Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu

Transkriptio

1 Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto Puh

2 Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus Pohjois-Savon väestökehitys ja -ennusteet Väestön rakenne Yliopisto Yliopistokoulutuksen kehityksestä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Opintojen kulku ja jatko-opinnot LÄHTEET LIITTEET

3 1 Raportin sisältökuvaus Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, rakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Raportin laajin osio koskee yliopistota. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on pääasiassa Itä-Suomen yliopisto. Joidenkin tietojen kohdalla tarkastelua on tehty myös kampuskohtaisesti, pääasiassa Joensuun ja Kuopion kampusten osalta. 3

4 2 Pohjois-Savon väestökehitys ja -ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2013 lopussa asukasta. Maakunnan väestömäärä kääntyi hitaaseen kasvuun vuonna Vuonna 2013 Väestökasvu oli suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Erityisen positiivista on maan sisäisen muuttoliikkeen kääntyminen positiiviseksi. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2020 noin asukasta (taulukko 1.) Tilastokeskuksen laatima väestöennuste on viime vuosien kehityksen valossa alimitoitettu. Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty asukkaan tavoite vuonna Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savon tulee korostaa, että väestökehitys on kolmen viime vuoden aikana ollut selvästi tilastokeskuksen laatimaa ennustetta parempaa (kuvio 1). Tätä viestiä tulee niin viranomaisten kuin oppilaitostenkin välittää ministeriöön. Pohjois-Savo on nyt yksi Suomen viidestä maan sisäistä muuttovoittoa saavista maakunnista. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma

5 Kuvio 1. Pohjois-Savon toteutunut väestökehitys suhteessa tilastokeskuksen ennusteeseen. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2013 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2815 henkilöä, joka on 274 vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2651 vuonna Ennuste aliarvioi mm. Kuopion ja yliarvioi reuna-alueiden kuntien 16-vuotiaiden määrää. Reuna-alueiden yliarvioon on vaikuttanut se, että ennuste on huomioinut tarvittavan työvoimamäärän suhteessa palvelutarpeen kysyntään. Taulukko vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteutunut kehitys Ennuste Pohjois-Savon maakunta Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä

6 2.2 Väestön rakenne Väestön rakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on koko maan tasolla (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 3,6 % korkeampi ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,6 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on koko maan tasolla. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko vuotta täyttänyt väestö asteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus) Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa. Vuonna 2012 Pohjois-Savossa osuus oli 9,2 %, kun se koko maassa oli 10,8. Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

7 Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET) Koko maa , , , ,8 Pohjois-Savo , , , ,2 Iisalmi , ,9 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9,2 Kaavi 26 12, , , ,5 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9, ,6 Kiuruvesi 94 12, , Kuopio , , , Lapinlahti , , , ,9 Leppävirta 71 9, ,8 65 9,6 62 9,8 Maaninka 19 7, ,1 24 9, Pielavesi 42 11, ,1 32 9,7 29 8,9 Rautalampi 25 10,9 21 9, , ,5 Rautavaara 26 19, , , ,2 Siilinjärvi 140 8, , , ,6 Sonkajärvi 36 10, , , ,3 Suonenjoki 73 13, , , ,9 Tervo 13 10,2 11 9, ,2 Tuusniemi 31 15, , , Varkaus , , ,2 Vesanto 27 18, , , ,1 Vieremä 40 11,6 33 9, , ,6 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

8 3 Yliopisto Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopistossa on noin opiskelijaa ja se työllistää lähes henkilöä. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Monialainen yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yliopistokoulutuksen kehityksestä Itä-Suomen opiskelijamääräkehitys vuosina on esitetty taulukossa 5. Vuodesta 2010 vuoteen 2013 opiskelijamäärä on kasvanut noin opiskelijalla. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet erityisesti lääketieteissä (ml. hammaslääketieteellinen), kasvatustieteissä, kauppatieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Taulukko 5. Itä-Suomen yliopiston opiskelijat opiskelumaakunnittain vuosina Kaikki tutkintoasteet. (Vipunen) Farmasia Pohjois-Savo Hammaslääketieteellinen Pohjois-Savo Humanistinen Pohjois-Karjala Kasvatustieteellinen Pohjois-Karjala Kauppatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Luonnontieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lääketieteellinen Pohjois-Savo Maatalous-metsätieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo 3 Oikeustieteellinen 64 Pohjois-Karjala 64 Psykologia Pohjois-Karjala Teologinen Pohjois-Karjala Terveystieteet Pohjois-Savo Yhteiskuntatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaikki yhteensä

9 Alemman korkeakoulututkinnon opiskelijamäärä on pudonnut tarkastelujaksolla noin 300 opiskelijalla. Suuren osan muutoksesta selittää yhteiskuntatieteiden opiskelijamäärien muutos. Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijamäärä on kasvanut tarkasteluvuosien aikana noin opiskelijalla. Opiskelijamäärien kasvua on tapahtunut etenkin yhteiskuntatieteissä, hammaslääketieteissä, terveystieteissä ja kauppatieteissä. Taulukko 6. Itä-Suomen yliopiston alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat aloittain ja opiskelumaakunnittain vuosina (Vipunen) Farmasia Pohjois-Savo Humanistinen Pohjois-Karjala Kasvatustieteellinen Pohjois-Karjala Kauppatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Luonnontieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Maatalous-metsätieteellinen Pohjois-Karjala Oikeustieteellinen 41 Pohjois-Karjala 41 Psykologia Pohjois-Karjala Teologinen Pohjois-Karjala Terveystieteet Pohjois-Savo Yhteiskuntatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaikki yhteensä Taulukko 7. Itä-Suomen yliopiston ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat aloittain ja opiskelumaakunnittain vuosina (Vipunen) Farmasia Pohjois-Savo Hammaslääketieteellinen Pohjois-Savo Humanistinen Pohjois-Karjala Kasvatustieteellinen Pohjois-Karjala Kauppatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Luonnontieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lääketieteellinen Pohjois-Savo Maatalous-metsätieteellinen Pohjois-Karjala Psykologia Pohjois-Karjala Teologinen Pohjois-Karjala Terveystieteet Pohjois-Savo Yhteiskuntatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaikki yhteensä

10 Lisensiaattitutkinnon opiskelijamäärä on pudonnut vuoden opiskelijasta 125 opiskelijaan tarkasteluvuosien aikana. Opiskelijamäärä on pudonnut etenkin terveystieteissä ja luonnontieteissä. Taulukko 8. Itä-Suomen yliopiston lisensiaattitutkinnon opiskelijat aloittain ja opiskelumaakunnittain vuosina (Vipunen) Farmasia Pohjois-Savo Humanistinen Pohjois-Karjala Kasvatustieteellinen Pohjois-Karjala Kauppatieteellinen Pohjois-Karjala 1 Pohjois-Savo Luonnontieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Maatalous-metsätieteellinen Pohjois-Karjala Oikeustieteellinen 1 Pohjois-Karjala 1 Psykologia Pohjois-Karjala Teologinen Pohjois-Karjala Terveystieteet Pohjois-Savo Yhteiskuntatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaikki yhteensä Tohtoritutkinto-opiskelijamäärät ovat kasvaneet noin 240 tarkasteluvuosien aikana. Kasvua on tapahtunut etenkin lääketieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Taulukko 9. Itä-Suomen yliopiston tohtoritutkinnon opiskelijat aloittain ja opiskelumaakunnittain vuosina (Vipunen) Farmasia Pohjois-Savo Hammaslääketieteellinen Pohjois-Savo Humanistinen Pohjois-Karjala Kasvatustieteellinen Pohjois-Karjala Kauppatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Luonnontieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lääketieteellinen Pohjois-Savo Maatalous-metsätieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo 3 Oikeustieteellinen 22 Pohjois-Karjala 22 Psykologia Pohjois-Karjala Teologinen Pohjois-Karjala Terveystieteet Pohjois-Savo Yhteiskuntatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaikki yhteensä

11 Kuten muillakin asteilla, myös erikoistumisopinnoissa näkyy lääketieteellisten opiskelijoiden kasvu (taulukko 10). Vuonna 2010 erikoislääkäriksi opiskelevien määrä oli noin 350 kun se oli vuonna 2013 noin 430. Taulukko 10. Itä-Suomen yliopiston muun asteen (erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri) opiskelijat aloittain ja opiskelumaakunnittain vuosina (Vipunen) Hammaslääketieteellinen 10 Pohjois-Savo 10 Lääketieteellinen Pohjois-Savo Kaikki yhteensä Itä-Suomen yliopistossa suoritetut tutkinnon ovat kasvaneet noin 140 vuodesta 2010 vuoteen 2012 (taulukko 11). Tutkintomäärät ovat kasvaneet mm. terveystieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Tutkintomäärät ovat puolittuneet metsätieteissä. Taulukko 11. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut tutkinnot opiskelumaakunnittain vuosina Kaikki tutkintoasteet. (Vipunen) Farmasia Pohjois-Savo Hammaslääketieteellinen Pohjois-Savo Humanistinen Pohjois-Karjala Kasvatustieteellinen Pohjois-Karjala Kauppatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Luonnontieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lääketieteellinen Pohjois-Savo Maatalous-metsätieteellinen Pohjois-Karjala Psykologia Pohjois-Karjala Teologinen Pohjois-Karjala Terveystieteet Pohjois-Savo Yhteiskuntatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaikki yhteensä Alempien korkeakoulututkintojen määrä on pudonnut, mutta vain 80 tutkinnolla. Tutkintomäärät ovat pudonneet erityisesti metsätieteissä ja humanistisilla aloilla. Terveystieteissä alemmat korkeakoulututkinnot ovat nousseet noin 40 tutkinnolla. 11

12 Taulukko 12. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot opiskelumaakunnittain vuosina (Vipunen) Farmasia Pohjois-Savo Humanistinen Pohjois-Karjala Kasvatustieteellinen Pohjois-Karjala Kauppatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Luonnontieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Maatalous-metsätieteellinen Pohjois-Karjala Psykologia Pohjois-Karjala Teologinen Pohjois-Karjala Terveystieteet Pohjois-Savo Yhteiskuntatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaikki yhteensä Ylempien korkeakoulututkintojen määrä on noussut noin 200 tarkasteluvuosien aikana. Tutkintomäärät ovat kasvaneet erityisesti luonnontieteissä, yhteiskuntatieteissä ja kasvatustieteissä. Myös muilla aloilla (pl. metsätieteellinen) tutkintomäärät ovat nousseet. Taulukko 13. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot opiskelumaakunnittain vuosina (Vipunen) Farmasia Pohjois-Savo Hammaslääketieteellinen Pohjois-Savo Humanistinen Pohjois-Karjala Kasvatustieteellinen Pohjois-Karjala Kauppatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Luonnontieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lääketieteellinen Pohjois-Savo Maatalous-metsätieteellinen Pohjois-Karjala Psykologia Pohjois-Karjala Teologinen Pohjois-Karjala Terveystieteet Pohjois-Savo Yhteiskuntatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaikki yhteensä Lisensiaatintutkinnot ovat olleet vuositasolla tutkinnon välillä (taulukko 14). Tohtoritutkintoja suoritettiin 107 vuonna Vuosina 2011 ja 2012 tutkintoja oli 150. Eniten tohtoritutkintoja on suoritettu 12

13 luonnontieteissä ja lääketieteissä. Erikoislääkäreiksi valmistuneiden määrä näyttää vakiintuneen noin 60 tutkintoon vuodessa (taulukko 16). Taulukko 14. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut lisensiaattitutkinnot opiskelumaakunnittain vuosina (Vipunen) Farmasia Pohjois-Savo Humanistinen Pohjois-Karjala Kasvatustieteellinen Pohjois-Karjala Kauppatieteellinen Pohjois-Savo Luonnontieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Psykologia Pohjois-Karjala Teologinen Pohjois-Karjala Terveystieteet Pohjois-Savo Yhteiskuntatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaikki yhteensä Taulukko 15. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut tohtoritutkinnot opiskelumaakunnittain vuosina (Vipunen) Farmasia Pohjois-Savo Humanistinen Pohjois-Karjala Kasvatustieteellinen Pohjois-Karjala Kauppatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Luonnontieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lääketieteellinen Pohjois-Savo Maatalous-metsätieteellinen Pohjois-Karjala Psykologia Pohjois-Karjala Teologinen Pohjois-Karjala Terveystieteet Pohjois-Savo Yhteiskuntatieteellinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaikki yhteensä Taulukko 16. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut muun asteen (erikoislääkäri) tutkinnot opiskelumaakunnittain vuosina (Vipunen) Lääketieteellinen Pohjois-Savo Kaikki yhteensä Itä-Suomen yliopiston hakijamäärät kasvoivat voimakkaasti vuosien 2010 ja 2013 välillä. Vuonna 2010 hakijoita oli noin 9 400, kun vuonna 2013 heitä oli noin Vuonna 2014 hakijoita oli noin

14 (taulukko 17). Filosofisessa tiedekunnassa suosituimpia koulutuksia ovat opettaja ja psykologia, joissa hakijamäärät ovat myös kasvaneet reilusti. Hakijamäärät ovat laskeneet puolestaan kielten opiskelussa, pl. venäjän kieli. Taulukko 17. Itä-Suomen yliopiston hakijatiedot ja hakijamäärä/aloituspaikka 2014 (Itä-Suomen yliopisto) 14

15 Luonnon- ja metsätieteiden tiedekunnissa hakijamäärä on kasvanut vuosien 2011 ja 2014 aikana noin 20 %. Hakijamäärät ovat kasvaneet mm. biologiassa, tietojenkäsittelytieteissä ja metsätieteissä. Hakijamäärä on pudonnut puolestaan kemistitutkijoiden koulutuksessa. Terveystieteissä hakijamäärä on noussut noin 43 % vuosien välillä. Hakijamäärä on kasvanut erittäin paljon ravitsemustieteissä. Vuonna 2010 hakijoita oli vain 376, kun vuonna 2014 hakijoita oli noin Myös muissa koulutuksissa hakijamäärät ovat kasvaneet, pl. biotieteet. Yhteiskunta- ja kauppatieteissä hakijamäärä on noussut noin 50 % vuosien aikana. Suosituin ala on ollut kauppatieteet, johon oli vuonna 2014 yhteensä noin hakijaa. 3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2009 valmistuneista oli päätoimisia työllisiä 58,1 % vuonna 2012 (taulukko 18). Koko maan keskiarvo oli hieman alhaisempi (57,7 %). Korkeimmat työllistymisasteet olivat Tampereen (69,9 %) ja Lappeenrannan (63,3 %) teknillisestä yliopistosta valmistuneilla. Työllisiä opiskelijoita Itä- Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneista oli 25,4 %. Työn ohessa opiskelevien osuus oli korkein Sibelius-Akatemiasta (34,6 %) ja Helsingin yliopistosta (30,5 %) valmistuneiden kohdalla, Taulukko 18. Eri yliopistoissa vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon maasta Yht. Lkm Aalto-yliopisto 57,9 % 24,9 % 3,3 % 2,4 % 0,5 % 4,3 % 6,7 % 1989 Helsingin yliopisto 51,8 % 30,5 % 6,6 % 2,3 % 0,8 % 4,2 % 3,7 % 2956 Itä-Suomen yliopisto 58,1 % 25,4 % 6,4 % 3,2 % 1,2 % 1,9 % 3,9 % 1292 Jyväskylän yliopisto 61,4 % 19,4 % 7,2 % 4,1 % 0,7 % 3,1 % 4,0 % 1437 Kuvataideakatemia 62,5 % 6,3 % 3,1 % 9,4 % 0,0 % 6,3 % 12,5 % 32 Lapin yliopisto 60,5 % 22,1 % 4,9 % 6,9 % 1,1 % 2,3 % 2,3 % 349 Lappeenrannan tekn. yliopisto 63,3 % 17,0 % 2,6 % 3,2 % 0,7 % 3,0 % 10,2 % 698 Oulun yliopisto 60,0 % 24,2 % 4,5 % 5,2 % 0,3 % 1,7 % 4,1 % 1414 Sibelius-Akatemia 46,7 % 34,6 % 4,4 % 2,2 % 0,0 % 4,4 % 7,7 % 182 Svenska handelshögskolan 53,8 % 17,2 % 1,8 % 0,6 % 0,0 % 7,1 % 19,5 % 169 Tampereen tekn. yliopisto 69,9 % 19,3 % 2,7 % 2,3 % 0,1 % 2,1 % 3,7 % 903 Tampereen yliopisto 56,5 % 25,9 % 6,3 % 3,8 % 1,1 % 3,2 % 3,2 % 1142 Teatterikorkeakoulu 50,0 % 14,8 % 5,6 % 20,4 % 0,0 % 3,7 % 5,6 % 54 Turun yliopisto 56,6 % 27,7 % 6,0 % 3,2 % 0,6 % 2,4 % 3,4 % 1559 Vaasan yliopisto 53,5 % 22,8 % 5,0 % 5,8 % 0,6 % 5,6 % 6,7 % 359 Åbo Akademi 55,6 % 23,4 % 5,1 % 2,4 % 1,4 % 3,2 % 8,9 % 495 Yhteensä 57,7 % 24,9 % 5,3 % 3,3 % 0,7 % 3,2 % 4,9 % Itä-Suomen yliopistosta aloittain parhaiten olivat työllistyneet kasvatustieteistä (76,2 %), psykologiasta (75 %) ja teologiasta (68,5 %) valmistuneet. Taulukossa 19 on mukana kaikki asteet, mikä selittää suurta opiskelevien osuutta. Tämä näkyy mm. lääketieteissä, luonnontieteissä ja yhteiskuntatieteissä. 15

16 Taulukko 19. Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). työllinen Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, opiskelija koululainen Työtön Eläkeläinen, sis. työttömyyseläk Muu tai keellä olevat tuntematon Muuttanut maasta Yht. Lkm Teologinen 68,5 % 13,0 % 14,8 % 0,0 % 0,0 % 3,7 % 0,0 % 54 Humanistinen 50,8 % 25,8 % 12,9 % 3,2 % 3,2 % 3,2 % 0,8 % 124 Kasvatustieteellinen 76,2 % 13,5 % 3,1 % 3,6 % 0,5 % 2,1 % 1,0 % 193 Yhteiskuntatieteell. 49,2 % 30,9 % 6,8 % 5,2 % 3,1 % 0,5 % 4,2 % 191 Psykologian 75,0 % 25,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 8 Terveystieteiden 65,7 % 22,6 % 2,2 % 3,6 % 1,5 % 1,5 % 2,9 % 137 Luonnontieteellinen 40,8 % 30,9 % 10,5 % 5,8 % 1,0 % 4,2 % 6,8 % 191 Maatalous-metsätiet. 41,5 % 14,6 % 4,9 % 7,3 % 0,0 % 2,4 % 29,3 % 41 Lääketieteellinen 60,2 % 33,3 % 3,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,8 % 216 Farmasian 65,0 % 24,8 % 5,1 % 0,7 % 0,0 % 1,5 % 2,9 % 137 Yhteensä 58,1 % 25,4 % 6,4 % 3,2 % 1,2 % 1,9 % 3,9 % Tarkasteltaessa valmistuneiden työllistymistä Kuopion kampuksen osalta, niin yli 60 % työllisten osuudet olivat farmasiassa, terveystieteissä, yhteiskuntatieteissä ja lääketieteissä. Taulukossa 20 on mukana kaikki asteet, joten työllisten opiskelijoiden osuudet ovat varsin korkeat. Taulukko 20. Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus) vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon maasta Yht. Lkm Yhteiskuntatieteell. 62,7 % 27,7 % 2,4 % 2,4 % 4,8 % 0,0 % 0,0 % 83 Terveystieteiden 63,2 % 24,0 % 2,4 % 4,0 % 1,6 % 1,6 % 3,2 % 125 Luonnontieteellinen 40,7 % 36,1 % 8,3 % 4,6 % 0,9 % 0,9 % 8,3 % 108 Lääketieteellinen 60,2 % 33,3 % 3,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,8 % 216 Farmasian 65,0 % 24,8 % 5,1 % 0,7 % 0,0 % 1,5 % 2,9 % 137 Yhteensä 58,9 % 29,6 % 4,3 % 1,9 % 1,0 % 0,7 % 3,4 % 669 Itä-Suomen yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla on tärkeää huomioida, että jatko-opiskelu on erittäin yleistä (taulukko 21). Tätä selittää yliopistotutkintouudistus. Uudistuksessa yliopistojen tutkinnoista tuli kaksiportaisia: opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Farmasian opinnot suorittaneiden korkeaa työllisten osuutta (66,3 %) selittää se, että 3-vuotinen farmaseutin tutkinto tarjoaa työelämäpätevyyden. Noin 25 % farmasiassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneesta jatkaa kuitenkin proviisorin opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto). 16

17 Taulukko 21. Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, alempi korkeakoulututkinto (Vipunen). työllinen Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, opiskelija koululainen Työtön Muu tai tuntematon Muuttanut maasta Yht. Lkm Teologinen 0,0 % 25,0 % 62,5 % 0,0 % 0,0 % 12,5 % 8 Humanistinen 16,3 % 44,2 % 32,6 % 0,0 % 2,3 % 4,7 % 43 Kasvatustieteellinen 58,3 % 29,2 % 8,3 % 1,4 % 1,4 % 1,4 % 72 Yhteiskuntatieteell. 2,7 % 64,9 % 24,3 % 5,4 % 0,0 % 0,0 % 37 Psykologian 0,0 % 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1 Terveystieteiden 14,3 % 66,7 % 9,5 % 0,0 % 0,0 % 4,8 % 21 Luonnontieteellinen 9,7 % 45,2 % 38,7 % 3,2 % 0,0 % 3,2 % 31 Maatalous-metsätiet. 25,0 % 50,0 % 25,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4 Farmasian 66,3 % 25,5 % 7,1 % 0,0 % 0,0 % 1,0 % 98 Yhteensä 38,7 % 38,7 % 17,8 % 1,3 % 0,6 % 2,2 % 315 Taulukko 22. Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus) vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, alempi korkeakoulututkinto (Vipunen). Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, työllinen opiskelija koululainen Työtön Muu tai tuntematon Muuttanut maasta Yht. Lkm Yhteiskuntatieteell. 9,1 % 63,6 % 18,2 % 9,1 % 0,0 % 0,0 % 11 Terveystieteiden 15,0 % 65,0 % 10,0 % 0,0 % 5,0 % 5,0 % 20 Luonnontieteellinen 13,3 % 66,7 % 20,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 15 Farmasian 66,3 % 25,5 % 7,1 % 0,0 % 1,0 % 0,0 % 98 Yhteensä 49,3 % 38,2 % 9,7 % 0,7 % 1,4 % 0,7 % 144 Itä-Suomen yliopistosta maisterintutkinnon suorittaneista yli 80 % työllistymisasteeseen pääsevät teologisesta, kasvatustieteellisestä ja psykologian aloilta valmistuneet (huom. alhainen psykologian tutkintomäärä). Terveystieteissä päätoimisia työllisiä oli noin 73 %. Opiskelijoiden osuus oli korkeinta lääketieteessä (47,2 %), luonnontieteessä (39 %) ja farmasiassa (29 %) (taulukko 23). Taulukko 23. Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, ylempi korkeakoulututkinto (Vipunen). Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön tuntematon maasta Yht. Lkm Teologinen 82,9 % 9,8 % 4,9 % 0,0 % 0,0 % 2,4 % 41 Humanistinen 66,7 % 18,1 % 2,8 % 5,6 % 4,2 % 1,4 % 72 Kasvatustieteellinen 87,1 % 3,4 % 0,0 % 5,2 % 0,0 % 2,6 % 116 Yhteiskuntatieteell. 61,4 % 22,7 % 3,0 % 5,3 % 1,5 % 0,8 % 132 Psykologian 83,3 % 16,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 6 Terveystieteiden 72,6 % 17,9 % 1,1 % 5,3 % 1,1 % 0,0 % 95 Luonnontieteellinen 37,0 % 39,0 % 6,0 % 6,0 % 0,0 % 6,0 % 100 Maatalous-metsätiet. 34,6 % 15,4 % 3,8 % 11,5 % 0,0 % 3,8 % 26 Lääketieteellinen 47,2 % 47,2 % 5,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 125 Farmasian 58,1 % 29,0 % 0,0 % 3,2 % 0,0 % 3,2 % 31 Yhteensä 62,0 % 24,2 % 3,1 % 4,3 % 0,8 % 1,9 %

18 Kuopion kampuksella vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuonna 2012 päätoimisesti työllisiä noin 56 % (taulukko 24). Korkeimmat työllisten osuudet oli yhteiskuntatieteistä (74,2 %) ja terveystieteistä (69 %) valmistuneilla. On huomioitava, että Kuopion kampuksella on aloja, joissa jatketaan opintoja ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen, mikä näkyy opiskelijoiden osuuksissa. Taulukko 24. Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus) vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, ylempi korkeakoulututkinto (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon maasta Yht. Lkm Yhteiskuntatieteell. 74,2 % 24,2 % 0,0 % 1,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 62 Terveystieteiden 69,0 % 20,2 % 1,2 % 6,0 % 1,2 % 0,0 % 2,4 % 84 Luonnontieteellinen 32,1 % 47,2 % 7,5 % 5,7 % 0,0 % 1,9 % 5,7 % 53 Lääketieteellinen 47,2 % 47,2 % 5,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 125 Farmasian 58,1 % 29,0 % 0,0 % 3,2 % 0,0 % 3,2 % 6,5 % 31 Yhteensä 55,8 % 35,2 % 3,4 % 2,8 % 0,3 % 0,6 % 2,0 % 355 Taulukko 25. Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, lisensiaattitutkinto (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon Yht. Lkm Teologinen 33,3 % 33,3 % 33,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3 Humanistinen 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 1 Kasvatustieteellinen 50,0 % 50,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2 Yhteiskuntatieteell. 66,7 % 33,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3 Psykologian 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1 Terveystieteiden 66,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 33,3 % 0,0 % 3 Luonnontieteellinen 28,6 % 28,6 % 14,3 % 14,3 % 14,3 % 0,0 % 7 Yhteensä 45,0 % 25,0 % 10,0 % 5,0 % 10,0 % 5,0 % 20 Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2009 tohtorin tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 71 % (taulukko 27). Luonnontieteissä ja lääketieteissä työllisten osuus oli noin 68 %. Em. aloilla tohtorin tutkinnon suorittaneita oli eniten vuonna Terveystieteiden tohtoreista työllisiä oli noin 89 %. Yhteiskuntatieteissä työllisten osuus oli noin 53 % ja edelleen opiskelevien osuus noin 21,1 %. 18

19 Taulukko 27. Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, tohtoritutkinto (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon maasta Yht. Lkm Teologinen 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2 Humanistinen 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 8 Kasvatustieteellinen 100,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3 Yhteiskuntatieteell. 52,6 % 21,1 % 0,0 % 5,3 % 21,1 % 0,0 % 0,0 % 19 Terveystieteiden 88,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 5,6 % 5,6 % 18 Luonnontieteellinen 67,9 % 7,5 % 1,9 % 5,7 % 1,9 % 1,9 % 13,2 % 53 Maatalous-metsätiet. 63,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 36,4 % 11 Lääketieteellinen 67,5 % 15,0 % 2,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 15,0 % 40 Farmasian 75,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 25,0 % 8 Yhteensä 71,0 % 8,6 % 1,2 % 2,5 % 3,1 % 1,2 % 12,3 % 162 Taulukko 28. Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus) vuonna 2009 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012, tohtoritutkinto (Vipunen). Eläkeläinen, Päätoiminen Päätoiminen Työllinen opiskelija, sis. työttömyyseläk Muu tai Muuttanut työllinen opiskelija koululainen Työtön keellä olevat tuntematon maasta Yht. Lkm Yhteiskuntatieteell. 44,4 % 11,1 % 0,0 % 0,0 % 44,4 % 0,0 % 0,0 % 9 Terveystieteiden 88,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 5,6 % 5,6 % 18 Luonnontieteellinen 63,9 % 8,3 % 2,8 % 5,6 % 2,8 % 0,0 % 16,7 % 36 Lääketieteellinen 67,5 % 15,0 % 2,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 15,0 % 40 Farmasian 75,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 25,0 % 8 Yhteensä 68,5 % 9,0 % 1,8 % 1,8 % 4,5 % 0,9 % 13,5 % 111 Itä-Suomen yliopistosta vuosina ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen ja työllistyneen yleisin toimiala oli (35,4 %). Seuraavaksi yleisin toimiala oli sosiaali- ja terveyspalvelut (26,3 %). Luonnontieteistä työllistytään koulutuksen sekä informaation ja viestinnän toimialoille (taulukko 29). Metsätieteistä valmistuneet työllistyvät eniten alkutuotannon toimialalla (noin 35 %). Yhteiskuntatieteistä työllistytään pääasiassa julkiseen hallintoon, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä koulutuksen toimialalle. Kauppatieteissä on yleisintä työllistyminen kaupan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloille (16,6 %). Sosiaali- ja terveystieteistä valmistuneet työllistyvät luonnollisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Farmasiasta valmistuneiden kohdalla noin 67 % on työllistynyt kaupan alalle (apteekit). Yli puolet (57,8 %) humanistiselta alalta valmistuneista on työllistynyt koulutuksen alalle. Kasvatustieteissä osuus on lähes 90 %. Teologiasta valmistuneet työllistyvät erityisesti muuhun palvelutoimintaan (seurakunnat ym.) ja psykologiasta valmistuneet terveys- ja sosiaalipalveluihin. 19

20 Taulukko 29. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden ja työllisten toimiala aloittain (ylempi korkeakoulututkinto) (Tilastokeskus). Toimialat B D Sähkö-, yhteensä A Maatalous Kaivostoiminta C Teollisuus kaasu E Vesihuolto, viemäri F G Tukku- ja Rakentaminen vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemisto iminta J Informaatio ja viestinta M K Rahoitusja L vakuutustoi Kiinteistöalan minta toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallintoja O Julkinen tukipalvelut hallinto ja Q Terveys- ja oiminta maanpuollustus P Koulutus sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys U Kansainvälisten organisaatioiden S Muu ja toimielinten palvelutoiminta toiminta Yhteensä UEF ,4 0,0 1,9 0,1 0,1 0,2 4,8 0,8 0,4 4,1 1,2 0,2 4,5 4,5 8,6 35,4 26,3 1,0 3,7 0,0 0,8 1 Luonnonvara-ala ,1 0,1 5,9 0,2 0,1 0,4 4,8 1,6 0,4 15,3 0,7 0,0 9,8 4,0 4,5 38,9 3,5 1,1 1,0 0,0 1,6 87 Luonnontieteellinen 859 1,0 0,0 5,8 0,1 0,1 0,5 3,7 1,6 0,5 16,1 0,7 0,0 10,0 4,1 4,8 44,1 3,7 0,9 0,6 0,0 1,6 88 Maatalous-metsätiet ,9 0,7 6,6 0,7 0,0 0,0 11,2 1,3 0,0 11,2 0,7 0,0 8,6 3,3 3,3 9,2 2,0 2,0 3,3 0,0 1,3 3 Kaupan ja hallinnon ala 997 0,4 0,1 2,2 0,1 0,2 0,5 4,8 1,4 0,8 3,0 5,4 0,3 5,7 4,2 28,8 16,3 20,2 1,1 3,5 0,1 0,8 82 Yhteiskuntatieteell ,5 0,0 0,6 0,0 0,1 0,3 1,8 1,4 0,6 2,3 2,5 0,0 4,3 2,9 33,6 17,9 25,1 1,0 4,2 0,1 0,8 86 Kauppatieteellinen 205 0,0 0,5 8,3 0,5 0,5 1,5 16,6 1,5 1,5 5,9 16,6 1,5 11,2 9,3 10,2 10,2 1,0 1,5 1,0 0,0 1,0 5 Sosiaali- ja terveysala ,2 0,0 0,8 0,0 0,0 0,1 8,1 0,3 0,4 0,7 0,1 0,0 2,1 7,7 3,9 10,2 64,0 0,2 0,7 0,0 0,4 84 Terveystieteiden 596 0,5 0,0 0,5 0,0 0,0 0,2 0,8 0,8 1,2 2,0 0,0 0,0 5,4 2,2 7,9 24,3 50,8 0,5 1,8 0,0 1,0 90 Lääketieteellinen 865 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 11,4 1,5 1,3 85,2 0,1 0,0 0,0 0,0 93 Farmasian 192 0,5 0,0 4,7 0,0 0,0 0,0 66,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 8,3 2,6 6,8 9,4 0,0 0,0 0,0 0,0 7 Humanistinen ja opetusala ,4 0,0 0,5 0,1 0,0 0,1 1,4 0,5 0,2 1,4 0,2 0,3 2,8 1,9 3,5 69,5 6,3 1,6 8,4 0,1 0,8 75 Teologinen 193 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 0,5 1,0 2,1 26,4 4,1 0,5 64,2 0,0 0,5 76 Humanistinen 481 0,8 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 3,5 1,7 0,4 4,2 0,4 1,0 7,9 3,7 6,7 57,8 2,7 4,2 1,9 0,2 1,9 80 Kasvatustieteellinen 935 0,2 0,0 0,3 0,1 0,0 0,1 0,7 0,1 0,1 0,2 0,2 0,0 0,5 1,0 1,3 88,4 4,9 0,5 0,7 0,0 0,4 83 Psykologian 63 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,8 4,8 17,5 9,5 61,9 0,0 1,6 0,0 0,0 Taulukko 30. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden ja työllisten toimiala aloittain (tohtoritutkinto) (Tilastokeskus). X Toimiala tuntematon M K Rahoitus- Ammatillinen, O Julkinen Q Terveys- I Majoitus- ja J ja L tieteellinen ja N Hallinto- ja hallinto ja ja R Taiteet, S Muu Toimialat B G Tukku- ja ravitsemisto Informaatio vakuutustoi Kiinteistöalan tekninen tukipalvelutoi maanpuollu sosiaalipalv viihde ja palvelutoimi X Toimiala yhteensä A Maatalous Kaivostoiminta C Teollisuus vähittäiskauppa iminta ja viestinta minta toiminta toiminta minta stus P Koulutus elut virkistys nta tuntematon Yhteensä 577 0,52 0,17 3,81 1,04 0,17 1,56 0,87 0,17 11,61 1,39 4,85 49,05 20,45 0,87 1,73 1,73 1 Luonnonvara-ala 209 1,44 0,48 6,70 0,48 0,00 2,87 1,91 0,48 22,49 0,96 2,39 49,76 5,74 0,96 0,96 2,39 87 Luonnontieteellinen 178 1,12 0,56 6,74 0,56 0,00 2,81 2,25 0,56 20,79 1,12 2,25 50,56 6,74 1,12 0,56 2,25 88 Maatalous-metsätiet. 31 3,23 0,00 6,45 0,00 0,00 3,23 0,00 0,00 32,26 0,00 3,23 45,16 0,00 0,00 3,23 3,23 3 Kaupan ja hallinnon ala 62 0,00 0,00 0,00 1,61 0,00 3,23 1,61 0,00 9,68 0,00 16,13 58,06 8,06 0,00 0,00 1,61 82 Yhteiskuntatieteell. 53 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3,77 1,89 0,00 11,32 0,00 16,98 54,72 9,43 0,00 0,00 1,89 86 Kauppatieteellinen 9 5 Sosiaali- ja terveysala 228 0,00 0,00 3,51 1,75 0,00 0,44 0,00 0,00 5,70 2,19 3,51 38,16 42,54 0,44 0,88 0,88 84 Terveystieteiden 59 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,47 0,00 5,08 57,63 28,81 0,00 0,00 0,00 90 Lääketieteellinen 125 0,00 0,00 0,80 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4,00 2,40 1,60 25,60 63,20 0,80 0,80 0,80 93 Farmasian 44 0,00 0,00 15,91 9,09 0,00 2,27 0,00 0,00 6,82 4,55 6,82 47,73 2,27 0,00 2,27 2,27 7 Humanistinen ja opetusala 78 0,00 0,00 0,00 0,00 1,28 0,00 0,00 0,00 1,28 1,28 6,41 71,79 5,13 2,56 7,69 2,56 75 Teologinen 10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 10,00 0,00 0,00 30,00 0,00 10,00 50,00 0,00 76 Humanistinen 35 0,00 0,00 0,00 0,00 2,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,57 77,14 0,00 2,86 2,86 5,71 80 Kasvatustieteellinen 24 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,33 87,50 4,17 0,00 0,00 0,00 83 Psykologian 9 20

21 Tohtoritutkinnon suorittaneista ja työllisistä noin puolet on työllistynyt koulutuksen toimialalle (taulukko 30). Luonnontieteissä 50 % valmistuneista on työllistynyt koulutukseen ja 22,5 % tieteellisen toiminnan toimialalle. Metsätieteissä %-osuudet ovat samansuuntaiset. Yhteiskuntatieteistä tohtoritutkinnon suorittaneista 55 % on työllistynyt koulutuksen ja 17 % julkisen hallinnon toimialoille. Sosiaali- ja terveystieteistä työllistytään erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin ja koulutuksen toimialalle. Farmasiassa tohtoritutkinnon suorittaneista noin 16 % on työllistynyt teollisuuteen. 3.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Itä-Suomen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista (6 150) noin 23 % asui Pohjois-Savossa vuonna 2012 (taulukko 31). Muita suosittuja asuinmaakuntia olivat Uusimaa (1 261 henk.), Pohjois-Karjala (1 191 henk.) ja Etelä-Savo (366 henk). Luonnontieteissä 30,3 % tutkinnon suorittaneista ( 1 239) asui Pohjois-Savossa. Luonnontieteiden suurin alalta, tietojenkäsittelytieteestä, noin 38 % asui Pohjois-Savossa. Uudellamaalla asui 75 henkilöä ja Pohjois- Karjalassa 68 henkilöä. Metsätieteistä valmistuneilla selvästi yleisin asuinmaakunta on Pohjois-Karjala. Biotieteiden 185 valmistuneesta noin 60 % asui Pohjois-Savossa. Kauppa- ja yhteiskuntatieteiden valmistuneesta noin 24 % asui Pohjois-Savossa. Lukumääräisesti eniten kyseisiltä tieteenaloilta valmistuneista asui Uudellamaalla. Sosiaalitieteiden 507 valmistuneesta 28 % asui Pohjois-Savossa. Muita suosittuja asuinmaakuntia olivat niin ikään Pohjois-Karjala ja Uusimaa. 21

22 Taulukko 31. Itä-Suomen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden asuinmaakunta vuonna 2012 (Tilastokeskus). Ylempi korkeakouluaste Tutk. yhteensä UUSIMAA VARSINAIS- KANT A- SUOMI SAT AKUNT A HÄME PIRKAN MAA PÄIJÄT - HÄME KYMEN ETELÄ- LAAKSO KARJALA ETELÄ- SAVO POHJOIS- SAVO POHJOIS- SAVO % POHJOIS- KARJALA KESKI- SUOMI ETELÄ- POHJAN POHJANMAA MAA KESKI- POHJOIS- POHJANMAA POHJANMAA KAINUU LAPPI Tutkinnot yhteensä , Luonnonvara-ala , FM, matematiikka , FM, tilastotiede (luonnont.) , FM, tietojenkäsittelytiede , FM, fysiikka , FM, kemia , FM, maantiede , FM, biologia , FM, biotieteet, biokemia , FM, ympäristötiede , MMM, metsätalous , Kaupan ja hallinnon ala , KTM, liiketaloustieteet , KTM, yhteiskuntatieteet , YTM, taloustieteet , YTM, sosiaalitieteet , YTM, psykologia , YTM, filosofia , YTM, tilastotiede , YTM, alue- ja ympäristötieteet , HTM, hallintotieteet , HTM, alue- ja ympäristötieteet , Sosiaali- ja terveysala , Lääketieteen lisensiaatti , Proviisori , Terveystieteiden maisteri , Erikoislääkäri , Humanistinen ja opetusala , KM, luokanopettaja , KM, erityisopettaja , KM, kotitalousopettaja , KM, käsityönopettaja , KM, perusk.,lukion opinto-ohj , KM, kasvatustiede , KM, aikuiskasvatus , KM, erityispedagogiikka , KM, varhaiskasvatus , KM, tekst.työ,tekn.työ, kotit , FM, suomen kieli , FM, ruotsin kieli , FM, englannin kieli , FM, saksan kieli , FM, venäjän kieli , FM, englannin käänt., tulkk , FM, saksan käänt., tulkk , FM, venäjän käänt., tulkk , FM, historia , FM, kirjallisuuden tutkimus , FM, kulttuurien tutkimus , FM, kielentutkimus , Teol. maist , Psykologian maisteri ,

23 Liiketaloustieteistä valmistuneista yli kolmasosa asui Uudellamaalla, ja noin neljäsosa Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hallintotieteiden 186 valmistuneesta vain noin 12 % asui Pohjois-Savossa. Yleisin asuinmaakunta oli Uusimaa. Terveys- ja lääketieteiden tutkinnon suorittaneista 31,5 % asui Pohjois-Savossa. Toiseksi yleisin asuinmaakunta oli Uusimaa (354 henk). Terveystieteiden 666 maisterista neljäsosa asui Pohjois-Savossa. Yleisin asuinmaakunta oli Uusimaa. Humanistiselta ja kasvatustieteiden aloilta valmistuneista noin 11 % asui Pohjois-Savossa. Muihin tieteenaloihin verrattuna kyseisiltä aloilta valmistuneet ovat levittäytyneet tasaisimmin asumaan eri maakuntiin. Yleisimmät asuinmaakunnat olivat Pohjois-Karjala (490 henk.) ja Uusimaa (370 henk). Luokanopettajiksi valmistuneita asui eniten Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa. Myös lukuisissa muissa maakunnissa heitä asui varsin tasaisesti. 3.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot Vuonna 2007 Itä-Suomen yliopistossa aloitti noin uutta opiskelijaa, joiden tavoitteena oli maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) (taulukko 32). Viidessä vuodessa maisterin tutkinnon oli suorittanut 21,7 % aloittaneesta. Osuus on suurempi kuin koko maassa keskimäärin (18,7 %). Suurista yliopistoista vain Jyväskylän yliopistolla viiden vuoden läpäisyaste oli korkeampi (25,3 %). Taulukko 32. Vuonna 2007 uusien opiskelijoiden maisterin tutkintoon (ylempi korkeakoulututkinto) tähtäävien opintojen läpäisy eri yliopistoissa (Vipunen). Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta 4 vuotta 4,5 vuotta 5 vuotta 5,5 vuotta Aloittaneet 2007 lkm Aalto-yliopisto 6,40 % 7,30 % 9,10 % 11,00 % 14,30 % 17,10 % Helsingin yliopisto 4,40 % 5,40 % 6,90 % 8,00 % 12,00 % 15,60 % Itä-Suomen yliopisto 6,10 % 7,60 % 11,10 % 13,40 % 21,70 % 25,40 % Jyväskylän yliopisto 11,20 % 13,30 % 16,40 % 19,30 % 25,30 % 29,70 % Kuvataideakatemia 38,50 % 53,80 % 61,50 % 61,50 % 61,50 % 69,20 % 39 Lapin yliopisto 4,90 % 7,00 % 9,70 % 12,40 % 21,10 % 26,00 % 531 Lappeenrannan tekn. yliopisto 15,50 % 19,80 % 22,60 % 25,40 % 29,00 % 33,20 % 678 Oulun yliopisto 3,50 % 4,50 % 7,50 % 9,80 % 16,60 % 21,20 % Sibelius-Akatemia 9,30 % 9,30 % 14,80 % 18,50 % 24,10 % 27,80 % 162 Svenska handelshögskolan 14,40 % 17,80 % 22,00 % 25,40 % 31,40 % 37,30 % 354 Tampereen tekn. yliopisto 2,70 % 4,50 % 6,20 % 8,70 % 11,70 % 10,80 % Tampereen yliopisto 6,90 % 8,40 % 11,20 % 14,10 % 20,40 % 24,00 % Teatterikorkeakoulu 33,30 % 33,30 % 46,70 % 53,30 % 73,30 % 80,00 % 45 Turun yliopisto 6,00 % 7,90 % 10,10 % 11,60 % 18,40 % 22,20 % Vaasan yliopisto 9,00 % 10,90 % 14,20 % 16,60 % 24,60 % 30,20 % 615 Åbo Akademi 5,30 % 6,30 % 7,70 % 9,70 % 15,00 % 18,40 % 603 Yhteensä 6,70 % 8,30 % 10,80 % 13,00 % 18,70 % 22,20 %

24 Eri tieteenaloilla läpäisy vaihtelee voimakkaasti (taulukko 33). Luonnontieteiden 450 aloittaneesta noin 11 % oli suorittanut maisterintutkinnon viidessä vuodessa. Yhteiskuntatieteissä viiden vuoden läpäisyaste oli 18,6 %. Kasvatustieteissä viiden vuoden läpäisy oli puolestaan 46,7 %. Taulukko 33. Vuonna 2007 uusien opiskelijoiden maisterin tutkintoon tähtäävien opintojen läpäisy Itä-Suomen yliopistossa* aloittain (Vipunen). Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta 4 vuotta 4,5 vuotta 5 vuotta 5,5 vuotta Aloittaneet 2007 lkm Itä-Suomen yliopisto 6,10 % 7,60 % 11,10 % 13,40 % 21,70 % 25,40 % Humanistinen 1,40 % 1,40 % 1,40 % 2,70 % 8,20 % 9,60 % 219 Kasvatustieteellinen 9,80 % 10,90 % 17,40 % 22,80 % 46,70 % 53,90 % 267 Kauppatieteellinen 5,10 % 7,70 % 10,30 % 12,80 % 20,50 % 26,30 % 114 Luonnontieteellinen 2,60 % 3,90 % 5,30 % 6,60 % 11,20 % 13,30 % 450 Lääketieteellinen 2,90 % 2,90 % 105 Maatalous-metsätiet. 4,50 % 4,50 % 4,50 % 4,50 % 9,10 % 9,10 % 66 Psykologian 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 40,00 % 40,00 % 15 Teologinen 15,00 % 15,00 % 20,00 % 20,00 % 30,00 % 30,00 % 60 Terveystieteiden 18,90 % 22,60 % 35,80 % 41,50 % 49,10 % 54,70 % 159 Yhteiskuntatieteell. 6,20 % 8,80 % 11,50 % 12,40 % 18,60 % 22,70 % 330 *Vanhat tilastot on yhdistetty takautuvasti, eli Kuopion, Joensuun ja Savonlinnan kampukset yhdistetty Itä-Suomen yliopistoksi (Vipunen). Itä-Suomen yliopistossa vuosina alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 53 % oli tavoitteena korkeampi tutkinto (taulukko 34). Kauppatieteissä ja metsätieteissä korkeampaa tutkinto tavoitteli yli 80 % alemman korkeakoulututkinnon suorittaneesta. Monilla muillakin aloilla %- osuudet vaihtelevat 70 % molemmin puolin. Humanistisessa ja farmasian koulutuksessa %-osuus on alhainen, koska kandintutkinto tarjoaa jo työelämäpätevyyden. Taulukko 34. Itä-Suomen yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko-opinnot; tavoitteena korkeampi kuin suoritettu tutkinto (Tilastokeskus). Alempi korkeakouluaste 1 Tutkinnot Luonnonva yhteensä ra-ala 87 Luonnontieteel linen 88 3 Kaupan Maatalous-jmetsätiet. hallinnon ala 82 Yhteiskun tatieteell. 86 Kauppatie teellinen 5 Sosiaalija terveysala 84 Terveystie teiden 7 93 Farmasian Humanisti nen ja opetusala 75 Teologinen Humanisti nen Kasvatustie teellinen 83 Psykologian Tutkinnon suorittaneita yhteensä Joista opiskelijoita 63,1 84,0 82,6 90,9 84,2 82,1 91,2 43,7 79,7 32,1 59,9 89,7 83,9 45,1 83,3 Tavoite:korkeampi tutkinto kuin suoritettu tutkinto 53,0 71,4 69,4 81,8 75,8 73,8 82,5 35,1 73,6 22,7 48,8 76,9 68,5 36,2 70,8 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 9,6 % oli tavoitteena korkeampi tutkinto. Näin on erityisesti lääketieteissä (26,7 %) ja sosiaali- ja terveysalalla (16,8 %). Yli 10 % jatko-opiskelijoiden osuuteen pääsevät myös luonnontieteistä, metsätieteistä ja luonnonvara-alalta valmistuneet. Taulukko 35. Itä-Suomen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko-opinnot; tavoitteena korkeampi kuin suoritettu tutkinto (Tilastokeskus). Ylempi korkeakouluaste Tutkinnot yhteensä 87 Luonnontie teellinen 1 Luonnonvaraala 88 Maatalousmetsätiet. 3 Kaupan ja hallinnon ala 82 Yhteiskunt atieteell. 86 Kauppatiet eellinen 5 Sosiaalija terveysala 84 Terveystie teiden 90 Lääketie 93 teellinen Farmasian 7 Humanisti nen ja opetusala 75 Teologin en 76 Humanis tinen 80 Kasvatusti eteellinen 83 Psykologia n Tutkinnon suorittaneita yhteensä Joista opiskelijoita 19,8 26,8 27,6 22,6 16,9 17,0 16,6 25,0 16,3 32,4 22,2 12,3 17,8 16,8 8,0 20,0 Tavoite:korkeampi tutkinto kuin suoritettu tutkinto 9,6 14,2 14,9 10,6 5,8 6,8 2,1 16,8 7,2 26,7 5,6 2,5 3,6 3,8 1,3 6,2 24