,9 0,7 15,8 3,4 0,4 0,2 1,5 Päijät-Häme ,1 0,7 9,9 5,8 1,2 0,5 1,8 Kymenlaakso ,8 0,2 9,3 4,7 0,7 0,8 2,3 Etelä-Karjala ,9 0,4 9,6 5,8 0,4 0,0 1,8 Etelä-Savo ,8 1,8 6,1 5,5 0,3 0,3 1,3 Pohjois-Savo ,2 0,8 9,2 5,2 0,3 0,3 1,0 Pohjois-Karjala ,0 0,5 7,1 5,4 0,6 0,6 0,9 Keski-Suomi ,3 0,9 9,1 6,7 0,3 0,3 1,5 Etelä-Pohjanmaa ,3 1,4 10,2 7,9 0,8 0,1 1,4 Pohjanmaa ,8 0,5 7,2 4,8 0,5 0,3 1,0 Keski-Pohjanmaa ,3 1,6 5,1 6,7 0,0 0,7 1,6 Pohjois-Pohjanmaa ,1 0,7 10,4 7,2 0,7 0,3 1,5 Kainuu ,4 1,2 10,5 8,0 0,0 1,7 1,2 Lappi ,6 0,9 11,3 7,7 0,8 0,3 1,4 Ahvenanmaa - Åland ,7 0,0 4,4 1,3 0,6 0,0 0,0 Tuntematon 25 72,0 0,0 12,0 4,0 4,0 0,0 8,0 Ylioppilastutkinnon vuonna 2016 suorittaneiden välitön hakeutuminen jatko-opintoihin on esitetty taulukossa 10. Noin Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneista 14,1 % haki sekä amk- että yliopistokoulutukseen. Pelkästään amk-koulutukseen haki noin 18 % ylioppilasta ja yliopistoon noin 41 %. Ylioppilastutkinnon suorittaneista neljäsosa ei hakenut kirjoitusvuonna jatko-opintoihin. Osuus on samalla tasolla kuin koko maassa. 12

13 Taulukko 10. Uusien ylioppilaiden välitön hakeminen jatko-opintoihin vuonna 2016 maakunnittain (Tilastokeskus). Vain yliopistokoulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Ylioppilaat yhteensä Ammatilliseen koulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Vain amk-koulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Sekä amk- että yliopistokoulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Koko maa ,7 17,7 15,0 40,7 24,9 Pirkanmaa ,7 18,6 14,6 43,1 22,0 Uusimaa ,6 12,9 12,1 41,3 32,1 Päijät-Häme ,4 21,2 15,5 41,6 19,4 Etelä-Pohjanmaa ,0 24,0 13,7 39,2 21,1 Varsinais-Suomi ,0 17,5 16,5 49,4 14,6 Pohjois-Pohjanmaa ,5 16,9 17,5 43,9 20,3 Etelä-Karjala 637 1,3 19,9 16,3 43,8 18,7 Pohjanmaa ,4 22,1 20,7 31,0 24,8 Pohjois-Savo ,2 17,6 14,1 41,3 24,7 Keski-Pohjanmaa 462 2,2 28,1 18,8 28,4 22,5 Keski-Suomi ,2 22,0 18,2 38,1 19,5 Etelä-Savo 758 2,6 21,6 14,4 36,5 24,8 Pohjois-Karjala 871 3,2 18,7 17,6 39,7 20,8 Kanta-Häme 891 0,7 25,9 15,3 34,5 23,7 Lappi 908 1,4 17,5 17,7 35,0 28,3 Satakunta ,4 22,2 18,3 39,0 19,3 Kymenlaakso 826 1,2 23,5 16,2 39,1 20,0 Kainuu 372 1,1 21,8 20,7 36,3 20,2 Ahvenanmaa - Åland 175 0,6 5,7 4,6 17,7 71,4 Ei hakenut ylioppilasvuonna jatkoopintoihin 13

14 4 Ammatillinen 2-aste Pohjois-Savossa ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on kahdeksalla koulutuksen järjestäjällä (suluissa toimipaikat: - Savon koulutuskuntayhtymä; Savon ammatti- ja aikuisopisto, Savon oppisopimuskeskus ja Varkauden lukio (Kuopio, Muuruvesi, Toivala, Rissala, Varkaus ja Iisalmi) - Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä; Ylä-Savon ammattiopisto (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio) - Pelastusopisto (Kuopio, Sisäasiainministeriön alainen) - Tri Matthias Ingmanin säätiö; Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (Siilinjärvi) - Kuopion talouskoulun kannatusyhdistys ry; Palvelualan opisto (Kuopio) - Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry; Kuopion konservatorio (Kuopio) - Pohjois-Savon kansanopistoseura; Pohjois-Savon opisto (Kuopio) - Portaanpään kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys ry; Portaanpään kristillinen opisto (Lapinlahti) 4.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on Pohjois-Savossa pudonnut vuosien aikana noin opiskelijalla (taulukko 12). Opiskelijamäärät ovat kasvaneet vain sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketaloudessa ja hallinnossa. Tekniikan ja liikenteen aloilla opiskelijamäärä on pudonnut yli 500 ja matkailuja ravitsemisaloilla noin

15 Taulukko 11. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kehitys Pohjois-Savossa koulutus- ja opintoaloittain (Vipunen) Opiskelijat Muutos Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Elintarvikeala ja biotekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Puutarhatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Puhdistuspalvelut Muu koulutus Palo- ja pelastusala Yhteensä Vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli Pohjois-Savossa (taulukko 12). Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli vielä yli Aloituspaikkojen väheneminen ei johdu pelkästään koulutuksenjärjestäjien päätöksistä, vaan on seurausta ministeriön päätöksistä. Vuonna 2016 ensisijaisia hakijoita oli Hakijoiden suhde (vetovoimaluku) oli 0,84. Vuonna 2018 aloituspaikkoja oli 1 917, ensisijaisia hakijoita ja vetovoimaluku 0,86. Aloituspaikat ovat laskeneet vuosien aikana tekniikan, matkailun, luonnonvara- ja soten aloilla. Kulttuurialalla paikat ovat nousseet hieman vuosien välillä, joskin aiemmin paikkojen määrä putosi voimakkaasti. Humanistinen ja kasvatusalalla vetovoimaindeksi ja on hieman noussut tarkasteluvuosien välillä, mutta koko maan vetovoima on vielä parempi. Kulttuurialalla vetovoima on niin ikään noussut, vuonna 2018 se oli 0,99. Luonnontieteissä (tietojenkäsittely) vetovoima on säilynyt hyvällä tasolla (yli 1). 15

16 Luonnonvara-alalla vetovoima on ollut varsin heikkoa, vuonna 2018 se oli 0,69. Vetovoima oli kuitenkin vuonna 2016 vielä heikompi, vain 0,57. Matkailualalla vetovoima on ollut vielä heikompi, vuonna 2018 se oli vain 0,50. Sosiaali- ja terveysalalla vetovoima on säilynyt tarkasteluvuosien välillä ennallaan. Tekniikan ja liikenteen ala on kamppaillut pitkään vetovoimansa kanssa. Vuonna 2018 vetovoima (0,86) oli kuitenkin hieman korkeampi kuin vuonna Liiketalouden ja hallinnon alalla 1.sijaisten hakijoiden määrä suhteessa on hieman laskenut, vuonna 2018 se oli 0,83. Palo- ja pelastusalalle haki vuonna 2018 yhteensä noin hakijaa ja aloituspaikkoja oli 172, eli vetovoimaluku oli 5,9. Vuonna 2017 vetovoimaluku oli 3,8. Koko maassa vetovoimaisimpia aloja ovat sosiaali- ja terveysala, humanistinen ja kasvatusala sekä luonnontieteet. VETOVOIMALUKUVERTAILU Vuosi 2018 P-Savo Koko maa Humanistinen ja kasvatusala 0,93 1,10 Kulttuuriala 0,99 1,04 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 0,83 0,83 Luonnontieteiden ala 1,14 1,09 Tekniikan ja liikenteen ala 0,86 0,88 Luonnonvara- ja ympäristöala 0,69 0,73 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,05 1,06 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 0,50 0,56 Yhteensä 0,86 0,89 VETOVOIMALUKUVERTAILU Vuosi 2017 PSAVO KOKO MAA Humanistinen ja kasvatusala 0,81 1,10 Kulttuuriala 0,60 1,01 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 0,96 0,88 Luonnontieteiden ala 1,17 1,08 Tekniikan ja liikenteen ala 0,82 0,89 Luonnonvara- ja ympäristöala 0,68 0,74 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,09 1,15 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 0,58 0,59 Yhteensä 0,84 0,91 Opintoalakohtaisia tietoja käydään läpi oppilaitoskohtaisessa tarkastelussa. 16

17 Taulukko 12. Ammatilliseen peruskoulutuksen aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 Pohjois-Savossa (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala ,95 1,07 0,67 Kulttuuriala ,84 0,69 0,58 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,94 1,16 0,91 Luonnontieteiden ala ,31 1,67 1,25 Tekniikan ja liikenteen ala ,91 0,95 0,77 Luonnonvara- ja ympäristöala ,57 0,69 0,44 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,09 1,12 0,90 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,53 0,59 0,43 Yhteensä ,87 0,90 0,73 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala ,81 0,75 0,58 Kulttuuriala ,60 0,47 0,42 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,96 1,21 0,94 Luonnontieteiden ala ,17 1,56 1,22 Tekniikan ja liikenteen ala ,82 0,85 0,71 Luonnonvara- ja ympäristöala ,68 0,71 0,57 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,09 1,10 0,90 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,58 0,71 0,55 Yhteensä ,84 0,86 0,72 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala ,93 0,79 0,76 Kulttuuriala ,99 0,75 0,59 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,83 1,05 0,83 Luonnontieteiden ala ,14 1,28 1,06 Tekniikan ja liikenteen ala ,86 0,86 0,71 Luonnonvara- ja ympäristöala ,69 0,76 0,60 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,05 1,01 0,83 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,50 0,56 0,35 Yhteensä ,86 0,86 0,70 17

18 Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikoissa tapahtui muutos vuodelle 2017 ja Vuonna 2017 alkoi media-alan ja kuvallisen ilmaisun koulutus ja vuonna 2018 puuteollisuuden perustutkintokoulutus. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli 84 kun vuonna 2014 niitä oli 120. Vuonna 2017 aloituspaikkoja oli 109. Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa (vetovoima) ei ole viime vuosina ollut paras mahdollinen. (taulukko 13). Vuonna 2016 vetovoima oli 0,94 ja vuonna 2018 se oli vain 0,68. Taulukko 13. Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala ,94 0,76 0,66 Käsi- ja taideteollisuus ,21 0,23 0,21 Viestintä ja informaatiotieteet ,67 1,31 1,10 Yhteensä ,94 0,76 0,66 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala ,43 0,39 0,35 Käsi- ja taideteollisuus ,12 0,12 0,12 Viestintä ja informaatiotieteet ,77 0,68 0,61 Tekniikan ja liikenteen ala ,19 1,00 0,88 Graafinen ja viestintätekniikka ,19 1,00 0,88 Yhteensä ,52 0,46 0,42 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala ,00 0,75 0,58 Käsi- ja taideteollisuus ,20 0,20 0,20 Viestintä ja informaatiotieteet ,24 0,92 0,69 Tekniikan ja liikenteen ala ,22 0,18 0,13 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka ,07 0,07 0,07 Tekstiili- ja vaatetustekniikka ,30 0,23 0,17 Yhteensä ,68 0,51 0,39 Kuopion konservatoriossa aloituspaikkoja oli vuosina Tämän jälkeen aloituspaikat kaksinkertaistuivat vuosille Kyseisinä vuosina muutos johtui siitä, että konservatorio laittoi Opintopolkuun vapaat aloituspaikat sekä pk- että yo-puolelle täysimääräisinä. Käytännössä siis ei ollut erillisiä pk- ja yo-ryhmiä vaan oppilaitos valitsi 26 parasta hakijaa riippumatta koulutaustasta. Vuosina 2017 ja 2018 aloituspaikkoja oli 22. Vuosina 2016 ja 2017 ensisijaisia hakijoita oli reilut 30. Vetovoimaluku on säilynyt kahtena edellisvuonna ennallaan. Taulukko 14. Kuopion konservatorion aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala ,71 0,50 0,46 Musiikki ,71 0,50 0,46 Yhteensä ,71 0,50 0,46 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala ,50 0,91 0,77 Musiikki ,50 0,91 0,77 Yhteensä ,50 0,91 0,77 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala ,41 0,73 0,64 Musiikki ,41 0,73 0,64 Yhteensä ,41 0,73 0,64 Palvelualan opiston (ent. Kuopion talouskoulu) aloituspaikat ovat viimevuosina vakiintuneet noin 50 paikkaan. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli vielä 110. Talouskoulun osalta on merkittävää, että koulutuksen vetovoima 18

19 on ollut heikko, joskin parannusta on tapahtunut. Vuonna 2016 vetovoima oli vain 0,27, mutta on nyt 0,53. Vuonna 2017 se oli vain 0,38. Tarkastelussa tulee huomioida vuonna 2014 tapahtunut yhteishaun muutos, jossa ensisijalla hakutilanteessa ovat peruskoulun päättäneet. Taulukko 15. Palvelualan opiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,27 0,27 0,16 Majoitus- ja ravitsemisala ,28 0,30 0,18 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut ,27 0,20 0,13 Yhteensä ,27 0,27 0,16 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,38 0,44 0,32 Majoitus- ja ravitsemisala ,37 0,43 0,26 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut ,40 0,47 0,47 Yhteensä ,38 0,44 0,32 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,44 0,40 0,20 Majoitus- ja ravitsemisala ,40 0,37 0,20 Puhdistuspalvelut ,53 0,47 0,20 Yhteensä ,44 0,40 0,20 Pohjois-Savon opiston aloituspaikat ovat vakiintuneet 20 paikkaan. Samoin on tilanne ensisijaisten hakijoiden kohdalla (taulukko 16). Hakijamäärät (1. sijaiset ) ovat pudonneet vuosien aikana. Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli 65 kun vuonna 2018 heitä oli 20. Em. mainitut muutokset heijastuvat suoraan vetovoimalukuun, joka vuonna 2010 oli 3,25, kun se vuonna 2018 oli 0,91. Koulutuksen vetovoima on muutaman vuoden ollut aika vakiintunut (taulukko 16). Muutoksissa tulee huomioida yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Oppilaitoksen tiedoissa tulee huomioida opintoalakohtainen muutos, eli syksyllä -18 alkoi uusilla tutkinnon perusteilla Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Taulukko 16. Pohjois-Savon opiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala ,85 1,00 0,45 Kielitieteet ,85 1,00 0,45 Yhteensä ,85 1,00 0,45 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala ,85 0,65 0,50 Kielitieteet ,85 0,65 0,50 Yhteensä ,85 0,65 0,50 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala ,91 0,82 0,77 Opetus- ja kasvatustyö ,91 0,82 0,77 Yhteensä ,91 0,82 0,77 Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat ovat vaihdelleet 22 ja 32 paikan välillä. Hakijamäärässä ei viime vuosina ole tapahtunut merkittävää muutosta (taulukko 17). Vuodesta 2010 vetovoima on ei ole merkittävästi muuttunut, sillä vuonna 2010 vetovoimaluku oli 1,2, kun se vuonna 2016 oli 1,05 ja vuonna ,95. Vuoden 2017 laskua vetovoimassa selittää se, että hakijamäärä säilyi ennallaan mutta aloituspaikat kasvoivat. 19

20 Taulukko 17. Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala ,05 1,14 0,86 Opetus- ja kasvatustyö ,05 1,14 0,86 Yhteensä ,05 1,14 0,86 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala ,78 0,81 0,63 Opetus- ja kasvatustyö ,78 0,81 0,63 Yhteensä ,78 0,81 0,63 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala ,95 0,75 0,75 Opetus- ja kasvatustyö ,95 0,75 0,75 Yhteensä ,95 0,75 0,75 Palo- ja pelastusalalle haki vuonna 2018 yhteensä noin hakijaa (lähes 400 enemmän kuin vuonna 2017) ja aloituspaikkoja oli 172, eli vetovoimaluku oli 5,9. Vuonna 2017 vetovoimaluku oli 3,8. Savon ammatti- ja aikuisopiston aloituspaikat ovat pudonneet huomattavasti vuodesta 2010 (1 963 paikkaa) vuoteen 2017 (1 359 paikkaa) (taulukko 18). Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli ja vuonna 2017 heitä oli Tähän on vaikuttanut yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Vuonna 2018 Savon ammatti- ja aikuisopiston vetovoimaluku oli 0,88 eli samalla tasolla kuin kahtena aiempana vuonna. Vuosina 2010 ja 2013 luku oli noin 1,4. Tässä tulee huomioida em. yhteishaun muutos. Koulutusaloittain vuonna 2017 paras vetovoima oli pienellä luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely) (1,14). Seuraavana olivat tekniikka- ja liikenne (0,88) sekä liiketalous- hallinto (0,83). Tekniikan ja liikenteen alalla on opintoaloittain suurta vaihtelua. Vetovoimaisimmat opintoalat olivat turvallisuusala (1,70), sähkö- ja automaatiotekniikka (1,03), tietotekniikka (1,02) sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (1,01). Rakentamisen vetovoima oli 0,59 ja elintarvikealan vain 0,58. Koulutusaloista kaikkein alhaisin vetovoima oli vuonna 2017 luonnonvara- ja ympäristöalalla (0,67) sekä majoitus- ja ravitsemisalalla (0,50). 20

21 Taulukko 18. Savon ammattiopiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. Valitut suhteessa sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Kulttuuriala ,67 0,89 0,50 Viestintä ja informaatiotieteet ,67 0,89 0,50 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,94 1,16 0,91 Liiketalous ja kauppa ,94 1,16 0,91 Luonnontieteiden ala ,31 1,67 1,25 Tietojenkäsittely ,31 1,67 1,25 Tekniikan ja liikenteen ala ,91 0,98 0,78 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,67 0,76 0,66 Kone-, metalli- ja energiatekniikka ,57 0,66 0,58 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,00 1,11 0,93 Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,91 1,07 0,81 Elintarvikeala ja biotekniikka ,52 0,67 0,40 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka ,81 0,98 0,61 Tekstiili- ja vaatetustekniikka ,55 0,65 0,45 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,36 1,44 1,10 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus ,98 2,18 1,60 Luonnonvara- ja ympäristöala ,47 0,59 0,41 Maatilatalous ,67 0,78 0,50 Puutarhatalous ,47 0,62 0,32 Metsätalous ,39 0,50 0,43 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,11 1,13 0,90 Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) ,01 1,11 0,88 Kauneudenhoitoala ,63 1,33 1,02 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,58 0,66 0,48 Matkailuala ,50 0,75 0,60 Majoitus- ja ravitsemisala ,59 0,69 0,49 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut ,61 0,33 0,33 Yhteensä ,90 0,95 0,78 21

22 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. Valitut suhteessa sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,96 1,21 0,94 Liiketalous ja kauppa ,96 1,21 0,94 Luonnontieteiden ala ,17 1,56 1,22 Tietojenkäsittely ,17 1,56 1,22 Tekniikan ja liikenteen ala ,81 0,84 0,68 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,75 0,83 0,69 Kone-, metalli- ja energiatekniikka ,53 0,59 0,49 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,86 1,05 0,96 Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,97 1,13 0,93 Elintarvikeala ja biotekniikka ,58 0,68 0,45 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka ,54 0,70 0,39 Tekstiili- ja vaatetustekniikka ,25 0,20 0,05 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,12 1,01 0,89 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus ,50 1,15 0,90 Graafinen ja viestintätekniikka ,39 0,50 0,28 Luonnonvara- ja ympäristöala ,64 0,69 0,60 Maatilatalous ,65 0,75 0,55 Puutarhatalous ,37 0,37 0,30 Metsätalous ,80 0,87 0,83 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,10 1,11 0,91 Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) ,02 1,06 0,89 Farmasia ja muu lääkehuolto ,75 1,30 0,90 Kauneudenhoitoala ,88 1,58 1,10 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,64 0,80 0,61 Matkailuala ,65 1,15 0,70 Majoitus- ja ravitsemisala ,68 0,82 0,65 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut ,31 0,25 0,25 Yhteensä ,87 0,92 0,77 22

23 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala ,78 0,89 0,61 Viestintä ja informaatiotieteet ,78 0,89 0,61 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,83 1,05 0,83 Liiketalous ja kauppa ,83 1,05 0,83 Luonnontieteiden ala ,14 1,28 1,06 Tietojenkäsittely ,14 1,28 1,06 Tekniikan ja liikenteen ala ,88 0,90 0,72 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,59 0,65 0,57 Kone-, metalli- ja energiatekniikka ,69 0,75 0,65 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,03 1,08 0,96 Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,02 1,07 0,85 Elintarvikeala ja biotekniikka ,58 0,83 0,48 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka ,91 1,03 0,66 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,01 0,98 0,80 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus ,70 1,30 0,85 Luonnonvara- ja ympäristöala ,67 0,75 0,63 Puutarhatalous ,55 0,60 0,40 Metsätalous ,73 0,83 0,75 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,07 1,02 0,84 Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) ,94 0,99 0,83 Kauneudenhoitoala ,75 1,55 1,05 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,50 0,61 0,39 Matkailuala ,50 0,70 0,40 Majoitus- ja ravitsemisala ,50 0,59 0,39 Yhteensä ,88 0,91 0,74 23

24 Ylä-Savon ammattiopistossa aloituspaikat ovat pudonneet 80 paikalla vuosien 2010 ja 2018 välillä. Ensisijaisia hakijoita vuonna 2010 oli 534, kun vuonna 2018 hakijoita oli 275. Kaikkien alojen yhteinen vetovoimaluku oli 1,3 vuonna 2010, kun se oli 0,82 vuonna 2018 (taulukko 19). Vetovoima on säilynyt viime vuosina ennallaan. Koulutusaloittain korkein vetovoima vuonna 2018 oli tekniikan ja liikenteen alalla (0,92). Opintoalojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Suurista opintoaloista korkein vetovoima oli ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa (1,20) sekä rakentamisessa (0,90). Kone- ja metalliala vetovoima oli 0,70. Luonnonvara-alalla vetovoima oli 0,71, kauneudenhoitoalalla sekä matkailussa 0,67. Taulukko 19. Ylä-Savon ammattiopiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Tekniikan ja liikenteen ala ,94 0,88 0,73 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,09 0,98 0,71 Kone-, metalli- ja energiatekniikka ,40 0,48 0,40 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,89 1,06 0,89 Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,07 2,14 1,29 Elintarvikeala ja biotekniikka ,77 0,69 0,54 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka ,50 0,50 0,30 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,22 1,14 1,11 Luonnonvara- ja ympäristöala ,63 0,75 0,40 Maatilatalous ,63 0,75 0,40 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,81 0,88 0,81 Kauneudenhoitoala ,81 0,88 0,81 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,83 0,83 0,67 Majoitus- ja ravitsemisala ,83 0,83 0,67 Yhteensä ,84 0,84 0,64 Vuosi 2017 Aloituspaikat 1. Ensisijaiset Kaikki Valitut suhteessa Valitut sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Tekniikan ja liikenteen ala ,87 0,89 0,81 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,74 0,83 0,71 Kone-, metalli- ja energiatekniikka ,82 0,88 0,82 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,67 0,78 0,72 Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,70 0,70 0,70 Elintarvikeala ja biotekniikka ,77 0,77 0,54 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka ,50 0,50 0,50 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,40 1,30 1,20 Luonnonvara- ja ympäristöala ,73 0,73 0,53 Maatilatalous ,73 0,73 0,53 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,78 0,83 0,61 Kauneudenhoitoala ,78 0,83 0,61 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,67 0,78 0,67 Majoitus- ja ravitsemisala ,67 0,78 0,67 Yhteensä ,81 0,84 0,72 Aloituspaikat 1. Ensisijaiset Kaikki Valitut suhteessa Valitut sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Kulttuuriala ,40 0,60 0,50 Käsi- ja taideteollisuus ,40 0,60 0,50 Tekniikan ja liikenteen ala ,92 0,94 0,80 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,90 0,87 0,68 Kone-, metalli- ja energiatekniikka ,70 0,76 0,68 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,44 1,50 1,33 Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,83 0,89 0,61 Elintarvikeala ja biotekniikka ,43 0,43 0,29 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,20 1,28 1,15 Luonnonvara- ja ympäristöala ,71 0,78 0,58 Maatilatalous ,71 0,78 0,58 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,67 1,00 0,61 Kauneudenhoitoala ,67 1,00 0,61 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,67 0,72 0,56 Majoitus- ja ravitsemisala ,67 0,72 0,56 Yhteensä ,82 0,87 0,71 24

25 Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden määrät ovat vaihdelleet viime vuosina molemmin puolin (taulukko 20). Joillakin aloilla vuositason vaihtelua selittää muutokset johtuen sisäänottomääristä. Pohjois-Savossa tutkintomäärät ovat kasvaneet merkittävimmin tarkasteluvuosina liiketaloudessa ja hallinnossa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Tutkintomäärät ovat laskeneet selvimmin tekniikan alalla, matkailussa. muussa koulutuksessa (palo- ja pelastusala) sekä luonnontieteissä. Oppilaitoskohtaiset tutkintomäärät ovat liitteessä 2. Taulukko 20. Ammatilliset perustutkinnot Pohjois-Savossa vuosina (opetussuunnitelmaperusteinen, oppilaitosmuotoinen (VIPUNEN). Tutkinnon suorittaneet Humanistinen ja kasvatusala Humanistiset ja taidealat Terveys- ja hyvinvointialat Kulttuuriala Humanistiset ja taidealat Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tekniikan ja liikenteen ala Humanistiset ja taidealat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tekniikan alat Palvelualat Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteet Maa- ja metsätalousalat Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Palvelualat Muu koulutus Palvelualat Yhteensä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Tilastokeskuksen mukaan vuosina ( ) Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä opiskelijaa. Vuoden 2016 lopussa tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 49 %, joka on 3- % yksikköä korkeampi kuin edellisellä seurantakaudella 2. Koko maassa työllisten osuus on samalla tasolla. Etelä-Savossa työllisten osuus oli 43 % ja Pohjois-Karjalassa 42 %. Tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne vuoden kuluttua valmistumisesta osoittaa, että Pohjois-Savo sijoittuu keskikastiin maakuntien välisessä vertailussa (taulukko 21). Työllistymisaste on hieman kasvanut heikomman vuoden jälkeen niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Paras työllisyystilanne vuoden kuluttua

26 valmistumisesta vuonna 2016 on Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Heikoin tilanne on puolestaan Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa. Taulukko 21. Perustutkinnon (op.suun.perust.) suorittaneiden työllistyminen vuosina 2013, 2014, 2015 ja 2016 vuoden kuluttua valmistumisesta maakunnittain (Vipunen). 1 v. tutkinnon jälkeen % r Perustutkinto (op.suun.perust) Päätoiminen työllinen Päätoiminen työllinen Päätoiminen työllinen Päätoiminen työllinen Ahvenanmaa - Åland 55,7 % 60,5 % 55,1 % 54,7 % Uusimaa 57,4 % 53,9 % 51,8 % 54,1 % Pohjanmaa 54,7 % 50,7 % 49,2 % 50,8 % Varsinais-Suomi 49,6 % 47,3 % 45,7 % 48,1 % Päijät-Häme 50,5 % 46,3 % 48,7 % 48,0 % Pirkanmaa 48,2 % 42,6 % 45,2 % 47,8 % Etelä-Pohjanmaa 48,3 % 44,2 % 42,6 % 47,1 % Keski-Pohjanmaa 51,8 % 47,6 % 45,6 % 46,9 % Kanta-Häme 45,9 % 45,8 % 46,4 % 46,8 % Lappi 43,5 % 41,3 % 39,2 % 45,8 % Pohjois-Savo 48,9 % 48,0 % 44,0 % 45,6 % Satakunta 46,8 % 42,3 % 41,3 % 44,8 % Kainuu 39,9 % 39,7 % 37,3 % 44,6 % Pohjois-Pohjanmaa 45,1 % 43,2 % 42,7 % 44,1 % Keski-Suomi 40,3 % 39,4 % 39,1 % 42,7 % Etelä-Savo 44,3 % 40,3 % 39,3 % 42,3 % Kymenlaakso 41,0 % 39,5 % 37,7 % 41,6 % Etelä-Karjala 45,6 % 39,8 % 38,2 % 38,5 % Pohjois-Karjala 38,8 % 39,6 % 38,8 % 38,0 % Yhteensä 48,8 % 45,9 % 45,0 % 47,4 % Koulutus- ja opintoaloittain tarkasteltuna parhaiten ovat työllistyneet palo- ja pelastusalalta (71,4 %, turvallisuuspalvelut) ja terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneet (59,3 %) (kuvio 3 ja taulukko 22). Koulutusvolyymiltaan suurimmalta tekniikan alalta valmistuneiden työllistymisaste on 45,6 %. Alan sisällä on kuitenkin vaihtelua. Rakentamisesta valmistuneilla työllistymisaste on 49,1 %, kun taas materiaali- ja prosessitekniikassa työllisten osuus oli 37,8 %. Maakunnan kannalta keskeiseltä kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikassa työllisyys oli 46,4 % ja työttömien osuus oli 25,9 %. Humanistisilta ja taidealoilta valmistuneissa työllisten osuus valmistuneista oli 31 % ja työttömien 23,4 %. Taidealalla puolestaan työllisten osuus on vain 27,8 % mutta ammatillinen perustutkinto on usein väylänä jatko-opintoihin. Tämä näkyykin siinä, että valmistuneista noin 37 % on joko päätoiminen tai työn ohessa opiskeleva. Työttömien osuus on kuitenkin myös varsin korkea (24,8 %). Kielten aloilla työllisten osuus on 55,6 % ja työttömien osuus varsin alhainen (12,3 %). Hallinnon ja kaupan alalta valmistuneiden työllisyysaste on 48,1 % ja työttömien 19,7 %. Tietojenkäsittelyn kohdalla työllisten osuus on kaikkein alhaisin koulutusaloittain, vain 17,1 % ja työttömien osuus korkein 36,4%. Toisaalta jatko-opiskelijoiden osuus on myös varsin korkea, noin 33 %. Pienellä ympäristöalalta valmistuneiden työllistymisaste oli 36 %. Tutkinnon suorittaneista opiskelemassa oli 32 %. Maa- ja metsätaloudessa työllisten osuus oli noin 35 %. Maataloudessa jatko-opiskelijoiden osuus on korkea, noin 35 %. 26

27 Palvelualoilta valmistuneiden työllisten osuus oli 62,1 % ja työttömien 12,2 %. Tutkinnon jälkeen opiskelemaan oli siirtynyt noin 20 %. Tarkempaa tarkastelua varten on hyvä perehtyä 2016 kansalliseen koulutusalaluokitteluun. Tutkintokohtaiset luvut ja %-osuudet on esitetty liitteessä 3. Kuvio 3. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). 27

28 Taulukko 22. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Pohjois-Savo Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Pohjois-Savo Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 48,7 20,0 11,9 11,4 1,4 6,6 02 Humanistiset ja taidealat Humanistiset ja taidealat 31,0 23,4 16,1 19,1 0,6 10,4 021 Taidealat Taidealat 27,8 24,8 15,8 20,7 0,6 10,8 023 Kielet Kielet 55,6 12,3 18,5 6,2 0,0 7,4 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 48,1 19,7 11,4 11,1 1,4 9,7 041 Kauppa ja hallinto Kauppa ja hallinto 48,1 19,7 11,4 11,1 1,4 9,7 05 Luonnontieteet Luonnontieteet 36,0 28,0 12,0 20,0 0,0 4,0 052 Ympäristöalat Ympäristöalat 36,0 28,0 12,0 20,0 0,0 4,0 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 17,1 36,4 11,2 22,1 4,3 13,2 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 17,1 36,4 11,2 22,1 4,3 13,2 07 Tekniikan alat Tekniikan alat 45,6 27,1 7,8 10,8 2,3 8,6 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 46,4 25,9 7,3 11,2 3,4 9,2 072 Materiaali- ja prosessitekniikka Materiaali- ja prosessitekniikka 37,8 31,9 10,4 11,5 0,4 8,4 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Arkkitehtuuri ja rakentaminen 49,1 26,1 7,1 9,8 1,8 7,9 08 Maa- ja metsätalousalat Maa- ja metsätalousalat 35,7 19,9 15,8 17,0 0,2 11,6 081 Maatalous Maatalous 35,8 18,8 16,6 17,3 0,0 11,5 082 Metsätalous Metsätalous 34,4 34,4 6,3 12,5 3,1 12,5 09 Terveys- ja hyvinvointialat Terveys- ja hyvinvointialat 59,3 9,4 15,5 10,6 0,3 5,3 091 Terveys Terveys 59,5 8,4 15,8 10,9 0,3 5,3 092 Hyvinvointi Hyvinvointi 55,2 23,9 10,4 6,0 0,0 4,5 10 Palvelualat Palvelualat 62,1 12,2 13,3 7,0 1,0 5,4 101 Henkilökohtaiset palvelut Henkilökohtaiset palvelut 53,1 13,2 14,9 10,0 1,0 8,8 103 Turvallisuuspalvelut Turvallisuuspalvelut 71,4 9,7 14,0 3,8 0,9 1,2 104 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut 69,4 17,7 2,7 4,8 1,1 5,4 28

29 Seuraavaksi tarkastellaan valmistuneiden sijoittumista oppilaitoksittain. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Ingmanin käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta tarkasteluvuosina valmistuneista oli vuoden 2016 lopussa työllisiä vain 26 %. Tässä tulee kuitenkin huomioida jatko-opiskelijoiden suuri osuus, joka on 36,6% (taulukko 23). Lisäksi oppilaitoksen opiskelijoiden joukossa on myös erityistukea tarvitsevia, joten koulutus parantaa näiden opiskelijoiden yleisiä työelämän taitoja ja ehkäisee syrjäytymistä. Taulukko 23. Ingmanin käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Ingmanin käsi- ja Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Ingmanin käsi- ja Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., taidet.oppil Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. taidet.oppil Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 26,0 25,2 13,7 22,9 0,4 11,8 021 Taidealat Taidealat 26,0 25,2 13,7 22,9 0,4 11,8 Kuopion konservatoriosta valmistuneilla työelämään valmistuneiden osuus on alhainen, vain 13,5 %. Pohjois- Savossa musiikin alan ammatillinen koulutus on tärkeä osa musiikin alan opintopolkua, eli maakunnassa voi alan opiskelua jatkaa ylemmillä asteilla. Tämä näkyy siinä, että ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli opiskelijoita vuoden 2016 lopussa noin 68 %. Taulukko 24. Kuopion konservatoriossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Kuopion konservatorio Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Kuopion konservatorio Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 13,5 12,2 52,7 14,9 1,4 5,4 021 Taidealat Taidealat 13,5 12,2 52,7 14,9 1,4 5,4 Palvelualan opistosta valmistuneiden työllisyysaste oli 54,8 %. Työttömien osuus oli 19,2 % Talouskoulun kohdalla on syytä huomioida pienet opiskelijamäärät. Taulukko 25. Palvelualan opistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Palvelualan opisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Palvelualan opisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 54,8 19,2 9,6 6,7 0,0 9,6 101 Henkilökohtaiset palvelut Henkilökohtaiset palvelut 54,8 19,2 9,6 6,7 0,0 9,6 29

30 Pelastusopiston perustutkinto tarjoaa lähes varman työllistymisen valmistuneille (taulukko 26). Tarkasteluvuosina valmistuneista 612 opiskelijasta oli työllisiä vuoden 2015 lopussa noin 77 % ja työttöminä vain 7,5 %. Työn ohessa opiskelevien osuus oli 13,2 %. Taulukko 26. Pelastusopistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Pelastusopisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Pelastusopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. 10 Palvelualat Palvelualat 77,3 7,5 13,2 1,8 0,0 0,2 103 Turvallisuuspalvelut Turvallisuuspalvelut 77,3 7,5 13,2 1,8 0,0 0,2 Pohjois-Savon opistosta valmistuvat viittomakielen ohjaajat työllistyvät varsin hyvin. Valmistuneista oli työllisiä 56 % vuoden 2016 lopussa ja neljäsosa oli jatko-opiskelijoita. Taulukko 27. Pohjois-Savon opistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Pohjois-Savon opisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Pohjois-Savon opisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä Kielet Kielet

31 Portaanpään kristillisestä opistosta valmistuneiden työllistymisaste oli 55,2 % vuoden 2016 lopussa. Työttömien osuus oli noin 24%. Taulukko 28. Portaanpään kristillisessä opistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2015 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Portaanpään kr. opisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Portaanpään kr. opisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 55,2 23,9 10,4 6,0 0,0 4,5 092 Hyvinvointi Hyvinvointi 55,2 23,9 10,4 6,0 0,0 4,5 Savon ammatti- ja aikuisopistosta tarkasteluvuosina valmistuneiden työllistymisaste on 47,8 %. Koulutus- ja opintoaloittain työllistymisessä on suuria vaihteluista (taulukko 29). Volyymiltaan suurimalla tekniikan alalla valmistuneiden työllisyysaste oli 44,4 %. Opintoaloittain korkein työllisyysaste on rakentamisessa, noin 47 %. Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikassa työllisten osuus on 46 % ja työttömien osuus 28 %. Materiaali- ja prosessitekniikassa työllistyneiden osuus oli 38 %, työttömien noin 32 % ja jatko-opiskelijoiden osuus noin 22 %. Taidealalla työllisten osuus on 35 %, mutta opiskelijoiden osuus noin 28 %, eli alalta valmistuneet siirtyvät jatko-opintoihin. Työttömien osuus on kuitenkin myös korkea, noin 28 %. Tietojenkäsittelystä valmistuneet ovat työllistyneet heikosti. Vuoden 2016 lopussa työllisten osuus oli vain 16 % ja työttömien 40 %. Jatko-opiskelijoiden osuus oli kuitenkin korkea, noin 30%. Ympäristöalalta valmistuneista oli työllistynyt vuoden 2016 loppuun mennessä 36 %. Maa- ja metsätaloudessa työllisten osuus oli noin 35 %. Metsätaloudessa työttömien osuus on 34,4 %. Maatalouden opintoalalta valmistuneille on tyypillistä jatko-opiskelu (noin 32 %). Terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneet ovat työllistyneet koulutusaloittaisessa vertailussa parhaiten, 59,5 % valmistuneista oli työelämässä. Työttömien osuus oli 8,4 % ja opiskelijastatuksella olevien noin 27 %. Palvelualoilla työllisten osuus oli 55,3 %. Kuljetuspalveluiden kohdalla työllisten osuus oli jopa 71,2 % ja henk.koht. palveluissa 54,5 %. Turvallisuusalalta valmistuneiden työllisyysaste oli 44,4 %. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. 31

32 Taulukko 29. Savon ammatti- ja aikuisopistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Savon ammatti- ja aikuisopisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Savon ammatti- ja aikuisopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 47,8 20,8 11,4 11,5 1,7 6,8 02 Humanistiset ja taidealat Humanistiset ja taidealat 34,9 27,6 9,4 18,2 0,5 9,4 021 Taidealat Taidealat 34,9 27,6 9,4 18,2 0,5 9,4 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 48,1 19,7 11,4 11,1 1,4 8,4 041 Kauppa ja hallinto Kauppa ja hallinto 48,1 19,7 11,4 11,1 1,4 8,4 05 Luonnontieteet Luonnontieteet 36,0 28,0 12,0 20,0 0,0 4,0 052 Ympäristöalat Ympäristöalat 36,0 28,0 12,0 20,0 0,0 4,0 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 16,3 40,2 9,6 20,6 5,3 8,1 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 16,3 40,2 9,6 20,6 5,3 8,1 07 Tekniikan alat Tekniikan alat 44,4 28,3 8,0 10,6 2,3 6,3 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 45,8 26,8 7,3 10,9 3,4 5,9 072 Materiaali- ja prosessitekniikka Materiaali- ja prosessitekniikka 37,8 31,7 10,6 11,6 0,5 7,8 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Arkkitehtuuri ja rakentaminen 46,8 28,4 7,3 9,6 1,9 6,1 08 Maa- ja metsätalousalat Maa- ja metsätalousalat 35,3 19,3 10,7 18,7 0,5 15,5 081 Maatalous Maatalous 35,5 16,1 11,6 20,0 0,0 16,8 082 Metsätalous Metsätalous 34,4 34,4 6,3 12,5 3,1 9,4 09 Terveys- ja hyvinvointialat Terveys- ja hyvinvointialat 59,5 8,4 15,8 10,9 0,3 5,0 091 Terveys Terveys 59,5 8,4 15,8 10,9 0,3 5,0 10 Palvelualat Palvelualat 55,3 12,7 15,4 9,1 1,8 5,7 101 Henkilökohtaiset palvelut Henkilökohtaiset palvelut 54,5 11,0 17,2 9,1 1,2 7,1 103 Turvallisuuspalvelut Turvallisuuspalvelut 44,4 19,5 17,3 12,8 5,3 0,8 104 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut 71,2 15,2 3,2 5,6 1,6 3,2 32

33 Ylä-Savon ammattiopistosta tarkasteluvuosina valmistuneiden työllistymisaste on 43,9 % ja työttömien osuus 22,4 %. Koulutus- ja opintoaloittain on myös suuria vaihteluista (taulukko 30). Taidealoilta valmistuneiden työllisyysaste on noin 30 % ja työttömien osuus noin 28 %. Jatko-opiskelijoiden osuus on korkea, noin 31 %. Koulutusvolyymiltaan suurimmalla tekniikan alalla valmistuneiden työllisyysaste on 49,7 %. Rakentamisen opintoalalla työllisten osuus oli 56,1 % ja työttömien osuus 19,4 %. Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikassa työllisten osuus oli 48,2 % ja työttömien osuus 23,1 %. Koulutusvolyymiltään pienellä tietotekniikan alalla työllisten osuus oli vain 20,4 %, mutta jatko-opiskelijoiden osuus oli korkea, noin 47 %. Maataloudessa jatko-opiskelijoiden osuus on korkea, noin 35 % ja työllisten osuus 36 %. 33

34 Koulutusaloittain korkein työllisyysaste on palvelualoilta (51 %) valmistuneilla, kuljetuspalveluissa jopa 66 %. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Taulukko 30. Ylä-Savon ammattiopistossa perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Ylä-Savon ammattiopisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Ylä-Savon ammattiopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Yhteensä Yhteensä 43,9 22,4 10,1 14,5 1,3 7,8 02 Humanistiset ja taidealat Humanistiset ja taidealat 29,8 27,9 6,7 24,0 1,0 10,6 021 Taidealat Taidealat 29,8 27,9 6,7 24,0 1,0 10,6 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 20,4 20,4 18,4 28,6 0,0 12,2 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 20,4 20,4 18,4 28,6 0,0 12,2 07 Tekniikan alat Tekniikan alat 49,7 23,0 7,3 11,5 2,3 6,2 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka Kone-, prosessi-, energia- ja 17 sähkötekniikka 48,2 23,1 7,3 12,5 3,3 5,6 072 Materiaali- ja prosessitekniikka Materiaali- ja prosessitekniikka 37,9 33,3 9,1 10,6 0,0 9,1 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Arkkitehtuuri ja rakentaminen 56,1 19,4 6,6 10,2 1,5 6,1 08 Maa- ja metsätalousalat Maa- ja metsätalousalat 36,0 20,3 19,5 15,7 0,0 8,4 081 Maatalous Maatalous 36,0 20,3 19,5 15,7 0,0 8,4 10 Palvelualat Palvelualat 51,0 20,9 5,6 12,8 0,5 9,2 101 Henkilökohtaiset palvelut Henkilökohtaiset palvelut 44,4 20,0 7,4 17,0 0,7 10,4 104 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut 65,6 23,0 1,6 3,3 0,0 6,6 34

35 Valmistuneiden työllistymisen ohella on syytä huomioida, paljonko työttömiä on reservissä eri tutkinnon suorittaneissa. Taulukossa 31 on esitetty ns. laaja työttömyys 3 tutkintotasolla ja tutkinto tarkoittaa tässä yhteydessä viimeisintä tutkintoa, joka on suoritettu. Joillakin koulutusvolyymeiltaan suurilla tutkintotasoilla työttömien reservi on korkea. Näin on etenkin lähihoitajien, merkonomien, rakennusalan, kone- ja metallialan sekä rakennusalan perustutkinnon suorittaneiden kohdalla. Laajaa työttömyyttä tarkasteltaessa tulee siis huomioida eri tutkintojen kokonaisvolyymi mutta myös avoinna olevien työpaikkojen määrä. Olennaista on kuitenkin, että työttömien reservi tutkinnoittain tulee huomioida edes jossakin määrin koulutuksen mitoituksessa. Toki joillakin aloilla työttömien joukossa on sellaisia, jotka eivät enää syystä tai toisesta kykene tekemään oman alan töitä. 3 Yhdessä työttömät työn ja palveluissa olevat henkilöt ovat pohjana nk. laajan työttömyyden käsitteelle. 35

36 Taulukko 31. Laaja työttömyys Pohjois-Savossa tutkinnoittain (vuoden 2018 keskiarvo) (Työvoimahallinto) Koulutus (6) 07 Työllistym. 00 Työllistetty 02 Työtön 03 Lomautettu ed. palvelussa Yhteensä Koulutus (6) 07 Työllistym. 00 Työllistetty 02 Työtön 03 Lomautettu ed. palvelussa Yhteensä Peruskoulu Laitoshuoltajan at Ylioppilastutkinto Parturi-kampaaja Kansakoulu Asentaja-koneistaja Lähihoitaja, sos-terv. perustutk Merkonomi (op), ei erityisalaa Merkonomi, liiketal. perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Muu koulutus, aste tuntematon Catering-alan perustutkinto Merkonomi (op), liiket. markk Merkantti, ei erityisalaa Keskikoulu Hotelli- ja ravintola-alan perust Rakennusalan perustutkinto Muotoilija (AMK) Kone- ja metallialan perustutkinto Keittäjä Kansalaiskoulu Ravintolakokki Metallimies, metallurg. muokkaaja Laitoshuoltaja,siivooja Muu maj., rav., talous, keskiaste Sairaanhoitaja (AMK) Rakennusmies, talonrakentaja Luonto- ja ympäristöalan perustutk Tieto- ja viestintätekn. perustutk Teknikko, konetekniikka Hotelli-, ravintola-, catering pt Tradenomi, tietojenkäsittely Mekaanikko, autotekniikka Muu sähköalan peruskoulutus Muu rakennus, yhd.kunta peruskoul Merkantti, myyntilinja Sähköalan perustutkinto Muu tiet.käs. perusk, keskiaste Logistiikan perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Levyseppä-hitsaaja Koulunkäynnin ohjauksen at Puutarhuri, puutarhat. perustutk Teknikko, rakennus, yhdyskunta Muu yleissiv. koul., al. perusaste KTM, liiketaloustieteet Talotekniikan perustutkinto Muu yleissiv. koulutus, keskiaste Muu koulutus, keskiaste Tietotekniikan perustutkinto Tradenomi, talous,hallinto,markkin Perushoitaja, apuhoitaja Sähköasentaja Muurari Elintarvikealan perustutkinto Merkonomi (op), muu ala Merkonomi (op), talous, hall Sairaanhoitaja, erikoissh Myynnin at, myyjän at Ins., konetekniikka Sähkö- ja automaatiotekn perustutk Artesaani, puuseppä Muu yleissiv. koul., yl. perusaste Myyjä Puualan perustutkinto Muu puualan peruskoulutus Autoalan perustutkinto Kirvesmies Tieto- ja tietoliikennetekn. perus Metsäalan perust, metsätal. perust Yleissiv. koulutus, aste tunt Suurtalouskokki, laitoskeitt Audiovisuaalisen viestinnän pt Ins., rakennus, yhdysk Artesaani, käsi-taideteoll.perust Koneistaja Maatal.alan perust, maatilatal. pt Laboratorioalan perustutkinto Puuseppä (puuala) Kiinteistönhoitaja Ajoneuvoasentaja (perustutk) Ompelija Verhoilu-sisustusalan perustutkinto Muu terveys-, sos.alan peruskoul Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Muu maatilatalouden peruskoulutus Sosionomi (AMK), sosiaaliala Merkonomi, liiket. opistotutk FM, tietojenkäsittely

37 Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisten toimialat on esitetty taulukossa 32. Tarkasteltaessa kaikkia koulutusaloja, reilusta perustutkinnon suorittaneesta 16,8 % on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin, noin 14 % tukku- ja vähittäiskauppaan sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan. Taidealoilta on työllistytty tyypillisesti kaupan alalle, hallinto- ja tukipalvelutoimintaan ja teollisuuteen. Kielissä yleisin valmistuneiden ja työllisten toimiala on sote-palvelut. Kaupan alalta valmistuneista noin puolet on luonnollisesti työllistynyt tukku- ja vähittäiskaupan toimialalle. Tietojenkäsittelystä valmistuneiden yleisimmät toimialat ovat hallinto, informaatio ja viestintä sekä kauppa. Tekniikan kohdalla yleisimmät työllisten toimialat ovat teollisuus, rakentaminen, hallinto- ja tukipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Rakentamisen opintoalalta valmistuneiden kohdalla noin puolet on työllistynyt rakentamisen toimialalle. Maa- ja metsätalouden koulutusaloilta valmistuneet työllistyvät luonnollisesti eniten maa- ja metsätalouden toimialoille. Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet työllistyvät luonnollisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin (84 %). Palvelualoilta työllistytään julkiseen hallintoon, majoitus- ja ravitsemustoimintaan sekä hallintoon. Kuljetuspalveluiden opintoalalta noin 64 % on työllistynyt kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle. 37

38 Taulukko 32. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisten toimiala vuonna 2016 (Tilastokeskus). E Vesihuolto, G Tukku- ja M D Sähkö-, viemäri- ja vähittäiskaup Ammatillin O Julkinen T kaasu- ja jätevesihuolto, pa; I K en, hallinto ja Kotitalouk Toimial A B lämpöhuolto jätehuolto ja moottoriajon Majoitus- J Rahoitus- L tieteelline N maanpuolustus; Q R sien X at Maatalous, Kaivostoi C, muu F euvojen ja ja Informaati ja Kiinteistöa n ja Hallinto- ja pakollinen P Terveys- ja Taiteet, S Muu toiminta Toimiala yhteen metsätalous minta ja Teollisu jäähdytysliik ympäristön Rakentamin moottoripyöri H Kuljetus ravitsemis o ja vakuutust lan tekninen tukipalvel sosiaalivakuutu Koulutu sosiaalipal viihde ja palveluto työnantaji tuntemat Pohjois-Savo sä ja kalatalous louhinta us etoiminta puhtaanapito en en korjaus ja varastointi toiminta viestintä oiminta toiminta toiminta utoiminta s s velut virkistys iminta na; on Koulutus- ja opintoalat yhteensä ,8 0,4 10,4 0,1 0,2 7,9 13,5 4,5 7,0 0,8 0,3 0,4 1,8 13,6 11,9 1,0 16,8 1,4 2,5 1,1 0,5 02 Humanistiset ja taidealat 332 0,6 0,3 8,7 0,3 0,3 3,6 19,3 3,3 4,5 3,0 0,0 1,2 5,4 15,1 0,9 5,4 16,6 3,0 3,0 4,5 0,9 021 Taidealat 272 0,7 0,4 10,7 0,4 0,4 4,4 23,2 4,0 5,1 3,7 0,0 1,5 6,6 17,3 0,7 4,4 5,1 2,9 3,7 3,7 1,1 023 Kielet 60 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,7 0,0 1,7 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 1,7 10,0 68,3 3,3 0,0 8,3 0,0 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 454 1,5 0,2 4,4 0,0 0,0 1,8 45,4 2,9 4,2 0,9 3,1 1,8 2,9 18,7 2,2 0,2 2,6 3,5 1,3 1,5 0,9 041 Kauppa ja hallinto 454 1,5 0,2 4,4 0,0 0,0 1,8 45,4 2,9 4,2 0,9 3,1 1,8 2,9 18,7 2,2 0,2 2,6 3,5 1,3 1,5 0,9 05 Luonnontieteet 12 0,0 0,0 16,7 0,0 0,0 8,3 8,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,3 25,0 0,0 8,3 0,0 8,3 8,3 8,3 0,0 052 Ympäristöalat 12 0,0 0,0 16,7 0,0 0,0 8,3 8,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,3 25,0 0,0 8,3 0,0 8,3 8,3 8,3 0,0 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT 73 4,1 0,0 9,6 0,0 0,0 4,1 17,8 6,8 2,7 17,8 0,0 0,0 1,4 23,3 0,0 0,0 5,5 5,5 1,4 0,0 0,0 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (IC 73 4,1 0,0 9,6 0,0 0,0 4,1 17,8 6,8 2,7 17,8 0,0 0,0 1,4 23,3 0,0 0,0 5,5 5,5 1,4 0,0 0,0 07 Tekniikan alat ,4 1,1 27,9 0,2 0,4 22,8 13,1 5,2 2,6 0,3 0,0 0,5 2,5 14,4 1,7 0,3 1,2 0,6 1,1 0,4 0,4 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähköte 705 2,8 0,4 36,6 0,1 0,4 12,3 17,0 6,1 0,9 0,4 0,0 0,4 4,3 12,2 1,7 0,4 1,4 0,6 0,9 0,6 0,4 072 Materiaali- ja prosessitekniikka 241 1,7 1,7 32,8 0,4 0,4 5,4 17,4 3,3 12,0 0,4 0,0 0,8 0,8 16,6 0,8 0,0 0,4 1,7 2,5 0,4 0,4 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 447 5,4 1,8 11,6 0,2 0,4 48,5 4,5 4,7 0,2 0,0 0,0 0,4 0,7 16,6 2,0 0,2 1,3 0,2 0,7 0,2 0,2 08 Maa- ja metsätalousalat ,7 0,4 4,3 0,0 0,0 3,8 12,0 3,4 2,6 0,4 0,0 0,4 2,1 9,0 0,4 3,0 1,7 2,6 3,0 1,3 0,9 081 Maatalous ,5 0,5 4,1 0,0 0,0 3,7 12,3 3,2 2,7 0,5 0,0 0,5 2,3 9,6 0,5 3,2 1,8 2,7 3,2 1,4 0,5 082 Metsätalous 15 66,7 0,0 6,7 0,0 0,0 6,7 6,7 6,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,7 09 Terveys- ja hyvinvointialat 773 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,1 3,5 0,3 1,0 0,1 0,0 0,1 0,4 3,6 2,1 1,6 84,0 0,6 0,6 0,9 0,3 091 Terveys 724 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,1 3,7 0,3 0,8 0,1 0,0 0,1 0,4 3,0 2,1 1,2 85,2 0,4 0,4 1,0 0,1 092 Hyvinvointi 49 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,1 0,0 0,0 0,0 0,0 12,2 2,0 6,1 65,3 4,1 4,1 0,0 2,0 10 Palvelualat ,4 0,1 2,0 0,2 0,1 1,6 8,1 6,9 16,6 0,2 0,1 0,0 0,6 16,5 34,8 0,4 3,8 1,2 4,9 0,9 0,5 101 Henkilökohtaiset palvelut 645 0,6 0,0 1,7 0,2 0,0 0,3 15,0 1,1 37,5 0,2 0,0 0,0 0,5 23,1 0,3 0,3 4,2 2,0 10,4 1,7 0,9 103 Turvallisuuspalvelut 690 0,1 0,0 1,4 0,3 0,0 1,4 2,3 1,3 0,3 0,3 0,1 0,0 0,9 11,0 73,9 0,6 4,2 0,4 0,7 0,3 0,3 104 Kuljetuspalvelut 135 0,7 0,7 6,7 0,0 1,5 8,1 4,4 63,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 13,3 0,0 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 0,0 38

39 4.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen työllistyminen Peruslähtökohtana ammatillisessa koulutuksessa on, että se tuottaa uutta työvoimaa oppilaitoksen sijaintimaakunnan tai seutukunnan tarpeisiin. Tämä näkyy myös Pohjois-Savossa, sillä maakunnassa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista noin 70 % on työllistynyt opiskelumaakuntaan (taulukko 33). Lukumääräisesti tutkinnon suorittaneita on työllistynyt Pohjois-Savon ulkopuolelle eniten Uudellemaalle (355 henk). Etelä-Savoon työllistyneitä 146 henkilöä ja Pohjois-Pohjanmaalle 154. Myös Pirkanmaa, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi erottuvat myös maakuntina, jonne tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet. Huomionarvoinen seikka asuinmaakuntatarkastelussa on, että lähes kaikilla suuren volyymin opintoaloilla Pohjois-Savoon työllistyneiden osuus on selvästi keskiarvoa suurempi. Poikkeuksia ovat maatalous ja palo- ja turvallisuusala. 39

40 Taulukko 33. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna 2016 (Tilastokeskus). Koko maa Työll. % Etelä Keski- Pohjois- 21 Ahvena yhteens Uusima Varsinai Satakun Kanta- Pirkanm 07 Päijät-Kymenl 09 Etelä- 10 Etelä- Pohjois- Pohjois- Pohjois- 13 Keski- Pohjan Pohjan Pohjan Pohjan 18 nmaa - Pohjois-Savo ä a s-suomi ta Häme aa Häme aakso Karjala Savo Savo Savoon Karjala Suomi maa maa maa maa Kainuu 19 Lappi Åland Koulutus- ja opintoalat yhteensä , Humanistiset ja taidealat , Taidealat , Kielet , Kauppa, hallinto ja oikeustieteet , Kauppa ja hallinto , Luonnontieteet , Ympäristöalat , Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) , Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) , Tekniikan alat , Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikk , Materiaali- ja prosessitekniikka , Arkkitehtuuri ja rakentaminen , Maa- ja metsätalousalat , Maatalous , Metsätalous , Terveys- ja hyvinvointialat , Terveys , Hyvinvointi , Palvelualat , Henkilökohtaiset palvelut , Turvallisuuspalvelut , Kuljetuspalvelut ,

41 4.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot Opintojen läpäisyllä tarkoitetaan tiettynä vuotena ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneiden valmistumista tavoiteajassa (3,5-4 vuotta). Läpäisyn mittaamiseen ei ole yhtenäistä ja kritiikitöntä mittaristoa, joten tässä yhteydessä käytetään sekä tilastokeskuksen että opetushallituksen tilastopalvelun (Vipunen) saatavia tietoja, koska tilastokeskukselta ei saa oppilaitoskohtaisia tietoja. Tilastokeskuksen tiedoista on tarkasteluun nostettu vain koulutusalakohtainen vertailu. Opetushallituksen tilastojen perusteella kaudella 2012/13 ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneiden läpäisy (3,5 v.) koko maassa oli 72,5 % (taulukko 34). Pohjois-Savossa läpäisy oli 76,1 %. Koko maan ja Pohjois- Savon läpäisy on laskenut noin 2 %-yksikköä verrattuna ed. seurantakauteen. ( ). Etelä-Savossa läpäisy oli 77,5 % ja Pohjois-Karjalassa läpäisy oli puolestaan 73,9 %. Oppilaitoksittain tarkasteltuna Pohjois-Savossa korkeimmat läpäisyt olivat Pohjois-Savon opistolla (100 %) ja Pelastusopistolla (97,1 %). Alhaisin oli puolestaan Palvelualan opistolla (66,7 %). Savon ammatti- ja aikuisopiston läpäisy oli 72,9 % ja Ylä-Savon ammattiopiston hyvällä 82 % tasolla. Ingmannin läpäisy oli noin 86 % ja Portaanpään 71 %. Koko maakunnan tasoa nostaa merkittävästi Pelastusopiston korkea läpäisy, mutta kaiken kaikkiaan läpäisy on hyvällä tasolla. Koulutusaloista korkein läpäisy on palo- ja pelastusalalla, humanistisella ja kasvatusalalla sekä liiketaloudessa. Alhaisin läpäisy on puolestaan matkailu- ja ravitsemisalalla (65,3 %) 41

42 Taulukko 34. Ammatillisen peruskoulutuksen (opetussuun. perusteinen) 2012/2013 aloittaneiden läpäisy (3,5 v.) maakunnittain, Pohjois-Savon koulutuksen järjestäjittäin ja koulutusaloittain (Vipunen) Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta 2012/2013 koko maa 69,7 % 72,5 % Pohjanmaa 79,2 % 80,8 % Kainuu 74,9 % 78,6 % Keski-Pohjanmaa 74,0 % 78,2 % Etelä-Pohjanmaa 73,7 % 77,8 % Etelä-Savo 74,7 % 77,5 % Pohjois-Savo 73,9 % 76,1 % Kanta-Häme 72,0 % 75,6 % Keski-Suomi 72,0 % 75,6 % Pohjois-Pohjanmaa 71,4 % 74,2 % Pohjois-Karjala 67,9 % 73,9 % Satakunta 70,5 % 73,8 % Päijät-Häme 70,2 % 73,0 % Varsinais-Suomi 68,6 % 71,2 % Pirkanmaa 69,9 % 71,2 % Uusimaa 66,1 % 68,1 % Kymenlaakso 64,5 % 66,6 % Lappi 62,9 % 65,7 % Etelä-Karjala 40,5 % 41,5 % Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta Kuopion Konservatorion Kannatusyhdistys Ry 80,0 % 80,0 % Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys Ry 63,6 % 66,7 % Pelastusopisto 96,9 % 97,1 % Pohjois-Savon Kansanopistoseura R.Y. 100,0 % 100,0 % Portaanpää Ry 71,4 % 71,4 % Savon Koulutuskuntayhtymä 69,6 % 72,9 % Tohtori Matthias Ingmanin Säätiö 81,8 % 86,4 % Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä 80,2 % 82,2 % Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta Humanistinen ja kasvatusala 76,9 % 83,3 % Kulttuuriala 75,0 % 78,6 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 73,6 % 78,6 % Luonnontieteiden ala 58,3 % 72,7 % Tekniikan ja liikenteen ala 72,9 % 76,6 % Luonnonvara- ja ympäristöala 70,4 % 72,5 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 72,7 % 74,1 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 63,6 % 65,3 % Palo- ja pelastusala 96,9 % 97,1 % 42

43 Kuviossa 4 on esitetty tilastokeskuksen läpäisytiedot koulutusaloittain (huom. koulutusalaluokittelu on muuttunut suhteessa aiempiin vuosiin). Kuviossa on huomioitava eri aloitusvuosi kuin opetushallituksen tilastoissa. Tilastokeskuksen tiedoissa läpäisyaste on 69,2 %. Korkeimmat läpäisyt (yli 70 %) ovat palvelualoilla, kaupan ja hallinnonaloilla sekä maa- ja metsätaloudessa. Alhaisimmat läpäisyt ovat luonnontieteissä (58,3 %), humanistisilla aloilla (63,2 %) sekä tietojenkäsittelyssä (64 %). Terveys- ja hyvinvointialoilla läpäisy on 65,4 %. Kuvio 4. Pohjois-Savon vuoden 2013 ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (Tilastokeskus) Vuosina toisen asteen perustutkinnon suorittaneista noin 23 % oli opiskelijoita vuoden 2016 lopussa (taulukko 35). Humanistisilta ja taidealoilta tutkinnon suorittaneista opiskelijoiden osuus oli noin 34 %. Noin 10 % tavoitteena oli toinen ammatillinen tutkinto ja noin 18% ammattikorkeakoulututkinto. Kaupan ja hallinnon aloilla noin 12 % tutkinnon suorittaneesta tavoitteli ammattikorkeakoulututkintoa. Tietojenkäsittelyssä jatko-opiskelijoiden osuus oli 33,3 % ja yleisin tavoitetutkinto oli amk-tutkinto. Koulutusvolyymiltaan suurimmalla tekniikan alalla noin tutkinnon suorittaneesta 18 % tavoitteli uutta tutkintoa. Maa- ja metsätaloudessa jatko-opiskelijoiden osuus on varsin korkea (31,7 %). Noin 12 % tavoitteli toista perustutkintoa tai amk-tutkintoa. 43

44 Terveys- ja hyvinvointialoilla opiskelijoiden osuus valmistuneista oli noin 26 %. Alalta valmistuneista noin 21% tavoitteli ammattikorkeakoulututkintoa. Palvelualoilla noin 20 % tavoitteli uutta tutkintoa. Korkein osuus on henkilökohtaisten palveluiden opintoalalla (mm. matkailu), noin 11 % tutkinnon suorittaneista tavoitteena oli amk-tutkinto. Taulukko 35. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden jatko-opintojen tavoitetutkinto vuonna 2016 (Tilastokeskus). AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO TAVOITETUTKINTO Tutkinnon Erikoisam Ammattiko 63 Alempi 71 Ylempi 72 Ylempi 91 suorittaneita Joista jatkoopiskelijoita Lukiokou Ammatillinen Ammatti mattitutki rkeakoulut korkeakoulut ammattikorke korkeakoulut Koulutusaste yhteensä lutus peruskoulutus tutkinto nto utkinto utkinto akoulututkinto utkinto tuntematon Tutkinnot yhteensä ,8 0,3 6,2 2,0 0,3 11,9 1,3 0,0 0,1 0,6 02 Humanistiset ja taidealat ,1 0,3 9,8 1,5 0,1 17,3 3,8 0,0 0,3 0,8 021 Taidealat ,3 0,3 10,3 1,7 0,0 18,0 3,5 0,0 0,3 0,9 023 Kielet 81 24,7 0,0 6,2 0,0 1,2 11,1 6,2 0,0 0,0 0,0 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet ,3 0,3 6,0 1,8 0,4 11,8 1,2 0,0 0,0 0,8 041 Kauppa ja hallinto ,3 0,3 6,0 1,8 0,4 11,8 1,2 0,0 0,0 0,8 05 Luonnontieteet 25 32,0 0,0 12,0 4,0 0,0 8,0 8,0 0,0 0,0 0,0 052 Ympäristöalat 25 32,0 0,0 12,0 4,0 0,0 8,0 8,0 0,0 0,0 0,0 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) ,3 1,6 9,7 0,4 0,0 17,4 3,5 0,0 0,0 0,8 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) ,3 1,6 9,7 0,4 0,0 17,4 3,5 0,0 0,0 0,8 07 Tekniikan alat ,9 0,1 5,5 2,6 0,0 8,2 0,7 0,0 0,0 0,7 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka ,3 0,1 4,3 2,8 0,0 8,3 1,0 0,0 0,0 0,8 072 Materiaali- ja prosessitekniikka ,9 0,2 9,2 3,7 0,2 7,2 0,6 0,0 0,0 0,8 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,5 0,1 5,1 1,6 0,0 8,8 0,4 0,0 0,0 0,5 08 Maa- ja metsätalousalat ,7 0,7 11,6 5,4 0,0 12,7 0,0 0,0 0,0 1,3 081 Maatalous ,7 0,7 12,3 5,3 0,0 13,0 0,0 0,0 0,0 1,4 082 Metsätalous 32 18,8 0,0 3,1 6,3 0,0 9,4 0,0 0,0 0,0 0,0 09 Terveys- ja hyvinvointialat ,2 0,3 2,3 1,0 0,6 20,9 1,0 0,0 0,0 0,2 091 Terveys ,8 0,3 2,1 0,7 0,6 21,9 0,9 0,0 0,0 0,2 092 Hyvinvointi 67 16,4 0,0 4,5 4,5 0,0 6,0 1,5 0,0 0,0 0,0 10 Palvelualat ,9 0,4 6,4 1,4 0,8 9,3 1,1 0,1 0,1 0,4 101 Henkilökohtaiset palvelut ,5 0,6 8,5 1,3 1,0 10,8 1,8 0,0 0,0 0,4 103 Turvallisuuspalvelut ,6 0,1 5,0 1,2 0,7 9,4 0,5 0,1 0,3 0,3 104 Kuljetuspalvelut 186 6,5 0,5 1,6 2,7 0,0 1,1 0,0 0,0 0,0 0,5 44

45 LÄHTEET Ammatillisen koulutuksen järjestäjät OPH/opetustoimen kustannusraportit Pelastusopisto, opiskelijapalvelut Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma Sotkanet Tilastokeskuksen väestöennusteet Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu Työvoimahallinto Vipunen opetushallinnon tilastopalvelu 45

46 LIITTEET Liite vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä Pohjois-Savon kunnissa. (Tilastokeskus). 15 vuotta Ei perusasteen jälkeistä Tutkinnon suorittaneita täyttänyt tutkintoa yhteensä Korkea-aste Toinen aste väestö % 15 vuotta % 15 vuotta % 15 vuotta % 15 vuotta Koulutustaso* Kunta 2017 yhteensä Henk. täyttäneistä Henk. täyttäneistä Henk. täyttäneistä Henk. täyttäneistä (VKTM-indeksi)..Iisalmi , , , , Kaavi , , , , Keitele , , , , Kiuruvesi , , , , Kuopio , , , , Lapinlahti , , , , Leppävirta , , , , Pielavesi , , , , Rautalampi , , , , Rautavaara , , , , Siilinjärvi , , , , Sonkajärvi , , , , Suonenjoki , , , , Tervo , , , , Tuusniemi , , , , Varkaus , , , , Vesanto , , , , Vieremä , , , ,4 286 Pohjois-Savo , , , ,6 347 KOKO MAA , , , ,

47 Liite 2. Ammatilliset perustutkinnot Pohjois-Savossa vuosina oppilaitoksittain (opetussuunnitelmaperusteinen, oppilaitosmuotoinen) (VIPUNEN). Ingmannin käsi- ja taideteoll. Opp Kulttuuriala Humanistiset ja taidealat Audiovisuaaliset tekniikat ja media Kuvataiteet Käsityöalat Yhteensä Kuopion konservatorio Kulttuuriala Humanistiset ja taidealat Musiikki ja esittävät taiteet Yhteensä Palvelualan opisto Kuopio Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Palvelualat Kotitalouspalvelut Hotelli- ja ravintola-ala Yhteensä Pelastusopisto Muu koulutus Palvelualat Suojeluala Yhteensä Pohjois-Savon opisto Humanistinen ja kasvatusala Humanistiset ja taidealat Kielten opiskelu Yhteensä Portaanpään kristillinen opisto Humanistinen ja kasvatusala Terveys- ja hyvinvointialat Lastenhoito ja nuorisotyö Yhteensä

48 Savon ammattiopisto Kulttuuriala Humanistiset ja taidealat Audiovisuaaliset tekniikat ja media Käsityöalat Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Kauppa ja hallinto, monialaiset koulutusohjelmat Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tietojenkäsittely- ja tietoliikenne ICT), monialaiset koulutusohjelmat Tekniikan ja liikenteen ala Humanistiset ja taidealat Audiovisuaaliset tekniikat ja media Muoti, sisustussunnittelu ja teollinen muotoilu Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tietojenkäsittely- ja tietoliikenne ICT), monialaiset koulutusohjelmat Tekniikan alat Kemian tekniikka ja prosessit Sähkö ja energia Elektroniikka ja automatiikka Mekaniikka ja metalliala Moottoriajoneuvo-, laiva- ja lentokonetekniikka Elintarvikeala Materiaalitekniikka (lasi, paperi, muovi ja puu) Tekstiilitekniikka (vaatteet, jalkineet ja nahkatuotteet) Rakentaminen ja rakennussuunnittelu Palvelualat Suojeluala Kuljetuspalvelut Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteet Elinympäristöt ja luonto Maa- ja metsätalousalat Viljan ja karjantuotanto Puutarhanhoito Metsätalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Terveys- ja hyvinvointialat Hoitotyö Farmasia Palvelualat Hiusten ja kauneudenhoitopalvelut Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Palvelualat Kotitalouspalvelut Hotelli- ja ravintola-ala Matkailu, turismi ja vapaa-aika Yhteensä

49 Ylä-Savon ammattiopisto Kulttuuriala Humanistiset ja taidealat Taidealat Audiovisuaaliset tekniikat ja media Käsityöalat Tekniikan ja liikenteen ala Humanistiset ja taidealat Taidealat Muoti, sisustussunnittelu ja teollinen muotoilu Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tietojenkäsittely- ja tietoliikenne ICT), monialaiset koulutusohjelmat Tekniikan alat Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka Kemian tekniikka ja prosessit Sähkö ja energia Elektroniikka ja automatiikka Mekaniikka ja metalliala Moottoriajoneuvo-, laiva- ja lentokonetekniikka Materiaali- ja prosessitekniikka Elintarvikeala Materiaalitekniikka (lasi, paperi, muovi ja puu) Arkkitehtuuri ja rakentaminen Rakentaminen ja rakennussuunnittelu Palvelualat Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut Luonnonvara- ja ympäristöala Maa- ja metsätalousalat Maatalous Viljan ja karjantuotanto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Palvelualat Henkilökohtaiset palvelut Hiusten ja kauneudenhoitopalvelut Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Palvelualat Henkilökohtaiset palvelut Hotelli- ja ravintola-ala Yhteensä

50 Liite 3. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 tutkinnoittain (prosenttikuvio ja lukumäärät) (Tilastokeskus). 50