1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä...

Transkriptio

1

2 1

3 Sisällysluettelo 1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Opintojen kulku ja jatko-opinnot Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Ammattikorkeakoulu AMK-koulutuksen kehityksestä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Opintojen kulku ja jatko-opinnot Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Yliopisto Yliopistokoulutuksen kehityksestä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Opintojen kulku ja jatko-opinnot Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen LÄHTEET LIITTEET

4 1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua 1.1 Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on seitsemällä koulutuksen järjestäjällä, joita ovat (liite 1): - Savon koulutuskuntayhtymä - Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä - Pelastusopisto (Sisäasiainministeriön alainen) - Tri Matthias Ingmanin säätiö - Kuopion talouskoulun kannatusyhdistys ry - Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry - Portaanpään kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys ry Vertailtaessa vuotiaiden keskimääräistä ikäluokkaa suhteessa toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen kehitykseen, niin Pohjois-Savossa ammatillinen peruskoulutus on kasvattanut suosiotaan lukiokoulutuksen kustannuksella vuosien välillä. Valtakunnan tasolla trendi on ollut samansuuntainen (liite 2). Toisella asteella tämä aiheuttaa haasteita opetuksen laadun turvaamisessa ja lukiokoulutuksessa kouluverkon säilyttämisessä, etenkin kun nuorten ikäluokat ovat pienenemässä. Toisen asteen koulutuksen suosion kasvua on selitetty muun muassa tutkinnon perusteiden uudistumisella muutama vuosi sitten sekä tietoisuuden lisääntymisellä siitä, että toiselta asteelta voi jatkaa myös korkeaasteelle. Pohjois-Savossa toisen asteen aloituspaikkojen osuus 16-vuotiaiden ikäluokasta on hieman valtakunnan tasoa korkeammalla (taulukko 1). Koko maahan verrattuna Pohjois-Savossa ei ole ylitarjontaa toisen asteen koulutuksessa. Etelä-Savossa aloituspaikkoja on vielä enemmän suhteessa ikäluokkaan kuin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on oltu lähimpänä koko maan tasoa. 3

5 Taulukko vuotiaiden ikäluokan kehitys suhteessa aloituspaikkoihin Pohjois-Savossa, Itä-Suomen muissa maakunnissa ja koko maassa (WERA) TOISEN ASTEEN KOULUTUS Nuorten koulutuksen aloituspaikat vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka Aloituspaikat/ ikäluokka Nuorten koulutuksen aloituspaikat vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka Aloituspaikat/ ikäluokka Nuorten koulutuksen aloituspaikat vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka Aloituspaikat/ ikäluokka 11 Pohjois-Savo Lukiokoulutus , , ,64 Ammatillinen peruskoulutus , , ,80 Lukio ja ammatillinen yhteensä , , ,44 10 Etelä-Savo Lukiokoulutus , , ,69 Ammatillinen peruskoulutus , , ,87 Lukio ja ammatillinen yhteensä , , ,57 12 Pohjois-Karjala Lukiokoulutus , , ,59 Ammatillinen peruskoulutus , , ,83 Lukio ja ammatillinen yhteensä , , ,42 Koko maa Lukiokoulutus , , ,61 Ammatillinen peruskoulutus , , ,76 Lukio ja ammatillinen yhteensä , , ,38 4

6 Maakunnan nuorten ammatillisen koulutuksen kehitystä on kuvattu taulukossa 2. Kokonaisaloituspaikoissa on yleisesti ollut kasvua vuosien välillä, joskin vuosittaisia vaihteluita on jonkin verran. Aivan viime vuosina aloituspaikat näyttävät olleen kasvussa yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä erityisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Laskua aloituspaikkamäärissä on sen sijaan tapahtunut kulttuurialalla sekä erityisesti luonnontieteissä. Tarkasteltaessa aloituspaikkojen täyttymistä koulutusaloittain havaitaan, että niin sanotuille ylipaikoille on opiskelijoita otettu erityisesti yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteissä sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Aloituspaikat ovat jääneet sen sijaan jääneet täyttämättä varsinkin luonnonvara- ja ympäristöalalla. Taulukko 2. Pohjois-Savon nuorten ammatillisen koulutuksen kehitys (WERA) Nuorten ammatillisen koulutuksen aloitp. Yht Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Uudet opiskelijat/aloittaneet yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Aloittaneiden %-osuus aloituspaikoista 110,1 106,8 95,6 109,1 100,4 104,5 1 Humanistinen ja kasvatusala 107,1 103,8 88,0 91,8 97,7 96,0 2 Kulttuuriala 122,0 141,0 95,3 94,2 97,9 100,0 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 108,1 104,7 98,1 120,5 111,9 137,5 4 Luonnontieteiden ala 105,9 119,6 108,7 104,1 102,4 113,8 5 Tekniikan ja liikenteen ala 112,1 107,7 95,8 111,2 108,7 111,9 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 110,5 87,9 87,2 90,8 75,6 73,5 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 108,5 105,8 95,7 133,9 96,0 89,9 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 103,9 101,5 96,8 100,6 92,5 102,9 Amm. perustutkinnon suorittaneet Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

7 Tarkasteltaessa Pohjois-Savon toisen asteen nuorten koulutuksen ensisijaisia hakijamääriä vuosien välillä, niin kasvua on tapahtunut kaikilla muilla koulutusaloilla pois lukien luonnontieteiden ala. Eniten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin vuonna 2010 on ollut sosiaali- ja terveysalalla sekä kulttuuri-, humanistisella ja kasvatusalalla. Vuosien aikana hakijamäärät suhteessa aloituspaikkoihin ovat kasvaneet eniten tekniikassa ja liikenteessä sekä kulttuurialalla (taulukko 3). Taulukko 3. Pohjois-Savon toisen asteen ammattillisen koulutuksen 1.sijaiset hakijat ja suhde aloituspaikkoihin vuosina (WERA) 1. sijaiset hakijat sij. Hakijat / aloituspaikka 1. sijaiset hakijat 1. sij. Hakijat / aloituspaikka 1. sijaiset hakijat 1. sij. Hakijat / aloituspaikka 1. sijaiset hakijat 1. sij. Hakijat / aloituspaikka 1. sijaiset hakijat 1. sij. Hakijat / aloituspaikka Pohjois-Savo , , Yleissivistävä koulutus , , Humanistinen ja kasvatusala 51 2, , Kulttuuriala 267 1, , Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 223 1, , Luonnontieteiden ala 84 0, , Tekniikan ja liikenteen ala , , Luonnonvara- ja ympäristöala 232 0, , Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 615 2, , Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 388 0, , Seuraavassa on kuvattu lyhyesti merkittävimmät opintoalakohtaiset muutokset valmistumismääristä ja aloituspaikoista (liite 3). Humanistinen, kasvatus- ja kulttuuriala Kielitieteiden ja opetus- ja kasvatustyön opintoaloilla aloituspaikat ovat olleet varsin stabiileja mutta kielitieteiden osalta valmistuneiden määrissä on suuria vuositason vaihteluita. Käsi- ja taideteollisuuden opintoalalla aloituspaikat ovat laskeneet vuoden aloituspaikasta vuoden aloituspaikkaan. Kyseisillä aloilla valmistuneiden määrät ovat olleet laskussa vuosien välillä. Viestinnässä ja informaatiotieteissä on parin vuoden 58 aloituspaikan jälkeen nostettu paikkoja 22 aloituspaikalla vuodelle Valmistuneiden määrässä ei ole havaittavissa kuin vuositason vaihteluita. Musiikin alalla aloituspaikat ovat vakiintuneet paikan välille ja vuosittaiset valmistumismäärät noin 15 henkilöön. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liitetalouden ja kaupan osalta valmistuneiden määrät ovat olleet varsin tasaisia lukuun ottamatta pieniä vuositason muutoksia. Aloituspaikat ovat sen sijaan kasvaneet vuoden aloituspaikasta vuoden aloituspaikkaan. Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn valmistuneiden määrät ovat laskeneet 74 valmistuneesta 56 valmistuneeseen vuosien välillä. Aloituspaikkoja on laskettu 36 paikkaan vuonna 2011 kun aloituspaikkoja oli vuonna paikkaa. 6

8 Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuurissa ja rakentamisessa valmistumismäärät ovat kasvaneet reilusti, sillä vuonna 2006 valmistuneita oli 98 kappaletta, kun vuonna 2009 heitä oli lähes 200. Aloituspaikat ovat sen sijaan pysyneet varsin ennallaan viime vuosina, noin 220 aloituspaikassa. Kone-, metalli- ja energiatekniikassa valmistuneiden määrissä on aivan viime vuosina tapahtunut kasvua vuoden valmistuneesta vuoden valmistuneeseen. Aloituspaikkoja pudotettiin vuonna paikkaan, mutta vuonna 2011 niitä on nostettu 196 paikkaan. Sähkö- ja automaatiotekniikka on ollut laskussa niin valmistumismäärissä kuin aloituspaikoissa. Valmistumismäärät ovat pudonneet vuoden valmistuneesta vuoden valmistuneeseen. Aloituspaikkoja on niin ikään laskettu vuosien aikana mutta vuonna 2011 niitä nostettiin 12 kappaleella, 138 aloituspaikkaan. Elintarvikealalla ja biotekniikassa on valmistuneiden määristä vuositasolla vaihtelua 16 ja 37 välillä. Aloituspaikat ovat vakiintuneet viimevuosina 66 aloituspaikkaan. Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikassa aloituspaikkoja on nostettu kahden alhaisemman vuoden jälkeen, 166 paikasta 216 paikkaan. Valmistuneiden määrässä on ollut pientä laskua, vaihdellen 98 ja 76 välillä. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa valmistuneiden määrät ovat kasvaneet vuoden valmistuneesta 143 valmistuneeseen vuonna Aloituspaikkoja on sen sijaan vähennetty vuoden paikasta vuoden aloituspaikkaan. Muun tekniikan ja liikenteen alan koulutuksessa valmistuneiden määrät ovat kasvaneet 18 valmistuneesta 39 valmistuneeseen vuosien aikana. Aloituspaikat ovat olleet keskimäärin noin 40 paikassa lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin aloituspaikkoja oli 55 kappaletta. Kyseinen koulutusala kattaa turvallisuusalan sekä suunnitteluassistenttikoulutuksen. Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalouden valmistuneiden määrät ovat vakiintuneet vuosien aikana vähän yli 100 valmistuneeseen. Aloituspaikat ovat olleet myös varsin vakiintuneita, vaihdellen vuosittain välillä. Puutarha- ja metsätaloudessa sekä luonto- ja ympäristöalalla valmistuneiden määrät vuositalossa ovat olleet alhaisia suhteessa aloituspaikkamääriin. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalalla valmistuneiden määrät ovat nousseet vuoden valmistuneesta 188 valmistuneeseen vuonna Aloituspaikoissa kasvua on tapahtunut noin 100 vuodesta , jolloin aloituspaikkoja on noin 350. Kauneudenhoitoalalla valmistumisissa on ollut tasainen, noin 50 valmistuneet vuositaso. Aloituspaikoissa kehitys on ollut pääasiassa tasaista vuosien aikana vaihdelleen välillä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailualalta valmistuneiden määrät ovat olleet vuosina keskimäärin 25 valmistunutta. Aloituspaikoissa on ollut suurta vaihtelua aina 20 paikasta 60 aloituspaikkaan vuosien välillä. 7

9 Majoitus- ja ravitsemisalalla valmistuneiden määrät ovat vaihdelleet 170 reiluun 200 valmistuneeseen. Aloituspaikoissa on nähtävissä kasvua aivan viimeisen parin vuoden aikana, sillä vuonna 2009 aloituspaikkoja oli noin 250 kun vuonna 2011 niitä on hieman yli 300 paikkaa. Kotitalous- ja kuluttajapalveluissa valmistuneiden ja aloituspaikkojen määrät ovat olleet alhaisia, mutta aloituspaikkoja on lisätty parin viime vuoden aikana 16 aloituspaikasta vuoden aloituspaikkaan Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneista on työllistynyt noin 54 % (taulukko 4, kuvio 1). Osuus on koko maan keskiarvon (56,1 %) alapuolella. Parhaimmat työllistymisasteet, yli 60 % on Uudellamaalla ja heikoimmat, alle 50 %, Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa (taulukko 5). Koulutusaloista parhaiten ovat työllistyneet sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilta valmistuneet. Lisäksi muun koulutuksen prosenttiosuus on suuri ja se pitää sisällään pääasiassa palo- ja pelastusalan. Työttömien osuus valmistuneista on sen sijaan suurin luonnontieteiden sekä tekniikan että liikenteen aloilla valmistuneissa. Opiskelu kokonaisuudessaan näyttää olevan yleisintä kulttuurialalta valmistuneiden joukossa. Taulukko 4. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2008 koulutusalan mukaan (Tilastokeskus). Varusmiehet/Siviilipalv Yht. Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat elu Maasta muuttaneet Muu tai tuntematon Tutkinnot yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal., hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikuntaala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus %-osuudet Yht. Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/Siviilipalv elu Maasta muuttaneet Muu tai tuntematon Tutkinnot yhteensä ,4 13,7 11,1 9,8 4,4 0,4 6,2 1 Humanistinen ja kasvatusala ,0 12,1 9,5 14,7 0,9 0,0 6,9 2 Kulttuuriala ,4 13,7 20,4 27,0 1,8 0,4 8,2 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala ,2 14,4 14,4 9,1 3,6 0,2 7,2 4 Luonnontieteiden ala ,7 20,9 10,9 15,9 12,0 0,0 6,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,7 18,8 8,4 7,4 8,2 0,1 5,3 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,3 13,6 14,6 14,3 3,0 2,1 11,1 7 Sos., terveys- ja liikuntaala ,7 6,1 8,0 9,0 0,5 0,2 6,6 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,3 14,0 14,2 11,0 1,4 0,7 8,4 9 Muu koulutus ,0 0,6 9,9 0,3 0,1 0,0 0,1 8

10 Kuvio 1. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2008 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). 9

11 Taulukko 5. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistymisasteet maakunnittain vuonna 2008 (Tilastokeskus). Maakunta Valmistuneet Työllisten %- osuus valmistuneista Ahvenanmaa ,3 Uusimaa ,0 Itä-Uusimaa ,4 Kanta-Häme ,9 Varsinais-Suomi ,7 Pirkanmaa ,0 Päijät-Häme ,5 Pohjanmaa ,1 Koko maa ,1 Pohjois-Savo ,4 Kymenlaakso ,3 Satakunta ,2 Keski-Pohjanmaa ,6 Etelä-Pohjanmaa ,2 Keski-Suomi ,7 Etelä-Karjala ,6 Etelä-Savo ,4 Pohjois-Pohjanmaa ,4 Pohjois-Karjala ,5 Lappi ,4 Kainuu ,1 Seuraavassa on kuvattu lyhyesti vuosina valmistuneiden opintoalakohtaiset työllistymisasteet (liite 4). Humanistinen, kasvatus- ja kulttuuriala Kielitieteistä valmistuneet ovat työllistyneet koko maakunnan keskiarvoa paremmin (64%). Opetus- ja kasvatustyön tutkinnon suorittaneista puolet on työllistynyt mutta päätoimisia opiskelijoita oli lähes 17 %. Kulttuurialalla tilanne on huomattavasti heikompi, sillä käsi- ja taideteollisuudesta valmistuneiden työllistymisaste on hieman alle 34 % ja viestintä ja informaatiotieteissä noin 29 % ja musiikissa vain noin 11 %. Kulttuurialalla kokonaisuudessaan joko päätoiminen tai työn ohessa opiskelu on erittäin yleistä. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneista on työllistynyt noin 51 % ja työttömänä on noin 14 % Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn perusopinnot suorittaneet ovat työllistyneet myös varsin heikosti, sillä työllisiä on ollut vain noin 34 % valmistuneista. Huolestuttavaa näissä valmistuneissa on se, että työttömänä on lähes 21 %. Päätoimisia opiskelijoita on noin 16 %. 10

12 Tekniikan ja liikenteen ala Tältä koulutusalalta valmistuneista parhaiten ovat työllistyneet kone-, metalli- ja energiatekniikan tutkinnon suorittaneet (63,6 %). Arkkitehtuurissa ja rakentamisessa lähes joka toinen on työllistynyt ja työttömien osuus on noin 28 %. Sähkö- ja automaatiotekniikasta valmistuneiden osuus on alhainen vain noin 46 %. Työttömien osuus ei ole kuitenkaan niin suuri kuin rakentamisessa, sillä joko päätoimisena tai työn ohessa opiskelevien osuus on yhteensä noin 22 %. Tällä alalla valmistuneista tulee huomioida varusmiesstatuksen omaavien suuri osuus, joka on yli 10 %. Elintarvikealalta ja biotekniikasta valmistuneiden työllisten osuus on noin 42 % ja työttömien osuus noin 22 %. Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan tutkinnon suorittaneiden työllistymisaste on noin 54 %. ja työttömänä on ollut noin 17 %. Tekstiili- ja vaatetustekniikasta valmistuneiden työllistyminen on ollut heikkoa, sillä työllisten osuus on vain noin 28 % ja työttömien osuus on 23 %. Opiskelijan statuksen omaavien osuus valmistuneista on korkea, yhteensä noin 31 %. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan valmistuneista on työllistynyt 55 %. Työttömien osuus on noin 18 %. Tämän opintoalan kohdalla on syytä mainita myös varusmiesten osuus, joka on noin 12 %. Muusta tekniikan ja liikenteen alan koulutuksesta valmistuneista on työllistynyt 56,5 %. Työllisten opiskelijoiden osuus on noin 19 %. Luonnonvara- ja ympäristöala Tältä koulutusalalta valmistuneista työttömien osuus on suurin puutarha-alalta valmistuneilla, noin 27 %. Parhaiten ovat työllistyneet metsätalouden ja luonto- ja ympäristöalan tutkinnon suorittaneet, sillä näillä työllisten osuus on noin 56 %. Huomion arvoinen seikka on se, että maatilatalouden opinnot suorittaneista vain noin 38 % on työllistynyt ja opiskelijoiden osuus on yhteensä noin 30 %. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tämän alan kaikilta opintoaloilta on työllistytty selvästi maakunnan keskiarvoa paremmin, sillä työllistymisosuudet vaihtelevat %:n välillä. Suurin työttömien osuus on farmasiassa ja muussa lääkehoidossa, josta tutkinnon suorittaneista työttömänä on ollut noin 24 %. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tältä koulutusalalta valmistuneista parhaiten ovat työllistyneet majoitus- ja ravitsemisalan tutkinnon suorittaneet (51,9 %). Toisaalta heillä on myös suurin työttömien osuus (15 %). Matkailualalta valmistuneilla työn ohessa opiskelu näyttää olevan yleistä, minkä vuoksi työllistyneiden osuus on vain noin 42 %. Työttömien osuus on noin 9 %. Muu koulutus Tämä koulutusala koskee vain palo- ja pelastusalaa, jonka työllistyminen on luonnostaan korkea lähes 90 %. 11

13 Valmistuneiden sijoittuminen työelämään toimialakohtaisesti on kuvattu kuvioissa 2 ja 3. Eniten vuosina toisen asteen perustutkinnon suorittaneista on työllistynyt teollisuuteen ja julkiseen hallintoon, näiden osuudet työllisistä on noin 16 % molemmissa. Kuvio 2. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen toimialoittain (lkm) (Tilastokeskus). Kuvio 3. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen toimialoittain (%) (Tilastokeskus). 12

14 Humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneista yli puolet (53,6 %) on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin (liite 5). Kulttuurialalla puolestaan tukku ja vähittäiskauppa (19,4 %) ovat työllistäneet eniten ja kokonaisuudessaan valmistuneet ovat hajautuneet usealle eri toimialalle. Alalta valmistuneet eivät siis työllisty koulutustaan vastaaviin töihin. Liiketalouden ja kaupan alalla luonnollisesti työllistävin toimiala on luonnollisesti tukku- ja vähittäiskauppa (44,4 %). Toiseksi suurin työllistäjä on ollut hallinto- ja tukipalvelut (12,7 %). Tietojenkäsittelyn perustutkinnon suorittaneista eniten on työllistynyt hallinto- ja tukipalveluihin (26,7 %). Seuraavana tulevat tukku- ja vähittäiskauppa (20,7 %) sekä teollisuus (15,5 %). Tekniikan ja liikenteen alalla suurin työllistävä toimiala on ollut luonnollisesti teollisuus ja näin on erityisesti kone-, metalli- ja energiatekniikan (76,1 %) sekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan kohdalla (53,4 %). Elintarvikealalla ja biotekniikassa sekä tekstiili- ja vaatetustekniikassa valmistuneet ovat sijoittuneet puolestaan usealla eri toimialoille. Näitä ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä hallinto ja tukipalvelutoiminta sekä elintarvikealalla vielä matkailun ja ravitsemuksen toimialalle. Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneiden yleisimmät työllistävät toimialat ovat maatalous (30,6 %), tukku- ja vähittäiskauppa (12,5 %) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (13,8 %). Sosiaali- ja terveysalalla ei ole suuria yllätyksiä siinä, että työllistävin toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut. Yksittäisenä mainintana voi todeta kauneudenhoitoalan, josta valmistuneista yli puolet on työllistynyt muun palvelutoiminnan toimialalle, joka pitää sisällään kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneista hieman yli kolmannes on työllistynyt matkailun ja ravitsemuksen toimialalle. Sen sijaan neljännes on työllistynyt hallintoon ja tukipalveluihin. Kolmanneksi yleisin työllistävä toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa (14,2 %) Opintojen kulku ja jatko-opinnot Opintojen kulkua voidaan kuvata ns. läpäisyprosentilla. Esimerkiksi vuonna 2005 Pohjois-Savon 2-asteen oppilaitoksissa opintonsa aloittaneista tutkinnon oli suorittanut noin 66 % vuonna 2008 (taulukko 6, kuvio 4). Koko maassa vastaava osuus oli noin 62 %. Koulutusaloittain parhaat läpäisyprosentit ovat olleet muussa koulutuksessa, humanistisella ja kasvatusalalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä tekniikassa ja liikenteessä. Heikoimmat läpäisyprosentit ovat olleet matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä luonnontieteissä. Koulutusalan vaihtaminen näyttää olevan yleisintä matkailu- ja ravitsemus- sekä kulttuurialalla. Tutkinnon suorittamattomien osuudet ovat suurimmat luonnontieteissä, matkailu- ja ravitsemus- sekä kulttuurialalla. Tämä ryhmä kattaa työssä olevat, jotka eivät kuitenkaan opiskelleet, työttömät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. 13

15 Taulukko 6. Pohjois-Savon 2-asteen oppilaitoksissa vuonna 2005 aloittaneiden opintojen kulku vuonna 2008 (Tilastokeskus). Ei tutkintoa, opiskeli aloitettua ammatill Ei tutkintoa, opiskeli eri koulutuksessa 2008 Ei tutkintoa Pohjois-Savon maakunta % Uudet opiskelijat 2005 yhteensä Aloitettu amm. tutkinto suoritettuna 2008 Muu tutkinto 2008 Koulutusalat yhteensä ,7 1,6 9,1 6,7 16,9 Humanistinen ja kasvatusala 55 76,4 0,0 7,3 5,5 10,9 Kulttuuriala ,6 2,6 10,7 11,5 19,7 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,5 1,0 11,0 6,0 15,5 Luonnontieteiden ala ,6 0,9 7,8 7,8 31,0 Tekniikan ja liikenteen ala ,6 0,6 9,8 3,8 18,1 Luonnonvara- ja ympäristöala ,5 2,3 4,1 8,1 17,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,8 3,6 11,0 8,0 12,6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,6 2,6 12,2 14,5 21,2 Muu koulutus ,4 0,9 0,0 0,5 3,2 kuvio 4. Pohjois-Savon 2-asteen oppilaitoksissa vuona 2005 aloittaneiden opintojen kulku vuonna 2008 (Tilastokeskus). Vuosina toisen asteen perustutkinnon suorittaneista noin 8 % on tavoitteena toinen ammatillinen tutkinto (tauluko 7). Koulutusaloittain suurimmat osuudet ovat luonnonvara- ja ympäristöalalla (17,1 14

16 %) ja kulttuurialalla (14,5 %). Kulttuurialalla näin on etenkin käsi- ja taideteollisuudessa (19,2 %) ja luonnonvara-alalla maatila- ja puutarhataloudessa (17,9 % ja 20 %). Ammattikorkeakoulututkinto on tavoitteena noin 9 % toisen asteen perustutkinnon vuosina suorittaneilla. Koulutusaloista erottuu selvästi kulttuuriala, josta perustutkinnon suorittaneista neljännes on jatkanut ammattikorkeakouluun. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta perustutkinnon suorittaneista noin 13 % on jatkanut ammattikorkeakouluun. Tietojenkäsittelystä valmistuneista sen sijaan noin viidennes on jatkanut opiskeluja ammattikorkeakoulussa. Taulukko 7. Pohjois-Savossa vuosina toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden jatkoopiskelu (Tilastokeskus). Tutkinnon suorittaneet yhteensä Joista opiskelijoita yhteensä Tavoite:yliopp ilastutkinto Tavoite:amma tillinen tutkinto Tavoite:amma ttikorkeakoul Tavoite:yliopistot ututkinto utkinto Tavoite:muu tutkinto tai tuntematon Tutkinnot yhteensä ,9 0,6 8,1 9,9 1,0 1,3 1 Humanistinen ja kasvatusala ,1 0,0 9,5 10,3 1,7 2,6 102 Kielitieteet 50 24,0 0,0 8,0 10,0 4,0 2,0 106 Opetus- ja kasvatustyö 66 24,2 0,0 10,6 10,6 0,0 3,0 2 Kulttuuriala ,4 1,6 14,5 25,4 3,9 2,0 201 Käsi- ja taideteollisuus ,8 1,9 19,2 13,6 2,3 1,9 202 Viestintä ja inform.tieteet ,9 1,9 13,4 25,4 2,9 2,4 205 Musiikki 66 80,3 0,0 3,0 63,6 12,1 1,5 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala ,5 1,1 6,4 13,5 1,3 1,1 301 Liiketalous ja kauppa ,5 1,1 6,4 13,5 1,3 1,1 4 Luonnontieteiden ala ,7 0,0 4,7 19,0 2,7 0,4 402 Tietojenkäsittely ,7 0,0 4,7 19,0 2,7 0,4 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,9 0,3 7,6 6,0 0,6 1,4 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 504 7,7 0,0 4,4 2,6 0,2 0,6 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,1 0,2 7,0 2,3 0,0 1,6 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,3 0,2 9,1 9,7 1,2 2,2 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 506 Elintarvikeala ja biotekniikka ,1 1,7 8,5 8,5 0,0 4,3 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn ,0 0,5 8,1 8,6 1,9 1,0 508 Tekstiili- ja vaatetustekn ,8 1,5 15,4 10,8 0,0 3,1 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,1 0,2 6,1 3,2 0,0 0,6 599 Muu tekn. ja liik. alan koul ,9 0,0 13,9 11,1 0,0 0,9 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,9 1,4 17,1 7,1 1,4 1,9 601 Maatilatalous ,6 1,7 17,9 7,2 1,4 2,3 602 Puutarhatalous 85 25,9 0,0 20,0 3,5 1,2 1,2 604 Metsätalous 45 24,4 2,2 11,1 8,9 0,0 2,2 605 Luonto- ja ympäristöala 91 27,5 1,1 14,3 8,8 2,2 1,1 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala ,9 0,5 2,3 12,8 0,2 1,1 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) ,9 0,7 1,4 15,2 0,1 0,4 705 Kuntoutus ja liikunta 1 100,0 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 21 14,3 0,0 0,0 0,0 4,8 9,5 710 Kauneudenhoitoala ,4 0,0 5,0 5,9 0,0 2,5 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,2 0,8 12,1 10,7 0,4 1,2 801 Matkailuala 85 43,5 0,0 12,9 28,2 2,4 0,0 802 Majoitus- ja ravitsemisala ,2 0,9 10,8 9,6 0,3 1,5 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv ,8 0,0 30,8 0,0 0,0 0,0 805 Puhdistuspalvelut 17 5,9 0,0 5,9 0,0 0,0 0,0 9 Muu koulutus ,2 0,3 3,3 5,4 1,0 0,1 902 Palo- ja pelastusala ,2 0,3 3,3 5,4 1,0 0,1 15

17 1.1.4 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Toisen asteen perustutkinnon suorittaneilla on varsin yleistä työllistyminen maakuntaan, jossa on opiskellut. Pohjois-Savon toisen asteen oppilaitoksissa vuosina valmistuneista ja työelämässä olevista noin 65 % on työllistynyt Pohjois-Savoon (liite 6). Seuraavaksi yleisimmät työllistymismaakunnat ovat Uusimaa (9,5 %) ja Etelä-Savo (3,5 %) Itä-Suomen muista maakunnista Etelä-Savossa toisen asteen oppilaitoksissa vuosina perustutkinnon suorittaneesta ja työllistyneestä 67,2 % on työllistynyt Etelä-Savoon. Seuraavaksi yleisimmät työllistymismaakunnat ovat Uusimaa (8,9 %)ja Pohjois-Savo (6,2 %). Pohjois-Karjalassa ammatillisen perustutkinnon vuosina suorittaneesta ja työllistyneestä 72,7 % on työllistynyt Pohjois-Karjalaan. Seuraavaksi yleisimmät työllistymismaakunnat ovat Uusimaa (9,5 %)ja Pohjois-Savo (5,4 %). Erityisesti tekniikan ja liikenteen, matkailu-, ravitsemis- ja talous- sekä yhteiskuntatieteellisen, liiketalouden ja hallinnon aloilta Pohjois-Savossa valmistuneiden ja sinne työllistyneiden osuudet ovat suuria, kaikilla em. aloilla noin 80 %. Maakunnan ulkopuolelle työllistyneiden osuuksissa on koulutusalakohtaisia eroja. Humanistiselta ja kasvatusalalta kun Pohjois-Savoon on työllistynyt puolet valmistuneista, niin Keski-Suomen on työllistynyt noin 13 % ja Uudellemaalle noin 11 %. Kulttuurialalta valmistuneista noin 60 % on työllistynyt Pohjois-Savoon, noin 10 % Uudellemaalle, noin 7 % Etelä-Savoon ja noin 5 % Keski-Suomeen. Liiketaloudessa ja kaupassa opiskelumaakunta työllistää hyvin, sillä noin 79,2 % on työllistynyt Pohjois- Savoon. Jälleen kerran Uusimaa tulee seuraavana noin 9 % osuudella. Tietojenkäsittelyn tutkinnon suorittaneista noin 71,6 % on työllistynyt Pohjois-Savoon. Seuraavina ovat Uusimaa (10,3 %) ja Etelä-Savo 7,8 %). Tekniikan ja liikenteen alan koulutus on vahvasti sidoksissa maakuntaan, sillä noin 82 % alalta valmistuneista on työllistynyt Pohjois-Savoon. Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneista noin 62 % on työllistynyt Pohjois-Savoon ja seuraavana on Uusimaa (6,7 %). Loput työllistyneistä ovat jakaantuneet varsin tasaisesti naapurimaakuntiin ja Pohjois- Pohjanmaalle. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneiden kohdalla näyttää olevan niin ikään tyypillistä työllistyminen opiskelumaakuntaan, sillä 74 % on työllistynyt Pohjois-Savoon. Seuraavina ovat Uusima ja Etelä-Savo 5,8 % osuuksilla. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla maakunnassa on riittänyt töitä valmistuneille, sillä jopa 80,3 alalta valmistuneista on työllistynyt Pohjois-Savoon. Seuraavana tulee jälleen kerran Uusimaa 6 % osuudella. Tarkasteluvuosina valmistuneista kaiken kaikkiaan maakunnan ulkopuolelle on työllistynyt noin 1700 henkilöä, kun taas muissa maakunnissa valmistuneista Pohjois-Savoon on työllistynyt noin 770 henkilöä. Kuviosta 5 on esitetty koulutus- ja tutkintokohtaiset työllistymisosuudet Pohjois-Savossa valmistuneista, jotka ovat jääneet opiskelumaakuntaan. Kaiken kaikkiaan 62 % toisen asteen perustutkinnon Pohjois-Savossa suorittaneista ja maakuntaan asumaan jääneistä on työllistynyt. Koulutus- ja tutkintokohtaisesti on suuria eroja ja tässä on huomioitava myös valmistuneiden kokonaisvolyymit. 16

18 Kuvio 5. Toisen asteen perustutkinnon Pohjois-Savossa suorittaneiden ja maakuntaan asumaan jääneiden työllistymisaste koulutusaloittain ja tutkinnoittain. Tutkinnon jälkeen esitetty luku on toiselta asteelta valmistuneiden ja Pohjois-Savoon asumaan jääneiden lukumäärä (Tilastokeskus). 17

19 1.2 Ammattikorkeakoulu AMK-koulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa ammattikorkeakoulutuksesta vastaa Savonia-ammattikorkeakoulu ja sen toimipaikat sijaitsevat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Savonia-ammattikorkeakoulua ylläpitää Savoniaammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Tämän lisäksi Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielialan kampus Kuopiossa kouluttaa asioimis- ja opiskelutulkkeja sekä kääntäjiä Savonia-AMK:n koulutuksen kehitystä on kuvattu taulukossa8. Nuorten aloituspaikoissa on tapahtunut noin 100 paikan lasku vuosien välillä. Osa tästä laskusta selittyy sillä, ettei tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa ole enää aloituspaikkoja eikä hakuja vuonna Toinen iso selittävä tekijä on kulttuurialan aloituspaikkojen väheneminen 50 paikalla. Tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikat ovat vähentyneet väheneminen noin 30 paikalla vuosien välillä mutta niitä on lisätty aivan viime vuosina. Aloituspaikkamäärät ovat sen sijaan kasvaneet sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Valmistuneiden määrissä vuosien aikana on tapahtunut kasvua noin 30 valmistuneella, mutta korkein valmistumismäärä näyttää olleen vuonna 2008, jolloin valmistuneita on ollut lähes Kyseisenä vuonna erityisesti kulttuuri ja tekniikan sekä liikenteen aloilta valmistui paljon suhteessa vuoteen Tarkasteluajanjaksolla valmistuneiden määrät näyttävät olevan kasvussa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Koulutusohjelmakohtaiset valmistumismäärät vuosina on esitetty liitteessä 7. 18

20 Taulukko 8. Ammattikorkeakoulutuksen kehitys Pohjois-Savossa (Savoniaammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut) ALOITUSPAIKAT VUODET Savonia-amk yhteensä Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala *) Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ALOITTANEET VUODET Savonia-amk yhteensä Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala *) Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Aloittaneiden %-osuus aloituspaikoista Savonia-amk yhteensä 102,0 100,2 107,5 111,4 107,7 Kulttuuriala 106,5 104,8 105,3 112,7 106,3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 105,6 103,4 108,9 113,2 108,8 Luonnontieteiden ala *) 116,7 108,3 116,7 113,3 Tekniikan ja liikenteen ala 96,8 90,1 106,3 106,8 106,3 Luonnonvara- ja ympäristöala 77,8 93,3 88,9 115,6 111,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 106,9 110,5 110,7 115,2 107,4 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 103,3 108,9 110,0 112,5 115,0 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet Savonia-amk yhteensä Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala *) Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala *) Luonnontieteiden alalla (Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma) ei enää aloituspaikkoja eikä hakuja vuonna 2010 Tarkasteltaessa aloituspaikkojen täyttymistä koulutusaloittain havaitaan, että niin sanotuille ylipaikoille on opiskelijoita otettu kaikilla koulutusaloilla. Aivan tarkasteluajanjakson alkuvuosina aloituspaikat ovat jääneet täyttämättä tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara- ja ympäristöaloilla. Tarkasteltaessa Savonian ensisijaisia hakijamääriä vuosien välillä, niin kasvua on tapahtunut paljon sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Kyseisellä alalla hakijoiden osuus aloituspaikoista on ollut keskimäärin viisi hakijaa / aloituspaikka. Suurin lasku hakijamäärissä on sen sijaan ollut yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (taulukko 9). 19

21 Taulukko 9. Savonia-ammattikorkeakoulun 1.sijaiset hakijat ja suhde aloituspaikkoihin vuosina (Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut) 1. SIJAISET HAKIJAT VUODET 2006 ALOITUSPAIKKA / 1. HAKIJAT Kulttuuriala ,25 3,01 3,06 3,77 2,80 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,49 2,30 3,47 2,99 1,40 Luonnontieteiden ala *) ,28 3,42 1,27 1,10 Tekniikan ja liikenteen ala ,45 2,01 2,69 2,22 1,99 Luonnonvara- ja ympäristöala ,98 1,58 1,36 1,62 1,53 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,73 5,92 4,31 5,56 5,87 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,84 2,92 3,48 3,19 2,86 Savonia-amk yhteensä ,35 3,06 3,23 3,39 3,02 *) Luonnontieteiden alalla (Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma) ei enää aloituspaikkoja eikä hakuja vuonna 2010 Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kehitys suhteessa 19-vuotiaiden ikäluokkaan osoittaa, että aloituspaikat ovat olleet laskussa vuosien välisenä aikana, niin koko maassa kuin myös Pohjois-Savossa. Pohjois-Savossa aloituspaikkojen määrä suhteessa ikäluokkaan on kuitenkin viidennneksi suurin ja on näin suurempi kuin koko maassa keskimäärin (taulukko 10). Itä-Suomen alueella Etelä-Savo on onnistunut säilyttämään varsin hyvin AMK-aloituspaikat suhteessa 19-vuotiaiden ikäluokkaan ja vain Pohjanmaalla suhdeluku on suurempi. Taulukossa kuvattuja lukuja tulee tarkastella huomattavasti laajemmin, eikä vain maakuntakohtaisesti, mikä näkyy parhaiten Pohjanmaan eri maakuntien välillä, missä vaihtelu aloituspaikkojen osuuksissa on suurta. 20

22 Taulukko vuotiaiden ikäluokan kehitys suhteessa AMK-aloituspaikkoihin maakunnittain (WERA, Tilastokeskus). 19-vuotiaat/AMK-aloituspaikat P-Savo AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 44,2 46,3 41,8 42,6 40,6 Koko maa AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 39,6 40,1 38,1 38,1 36,9 E-Savo AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 46,2 48,8 48,4 46,5 45,8 P-Karjala AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 36,1 37,9 36,2 35,7 34,5 Uusimaa AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 40,0 39,0 36,9 38,1 36,6 Varsinais-Suomi AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 39,5 40,6 37,5 39,0 37,8 Satakunta AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 45,7 46,9 46,3 42,3 40,0 Kanta-Häme AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 46,3 47,5 47,1 46,4 43,7 Pirkanmaa AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 33,7 33,6 31,0 31,7 30,7 Päijät-Häme AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 39,8 42,2 38,1 39,2 37,8 Kymenlaakso AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 41,9 41,9 40,7 37,9 37,7 Etelä-Karjala AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 38,6 39,2 37,1 34,2 34,3 Keski-Suomi AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 35,5 37,0 33,7 36,1 34,3 Etelä-Pohjanmaa AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 35,0 36,1 34,7 35,2 34,2 Pohjanmaa AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 53,4 53,9 51,8 48,3 46,2 Keski-Pohjanmaa AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 36,9 38,8 38,2 36,3 35,1 Pohjois-Pohjanmaa AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 33,4 33,3 34,1 32,2 32,9 Kainuu AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 37,8 40,5 39,1 41,8 38,9 Lappi AMK-aloituspaikat Huom! 19-vuotiaiden lukumäärä Aloituspaikkojen %-osuus ikäluokasta 47,8 49,7 48,5 44,7 43,3 21

23 1.2.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Vuosina Savoniassa amk-tutkinnon suorittaneista on työllistynyt noin 75 % (taulukko 11, kuvio 6). Osuus on hieman koko maan keskiarvoa (77,6 %) alhaisempi. Parhaimmat, yli 80 % työllistymisasteet ovat Laurea-, Diakonia-, Metropolia- ja Hämeen ammattikorkeakouluilla (taulukko 12). Itä-Suomen suuraluetarkastelussa Mikkelin ammattikorkeakoulu sijoittuu hieman koko maan keskiarvon yläpuolelle (77,8 %). Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on oltu Pohjois-Savon tapaan maan keski-arvon alapuolella, sillä Pohjois-Karjalassa ajanjaksolla valmistuneista on työllistynyt 74,2 % (taulukko 12). Koulutusaloittain tarkasteltuna parhaiten ovat työllistyneet sosiaali-, terveys ja liikunta-alalta valmistuneet ja heikoiten puolestaan kulttuurialalta, jossa myös työttömien osuus on suurin. Kaikilla muilla koulutusaloilla työllisten osuus valmistuneista on yli 70 %. Lisäksi kulttuurialalla jatko-opiskelu on varsin yleistä. Luonnonvara- ja ympäristö- sekä matkailualoilta valmistuneista ovat työllisten opiskelijoiden osuudet suurimmat. Taulukko 11. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon vuosina suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2008 (Tilastokeskus). Varusmies/Siviilip Yht. Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat alvelu Maasta muuttaneet Muut Koulutusalat yhteensä Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys ja liikuntaala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala %-osuudet Yht. Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmies/Siviilip alvelu Maasta muuttaneet Muut Koulutusalat yhteensä ,8 6,8 9,0 4,5 0,1 1,4 3,4 2 Kulttuuriala ,7 9,9 11,4 7,3 0,1 0,9 6,6 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ,9 7,2 8,8 2,9 0,0 3,4 4,7 ja hallinnon ala 4 Luonnontieteiden ala ,8 8,8 8,3 1,3 0,4 0,9 3,5 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,9 6,5 8,5 3,2 0,4 1,6 2,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,1 6,0 13,3 5,4 0,0 0,0 1,2 7 Sosiaali-, terveys ja liikuntaala 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,9 4,5 6,5 6,0 0,0 0,5 2, ,4 6,5 12,9 4,4 0,0 0,9 1,8 22

24 Tutkinnot yhteensä 2 Kulttuuriala yhteensä Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Artenomi (AMK) Muotoilija (AMK) Medianomi (AMK) 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Tradenomi, tal., hall., markk Tradenomi, muu ala 4 Luonnontieteiden ala yhteensä Tradenomi, tietojenkäsittely 5 Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä Ins. (AMK), konetekniikka Ins. (AMK), sähkötekniikka Ins. (AMK), automaatiotekn Ins. (AMK), elektroniikka Ins. (AMK), tietotekniikka Ins. (AMK), ympäristötekniikka Ins. (AMK), puunjalostustekn Ins. (AMK), rakennus, yhdysk Ins. (AMK), tuotantotalous Ins. (AMK), muu tekniikka Ins. (AMK), palopääll. koul. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala yhteensä Agrologi (AMK) 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala yhteensä Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Bioanalyytikko (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Kätilö (AMK) Suuhygienisti (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) Ensihoitaja (AMK) Sosionomi (AMK), sosiaaliala 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala yhteensä Restonomi (AMK), majoit,ravits Restonomi (AMK), matkailu Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusm, maastamuut, muu tai tunt. Kuvio 6. Savoniassa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2008 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). 23

25 Taulukko 12. Ammattikorkeakouluissa perustutkinnon suorittaneiden työllistymisasteet koulutusorganisaatioittain vuonna 2008 (Tilastokeskus). Työllisten %- osuus valmistuneista Valmistuneet Laurea-ammattikorkeakoulu ,5 Diakonia-ammattikorkeakoulu ,0 Metropolia ammattikorkeakoulu ,7 Hämeen ammattikorkeakoulu ,5 HAAGA-HELIA ammattik.-yrkesh ,1 Arcada-Nylands sv.yrkeshögsk ,8 Satakunnan ammattikorkeakoulu ,8 Mikkelin ammattikorkeakoulu ,8 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ,7 Koko maa yhteensä ,6 Kymenlaakson ammattikorkeak ,5 Turun amm.kork.-åbo yrkeshögsk ,5 Yrkeshögskolan Novia ,4 Seinäjoen ammattikorkeakoulu ,1 Kajaanin ammattikorkeakoulu ,0 Tampereen ammattikorkeakoulu ,6 Vaasan amm.kork.-vasa yrkesh ,4 Lahden ammattikorkeakoulu ,4 Rovaniemen ammattikorkeakoulu ,4 Oulun seudun ammattikorkeak ,2 Humanistinen ammattikorkeak ,9 Keski-Pohjanmaan amm.korkeak ,9 Savonia-ammattikorkeakoulu ,9 Pohj.Karjalan ammattikorkeak ,2 Etelä-Karjalan ammattikorkeak ,8 Kemi-Tornion ammattikorkeak ,4 Jyväskylän ammattikorkeakoulu ,9 Poliisiammattikorkeakoulu ,5 Seuraavassa on kuvattu lyhyesti vuosina valmistuneiden opintoalakohtaiset työllistymisasteet (liite 8). Kulttuuriala Kulttuurialan tutkinnon vuosina suorittaneista korkeimmat työllistymisasteet ovat medianomeilla (77,7 %) ja tanssinopettajilla (75,5 %). Heikoin työllistymisaste (33,3 %) on artenomeilla ja työttömien osuus on noin 18 %. Pienimmät työttömyysasteet ovat tanssinopettajilla (3,8 %) ja musiikkipedagogeilla (6,8 %). Näistä mainittava vielä erikseen, että työn ohessa opiskelu on yleistä, sillä molemmissa näiden osuus on noin 17 % valmistuneista. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tradenomeiksi valmistuneiden työllistymisosuus on varsin korkea, noin 73 %. Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn tradenomeiksi vuosina valmistuneista on työllistynyt 77 %. 24

26 Tekniikan ja liikenteen ala Näillä aloilla tutkinnon suorittaneista yli 75 % työllistymisasteeseen ovat päässeet rakennus- ja yhdyskuntatekniikan, kone- ja sähkötekniikan sekä tuotantotalouden insinöörit. Kolmella ensiksi mainitulla ryhmällä työllisten osuus on lähes 90 %. Luonnollisesti palopäälliköiksi valmistuneiden työllisyysaste (83,1 %) on korkea. Heikompi tilanne on sen sijaan puunjalostustekniikan ja elektroniikan insinööreillä, sillä työttömien osuus valmistuneista on noin 12 %. Näillä aloilla kuitenkin työn ohessa opiskelu on kaikkein yleisintä. Luonnonvara- ja ympäristöala Vuosina valmistuneiden agrologien tilanne näyttää olleen varsin hyvä, sillä työllisiä valmistuneista on noin 74 %. Työn ohessa opiskelevien osuus on 13,3 %. Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Näillä aloilla tutkinnon suorittaneista voi todeta yleisesti sen, että työllistyminen on ollut hyvää, sillä toimintaterapeutteja ja bioanalyytikko lukuun ottamatta työllisten osuus on lähes 75 tai parempi %. Ensihoitajien työllistymisaste on ollut 87,9 %, röntgenhoitajilla 87,5 % ja sairaanhoitajilla 84,7 %. Työttömien osuus on suurin toimintaterapeuteilla (15,2 %) ja opiskelu näyttää olleen yleisintä fysioterapeutiksi valmistuneilla molemmat opiskelijaryhmät yhteenlaskettuna. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali- ja terveysala tapaan matkailualalta valmistuneet ovat työllistyneet kokonaisuudessaan hyvin (73,4 %). Matkailualan restonomeilla työn ohessa opiskelu näyttää olevan yleistä (15,8 %). Valmistuneiden sijoittuminen työelämään toimialakohtaisesti on kuvattu kuvioissa 7 ja 8. Eniten vuosina Savonia-AMK:sta valmistuneista on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalle (22,6 %). Seuraavaksi työllistävimmät toimialat ovat olleet teollisuus (13,6 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa (10 %). 25

27 S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelut M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestinta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri D Sähkö-, kaasu C Teollisuus B Kaivostoiminta A Maatalous Kuvio 7. AMK-tutkinnon suorittaneiden työllistyminen toimialoittain (lkm) (Tilastokeskus). 25,0 22,6 20,0 15,0 13,6 10,0 10,0 9,1 7,3 8,3 5,0 0,0 2,2 0,2 0,6 0,4 4,6 1,8 3,9 4,2 3,0 0,7 4,3 1,0 1,7 S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelut M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestinta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri D Sähkö-, kaasu C Teollisuus B Kaivostoiminta A Maatalous Kuvio 8. AMK-tutkinnon suorittaneiden työllistyminen toimialoittain (%) (Tilastokeskus). 26

28 Kulttuurialan AMK-tutkinnon suorittaneista yhteensä lähes puolet on työllistynyt koulutuksen (28,7 %) sekä tukku- ja vähittäiskaupan (21,8 %) toimialoille (liite 9). Koulutuksen suurta osuutta selittää luonnollisesti musiikkipedagogien ja tanssinopettajien osuudet. Muotoilijoita ja artenomeja on työllistynyt eniten sen sijaan tukku- ja vähittäiskauppaan, molempia noin 29 %. Vuosina tradenomeiksi valmistuneista noin viidennes on työllistynyt tukku- ja vähittäiskauppaan. Seuraavaksi työllistävimmät toimialat ovat olleet rahoitus- ja vakuutustoiminta (15,5 %) ja teollisuus (11,5 %). Tietojenkäsittelyn tradenomien kohdalla tilanne poikkeaa, sillä yleisin toimiala on informaatio ja viestintä (25 %). Tämän tutkinnon suorittaneet ovat muuten työllistyneet varsin tasaisesti monelle eri toimialalle. Tekniikan ja liikenteen aloilta valmistuneiden työllistävimmät toimialat ovat olleet teollisuus (29,5 %) ja ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (17,9 %). Teollisuuden työllistävä osuus on ollut suuri etenkin puunjalostustekniikan, konetekniikan, tuotantotalouden ja automaatioinsinöörien kohdalla. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta näyttää työllistäneen etenkin ympäristötekniikan (41,1 %), sähkötekniikan (30,6 %) sekä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörejä (31 %). Agrologeiksi valmistuneista noin 50 % on työllistynyt luonnollisesti maatalouden toimialalle. Koulutuksen ja julkisen hallinnon aloilla työskentelevien osuus on yhteensä noin 20 %. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilta valmistuneiden kohdalla ei ole suuri yllätys se, että lähes 90 % on työllistynyt terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalle. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneiden suurin työllistävä toimiala on ollut matkailu- ja ravitsemistoiminta (39,4 %). Seuraavaksi työllistävimmät toimialat ovat olleet tukku- ja vähittäiskauppa sekä hallinto- ja tukipalvelut, joissa osuudet ovat molemmissa noin 14 %. Koulutuksen toimialalle on sen sijaan työllistynyt noin 9 % Opintojen kulku ja jatko-opinnot Opintojen kulkua voidaan kuvata ns. läpäisyprosentilla. Savoniassa vuonna 2004 opintonsa aloittaneista noin 40 % oli suorittanut aloitetun tutkinnon vuonna 2008 ja koko maassa tilanne oli lähes vastaava. Koulutusaloittain parhaat läpäisyprosentit ovat olleet humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali-, terveysja liikunta-alalla. liikenteessä. Heikoimmat läpäisyprosentit ovat olleet tekniikassa ja liikenteessä, luonnontieteissä sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. (taulukko 13, kuvio 9). Tarkastelussa on huomioitava se, että vuonna 2004 nuorten amk-koulutuksen Savoniassa aloitteista varsin paljon opiskeli edelleen amk-koulutuksessa. Näin on etenkin tekniikassa ja liikenteessä sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla Kulttuuri-, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilta on siirrytty eniten opiskelemaan yliopistoon. 27

29 Taulukko 13. Savoniassa vuonna 2004 nuorten koulutuksen aloittaneiden opintojen kulku vuonna 2008 (Tilastokeskus). Uudet opiskelijat 2004 yhteensä Aloitettu amk-tutkinto suoritettuna 2008 Muu amktutkinto 2008 Yliopistotutkinto 2008 Muu tutkinto 2008 Ei tutkintoa, opiskeli amkkoulutuksessa 2008 Ei tutkintoa, opiskeli yliopistossa 2008 Ei tutkintoa, opiskeli muualla 2008 Ei tutkintoa Pohjois-Savo yhteensä ,7 0,7 0,8 5,4 33,3 5,5 3,3 11,3 Humanistinen ja kasvatusala 17 64,7 0,0 0,0 0,0 23,5 0,0 0,0 11,8 Kulttuuriala ,6 0,0 1,9 5,8 25,2 7,8 3,9 7,8 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,0 1,0 0,7 5,1 35,6 7,5 1,7 10,5 Luonnontieteiden ala 46 30,4 0,0 0,0 13,0 21,7 2,2 4,3 28,3 Tekniikan ja liikenteen ala ,4 1,0 0,5 5,6 44,7 4,1 5,1 14,6 Luonnonvara- ja ympäristöala 49 30,6 2,0 0,0 8,2 40,8 2,0 4,1 12,2 Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala ,3 0,3 1,3 4,3 17,0 6,0 1,7 6,0 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 87 54,0 0,0 0,0 3,4 26,4 5,7 1,1 9,2 Kuvio 9. Savoniassa vuonna 2004 nuorten koulutuksen aloittaneiden opintojen kulku vuonna 2008 (Tilastokeskus). Vuosina Savoniassa noin 5600 tutkinnon suorittaneista 5 % on tavoitteena yliopistotutkinto (tauluko 14). 28

30 Kulttuurialalta jo AMK-tutkinnon suorittaneista yliopistotutkinto on tavoitteena etenkin tanssinopettajilla (15,1 %) ja musiikkipedagogeilla (15,3 %). Tekniikan ja liikenteen aloilta yliopistokoulutukseen on hakeuduttu etenkin muun tekniikan (14,7 %), tietotekniikan (7,3 %) ja ympäristötekniikan aloilla (7,2 %). Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla jatkaminen yliopistoon on yleisimmillä fysioterapeuteilla (11,2 %), ensihoitajilla (9,1 %), bioanalyytikoilla (8,5 %) ja terveydenhoitajilla (7,4 %). Vastaavan tason amk-tutkinnon tai alemman tutkinnon suorittaminen eri opintoalalla näkyy olevan yleisintä artenomiksi (15,4 %), puunjalostustekniikan insinööriksi (14,1 %) tai matkailualan restonomiksi (12,1 %) valmistuneilla. 29

31 Tutkinnon suorittaneita yhteensä Joista opiskelijoita yhteensä Taulukko 10. Savoniassa vuosina tutkinnon suorittaneiden jatko-opiskelu (Tilastokeskus). Tavoite:amkjatkotutkinto Tavoite:ylio pistotutkint o Tavoite:amktai alempi tutk., eri opintoala kuin suoritetun tutk. Tavoite:muu tutkinto tai tuntematon Tutkinnot yhteensä ,4 0,9 5,0 4,4 2,1 2 Kulttuuriala ,1 0,2 7,7 7,3 2, Medianomi (AMK) 103 3,9 0,0 2,9 1,0 0, Artenomi (AMK) 39 30,8 0,0 12,8 15,4 2, Muotoilija (AMK) ,0 0,4 5,9 9,7 3, Tanssinopettaja (AMK) 53 17,0 0,0 15,1 1,9 0, Musiikkipedagogi (AMK) ,9 0,0 15,3 1,7 5,9 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinn ,5 0,3 5,1 2,1 2, Tradenomi, tal., hall., markk ,0 0,3 4,6 2,1 3, Tradenomi, muu ala 14 42,9 0,0 42,9 0,0 0,0 4 Luonnontieteiden ala 228 9,6 0,0 5,7 3,5 0, Tradenomi, tietojenkäsittely 228 9,6 0,0 5,7 3,5 0,4 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,5 1,3 4,3 4,2 1, Ins. (AMK), rakennus, yhdysk ,8 1,8 0,0 2,2 0, Ins. (AMK), tuotantotalous 94 14,9 2,1 6,4 6,4 0, Ins. (AMK), konetekniikka 297 5,7 0,0 3,4 1,3 1, Ins. (AMK), sähkötekniikka 143 4,9 0,0 4,2 0,7 0, Ins. (AMK), automaatiotekn ,9 0,9 5,2 1,7 6, Ins. (AMK), elektroniikka ,7 2,6 2,6 7,4 2, Ins. (AMK), tietotekniikka ,7 0,8 7,3 4,1 2, Ins. (AMK), muu tekniikka 34 26,5 2,9 14,7 8,8 0, Ins. (AMK), ympäristötekniikka ,4 0,0 7,2 4,5 2, Ins. (AMK), puunjalostustekn ,0 0,0 4,0 14,0 6, Rakennusmestari (AMK) 6 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), palopääll. koul ,3 4,2 3,0 9,0 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,1 1,1 4,0 6,3 4, Agrologi (AMK) ,9 1,2 4,2 6,6 4,8 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala ,5 1,0 4,4 2,5 1, Sosionomi (AMK), sosiaaliala 272 8,1 0,7 3,7 3,3 0, Sairaanhoitaja (AMK) 399 9,3 0,5 2,5 3,3 3, Röntgenhoitaja (AMK) 64 1,6 1,6 0,0 0,0 0, Fysioterapeutti (AMK) 98 18,4 1,0 11,2 5,1 1, Kätilö (AMK) 72 6,9 0,0 2,8 0,0 4, Suuhygienisti (AMK) 71 8,5 0,0 4,2 4,2 0, Ensihoitaja (AMK) 33 9,1 0,0 9,1 0,0 0, Terveydenhoitaja (AMK) 95 10,5 1,1 7,4 0,0 2, Bioanalyytikko (AMK) ,2 4,7 8,5 0,9 0, Toimintaterapeutti (AMK) 46 2,2 0,0 2,2 0,0 0,0 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,4 2,1 3,6 9,3 1, Restonomi (AMK), matkailu ,1 2,0 4,4 12,1 1, Restonomi (AMK), majoit,ravits 135 8,1 2,2 1,5 3,7 0,7 30

32 1.2.4 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Savoniassa perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen opiskelumaakuntaan ei ole enää niin yleistä kuin toisella asteella, sillä noin työllistyneestä 56 % on työllistynyt Pohjois-Savoon (liite 10). Tämä tilanne on varsin normaali, sillä Savoniaan tullaan opiskelemaan laajemmalta maantieteelliseltä alueelta kuin toiselle asteelle. Seuraavaksi yleisimmät työllistymismaakunnat ovat Uusimaa(13 %), Keski-Suomi (4,8 %) ja Etelä-Savo (4,1 %). Pohjois-Karjalan AMK:ssa samana ajanjaksona perustutkinnon suorittaneesta ja työllistyneestä noin 65 % on työllistynyt opiskelumaakuntaan. Seuraavina ovat Uusimaa (11,1 %) ja Pohjois-Savo (5,6 %). Etelä-Savossa AMK-tutkinnon suorittaneesta ja työllistyneestä vain 43 % on työllistynyt opiskelumaakuntaan. Seuraavina ovat Uusimaa (15,1 %), Pohjois-Savo (7,3 %), Keski-Suomi (6,3 %) ja Päijät-Häme (5,4 %). Koulutusaloittain tarkasteltuna yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-aloilta Savoniassa valmistuneet ovat työllistyneet parhaiten opiskelumaakuntaan. Ensiksi mainittujen alojen kohdalla Pohjois-Savoon työllistyneiden osuus on noin 71 % ja jälkimmäisten noin 65 %. Tarkasteluvuosina valmistuneista kaiken kaikkiaan maakunnan ulkopuolelle on työllistynyt noin henkilöä, kun taas muissa maakunnissa valmistuneista Pohjois-Savoon on työllistynyt noin 1200 henkilöä. Kulttuurialalta valmistuneista varsin paljon työllistyy maakunnan ulkopuolelle. Uudellemaalle on työllistynyt 23,3 % sekä Keski-Suomen että Pirkanmaalle molempiin noin 8 % valmistuneista. Pohjois-Savoon on työllistynyt noin 32 % valmistuneista Talouden, hallinnon ja markkinoinnin tradenomeja on maakuntaan työllistynyt noin 71 %. Uusimaa on työllistänyt noin 12 % Savoniasta valmistuneista. Samanlainen suuntaus on tietojenkäsittelyn tradenomien kohdalla. Tekniikan ja liikenteen aloilta valmistuneista Pohjois-Savo on työllistänyt noin 53 % ja Uusimaa noin 15 %. Muita työllistäviä maakuntia ovat olleet Keski-Suomi (5,4 %), Etelä-Savo (4,9 %) ja Pirkanmaa (4,6 %). Agrologeista Pohjois-Savoon on työllistynyt 56,6 %. Seuraavana työllistävä maakuntana erottuu Pohjois- Pohjanmaa (11,7 %). Sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilta valmistuneista noin 65 % on työllistynyt Pohjois-Savoon. Seuraavaksi työllistävimpiä maakuntia ovat olleet Pohjois-Karjala (5,3 %) ja Uusimaa (5,2 %) Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla maakuntaan on työllistynyt hieman vajaa puolet valmistuneista. Seuraava työllistävimpänä maakunta erottuu selvästi Uusimaa (17,3 %). Kuviosta 10 on esitetty koulutus- ja tutkintokohtaiset työllistymisosuudet Savoniasta valmistuneista, jotka ovat jääneet opiskelumaakuntaan. Kaiken kaikkiaan 89 % AMK-perustutkinnon Savoniassa suorittaneista ja maakuntaan asumaan jääneistä on työllistynyt. 31

33 Kuvio 10. Savoniassa perustutkinnon Pohjois-Savossa suorittaneiden ja maakuntaan asumaan jääneiden työllistymisaste koulutusaloittain ja tutkinnoittain. Tutkinnon jälkeen esitetty luku on Savoniassa valmistuneiden ja Pohjois-Savoon asumaan jääneiden lukumäärä (Tilastokeskus). 32

34 1.3 Yliopisto Yliopistokoulutuksen kehityksestä Yliopistokoulutuksen tarkastelussa on mukana Kuopion yliopisto. Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi vuoden 2010 alussa, joten vuoden 2010 tietoja ei ole tässä esitetty. Kuopion yliopiston kokonaisaloituspaikoissa on ollut hieman laskeva kehitys vuosien välillä, sillä vuonna 2005 aloituspaikkoja oli yhteensä 886 kappaletta kun vuonna 2009 niitä oli 827 kappaletta (taulukko 11). Laskua selittää pääasiassa luonnon- ja ympäristötieteiden aloituspaikoissa tapahtunut lasku. Uusien opiskelijoiden määrä (ilmoittautunut 1. vuosikurssille) on kasvanut vuosien aikana etenkin informaatiotekniikassa ja kauppatieteissä sekä luonnontieteissä että ympäristötieteissä. Taulukko 11. Yliopistokoulutuksen kehitys Pohjois-Savossa (UEF) Kuopio yliopiston aloituspaikat yht Farmaseuttinen tiedekunta Informaatiotekn. Ja kauppatiet. Tiedekunta Luonnont. Ja ympt. Tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Yhteiskuntat. Tiedekunta Uudet opiskelijat/ilmoittautuneet 1.vuosik Farmaseuttinen tiedekunta Informaatiotekn. Ja kauppatiet. Tiedekunta Luonnont. Ja ympt. Tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Yhteiskuntat. Tiedekunta Aloittaneiden %-osuus aloituspaikoista 107,0 102,3 124,2 118,5 132,6 Farmaseuttinen tiedekunta 97,3 93,5 123,3 113,9 115,0 Informaatiotekn. Ja kauppatiet. Tiedekunta 97,9 100,7 118,6 107,9 146,4 Luonnont. Ja ympt. Tiedekunta 81,3 68,3 118,2 122,4 144,2 Lääketieteellinen tiedekunta 114,3 112,2 118,9 113,4 121,7 Yhteiskuntat. Tiedekunta 154,0 139,3 140,2 133,3 141,2 Kuopion yliopistoon hakeneiden määrät ovat kasvaneet vuoden 2004 noin 4000 hakijasta vuoden 2009 noin 6200 hakijaan (taulukko 12). Hyväksyttyjen määrä on kasvanut samalla aikavälillä 1244 hyväksytystä 1555 hyväksyttyyn opiskelijaan. Hakemusten perusteella suosiotaan ovat kasvattaneet prosentuaalisesti etenkin kauppa- ja terveystieteet. Hyväksyttyjen opiskelijoiden määrissä on prosentuaalisesti kasvua ollut eniten kauppa-, yhteiskunta- ja luonnon tieteissä. Tarkastelussa on huomioitava kuitenkin vuositason vaihtelut. 33

35 Taulukko 12. Kuopion yliopistoon hakeneiden ja hyväksyttyjen määrät tieteenaloittain (KOTA). Koulutusala Vuosi Hakemuksia yhteensä Hyväksytyt yhteensä Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Muutos % ,6 33,6 Terveystieteet Yhteensä Muutos % ,2 17,1 Kauppatieteellinen Yhteensä Muutos % ,6 59,7 Luonnontieteellinen Yhteensä Muutos % ,2 30,1 Lääketieteellinen Yhteensä Muutos % ,6 0,0 Farmasia Yhteensä Muutos % ,6 16,8 Yhteensä Muutos % ,

36 Suoritettujen tutkintojen määrän kehitys on kuvattu taulukossa 13. Kuopion yliopistossa tutkinnon suorittaneiden määrät ovat kasvaneet vuoden valmistuneesta vuoden 2009 noin 1000 valmistuneeseen. Kasvua selittää pääasiassa alempien korkeakoulututkintojen määrässä tapahtunut kasvu. Ylemmät korkeakoulututkinnon ovat sen sijaan olleet laskussa kun verta vuotta 2009 aiempiin vuosiin. Vuonna 2008 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä näyttää olleen suuri verrattuna muihin tarkasteluvuosiin, noin 750 valmistunutta, kun vuonna 2007 heitä oli noin 500 ja vuonna valmistunutta. Tohtorin tutkinnot ovat olleet kasvussa, sillä vuonna 2004 heitä oli 76 ja vuonna valmistunutta. Yhteiskuntatieteissä tutkinnon suorittaneiden määrät vaihtelevat noin välillä vuosina Suurin valmistuneiden määrä on ollut vuonna 2008, 201 valmistunutta. Terveystieteissä niin ikään tutkinnon suorittaneiden määrä on ollut korkein vuonna 2008, noin 361 kappaletta. Kyseisellä tieteenalalla kokonaisuudessaan on valmistuneiden määrä kasvanut vuosien aikana. Luonnontieteissä valmistuneiden määrät ovat olleet keskimäärin 170 valmistunutta vuodessa, mutta vuonna 2008 heitä valmistui lähes

37 Taulukko 13. Kuopion yliopistossa tutkinnon suorittaneet tieteenaloittain (KOTA). Koulutusala Vuosi Tutkinnot yhteensä Alemmat tutkinnot Ylemmät tutkinnot Lisens. tutkinnot Tohtoritutkinnot Muut tutkinnot Yhteiskuntatieteellinen * Yhteensä Terveystieteet * Yhteensä Luonnontieteellinen * Yhteensä Lääketieteellinen Yhteensä Farmasia Yhteensä Yhteensä * Yhteensä *Kasvua selittää muun muassa se, että korkeakoulujen tutkinnonuudistusten vuoksi vuonna 2008 yliopistotutkintojen määrä kasvoi huomattavasti aiempiin vuosiin nähden Lääketieteessä tutkinnon suorittaneiden määrässä on vuositason vaihteluita Suurimmillaan valmistuneiden määrä on ollut vuonna 2005, noin 250 valmistunutta. Farmasiassa valmistuneiden määrä vuositasolla on ollut noin 200 valmistuneessa pois lukien vuosi 2006, jolloin valmistuneita oli 253. Tarkempi tutkintokohtainen erittely valmistuneiden määristä on liitteessä

38 1.3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Vuosina Kuopion yliopistossa kaikista tutkinnon suorittaneista on työllistynyt noin 69 %, mikä on koko maan keskiarvon (63,3 %) yläpuolella (taulukko 14). Tilanne muuttuu, kun tarkasteluun otetaan vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistyminen, sillä Kuopion yliopistossa tutkinnon suorittaneiden työllistymisaste on 70,6 %, eli samaa tasoa kuin koko maassa (taulukko 15). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista parhaiten ovat työllistyneet Turun kauppakorkeakoulusta, Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Lappeenrannan teknillinen yliopistosta valmistuneet, sillä näiden työllistymisaste on yli 75 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista heikoiten ovat työllistyneet Oulun, Helsingin ja Turun yliopistosta sekä Kuvataideakatemiasta valmistuneet. Kuopion yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla on selvästi keskimääräistä yleisempää työn ohessa opiskelu, sillä näiden osuus valmistuneista on 18,7 %, mikä on yliopistojen välisessä vertailussa toiseksi suurin. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon yhteensä suorittaneita tarkasteltaessa havaitaan, että Kuopion yliopistossa kyseiset tutkinnon suorittaneista on työllistynyt noin 76 % (taulukko 16), joka on selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella (68,3 %). Kuopion yliopistoa paremmat työllisyysasteet ovat vain Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Sibelius-Akatemiasta ja Tampereen teknillisestä korkeakoulusta valmistuneilla. Heikoimmat työllisyysasteet ovat Joensuun, Turun ja Vaasan yliopistoissa tutkinnon suorittaneilla, mutta kahden viimeksi mainitun kohdalla työllisten opiskelijoiden osuudet ovat suurimmat Taulukko 14. Yliopistotutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään yliopistoittain (kaikki tutkinnot) (Tilastokeskus). Työlliset opiskelijat % Päätoimiset opiskelijat % Varusm, maastamuut, muu tai tunt. Yhteensä Työlliset % Työttömät % Tampereen tekn.korkeakoulu ,2 2,3 14,7 2,3 4,4 Turun kauppakorkeakoulu ,9 2,8 14,1 3,3 4,8 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,3 3,3 13,8 4,6 5,9 Svenska handelshögskolan ,0 2,5 8,4 3,9 14,2 Teknillinen korkeakoulu ,8 1,1 19,1 2,3 7,7 Kuopion yliopisto ,1 3,2 19,4 4,5 3,8 Vaasan yliopisto ,3 3,7 16,1 7,4 6,4 Joensuun yliopisto ,8 6,3 13,7 9,4 6,9 Koko maa yhteensä ,3 3,7 18,9 7,4 6,8 Tampereen yliopisto ,2 4,0 19,3 7,5 6,0 Oulun yliopisto ,8 5,4 18,6 7,7 5,6 Lapin yliopisto ,7 6,2 16,6 8,2 6,3 Helsingin kauppakorkeakoulu ,4 1,9 18,3 7,6 9,8 Sibelius-Akatemia ,3 2,1 20,2 5,3 10,2 Jyväskylän yliopisto ,2 5,1 17,4 9,5 5,9 Teatterikorkeakoulu ,9 7,0 19,0 5,3 6,7 Åbo Akademi ,9 2,3 17,5 9,8 10,5 Turun yliopisto ,0 4,0 20,4 10,4 6,2 Helsingin yliopisto ,7 3,0 23,5 7,8 7,0 Taideteollinen korkeakoulu ,0 4,6 19,1 9,0 11,4 Kuvataideakatemia ,7 11,3 9,1 8,6 25,3 37

39 Taulukko 15. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään yliopistoittain (Tilastokeskus). Työlliset opiskelijat % Päätoimiset opiskelijat % Varusm, maastamuut, muu tai tunt. Yhteensä Työlliset % Työttömät % Turun kauppakorkeakoulu ,5 2,7 12,6 2,1 5,0 Tampereen tekn.korkeakoulu ,5 2,4 15,4 1,8 3,9 Helsingin kauppakorkeakoulu ,1 2,5 9,1 2,1 10,1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,8 3,5 12,4 2,1 6,1 Svenska handelshögskolan ,5 2,5 5,9 2,4 14,7 Teatterikorkeakoulu ,6 8,9 7,4 2,1 8,0 Vaasan yliopisto ,1 4,3 12,5 3,0 7,1 Tampereen yliopisto ,3 4,8 13,2 3,2 6,5 Sibelius-Akatemia ,9 2,3 11,2 2,2 12,4 Teknillinen korkeakoulu ,3 1,0 19,0 1,6 6,9 Jyväskylän yliopisto ,0 6,4 11,7 4,5 6,4 Kuopion yliopisto ,6 4,0 18,7 3,4 3,4 Koko maa yhteensä ,5 4,4 14,4 3,7 7,0 Joensuun yliopisto ,5 7,6 10,1 4,2 7,7 Lapin yliopisto ,1 6,9 12,5 3,9 6,6 Åbo Akademi ,3 3,0 11,2 4,6 11,9 Taideteollinen korkeakoulu ,8 6,0 7,1 3,4 14,7 Oulun yliopisto ,5 6,2 15,7 4,2 5,4 Helsingin yliopisto ,4 3,7 17,6 4,1 7,1 Turun yliopisto ,2 5,0 15,8 5,8 6,3 Kuvataideakatemia ,7 12,1 7,3 4,2 26,7 Taulukko 16. Lisensiaatin ja tohtoritutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään yliopistoittain (Tilastokeskus). Työlliset opiskelijat % Päätoimiset opiskelijat % Varusm, maastamuut, muu tai tunt. Yhteensä Työlliset % Työttömät % Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,5 2,1 7,2 1,5 7,7 Sibelius-Akatemia 50 80,0 0,0 10,0 4,0 6,0 Tampereen tekn.korkeakoulu ,1 1,7 8,8 1,0 10,3 Kuopion yliopisto ,6 1,7 12,8 1,7 8,2 Helsingin kauppakorkeakoulu ,4 0,0 8,3 1,7 15,7 Taideteollinen korkeakoulu 42 73,8 2,4 4,8 4,8 14,3 Tampereen yliopisto ,2 2,5 15,1 2,2 8,0 Lapin yliopisto ,6 4,5 11,9 4,5 7,5 Jyväskylän yliopisto ,5 2,9 12,8 4,0 10,8 Koko maa yhteensä ,3 2,3 14,7 2,9 11,7 Teknillinen korkeakoulu ,3 1,6 17,3 0,8 12,1 Svenska handelshögskolan 72 68,1 1,4 5,6 2,8 22,2 Oulun yliopisto ,0 2,8 16,3 2,9 10,0 Helsingin yliopisto ,9 2,4 14,9 3,4 14,3 Åbo Akademi ,8 1,1 14,0 3,0 17,0 Joensuun yliopisto ,3 4,3 13,8 7,5 10,3 Turun yliopisto ,3 1,9 19,2 3,7 11,8 Vaasan yliopisto ,5 3,6 24,1 2,7 7,1 Kuvataideakatemia 4 0,0 Teatterikorkeakoulu 6 0,0 Turun kauppakorkeakoulu 57 0,0 38

40 Kuopion yliopistossa noin 870 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista on työllistynyt noin 60 % (liite 12, kuvio 11). Kovin yksityiskohtaista tarkastelua ei alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista tule tehdä, sillä luonnollisesti suurin osa on jatkanut opiskelua. Tästä poikkeuksena ovat farmaseutit, joista yli 70 % on työllistynyt. Kuvio 11. Kuopion yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään (Tilastokeskus). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on työllistynyt noin 70 % (liite 12, kuvio 12). Parhaimmat, yli 70 % työllistymisasteet ovat erikoislääkäreillä, terveystieteiden, tietojenkäsittelytieteiden, sosiaalitieteiden ja taloustieteiden maistereilla. Suurimmat työttömyysasteet ovat kemiassa ja biologiassa, mutta näiden valmistumismäärät ovat pieniä. Kuvio 12. Kuopion yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään (Tilastokeskus). 39

41 Lisensiaatintutkinnon suorittaneista voi todeta sen, että valtaosa on työllistynyt hyvin ja opiskeluja jatketaan eteenpäin (liite 12, kuvio 13). Kuvio 13. Kuopion yliopistossa lisensiaatintutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään (Tilastokeskus). Vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistymisasteet vaihtelevat farmasian noin 45 % terveystieteiden tohtorien yli 90 % (liite 12, kuvio 14). Työttömien osuudet ovat kautta linjan vähäisiä ja opiskelijan statuksella olevia on myös vielä etenkin farmasiassa, biologiassa ja lääketieteessä. Joidenkin tutkintojen kohdalla korostuu muu ja tuntematon, mikä tässä tapauksessa tarkoittanee, että kyseiset henkilöt ovat maasta muuttaneita. Kuvio 14. Kuopion yliopistossa tohtorintutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään (Tilastokeskus). 40

42 Valmistuneiden sijoittuminen työelämään toimialakohtaisesti on kuvattu kuvioissa 15 ja 16. Yli kolmasosa kaikista vuosina Kuopion yliopistossa tutkinnon suorittaneista on työllistynyt sosiaali- ja terveyspalveluihin. Seuraavaksi yleisimmät toimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa (18,8 %) sekä koulutus (14,9 %). Kuvio 15. Kuopion yliopistossa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen toimialoittain (lkm) (Tilastokeskus). Kuvio 16. Kuopion yliopistossa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen toimialoittain (%) (Tilastokeskus). 41

43 Luonnontieteissä tutkinnon suorittaneista 28,4 % on työllistynyt koulutuksen toimialalla (liite 13). Seuraavaksi yleisimmät ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (21,7 %) sekä informaatio ja viestintä (19 %). Yhteiskuntatieteellisessä kaksi yleisintä työllistävää toimialaa ovat terveys- ja sosiaalipalvelut (39,6 %) sekä julkinen hallinto (31,6 %). Terveystieteissä tutkinnon suorittaneista 54,3 % on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin ja 22,9 % koulutuksen toimialalle. Lääketieteissä noin 80 % on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin ja 13,5 % hallintoon ja tukipalveluihin. Farmasiassa puolestaan 74,1 % on työllistynyt tukku- ja vähittäiskauppaan ja noin 8 % terveys- ja sosiaalipalveluihin Opintojen kulku ja jatko-opinnot Kuopion yliopistossa vuosina alemman korkeakoulututkinnon 873 suorittaneesta 27 % tavoitteena on korkeampi tutkinto kuin jo suoritettu (taulukko 16). Terveystieteissä näiden osuus valmistuneista on 67,3 % ja yhteiskuntatieteissä 61 %. Työelämään tai muuhun toimintaan siirtyneitä on noin 65 % alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista ja tätä selittää pääasiassa farmaseuttien siirtyminen työelämään. Taulukko 16. Kuopion yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko-opinnot (Tilastokeskus). Alempi korkeakouluaste % Tutkinnot yhteensä Luonnontieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteell. Koulutus Terveystieteiden koulutus Farmasian koulutus Tutkinnon suorittaneita yhteensä Joista opiskelijoita 34,8 69,2 70,7 74,8 22,7 Tavoite:korkeampi tutkinto kuin suoritettu tutkinto 27,0 47,7 61,0 67,3 16,4 Tavoite:yliopistotutkinto 4,8 13,8 4,9 4,7 3,9 Tavoite:muu opintoala kuin suoritetun tutkinnon opintoala 2,4 3,1 2,4 2,8 2,3 Tavoite:muu tutkinto tai tuntematon 0,6 4,6 2,4 0,0 0,2 Tutkinnot yhteensä Luonnontieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteell. Koulutus Terveystieteiden koulutus Farmasian koulutus Alempi korkeakouluaste lkm Tutkinnon suorittaneita yhteensä Joista ei opiskelijoita Joista opiskelijoita Tavoite:korkeampi tutkinto kuin suoritettu tutkinto Tavoite:yliopistotutkinto Tavoite:muu opintoala kuin suoritetun tutkinnon opintoala Tavoite:muu tutkinto tai tuntematon

44 Kuopion yliopistossa vuosina ylemmän korkeakoulututkinnon 2856 suorittaneesta opiskelijan statuksella olevia oli 22,1 %. Kaikista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 12 % oli tavoitteena korkeampi tutkinto kuin jo suoritettu (taulukko 17). Tieteenaloittain jatko-opiskelu on yleisintä lääketieteessä, jossa jatko-opiskelijoiden osuus on noin 17 % valmistuneista. Luonnontieteessä ja farmasiassa vastaava jatko-opiskelijoiden osuus on noin 14 %. Taulukko 17. Kuopion yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko-opinnot (Tilastokeskus). Tutkinnot yhteensä Luonnontieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteell. Koulutus Terveystieteiden koulutus Lääketieteellinen koulutus Farmasian koulutus Ylempi korkeakouluaste % Tutkinnon suorittaneita yhteensä Joista ei opiskelijoita 77,9 71,6 82,8 85,1 77,7 67,4 Joista opiskelijoita 22,1 28,4 17,2 14,9 22,3 32,6 Tavoite:korkeampi tutkinto kuin suoritettu tutkinto 11,8 13,8 6,1 7,2 16,8 13,8 Tavoite:yliopistotutkinto 6,0 11,5 5,8 3,5 3,1 5,8 Tavoite:muu opintoala kuin suoritetun tutkinnon opintoala 3,3 2,3 4,3 3,8 0,4 12,5 Tavoite:muu tutkinto tai tuntematon 1,1 0,8 1,0 0,4 2,1 0,4 Luonnontieteellinen koulutus Yhteiskunta-tieteell. Koulutus Terveystie-teiden koulutus Lääketieteellinen koulutus Ylempi korkeakouluaste lkm Tutkinnot yhteensä Farmasian koulutus Tutkinnon suorittaneita yhteensä Joista ei opiskelijoita Joista opiskelijoita Tavoite:korkeampi tutkinto kuin suoritettu tutkinto Tavoite:yliopistotutkinto Tavoite:muu opintoala kuin suoritetun tutkinnon opintoala Tavoite:muu tutkinto tai tuntematon Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Kuopion yliopistossa vuosina tutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunnat on esitetty taulukossa 18. Kaikista 3742 tutkinnon suorittaneesta Pohjois-Savoon on työllistynyt 37,4 %. Toiseksi yleisin työllistymismaakunta on Uusimaa (16,6 %). Seuraavina tulevat Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Etelä-Savo noin 5-6 % osuuksilla. Luonnontieteissä työllistyminen Pohjois-Savoon on varsin yleistä, sillä noin 780 valmistuneesta lähes 60 % on työllistynyt Pohjois-Savoon. Toiseksi yleisin työllistymismaakunta on Pirkanmaa (4,2 %). 43

45 Terveystieteistä valmistuneet työllistyvät lukuisiin eri maakuntiin ja 840 valmistuneesta Pohjois-Savoon on työllistynyt 26,4 %. Lääketieteen noin 850 valmistuneesta Pohjois-Savoon on työllistynyt noin 42 %. Seuraavana ovat Pohjois- Karjala ja Keski-Suomi noin 10 % osuuksilla. Terveystieteiden tapaan farmasiassa tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet useisiin eri maakuntiin ja noin 840 valmistuneesta Pohjois-Savoon on työllistynyt 21,5 %. Toiseksi yleisin työllistymismaakunta on ollut Pohjois-Pohjanmaa (10,8 %). Taulukko 18. Kuopion yliopistossa tutkinnon vuosina suorittaneiden työllistymismaakunnat (Tilastokeskus). Tutkinnot yhteensä Luonnontieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteell. Koulutus Terveystieteiden koulutus Lääketieteellinen koulutus Farmasian koulutus Tutkinnot yhteensä UUSIMAA 16,6 3,9 1,6 6,3 2,5 2,2 02 VARSINAIS-SUOMI 2,0 1,8 1,2 2,0 0,8 3,6 04 SATAKUNTA 1,3 0,6 0,7 1,0 0,9 2,9 05 KANTA-HÄME 1,6 1,0 1,0 1,9 2,1 1,5 06 PIRKANMAA 4,9 4,2 2,7 3,7 3,5 9,1 07 PÄIJÄT-HÄME 2,5 0,8 0,7 4,5 3,4 1,9 08 KYMENLAAKSO 2,9 1,2 5,8 3,7 2,3 2,9 09 ETELÄ-KARJALA 2,8 0,5 4,9 4,4 1,9 3,1 10 ETELÄ-SAVO 5,6 2,6 10,9 5,4 5,6 6,1 11 POHJOIS-SAVO 37,4 59,7 40,8 26,4 41,8 21,5 12 POHJOIS-KARJALA 5,9 2,3 6,6 6,4 10,2 4,2 13 KESKI-SUOMI 5,8 2,7 2,9 4,2 10,5 7,0 14 ETELÄ- POHJANMAA 1,9 0,3 0,2 1,7 1,2 5,2 15 POHJANMAA 0,5 0,0 0,2 0,5 0,4 1,2 16 KESKI- POHJANMAA 0,8 0,8 0,2 0,7 0,1 1,7 17 POHJOIS- POHJANMAA 4,1 1,5 2,9 3,0 1,3 10,8 18 KAINUU 1,2 0,8 2,7 0,7 0,8 1,5 19 LAPPI 1,8 0,3 0,2 0,6 1,1 5,8 20 ITÄ-UUSIMAA 0,6 0,4 0,5 1,0 1,2 0,1 21 AHVENANMAA 0,1 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 Kaiken kaikkiaan Kuopion yliopistossa vuosina tutkinnon suorittaneista on työllistynyt maakunnan ulkopuolelle 2332 valmistunutta, kun muissa yliopistoissa valmistuneista Pohjois-Savoon on työllistynyt 1561 valmistunutta. Joensuun yliopisto valmistuneista 396 on työllistynyt Pohjois-Savoon ja hieman yli puolet tästä on kasvatustieteellisestä tutkinnon suorittaneita. Kaksi seuraavaksi suurinta ryhmää ovat humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneet, joista molemmista noin 50 valmistunutta on työllistynyt Pohjois-Savoon. Jyväskylän yliopistosta valmistuneista Pohjois-Savoon on työllistynyt 325 valmistunutta, joista noin kolmannes on humanistisen tutkinnon suorittaneita. Toiseksi suurin ryhmä on ollut kasvatustieteestä valmistuneet, joita 70 on työllistynyt Pohjois-Savoon. Tässä tarkastelussa kolmantena on Oulun yliopisto 221 työllistyneellä, ja suurin ryhmä näissäkin kasvatustieteessä tutkinnon suorittaneet, joita Pohjois-Savoon on työllistynyt 82 valmistunutta. 44

46 LÄHTEET Maakunnan oppilaitosten erikseen toimittamat tilastot OPH. WERA-raportointipalvelu. Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu 45

47 LIITTEET Liite 1. Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen ylläpitäjät. 46

48 Liite 2. Toisen asteen nuorten koulutuksen aloituspaikat/ikäluokka maakunnittain vuosina (WERA). TOISEN ASTEEN KOULUTUS 01 Uusimaa vuotiaiden Nuorten keskimääräine Aloituspaikat/ vuotiaiden Nuorten keskimääräine Aloituspaikat/ vuotiaiden Nuorten keskimääräine Aloituspaikat/ vuotiaiden Nuorten keskimääräine Aloituspaikat/ koulutuksen aloituspaikat n ikäluokka ikäluokka koulutuksen aloituspaikat n ikäluokka ikäluokka koulutuksen aloituspaikat n ikäluokka ikäluokka koulutuksen aloituspaikat n ikäluokka ikäluokka Nuorten koulutuksen aloituspaikat vuotiaiden keskimääräine n ikäluokka Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Varsinais-Suomi Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Satakunta Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Kanta-Häme Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Pirkanmaa Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Päijät-Häme Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Kymenlaakso Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Etelä-Karjala Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Etelä-Savo Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Pohjois-Savo Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Pohjois-Karjala Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Keski-Suomi Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Etelä-Pohjanmaa Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Pohjanmaa Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Keski-Pohjanmaa Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , , Lukio ja ammatillinen yhteensä , , , , Pohjois-Pohjanmaa Lukiokoulutus , , , , Ammatillinen peruskoulutus , , , ,

49 Liite 3. Pohjois-Savon ammatillisen peruskoulutuksen valmistumis- ja aloituspaikkamäärät opintoaloittain (WERA). Koulutusala Opintoala Ammatillisen opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Tutkintoon johtavan/valmistavan peruskoulutuksen aloituspaikat Tutkin Tutkin Tutkin Tutkin Tutkin not not not not not 1 Humanistinen ja kasvatusala 102 Kielitieteet Opetus- ja kasvatustyö Humanistinen ja kasvatusala yht Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 301 Liiketalous ja kauppa Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yht Luonnontieteiden ala 402 Tietojenkäsittely Luonnontieteiden ala yht Tekniikan ja liikenteen ala 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Elintarvikeala ja biotekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka aloituspaikat aloituspaikat aloituspaikat aloituspaikat aloituspaikat aloituspaikat aloituspaikat

50 599 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Tekniikan ja liikenteen ala yht Luonnonvara- ja ympäristöala 601 Maatilatalous Puutarhatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Luonnonvara- ja ympäristöala yht Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 703 Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala yht Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 801 Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Puhdistuspalvelut Muu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus 0 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala yht Pohjois-Savo yhteensä

51 Liite 4. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2008 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Yhteensä Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/Siviilipalvelu Maasta muuttaneet Muu tai tuntematon Tutkinnot yhteensä ,4 13,7 11,1 9,8 4,4 0,4 6,2 1 Humanistinen ja kasvatusala ,0 12,1 9,5 14,7 0,9 0,0 6,9 102 Kielitieteet 50 64,0 10,0 12,0 12,0 0,0 0,0 2,0 106 Opetus- ja kasvatustyö 66 50,0 13,6 7,6 16,7 1,5 0,0 10,6 2 Kulttuuriala ,4 13,7 20,4 27,0 1,8 0,4 8,2 201 Käsi- ja taideteollisuus ,6 15,0 16,8 22,0 0,9 0,0 11,7 202 Viestintä ja inform.tieteet ,7 15,3 19,1 26,8 3,3 0,0 6,7 205 Musiikki 66 10,6 4,5 36,4 43,9 0,0 3,0 1,5 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala ,2 14,4 14,4 9,1 3,6 0,2 7,2 301 Liiketalous ja kauppa ,2 14,4 14,4 9,1 3,6 0,2 7,2 4 Luonnontieteiden ala ,7 20,9 10,9 15,9 12,0 0,0 6,6 402 Tietojenkäsittely ,7 20,9 10,9 15,9 12,0 0,0 6,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,7 18,8 8,4 7,4 8,2 0,1 5,3 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,2 28,2 4,8 3,0 9,5 0,2 5,2 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,6 14,2 6,7 4,4 6,0 0,0 5,1 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka ,5 16,8 11,8 10,5 10,5 0,2 4,8 506 Elintarvikeala ja biotekniikka ,9 22,2 10,3 12,8 3,4 0,0 9,4 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn ,5 17,4 7,6 12,4 4,3 0,2 4,5 508 Tekstiili- ja vaatetustekn ,7 23,1 15,4 15,4 0,0 0,0 18,5 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,0 17,8 6,1 4,0 11,8 0,2 5,1 599 Muu tekn. ja liik. alan koul ,5 8,3 18,5 7,4 6,5 0,0 2,8 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,3 13,6 14,6 14,3 3,0 2,1 11,1 601 Maatilatalous ,6 12,4 15,6 15,0 4,6 2,3 12,4 602 Puutarhatalous 85 32,9 27,1 9,4 16,5 0,0 1,2 12,9 604 Metsätalous 45 55,6 4,4 15,6 8,9 0,0 4,4 11,1 605 Luonto- ja ympäristöala 91 56,0 9,9 15,4 12,1 1,1 1,1 4,4 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala ,7 6,1 8,0 9,0 0,5 0,2 6,6 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) ,9 5,2 9,1 8,8 0,7 0,0 6,2 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 21 61,9 23,8 0,0 14,3 0,0 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala ,8 7,4 4,5 8,9 0,0 1,0 8,4 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,3 14,0 14,2 11,0 1,4 0,7 8,4 801 Matkailuala 85 42,4 9,4 20,0 23,5 0,0 0,0 4,7 802 Majoitus- ja ravitsemisala ,9 15,0 14,1 9,1 1,7 0,8 7,4 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv ,2 9,6 11,5 19,2 0,0 0,0 15,4 805 Puhdistuspalvelut 17 35,3 5,9 0,0 5,9 0,0 0,0 52,9 9 Muu koulutus ,0 0,6 9,9 0,3 0,1 0,0 0,1 902 Palo- ja pelastusala ,0 0,6 9,9 0,3 0,1 0,0 0,1 50

52 Liite 5. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen toimialoittain (Tilastokeskus). %-osuudet Toimialat yhteensä A Maatalous B Kaivostoiminta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu 51 E Vesihuolto, viemäri F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemus Opintoalat yhteensä ,2 0,5 16,0 0,2 0,4 7,9 12,6 4,3 6,1 Humanistinen ja kasvatusala 76 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,9 3,9 1,3 102 Kielitieteet 38 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,6 5,3 2,6 106 Opetus- ja kasvatustyö 38 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,3 2,6 0,0 Kulttuuriala 248 2,8 0,0 15,3 0,4 0,0 2,8 19,4 4,4 5,2 201 Käsi- ja taideteollisuus 112 4,5 0,0 23,2 0,0 0,0 6,3 17,9 2,7 3,6 202 Viestintä ja inform.tieteet 105 1,9 0,0 11,4 1,0 0,0 0,0 21,9 7,6 7,6 205 Musiikki 31 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 16,1 0,0 3,2 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 408 0,7 0,0 9,8 0,2 0,2 3,2 44,4 5,1 4,9 301 Liiketalous ja kauppa 408 0,7 0,0 9,8 0,2 0,2 3,2 44,4 5,1 4,9 Luonnontieteiden ala 116 1,7 0,9 15,5 0,0 0,0 2,6 20,7 8,6 0,9 402 Tietojenkäsittely 116 1,7 0,9 15,5 0,0 0,0 2,6 20,7 8,6 0,9 Tekniikan ja liikenteen ala ,1 1,4 36,5 0,4 0,7 20,6 11,5 8,1 1,5 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 277 4,7 1,1 11,2 0,4 0,7 59,6 3,2 4,7 0,4 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,9 0,6 76,1 0,0 0,0 8,1 2,6 2,9 0,3 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 372 0,8 0,3 34,7 0,8 0,3 31,5 8,3 4,3 0,8 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 61 0,0 0,0 32,8 0,0 0,0 1,6 21,3 1,6 19,7 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn ,5 4,6 53,4 1,1 0,4 5,0 7,6 3,1 1,1 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 28 0,0 0,0 25,0 0,0 0,0 3,6 35,7 7,1 0,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 293 2,4 2,0 16,4 0,0 2,4 6,8 31,7 29,7 0,7 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 80 0,0 0,0 3,8 0,0 0,0 5,0 12,5 0,0 5,0 Luonnonvara- ja ympäristöala ,6 0,3 7,6 0,0 1,8 3,1 12,5 2,1 4,6 601 Maatilatalous ,1 0,5 8,1 0,0 0,0 2,5 6,1 2,5 5,1 602 Puutarhatalous 34 2,9 0,0 5,9 0,0 0,0 2,9 44,1 2,9 0,0 604 Metsätalous 32 43,8 0,0 9,4 0,0 0,0 6,3 9,4 3,1 3,1

53 605 Luonto- ja ympäristöala 64 12,5 0,0 6,3 0,0 9,4 3,1 17,2 0,0 6,3 Sos., terveys- ja liikunta-ala 726 0,3 0,1 1,8 0,0 0,1 0,1 5,9 0,8 1,7 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 562 0,4 0,2 1,2 0,0 0,2 0,0 1,4 0,4 0,9 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 14 0,0 0,0 7,1 0,0 0,0 0,0 71,4 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala 150 0,0 0,0 3,3 0,0 0,0 0,7 16,7 2,7 4,7 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 599 0,7 0,0 6,7 0,0 0,0 1,7 14,2 2,8 35,2 801 Matkailuala 61 0,0 0,0 6,6 0,0 0,0 0,0 19,7 4,9 14,8 802 Majoitus- ja ravitsemisala 503 0,8 0,0 7,2 0,0 0,0 2,0 13,9 2,8 40,0 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 29 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10,3 0,0 3,4 805 Puhdistuspalvelut 6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muu koulutus 760 0,3 0,0 0,5 0,1 0,0 0,3 0,8 0,5 0,4 902 Palo- ja pelastusala 760 0,3 0,0 0,5 0,1 0,0 0,3 0,8 0,5 0,4 %-osuudet J Informaatio ja viestinta K Rahoitusja vakuutus L Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 52 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta Opintoalat yhteensä 0,8 0,4 0,4 1,9 10,1 15,7 1,7 13,2 1,0 2,8 Humanistinen ja kasvatusala 0,0 0,0 0,0 1,3 6,6 1,3 15,8 53,9 0,0 9,2 102 Kielitieteet 0,0 0,0 0,0 2,6 5,3 2,6 23,7 52,6 0,0 0,0 106 Opetus- ja kasvatustyö 0,0 0,0 0,0 0,0 7,9 0,0 7,9 55,3 0,0 18,4 Kulttuuriala 7,3 0,8 1,6 4,0 14,1 2,8 5,6 6,9 3,2 2,4 201 Käsi- ja taideteollisuus 0,0 0,9 2,7 1,8 16,1 5,4 3,6 7,1 0,9 1,8 202 Viestintä ja inform.tieteet 13,3 1,0 0,0 3,8 15,2 1,0 1,9 6,7 4,8 1,0 205 Musiikki 12,9 0,0 3,2 12,9 3,2 0,0 25,8 6,5 6,5 9,7 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 1,2 3,4 1,5 2,9 12,7 1,5 1,2 2,9 1,0 2,2 301 Liiketalous ja kauppa 1,2 3,4 1,5 2,9 12,7 1,5 1,2 2,9 1,0 2,2 Luonnontieteiden ala 4,3 0,0 0,0 4,3 26,7 2,6 2,6 3,4 1,7 0,9 402 Tietojenkäsittely 4,3 0,0 0,0 4,3 26,7 2,6 2,6 3,4 1,7 0,9 Tekniikan ja liikenteen ala 0,4 0,1 0,4 2,6 9,0 1,5 0,5 1,0 0,6 0,7

54 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 0,7 0,0 0,4 2,2 7,6 0,4 0,0 0,0 0,7 0,0 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 0,0 0,3 0,6 1,3 2,3 0,6 0,0 0,3 0,0 0,3 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 1,1 0,0 0,3 1,9 9,1 2,2 0,5 1,6 0,5 0,5 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 0,0 0,0 0,0 0,0 16,4 3,3 0,0 0,0 3,3 0,0 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn. 0,4 0,0 0,8 8,0 7,3 0,8 1,9 1,5 0,4 1,1 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 0,0 0,0 0,0 0,0 14,3 0,0 3,6 3,6 0,0 7,1 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 0,0 0,0 0,3 0,0 3,8 2,7 0,0 0,0 0,3 0,7 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 0,0 0,0 0,0 6,3 56,3 2,5 0,0 5,0 2,5 1,3 Luonnonvara- ja ympäristöala 0,3 0,0 0,0 5,5 13,8 0,6 4,3 6,7 4,0 2,1 601 Maatilatalous 0,0 0,0 0,0 6,6 11,2 0,0 6,1 4,6 5,6 2,0 602 Puutarhatalous 2,9 0,0 0,0 2,9 14,7 0,0 2,9 14,7 0,0 2,9 604 Metsätalous 0,0 0,0 0,0 3,1 12,5 6,3 0,0 0,0 0,0 3,1 605 Luonto- ja ympäristöala 0,0 0,0 0,0 4,7 21,9 0,0 1,6 12,5 3,1 1,6 Sos., terveys- ja liikunta-ala 0,1 0,0 0,0 0,3 4,1 1,5 1,8 66,8 0,4 12,8 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 0,2 0,0 0,0 0,0 3,0 2,0 2,3 85,8 0,2 0,5 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 0,0 0,0 0,0 7,1 7,1 0,0 0,0 7,1 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala 0,0 0,0 0,0 0,7 8,0 0,0 0,0 1,3 1,3 60,0 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 0,3 0,2 0,3 0,5 24,5 0,7 1,8 7,3 1,8 1,0 801 Matkailuala 0,0 1,6 0,0 0,0 37,7 0,0 1,6 3,3 6,6 3,3 802 Majoitus- ja ravitsemisala 0,4 0,0 0,2 0,6 21,3 0,8 1,8 6,0 1,4 0,8 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 0,0 0,0 3,4 0,0 44,8 0,0 3,4 34,5 0,0 0,0 805 Puhdistuspalv. 0,0 0,0 0,0 0,0 66,7 0,0 0,0 33,3 0,0 0,0 Muu koulutus 0,0 0,0 0,0 0,1 0,5 94,6 0,3 1,6 0,0 0,0 902 Palo- ja pelastusala 0,0 0,0 0,0 0,1 0,5 94,6 0,3 1,6 0,0 0,0 53

55 Liite 6. Pohjois-Savossa toisen asteen perustutkinnon vuosina suorittaneiden työllistymismaakunnat (Tilastokeskus). %-osuudet P-Savo yhteensä 01 UUSIMAA 02 VARSINAI S-SUOMI 04 SATAKUNT A 05 KANTA- HÄME 06 PIRKANM AA 07 PÄIJÄT- HÄME 08 KYMEN- 09 ETELÄ- LAAKSO KARJALA ETELÄ- SAVO 11 POHJOIS- SAVO 12 POHJOIS- KARJALA 13 KESKI- SUOMI 14 ETELÄ- 15 POHJANM POHJAN- AA MAA KESKI- POHJOIS- POHJANM POHJANM 18 AA AA KAINUU Pohjois-Savossa perustutkinnot yhteensä ,5 2,0 0,8 0,8 3,2 1,0 1,3 0,4 3,5 65,4 2,2 3,1 0,5 0,6 0,2 2,9 1,2 1 Humanistinen ja kasvatusala 76 10,5 1,3 0,0 0,0 3,9 0,0 0,0 0,0 2,6 50,0 3,9 13,2 0,0 0,0 0,0 7,9 3,9 101 Vapaa-aika ja nuorisotyö 102 Kielitieteet 38 15,8 2,6 0,0 0,0 7,9 0,0 0,0 0,0 5,3 23,7 7,9 23,7 0,0 0,0 0,0 5,3 2,6 106 Opetus- ja kasvatustyö 38 5,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 76,3 0,0 2,6 0,0 0,0 0,0 10,5 5,3 199 Muu hum. ja kasv.alan koulutus 2 Kulttuuriala ,1 2,4 0,8 0,8 3,2 1,6 1,2 0,0 7,3 60,1 1,6 5,2 0,4 0,4 0,4 3,2 0,8 201 Käsi- ja taideteollisuus 112 2,7 2,7 0,0 1,8 0,9 0,9 1,8 0,0 10,7 72,3 0,0 2,7 0,0 0,9 0,0 2,7 0,0 202 Viestintä ja inform.tieteet ,3 1,9 1,9 0,0 3,8 1,0 0,0 0,0 5,7 57,1 2,9 7,6 0,0 0,0 1,0 3,8 0,0 204 Teatteri ja tanssi 205 Musiikki 31 25,8 3,2 0,0 0,0 9,7 6,5 3,2 0,0 0,0 25,8 3,2 6,5 3,2 0,0 0,0 3,2 6,5 206 Kuvataide 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 408 9,6 1,0 0,0 0,5 2,0 0,7 0,0 0,0 1,5 79,2 0,7 2,2 0,2 0,2 0,0 1,0 0,0 301 Liiketalous ja kauppa 408 9,6 1,0 0,0 0,5 2,0 0,7 0,0 0,0 1,5 79,2 0,7 2,2 0,2 0,2 0,0 1,0 0,0 399 Muu yht.tiet.,liiketal., hall. 4 Luonnontieteiden ala ,3 0,9 0,0 0,0 1,7 1,7 0,0 0,0 7,8 71,6 0,0 3,4 0,9 0,0 0,0 0,9 0,9 402 Tietojenkäsittely ,3 0,9 0,0 0,0 1,7 1,7 0,0 0,0 7,8 71,6 0,0 3,4 0,9 0,0 0,0 0,9 0,9 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,0 0,5 0,2 0,2 1,5 0,3 0,4 0,4 3,4 81,9 1,7 1,5 0,1 0,2 0,1 1,7 0,9 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 277 1,4 0,4 0,0 0,0 1,8 1,1 0,0 0,4 3,6 84,8 1,4 1,4 0,4 0,4 0,0 2,2 0,4 502 Kone-, met.- ja energiatekn ,9 0,3 0,3 0,0 1,3 0,3 0,3 0,3 7,4 81,6 1,0 2,3 0,0 0,0 0,0 1,0 0,3 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 372 4,8 0,5 0,3 0,0 2,2 0,0 0,3 0,5 2,2 83,1 1,1 1,1 0,0 0,5 0,3 1,6 1,3 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 505 Graaf. ja viestintätekniikka 506 Elintarvikeala ja biotekniikka 61 1,6 0,0 0,0 0,0 3,3 0,0 1,6 1,6 1,6 86,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn ,3 0,0 0,4 0,0 1,1 0,4 0,8 0,4 4,2 75,6 3,8 0,8 0,0 0,0 0,0 3,1 1,9 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 28 3,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 82,1 3,6 3,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 293 4,1 0,3 0,0 0,3 1,0 0,0 0,7 0,3 1,7 86,0 1,7 2,0 0,0 0,0 0,0 1,4 0,0 599 Muu tekn. ja liik. alan koul ,3 3,8 0,0 3,8 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 70,0 1,3 2,5 0,0 0,0 0,0 2,5 3,8 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 327 6,7 0,6 0,0 2,4 3,1 0,9 1,5 0,3 3,1 62,1 3,4 4,3 2,1 0,6 0,6 4,6 2,1 601 Maatilatalous 197 8,1 0,5 0,0 3,0 3,0 1,0 2,0 0,0 3,0 53,8 4,1 5,6 3,6 1,0 0,5 7,1 1,5 602 Puutarhatalous 34 2,9 0,0 0,0 2,9 2,9 2,9 0,0 0,0 0,0 79,4 0,0 2,9 0,0 0,0 2,9 0,0 2,9 603 Kalatalous 604 Metsätalous 32 0,0 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 3,1 3,1 6,3 78,1 0,0 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 3,1 605 Luonto- ja ympäristöala 64 7,8 0,0 0,0 1,6 4,7 0,0 0,0 0,0 3,1 70,3 4,7 1,6 0,0 0,0 0,0 1,6 3,1 699 Muu luonnonvara ja ymp.ala 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 727 5,8 0,7 0,1 0,1 2,6 0,4 0,7 0,4 5,8 74,0 2,5 2,1 0,1 0,1 0,1 2,3 1,8 701 Sosiaaliala 702 Terveysala 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 562 5,3 0,5 0,2 0,2 2,5 0,5 0,2 0,5 6,4 74,7 2,3 1,6 0,0 0,2 0,2 2,3 2,0 704 Hammaslääket. ja muu hammash. 705 Kuntoutus ja liikunta 1 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 706 Tekniset terveyspalvelut 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 14 7,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7,1 0,0 7,1 35,7 14,3 7,1 7,1 0,0 0,0 0,0 14,3 710 Kauneudenhoitoala 150 7,3 0,7 0,0 0,0 3,3 0,0 2,0 0,0 3,3 75,3 2,0 3,3 0,0 0,0 0,0 2,7 0,0 799 Muu sos.-, terv.-,liikunta-ala 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 599 6,0 0,7 0,2 0,3 1,8 0,0 0,2 0,2 1,5 80,3 1,8 2,7 0,0 0,2 0,0 1,5 1,5 801 Matkailuala 61 6,6 0,0 1,6 0,0 3,3 0,0 0,0 0,0 3,3 65,6 4,9 8,2 0,0 0,0 0,0 3,3 3,3 802 Majoitus- ja ravitsemisala 503 6,2 0,4 0,0 0,4 1,4 0,0 0,2 0,2 1,4 81,9 1,6 2,0 0,0 0,2 0,0 1,4 1,4 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 29 0,0 6,9 0,0 0,0 3,4 0,0 0,0 0,0 0,0 86,2 0,0 3,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 805 Puhdistuspalvelut 6 16,7 0,0 0,0 0,0 16,7 0,0 0,0 0,0 0,0 66,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9 Muu koulutus ,7 8,7 4,3 2,8 9,3 3,9 5,9 1,2 2,4 5,1 3,8 5,8 1,6 2,5 0,8 7,0 1,4 902 Palo- ja pelastusala ,7 8,7 4,3 2,8 9,3 3,9 5,9 1,2 2,4 5,1 3,8 5,8 1,6 2,5 0,8 7,0 1,4

56 Liite 7. Savonia-AMK:sta valmistuneet koulutusohjelmittain (Savonia). 55

57 Liite 8. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2008 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). %- osuudet Yhteensä Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat 56 Päätoimiset opiskelijat Varusmies/Siviilipalvelu Maasta muuttaneet Muut Tutkinnot yhteensä ,8 6,8 9,0 4,5 0,1 1,4 3,3 2 Kulttuuriala yhteensä ,7 9,9 11,4 7,3 0,1 0,9 6, Musiikkipedagogi (AMK) ,9 6,8 17,8 5,9 0,0 0,0 2, Tanssinopettaja (AMK) 53 75,5 3,8 17,0 0,0 0,0 1,9 1, Artenomi (AMK) 39 33,3 17,9 23,1 7,7 0,0 0,0 17, Muotoilija (AMK) ,4 10,6 10,4 9,0 0,0 1,3 7, Medianomi (AMK) ,7 9,7 1,9 3,9 1,0 0,0 5,8 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhteensä ,9 7,2 8,8 2,9 0,0 3,4 4, Tradenomi, tal., hall., markk ,1 7,4 8,5 2,8 0,0 3,4 4, Tradenomi, muu ala 14 57,1 0,0 28,6 14,3 0,0 0,0 0,0 4 Luonnontieteiden ala yhteensä ,8 8,8 8,3 1,3 0,4 0,9 3, Tradenomi, tietojenkäsittely ,8 8,8 8,3 1,3 0,4 0,9 3,5 5 Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä ,9 6,5 8,5 3,2 0,4 1,6 2, Ins. (AMK), konetekniikka ,6 4,0 3,7 2,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), sähkötekniikka ,5 3,5 3,5 1,4 0,7 0,0 1, Ins. (AMK), automaatiotekn ,9 7,8 5,2 9,6 0,9 0,9 1, Ins. (AMK), elektroniikka ,9 12,1 12,1 2,6 0,5 0,5 4, Ins. (AMK), tietotekniikka ,9 9,0 9,4 5,3 0,8 8,6 4, Ins. (AMK), ympäristötekniikka ,1 9,0 8,1 6,3 0,0 0,0 4, Ins. (AMK), puunjalostustekn ,0 12,0 20,0 4,0 0,0 0,0 2, Ins. (AMK), rakennus, yhdysk ,0 5,3 4,4 0,4 0,4 0,0 0, Ins. (AMK), tuotantotalous 94 76,6 6,4 12,8 2,1 0,0 2,1 0, Ins. (AMK), muu tekniikka 34 52,9 11,8 20,6 8,8 0,0 2,9 2, Ins. (AMK), palopääll. koul ,1 0,0 15,7 0,6 0,0 0,0 0,6 6 Luonnonvara- ja ympäristöala yhteensä ,1 6,0 13,3 5,4 0,0 0,0 1, Agrologi (AMK) ,1 6,0 13,3 5,4 0,0 0,0 1,2 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala yhteensä ,9 4,5 6,5 6,0 0,0 0,5 2, Sairaanhoitaja (AMK) ,7 1,5 7,3 2,8 0,0 0,5 3, Terveydenhoitaja (AMK) 95 76,8 3,2 6,3 10,5 0,0 1,1 2, Bioanalyytikko (AMK) ,8 7,5 10,4 7,5 0,0 1,9 2, Röntgenhoitaja (AMK) 64 87,5 3,1 1,6 6,3 0,0 0,0 1, Kätilö (AMK) 72 81,9 1,4 4,2 6,9 0,0 0,0 5, Suuhygienisti (AMK) 71 77,5 2,8 4,2 11,3 0,0 0,0 4, Fysioterapeutti (AMK) 98 74,5 3,1 10,2 12,2 0,0 0,0 0, Toimintaterapeutti (AMK) 46 65,2 15,2 2,2 10,9 0,0 2,2 4, Ensihoitaja (AMK) 33 87,9 0,0 9,1 0,0 0,0 0,0 3, Sosionomi (AMK), sosiaaliala ,4 9,2 5,5 4,4 0,0 0,0 1,5 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala yhteensä ,4 6,5 12,9 4,4 0,0 0,9 1, Restonomi (AMK), majoit,ravits ,7 7,4 6,7 2,2 0,0 0,0 3, Restonomi (AMK), matkailu ,1 6,0 15,8 5,4 0,0 1,3 1,3

58 Liite 9. Savoniassa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen toimialoittain (Tilastokeskus). Toimialat A Maataloutoimintsuus B Kaivos- C Teolli- D Sähkö-, E Vesihuolto, F Raken- %-osuudet yhteensä kaasu viemäri taminen Tutkinnon suorittaneet yhteensä ,2 0,2 13,6 0,6 0,4 4,6 10,0 1,8 3,9 4,2 57 G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestinta Kulttuuriala yhteensä 651 0,5 0,0 11,1 0,0 0,0 1,1 21,8 0,6 1,1 4, Musiikkipedagogi (AMK) 100 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,0 0,0 0,0 1, Tanssinopettaja (AMK) 49 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,2 0,0 2,0 0, Artenomi (AMK) 24 0,0 0,0 20,8 0,0 0,0 0,0 29,2 0,0 0,0 8, Muotoilija (AMK) 396 0,5 0,0 16,2 0,0 0,0 1,8 28,5 0,8 1,5 1, Medianomi (AMK) 82 1,2 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 17,1 1,2 0,0 23,2 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhteensä 781 0,9 0,0 11,5 0,6 0,1 1,4 19,7 4,5 2,0 2, Tradenomi, tal., hall., markk ,9 0,0 11,4 0,7 0,1 1,4 19,8 4,6 2,1 2, Tradenomi, muu ala 12 0,0 0,0 16,7 0,0 0,0 0,0 16,7 0,0 0,0 25,0 Luonnontieteiden ala yhteensä 196 2,0 0,0 9,2 0,0 0,0 4,1 9,2 1,0 2,0 20, Tradenomi, tietojenkäsittely 196 2,0 0,0 9,2 0,0 0,0 4,1 9,2 1,0 2,0 20,9 Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä ,4 0,5 29,5 1,6 1,1 12,4 5,0 1,5 0,4 7, Ins. (AMK), konetekniikka 277 0,4 2,2 59,2 1,1 0,0 3,6 4,7 0,0 0,4 0, Ins. (AMK), sähkötekniikka 134 0,7 0,0 27,6 9,7 0,0 20,9 4,5 0,0 0,0 1, Ins. (AMK), automaatiotekn. 93 0,0 1,1 44,1 1,1 0,0 8,6 8,6 1,1 0,0 1, Ins. (AMK), elektroniikka 155 0,6 0,0 24,5 1,3 0,0 6,5 5,8 4,5 0,0 21, Ins. (AMK), tietotekniikka 180 0,0 0,0 19,4 1,1 0,6 6,1 6,7 1,7 0,6 35, Ins. (AMK), ympäristötekniikka 90 0,0 0,0 7,8 1,1 17,8 8,9 4,4 0,0 0,0 1, Ins. (AMK), puunjalostustekn. 41 2,4 0,0 70,7 0,0 0,0 0,0 12,2 2,4 0,0 0, Ins. (AMK), rakennus, yhdysk ,5 0,5 10,3 0,5 0,0 46,0 1,9 0,9 0,5 0, Ins. (AMK), tuotantotalous 84 0,0 0,0 58,3 0,0 0,0 8,3 11,9 2,4 2,4 2, Ins. (AMK), muu tekniikka 25 4,0 0,0 44,0 4,0 0,0 8,0 4,0 0,0 4,0 0, Rakennusmestari (AMK) 5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 60,0 20,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), palopääll. koul ,0 0,0 1,2 0,0 0,0 0,0 0,6 3,7 0,0 0,0 Luonnonvara- ja ympäristöala yhteensä ,4 0,0 2,0 0,0 0,0 1,3 11,1 2,0 1,3 0, Agrologi (AMK) ,3 0,0 2,1 0,0 0,0 1,4 11,0 2,1 1,4 0,0 Sosiaali-, terveys ja liikunta-alayhteensä ,6 0,0 0,2 0,0 0,0 0,2 1,4 0,2 0,1 0, Sairaanhoitaja (AMK) 367 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,5 0,0 0,0 0, Terveydenhoitaja (AMK) 79 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Bioanalyytikko (AMK) 85 0,0 0,0 1,2 0,0 0,0 0,0 1,2 1,2 0,0 0, Röntgenhoitaja (AMK) 57 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Kätilö (AMK) 62 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Suuhygienisti (AMK) 58 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,4 1,7 0,0 0,0

59 Fysioterapeutti (AMK) 83 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7,2 0,0 1,2 0, Toimintaterapeutti (AMK) 31 6,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Ensihoitaja (AMK) 32 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Sosionomi (AMK), sosiaaliala 231 1,3 0,0 0,4 0,0 0,0 0,4 1,3 0,0 0,0 0,0 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala yhteensä 381 1,3 0,0 5,0 0,0 0,0 0,5 13,9 4,7 39,4 1, Restonomi (AMK), majoit,ravits 118 0,8 0,0 3,4 0,0 0,0 0,0 17,8 0,8 54,2 0, Restonomi (AMK), matkailu 257 1,6 0,0 5,8 0,0 0,0 0,8 12,5 6,6 32,7 1,6 %-osuudet Toimialat yhteensä J Informaatio ja viestinta K Rahoitusja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 58 N Hallintoja tukipalvelut O Julkinen hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Q Terveysja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys Tutkinnon suorittaneet yhteensä ,2 3,0 0,7 9,1 4,3 7,3 8,3 22,6 1,0 1,7 Kulttuuriala yhteensä 651 4,5 0,5 0,0 12,0 5,4 1,7 28,7 3,5 2,5 4, Musiikkipedagogi (AMK) 100 1,0 0,0 0,0 2,0 3,0 2,0 69,0 4,0 2,0 13, Tanssinopettaja (AMK) 49 0,0 0,0 0,0 0,0 2,0 0,0 65,3 6,1 14,3 2, Artenomi (AMK) 24 8,3 0,0 0,0 8,3 16,7 4,2 4,2 4,2 0,0 0, Muotoilija (AMK) 396 1,8 0,8 0,0 10,1 6,3 1,5 20,5 3,3 1,8 4, Medianomi (AMK) 82 23,2 0,0 0,0 41,5 2,4 2,4 4,9 2,4 0,0 0,0 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhteensä 781 2,6 15,5 3,1 8,3 8,1 6,8 5,4 5,6 1,2 2, Tradenomi, tal., hall., markk ,2 15,6 3,1 8,2 8,2 6,9 5,2 5,7 1,2 2, Tradenomi, muu ala 12 25,0 8,3 0,0 16,7 0,0 0,0 16,7 0,0 0,0 0,0 Luonnontieteiden ala yhteensä ,9 4,6 1,5 6,6 8,7 8,7 8,7 8,7 1,0 2, Tradenomi, tietojenkäsittely ,9 4,6 1,5 6,6 8,7 8,7 8,7 8,7 1,0 2,0 Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä ,0 0,3 0,2 17,9 2,1 12,3 5,0 1,4 0,5 0, Ins. (AMK), konetekniikka 277 0,4 0,0 0,0 20,2 0,4 1,8 4,7 0,4 0,4 0, Ins. (AMK), sähkötekniikka 134 1,5 0,0 0,0 30,6 0,0 0,7 0,7 0,7 1,5 0, Ins. (AMK), automaatiotekn. 93 1,1 0,0 0,0 28,0 3,2 1,1 2,2 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), elektroniikka ,9 1,3 0,0 12,3 2,6 5,2 6,5 3,9 2,6 0, Ins. (AMK), tietotekniikka ,0 0,6 0,0 3,3 8,3 3,9 8,3 1,7 0,0 1, Ins. (AMK), ympäristötekniikka 90 1,1 0,0 2,2 41,1 2,2 8,9 4,4 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), puunjalostustekn. 41 0,0 0,0 0,0 2,4 2,4 0,0 2,4 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), rakennus, yhdysk ,0 0,0 0,5 31,0 0,9 3,3 2,8 0,5 0,0 0, Ins. (AMK), tuotantotalous 84 2,4 0,0 0,0 4,8 2,4 0,0 2,4 1,2 1,2 1, Ins. (AMK), muu tekniikka 25 0,0 0,0 0,0 28,0 0,0 0,0 4,0 0,0 0,0 0, Rakennusmestari (AMK) 5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), palopääll. koul ,0 0,6 0,0 0,0 0,6 86,6 6,1 0,0 0,0 0,6 Luonnonvara- ja ympäristöala yhteensä 153 0,0 0,7 0,0 2,6 2,0 11,1 10,5 0,0 0,7 7,8 S Muu palvelutoiminta

60 Agrologi (AMK) 145 0,0 0,7 0,0 2,1 2,1 9,0 10,3 0,0 0,7 8,3 Sosiaali-, terveys ja liikunta-alayhteensä ,0 0,0 0,1 0,2 0,4 5,1 2,0 88,2 0,2 0, Sairaanhoitaja (AMK) 367 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 2,5 0,0 96,5 0,0 0, Terveydenhoitaja (AMK) 79 0,0 0,0 0,0 0,0 1,3 2,5 2,5 91,1 0,0 1, Bioanalyytikko (AMK) 85 0,0 0,0 0,0 2,4 0,0 0,0 3,5 90,6 0,0 0, Röntgenhoitaja (AMK) 57 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 98,2 0,0 0, Kätilö (AMK) 62 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,6 1,6 96,8 0,0 0, Suuhygienisti (AMK) 58 0,0 0,0 1,7 0,0 1,7 1,7 0,0 87,9 0,0 1, Fysioterapeutti (AMK) 83 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,4 6,0 78,3 2,4 1, Toimintaterapeutti (AMK) 31 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,2 90,3 0,0 0, Ensihoitaja (AMK) 32 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 53,1 3,1 43,8 0,0 0, Sosionomi (AMK), sosiaaliala 231 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 10,4 3,9 78,4 0,0 2,6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala yhteensä 381 1,3 1,3 0,5 1,3 13,6 2,1 9,4 2,1 2,4 0, Restonomi (AMK), majoit,ravits 118 0,8 0,8 0,0 1,7 6,8 0,8 5,9 3,4 0,8 0, Restonomi (AMK), matkailu 257 1,6 1,6 0,8 1,2 17,1 2,7 9,7 1,6 3,1 0,8 59

61 Liite 10. Savoniassa AMK- perustutkinnon vuosina suorittaneiden työllistymismaakunnat (Tilastokeskus). %-osuus Työlliset 01 UUSIyhteensä MAA 02 VARSINA IS SATA- KANTA- SUOMI KUNTA HÄME 06 PIRKAN- MAA 07 PÄIJÄT- HÄME 08 KYMEN- LAAKSO 09 ETELÄ- KARJALA ETELÄ- POHJOIS- SAVO SAVO 12 POHJOIS- 13 KESKI- KARJALA SUOMI 14 ETELÄ- 15 POHJAN POHJAN- MAA MAA 16 KESKI- POHJAN MAA 17 POHJOIS- POHJAN 18 MAA KAINUU 19 LAPPI 20 ITÄ- 21 UUSIMA AHVENA A N-MAA Pohjois-Savossa perustutkinnot yhteensä ,0 1,2 0,5 0,9 3,8 1,3 0,8 0,9 4,1 56,3 3,1 4,8 0,9 0,6 0,5 3,9 2,4 0,6 0,3 0,0 Kulttuuriala yhteensä ,3 2,8 0,9 1,7 7,7 2,3 0,5 0,6 3,2 32,1 2,2 7,8 2,0 1,2 0,8 7,2 1,5 1,8 0,3 0, Musiikkipedagogi (AMK) ,0 5,0 2,0 3,0 7,0 0,0 0,0 0,0 6,0 49,0 4,0 4,0 2,0 0,0 0,0 2,0 1,0 1,0 0,0 0, Tanssinopettaja (AMK) 49 36,7 0,0 0,0 6,1 10,2 10,2 0,0 0,0 0,0 22,4 2,0 4,1 0,0 6,1 0,0 2,0 0,0 0,0 0,0 0, Artenomi (AMK) 24 25,0 8,3 0,0 0,0 4,2 8,3 0,0 0,0 4,2 20,8 4,2 8,3 4,2 0,0 4,2 0,0 4,2 4,2 0,0 0, Muotoilija (AMK) ,0 2,3 1,0 1,0 8,8 1,8 0,5 1,0 3,5 30,1 2,0 9,6 1,8 1,3 0,5 9,3 1,8 2,5 0,3 0, Medianomi (AMK) 82 37,8 2,4 0,0 1,2 2,4 1,2 1,2 0,0 0,0 30,5 0,0 6,1 3,7 0,0 2,4 8,5 1,2 0,0 1,2 0,0 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhteensä ,8 0,5 0,0 0,3 2,0 0,9 0,6 0,6 3,5 71,3 2,2 2,3 0,4 0,1 0,5 1,8 0,9 0,1 0,1 0, Tradenomi, tal., hall., markk ,6 0,5 0,0 0,1 1,8 0,9 0,7 0,7 3,5 71,8 2,2 2,3 0,4 0,1 0,5 1,7 0,9 0,1 0,1 0, Tradenomi, muu ala 12 25,0 0,0 0,0 8,3 16,7 0,0 0,0 0,0 0,0 41,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Luonnontieteiden ala yhteensä ,3 1,0 0,0 0,0 4,1 0,0 0,5 0,5 6,6 66,3 1,5 1,5 0,0 0,0 0,0 1,0 2,0 0,5 0,0 0, Tradenomi, tietojenkäsittely ,3 1,0 0,0 0,0 4,1 0,0 0,5 0,5 6,6 66,3 1,5 1,5 0,0 0,0 0,0 1,0 2,0 0,5 0,0 0,0 Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä ,6 1,3 0,6 1,0 4,6 1,1 0,9 1,2 4,9 53,4 2,9 5,4 1,2 0,9 0,3 2,9 1,6 0,5 0,5 0, Ins. (AMK), konetekniikka 277 6,5 0,4 0,7 1,4 5,8 0,7 1,1 1,1 4,3 65,0 4,0 4,3 1,1 0,4 0,0 2,2 0,4 0,4 0,4 0, Ins. (AMK), sähkötekniikka ,2 0,7 0,7 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 2,2 50,0 6,7 12,7 1,5 1,5 0,7 1,5 3,7 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), automaatiotekn ,0 1,1 0,0 3,2 9,7 2,2 1,1 2,2 15,1 38,7 0,0 10,8 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 0,0 1,1 0, Ins. (AMK), elektroniikka ,3 0,6 0,6 0,0 6,5 0,0 0,6 0,0 3,2 66,5 2,6 2,6 0,0 0,6 0,6 1,9 2,6 0,6 0,0 0, Ins. (AMK), tietotekniikka ,6 2,2 0,6 0,6 3,3 1,1 1,1 0,6 3,3 56,7 1,7 3,3 0,6 1,1 0,0 0,6 1,1 0,6 1,1 0, Ins. (AMK), ympäristötekniikka 90 24,4 0,0 0,0 1,1 2,2 0,0 0,0 2,2 3,3 55,6 0,0 4,4 0,0 0,0 0,0 3,3 3,3 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), puunjalostustekn. 41 4,9 2,4 0,0 0,0 2,4 4,9 0,0 9,8 4,9 41,5 2,4 9,8 0,0 0,0 0,0 12,2 4,9 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), rakennus, yhdysk ,3 0,5 0,0 0,5 1,9 0,9 0,5 0,9 2,8 66,2 1,4 6,1 1,4 0,0 0,0 3,8 2,3 0,5 0,0 0, Ins. (AMK), tuotantotalous 84 14,3 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 1,2 1,2 15,5 58,3 3,6 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), muu tekniikka 25 36,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,0 52,0 0,0 0,0 4,0 4,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Rakennusmestari (AMK) 5 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 20,0 60,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), palopääll. koul ,2 5,5 2,4 2,4 6,1 3,7 2,4 1,8 3,0 11,6 4,9 4,9 4,9 3,7 1,8 9,1 0,6 2,4 2,4 0,0 Luonnonvara- ja ympäristöala yhteensä 145 4,1 0,7 1,4 1,4 0,0 2,8 1,4 1,4 2,1 56,6 3,4 3,4 0,0 0,0 1,4 11,7 8,3 0,0 0,0 0, Agrologi (AMK) 145 4,1 0,7 1,4 1,4 0,0 2,8 1,4 1,4 2,1 56,6 3,4 3,4 0,0 0,0 1,4 11,7 8,3 0,0 0,0 0,0 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala yhteensä ,2 0,8 0,5 0,7 2,2 0,8 0,8 0,8 3,1 64,7 5,3 4,5 0,6 0,6 0,6 3,4 4,1 0,7 0,4 0, Sairaanhoitaja (AMK) 367 5,2 0,8 0,3 0,5 1,6 0,5 0,5 0,5 1,9 74,7 2,7 4,9 0,3 0,5 0,0 3,8 1,1 0,0 0,0 0, Terveydenhoitaja (AMK) 79 5,1 0,0 0,0 0,0 3,8 0,0 0,0 2,5 2,5 72,2 6,3 2,5 1,3 1,3 0,0 2,5 0,0 0,0 0,0 0, Bioanalyytikko (AMK) 85 2,4 0,0 1,2 3,5 1,2 1,2 1,2 1,2 10,6 57,6 1,2 9,4 1,2 0,0 2,4 0,0 2,4 3,5 0,0 0, Röntgenhoitaja (AMK) 57 5,3 0,0 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8 8,8 42,1 21,1 10,5 3,5 0,0 0,0 1,8 1,8 1,8 0,0 0, Kätilö (AMK) 62 3,2 0,0 1,6 0,0 1,6 1,6 1,6 1,6 4,8 56,5 9,7 1,6 1,6 0,0 1,6 8,1 3,2 1,6 0,0 0, Suuhygienisti (AMK) 58 5,2 6,9 0,0 0,0 12,1 0,0 0,0 1,7 5,2 39,7 10,3 8,6 0,0 1,7 1,7 3,4 1,7 1,7 0,0 0, Fysioterapeutti (AMK) 83 12,0 1,2 0,0 1,2 0,0 1,2 1,2 0,0 0,0 66,3 6,0 0,0 0,0 0,0 1,2 2,4 4,8 0,0 2,4 0, Toimintaterapeutti (AMK) 31 0,0 0,0 0,0 3,2 6,5 0,0 0,0 0,0 0,0 58,1 12,9 3,2 0,0 3,2 0,0 3,2 9,7 0,0 0,0 0, Ensihoitaja (AMK) 32 3,1 0,0 3,1 0,0 3,1 6,3 6,3 0,0 3,1 43,8 9,4 9,4 0,0 0,0 0,0 6,3 0,0 3,1 3,1 0, Sosionomi (AMK), sosiaaliala 231 5,2 0,4 0,0 0,4 1,3 0,9 0,9 0,4 1,7 66,2 2,2 2,2 0,4 0,9 0,4 3,5 12,1 0,4 0,4 0,0 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala yhteensä ,3 0,8 0,3 0,8 4,3 2,4 0,5 0,8 5,6 49,3 1,9 5,1 0,8 0,0 0,8 5,9 3,2 0,0 0,0 0, Restonomi (AMK), majoit,ravits ,9 0,0 0,8 0,8 2,5 1,7 1,7 1,7 5,9 55,1 3,4 4,2 0,8 0,0 0,8 4,2 4,2 0,0 0,0 0, Restonomi (AMK), matkailu ,8 1,2 0,0 0,8 5,1 2,7 0,0 0,4 5,4 46,7 1,2 5,4 0,8 0,0 0,8 6,6 2,7 0,0 0,0 0,4 60

62 Liite 11. Kuopion yliopistossa vuosina suoritetut kaikki korkeakoulututkinnot tutkinnoittain (Tilastokeskus) Kuopion yliopisto yhteensä Luonnonvara-ala Yhteensä LuK, tietojenkäsittelytiede LuK, fysiikka LuK, biotieteet LuK, ympäristötiede FM, tietojenkäsittelytiede FM, fysiikka FM, kemia FM, biologia FM, biotieteet FM, ympäristötiede FM, muu luonnont. ala FL, tietojenkäsittelytiede FL, fysiikka FL, kemia FL, biotieteet FL, ympäristötiede FT, tietojenkäsittelytiede FT, fysiikka FT, biologia FT, biotieteet FT, ympäristötiede Kaupan ja hallinnon ala Yhteensä YTK (al), taloustieteet YTK (al), sosiaalitieteet YTK (al), psykologia YTM, taloustieteet YTM, sosiaalitieteet YTM, psykologia YTL, sosiaalitieteet YTL, psykologia YTT, sosiaalitieteet YTT, psykologia FT, yhteiskuntatiede Sosiaali- ja terveysala Yhteensä Farmaseutti (1994-) Terveyst. kand. (al) Lääketieteen lisensiaatti Proviisori Terveystieteiden maisteri Erikoislääkäri Farmasian lisensiaatti Terveystieteiden lisensiaatti Lääketieteen tohtori Farmasian tohtori Terveystieteiden tohtori FT, lääketiede FT, farmasia FT, terveystiede

63 Liite 12. Kuopion yliopistossa tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta (kaikki tutkinnot) (Tilastokeskus) Yhteensä lkm Työlliset % Työttömät % Työlliset Päätoimiset opiskelij opiskelijat at % % Varusmie het/siviili palvelu % Maasta muuttaneet % Muu tai tuntematon % 1 Luonnonvara-ala ,4 7,2 21,5 6,7 0,1 2,8 3, FM, tietojenkäsittelytiede ,6 6,6 11,7 2,2 0,0 1,9 1, FM, biotieteet ,2 7,0 36,5 9,0 0,4 3,7 3, FM, ympäristötiede ,7 10,7 17,4 6,6 0,0 2,5 9, FT, ympäristötiede 46 80,4 6,5 8,7 4,3 0,0 0,0 0, FT, biotieteet 45 73,3 6,7 8,9 0,0 0,0 6,7 4, FM, fysiikka 44 40,9 9,1 38,6 6,8 0,0 2,3 2, FT, fysiikka 36 83,3 0,0 0,0 2,8 0,0 11,1 2, LuK, tietojenkäsittelytiede 26 23,1 7,7 42,3 23,1 0,0 0,0 3, LuK, biotieteet 24 20,8 0,0 37,5 41,7 0,0 0,0 0, FM, biologia 13 15,4 23,1 30,8 15,4 0,0 0,0 15, LuK, ympäristötiede 11 27,3 9,1 36,4 18,2 0,0 9,1 0, FT, tietojenkäsittelytiede 8 87,5 0,0 12,5 0,0 0,0 0,0 0, FM, kemia 7 42,9 42,9 14,3 0,0 0,0 0,0 0, FL, tietojenkäsittelytiede 7 71,4 0,0 28,6 0,0 0,0 0,0 0, FL, biotieteet 6 83,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 16, FL, fysiikka 5 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, FT, biologia 5 60,0 0,0 40,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3 Kaupan ja hallinnon ala ,7 6,8 19,2 3,4 0,0 0,4 2, YTM, sosiaalitieteet ,5 6,0 14,2 2,0 0,0 0,3 2, YTM, psykologia 54 55,6 14,8 18,5 3,7 0,0 0,0 7, YTM, taloustieteet 40 70,0 10,0 15,0 2,5 0,0 2,5 0, YTK (al), sosiaalitieteet 30 23,3 0,0 60,0 16,7 0,0 0,0 0, YTL, sosiaalitieteet 21 42,9 4,8 38,1 4,8 0,0 0,0 9, YTK (al), taloustieteet 11 36,4 9,1 45,5 9,1 0,0 0,0 0, YTT, sosiaalitieteet 11 90,9 0,0 9,1 0,0 0,0 0,0 0,0 5 Sosiaali- ja terveysala ,2 1,2 18,7 3,9 0,1 1,4 1, Terveystieteiden maisteri ,6 2,3 13,2 1,8 0,0 1,4 1, Farmaseutti (1994-) ,7 1,4 15,9 6,8 0,2 0,8 2, Lääketieteen lisensiaatti ,6 0,0 26,9 5,6 0,7 0,0 0, Erikoislääkäri ,2 0,0 6,9 0,7 0,0 1,0 0, Proviisori ,9 2,2 30,4 2,2 0,0 0,4 1, Lääketieteen tohtori ,2 0,0 21,6 1,8 0,0 3,6 1, Terveyst. kand. (al) ,4 0,0 61,7 13,1 0,0 0,0 1, FT, lääketiede 41 80,5 0,0 2,4 2,4 0,0 14,6 0, Farmasian tohtori 37 83,8 0,0 8,1 0,0 0,0 8,1 0, FT, terveystiede 33 69,7 3,0 9,1 0,0 0,0 15,2 3, Terveystieteiden tohtori 29 93,1 0,0 3,4 0,0 0,0 0,0 3, Terveystieteiden lisensiaatti 12 83,3 0,0 8,3 0,0 0,0 0,0 8, FT, farmasia 11 45,5 0,0 27,3 9,1 0,0 9,1 9,1 62

64 Liite 13. Kuopion yliopistossa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen toimialoittain (Tilastokeskus). Toimialat yhteensä A Maatalous B Kaivostoim C inta Teollisuus D Sähkö-, kaasu E F Vesihuolto Rakentami, viemäri nen G Tukkuja vähittäiska H Kuljetus ja uppa varastointi I Majoitusja ravitsemist J Informaatio ja oiminta viestinta K Rahoitusja vakuutustoi minta L Kiinteistöala n toiminta M Ammatillin en, tieteellinen ja tekninen toiminta Yhteensä ,5 0,0 2,6 0,0 0,1 0,2 18,8 0,3 0,3 4,4 0,4 0,1 6,6 1 Luonnonvara-ala 779 1,7 0,0 7,4 0,0 0,4 0,6 5,4 0,4 0,3 19,0 0,6 0,1 21,7 87 Luonnontieteellinen koulutus 779 1,7 0,0 7,4 0,0 0,4 0,6 5,4 0,4 0,3 19,0 0,6 0,1 21,7 3 Kaupan ja hallinnon ala 412 0,2 0,0 0,7 0,0 0,0 0,7 2,4 0,5 1,0 0,5 1,7 0,2 1,0 82 Yhteiskuntatieteell. koulutus 412 0,2 0,0 0,7 0,0 0,0 0,7 2,4 0,5 1,0 0,5 1,7 0,2 1,0 5 Sosiaali- ja terveysala ,2 0,0 1,4 0,0 0,0 0,0 25,6 0,2 0,3 0,6 0,1 0,0 2,8 84 Terveystieteiden koulutus 840 0,6 0,0 1,0 0,0 0,0 0,1 2,6 0,5 0,7 1,4 0,2 0,1 5,6 90 Lääketieteellinen koulutus 854 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 0,0 0,5 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 1,1 93 Farmasian koulutus 839 0,1 0,0 2,5 0,0 0,0 0,0 74,1 0,1 0,0 0,2 0,0 0,0 1,9 63

65 Pohjois-Savon liiton julkaisuluettelo Sarja A A:1 Kunnallistalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymistä Pohjois-Savossa, A:2 Varkauden seudun pohjoisosan seutukaava Varkaus, Leppävirta A:3 Saimaan Vuoksi, Veneily ja vesimatkailu/lähtökohtaselvitys A:4 Pohjois-Savon jätehuoltosuunnitelma A:5 Koillis-Savo. Ulkoilureitistön yleissuunnitelma A:6 Maakuntasuunnitelma Tavoitteet A:7 Koillis-Savon seutukaava. Ehdotus A:8 Lähetäänpäs käymään taululla. Satu Syrjälä: sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdon pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto 1993 A:9 Lineaarikiihdyttimen sijaintipaikkatutkimus Pohjois-Savon alueella A:10 Pohjois-Savon kalastusmatkailu 2000 A:11 Pohjois-Savon kehittämisohjelma A:12 Kyläkauppa muuttuu - Kyläkauppiaan oheislukemisto A:13 Kirkollisiin rakennuksiin ja alueisiin liittyvät uhkatekijät Pohjois-Savossa A:15 Pohjois-Savon 6-ohjelma A:16 Pohjois-Savon 5b-ohjelma A:17 Alueellinen kehittäminen yrittäjyyden ja omatoimisuuden edistäjänä Savossa A:18 Sisä-Savon seutukaava. Ehdotus A:19 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2020 A:20 Koillis-Savon seutukaava A:21 Pohjois-Savon kehittämisohjelma A:22 Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavan muutos, Leppävirta A:23 Korjataan yhdessä - Pohjois-Savon asuntokannan korjaustoiminnan edistämisprojektin loppuraportti A:24 Pohjois-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma v A:25 Pohjois-Savon Maakuntakuvatutkimus 2000 A:26 Pohjois-Savo vuonna 2000 nykytilanne ja aiempien maakuntasuunnitelmien tavoitteiden toteutu-minen A:27 Pohjois-Savon matkailustrategia A:28 Pohjois-Savon hyvinvointiklusteri TOIMINTAOHJELMA A:29 Pohjois-Savon ICT-yritysten toimintaympäristö A:30 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma v A:31 Sisä-Savon seutukaava A:32 Pohjois-Savon kulttuuriklusterin käynnistämisselvitys A:33 Pohjois-Savon maakuntaohjelma A:34 PUHTAASTI PARASTA! Pohjois-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma A:35 Euroopan unionin laajentumisen taloudelliset vaik. ja sen tarjoamat liiketoim.mahdollisuudet Suo-men pk-yrityksille A:36 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallien vaikutukset A:37 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallien palveluverkkoselvitys A:38 Kuopion seudun maakuntakaava rakennevaihtoehtojen liikennejärjestelmät ja niiden vertailu A:39 Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategia A:40 Pohjois-Savon kulttuuriklusterin kehittämisohjelma A:41 Kuopion seudun maakuntakaava, yhdistelmärakennemallin vaikutukset A:42 Ylä-Savon seudun maakuntakaava A:43 Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi A:44 Kuopion seudun maakuntakaava A:45 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 A:46 Pohjois-Savon kulttuuristrategia A:47 Paikoillanne. Valmiina... A:48 Pohjois-Savon maakuntaohjelma A:49 Pohjois-Savon kaupallinen palv.verkko Maakuntakaavan palv.selvitys A:50 Pohjois-Savon kaupallinen palv.verkko Kaupan keskuk. ja keh.mahd. A:51 Opetustoimen arviointityöryhmän loppuraportti A:52 Leppävirran pohjoisosan VT5:n maakuntakaava. Ehdotus A:53 Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointiryhmän loppuraportti A:54 Pohjois-Savon matkailustrategia A:55 Energia- ja ympäristöteknologia (Pohjois-Savon liitto ja Savonia-akk) A:56 Euroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiä A:57 PSMK:n selvityksiä: Moottoriurheilualueet A:58 PSMK:n selvityksiä: Ampumarata-alueet A:59 Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma; Kehittämishankkeista uusia toimintatapoja Pohjois- Savoon A:60 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava A:61 Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategia 2008 A:62 Pohjois-Savon tietohallintostrategia A:63 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma, maakuntastrategia A:64 Hyvästä parhaaseen. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen arviointiryh-män loppuraportti A:65 Opintietä ammattiin. Opetustoimen arviointiryhmän loppuraportti A:66 Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2. A:67 Pohjois-Savon maakuntakaava Maakuntakaavaselostus A:68 Pohjois-Savon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelikäytännöt 2010 A:69 Pohjois-Savon maakunnallinen turvallisuussuunnitelma A:70 Pohjois-Savon oppilaitoksista valmistuneiden työllistymisestä ja alueellisesta sijoittumisesta (KESU-prosessin taustapaperi) A:71 Koulutustarjonnan tavoitteet Pohjois-Savon maakuntahallituksen esitys

66 Sarja B B:1 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma , toimin tasuunnitelma 1991 ja talousarvio 1991 B:2 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma , toimin tasuunnitelma 1992 ja talousarvio 1992 B:3 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1991 B:4 Pohjois-Savon lähiajan kehitysnäkymät 1991 B:5 Maakunnallisen kehittämisrahan seurantaraportti vuosilta B:6 Pohjois-Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1991 B:7 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma , toimin tasuunnitelma 1993 ja talousarvio 1993 B:8 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1992 B:9 Pohjois-Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1992 B:10 Maakuntien ja kuntien muuttuva asema eurooppa laisessa yh teydessä - vaikutuk sia Pohjois-Savoon B:11 Kuntayhtymäsuunnitelma , toimintasuunni telma 1994 ja talousarvio 1994 B:12 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1993 B:13 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 1993 B:14 Pohjois-Savon liiton kuntayhtymäsuunnitelma , toi min tasuunnitelma 1995 ja talousarvio 1995 B:15 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1994 B:16 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1994 B:17 Savon Liiton kuntayhtymäsuunnitelma , toimintasuunnitelma 1996 ja talousarvio 1996 B:18 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1995 B:19 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1995B:20 Savon Liiton toimintasuunnitelma 1997, talous-arvio 1997 ja talous suunnitelma B:21 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1996 B:22 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1996 B:23 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1996, B:24 Maakuntarahan seurantaraportti 1994 B:25 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1995 B:26 Maakunnallisen kehittämisrahaston seurantaraportti vuosilta B:27 Savon Liiton toimintasuunnitelma 1998, taloussuunnitelma , talousarvio 1998 B:28 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1997 B:29 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1997 B:30 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1997 B:31 Toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä talousarvio 1999 B:32 Pohjois-Savon kehitykseen vaikuttavat sektoripolitiikat ja aluekehityspolitiikka sekä alueen talousso-siaalinen tila B:33 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1998 B:34 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1998 B:35 Työvoimatarpeen ja ammatillisen koulutuksen kohtaaminen Pohjois-Savossa , Faktat ja visiot -loppuraportti B:36 Osaaminen ja koulutustarve Pohjois-Savon yrityksissä ja toimipaikoissa B:37 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1998 B:38 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2000 sekä taloussuun nitelma B:39 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1999 B:40 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 1999 B:41 Pohjois-Savon väliaikainen ammattikorkeakoulu kokeilusta vakinaiseksi ammattikorkeakouluksi B:42 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1999 B:43 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma 2001 sekä talousarvion 2001 puitteet B:44 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 2000 B:45 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2000 B:46 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 2000 B:47 Maakunnallisen kehittämisrahaston seurantaraportti vuosilta B:48 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2002 sekä taloussuunnitelma B:49 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2001 B:50 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 2001 B:51 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 2001 B:52 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2003 sekä taloussuunnitelma B:53 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2002 B:54 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2004 sekä taloussuunnitelma B:55 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2003 B:56 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2005 sekä taloussuunnitelma B:57 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2004 B:58 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2006 sekä taloussuunnitelma B:59 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU B:60 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2005 B:61 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2007 sekä taloussuunnitelma B:62 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunn. TOTSU B:63 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2006 B:64 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2008 sekä taloussuunnitelma B:65 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU B:66 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2007 B:67 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009 sekä taloussuunnitelma

67 B:68 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman toteuttamissuunnitelma TOTSU B:69 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 seurantaraportti syksy 2008 B:70 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2008 B:71 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2010 sekä taloussuunnitelma B:72 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma B:73 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2009 B:74 Pohjois-Savon maakuntaohjelma B:75 Maakuntaohjelman ympäristöselostus B:76 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2011 sekä taloussuunnitelma B:77 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU B:78 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2010 A:70 ISBN ISSN ISBN (pdf) A:71 ISBN ISSN ISBN (pdf) 66

68 67