MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Ensimmäinen maksatushakemus 1.1.21-31.1.21 1.2.211 Lauri Kuosmanen Marjo Kurki Päivi Lepistö 1
Tiivistelmä Mielen avain -kehittämishanke sai myönteisen päätöksen valtionavustuksesta maaliskuussa 21. Myönnetty avustus oli 65 % haetusta ja hankesuunnitelmaa sopeutettiin toukokuussa 21. Elokuussa 21 saatiin lopullinen päätös valtionavustuksen määrästä. Tämän jälkeen osahankkeet pääsivät rekrytoimaan henkilöstöä ja toiminta pääsi lopullisesti käyntiin. Vaikka siunausta valtionavustuksesta ei ollut tullut, hanke halusi turvata käynnistymisen jo keväällä 21. Järjestimme avausseminaarin toukokuussa ja läpimurtotyöskentely osahankkeiden aktiivisille fasilitaattoreille oli alkanut jo maaliskuussa 21. Vantaan kaupungin terveyspalvelut oli ottanut hankkeen hallinnoitavakseen heti vuoden 21 alusta. Käynnistyminen oli osin hidasta, johtuen rekrytointiongelmista, työtilojen hankkimisesta ja muista käytännön vaikeuksista kunnissa ja muissa organisaatioissa. Hanke joutuu aina raivaamaan paikkansa osaksi pysyvää toimintaa. Vuoden 21 loppuun mennessä suurin osa osahankkeista oli saanut tarvitsemansa työntekijät ja toiminta oli käynnissä. Vuosi 211 on kiihkeän toiminnan aikaa jota jatketaan syksyyn 212. Tuolloin Mielen avaimen parhaat palat siirtyvät osaksi kuntien pysyvää toimintaa ja jättävät jälkensä Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalveluverkostoon. 2
Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke...4 1.1 Mielen avain -hankkeen tausta...4 1.2 Päätös Mielen avain -hankkeen rahoituksesta...5 2. Mielen avain -hankkeen käynnistyminen...5 2.1 Hallinnon organisoituminen...5 2.2 Kehittämishankkeen ohjausryhmät...6 2.3 Osahankkeiden toiminnan käynnistyminen...7 3. Mielen avain -hankkeen tavoitteet...7 3.1 Päätavoitteet...7 3.2 Osahankkeiden tavoitteet...7 4. Mielen avain -hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi...1 4.1 Päätavoitteiden toteutumisen arviointi...1 4.2 Osahankkeiden tavoitteiden toteutumisen arviointi...1 4.3 Hyviä käytäntöjä edistävät ja estävät tekijät...12 5. Mielen avain -hankkeen rahoituksen käyttö ja tuotokset...13 5.1 Kehittämisohjelman kokonaiskustannukset seuranta-aikana...13 5.2 Osahankkeiden henkilöstö seuranta-aikana...13 5.3 Asiantuntijapalvelujen käyttö seuranta-aikana...13 5.4 Matkat seuranta-aikana...14 5.5 Julkaisut ja näkyvyys seuranta-aikana...15 6. Johtopäätökset...15 Liitteet 3
1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke 1.1 Mielen avain -hankkeen tausta Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke, Mielen avain -hanke, on maantieteellisesti ja sisällöllisesti laaja-alainen hanke. Mielen avain -hankealueella on 37 kuntaa, jotka muodostavat 13 osahanketta (Taulukko 1). Hanke-alueella on maan suurimpia kaupunkeja (Helsinki ja Vantaa) sekä useita Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan pieniä kaupunkeja ja maaseutukuntia. Lisäksi hankealueella on toteutettu lähiaikoina useita kuntaliitoksia (Uusi Kouvola, Raasepori) ja uusia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisalueita (LOST sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue, EKSOTE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä), jotka osaltaan vaikuttavat sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiatyön tarpeeseen että palvelurakenteiden kehittämiseen. Taulukko 1. Mielen avain -hankkeen osahankkeet ja hankekunnat ja -toimijat. Uusimaa Osahanke Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä - hanke Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon hanke - KOHO Huoli haltuun -hanke Elämä haltuun -projekti MOSAIK -hanke Sauma - saumattomat, matalankynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut -hanke MIEPÄS -hanke Keski-Uudenmaan kehittämisverkosto -hanke Vaikuttavuutta liittymäpintaosaamisesta Valo - hanke Kymenlaakso Osahanke Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke Mietippä Etelä-Karjala Osahanke Kannatellen -hanke Hankekunnat ja muut toimijat (hallinnoiva kunta kursivoitu) Vantaa Helsinki LOST -alue: Lohja, Siuntio, Karjalohja, Inkoo ja Karviainen: Karkkila, Nummi-Pusula, Vihti, HUS (Lohjan sairaanhoitoalue) Kirkkonummi, HUS Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola Raasepori, Hanko Kerava, A-klinikka, Keravan hoitokoti ja mielenterveysyksikkö Hyvinkää Sosiaalitaito, Hyvinkää, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula HUS Hyks aikuis- ja nuorisopsykiatria Hankekunnat ja muut toimijat Uusi Kouvola, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Hamina, Kotka, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti, A- klinikkasäätiön Kymen A-klinikkatoimi Hankekunnat ja muut toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala 4
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen haasteet ovat hankealueella moninaisia alueen heterogeenisuuden vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän tilastoja indikaattoripankin SOTKAnetin KASTE -ohjelman seurantaindikaattorien mukaan hankealueen keskeisimmät haasteet ovat alkoholijuomien kokonaiskulutus, pitkäaikaistyöttömyys, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden nuorten suuri osuus ikäluokasta. Hankealueen suurten kaupunkien haasteena on nuorten ja työikäisten masennus. Hankealueen itäisissä osissa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, on puutteita pysyvistä ja ympärivuorokautisista päivystysluonteisista mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä monimuotoisemmasta avohoidosta. 1.2 Päätös Mielen avain -hankkeen rahoituksesta Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke haki valtionavustusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä 11 483 115 euroa ja sitä myönnettiin 7 5 euroa eli 65 % haetusta. Kaikki hankkeessa mukana olevat osahankkeet (n = 13) tekivät omat sopeuttamissuunnitelmansa, joiden perusteella valmistui 31.5.21 hankkeen yhteinen sopeutettu suunnitelma. Menoja leikattiin tasaisesti kaikista menokohdista, jolloin päädyttiin siihen, että hankeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 9 951 61 euroa. Henkilöstömenot muodostavat 8 % hankkeen kokonaismenoista. Sopeutetussa suunnitelmassa hankkeen henkilöstömäärä väheni noin 2 hengellä, mikä vähensi kaikkia muitakin menoja. Osahankkeiden henkilöstömenoja karsittiin hankkeen aloittamis- ja lopettamisajankohtia muuttamalla. Hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät ovat varanneet hanketta varten yhteensä 1 875 euroa. Mielen avain -hanke toteutetaan vuosina 21-212. Vuoden 21 valtionavustuksen määräraha 2 6 on käytettävä vuoden 211 lokakuun loppuun mennessä ja vuoden 211 määräraha 4 9 euroa vuoden 212 lokakuun loppuun mennessä. Valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella Lounais-Suomen aluehallintovirastolle tehdyn maksatushakemuksen pohjalta. Valtionavustus voidaan maksaa kalenterivuosittain enintään kahdessa erässä. Hanke ei saa muuta julkista rahoitusta. 2. Mielen avain -hankkeen käynnistyminen 2.1 Hallinnon organisoituminen Mielen avain -hankkeen hallinnollisesta koordinaatiosta vastaa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Hankeorganisaation rekrytointi aloitettiin keväällä 21 ja hankeorganisaatio on aloitti elokuussa 21. Tätä ennen hankkeen organisoitumisesta vastasi Lauri Kuosmanen 1.1.21 alkaen. Kuosmanen nimitettiin hankejohtajaksi 1.5.21. Hankkeen organisaatioon palkattiin hankekoordinaattori (15.7.21 alkaen) ja hankesuunnittelija (1.8.21 alkaen). Hankeorganisaatio vastaa kehittämishankkeen tavoitteiden ja tulosten seurannasta, osahankkeiden sopimusten ja talouden seurannasta, osahankkeiden ohjauksesta, koulutus- ja arviointisuunnitelman toteuttamisesta. 5
Syyskaudella 21 hankeorganisaatio toteutti hankkeen käynnistymiseen ja organisoitumiseen liittyviä toimenpiteitä. Hankkeen nimeksi valittiin Mielen avain. Mielen avain -hankkeelle suunniteltiin ja toteutettiin logo, kotisivut ja Facebook -ryhmä sekä posteri ja esite. Hankkeen arvot laadittiin ja esiteltiin osahankkeille. Hankkeen talousohjeet laadittiin ja käytiin läpi osahankkeiden kanssa. Osahankkeille esiteltiin hankekortti, jonka avulla kerätään tietoa osahankkeiden prosesseiden etenemisestä. Kuntasopimukset on tehty ja lähetetty allekirjoitettavaksi kuntiin. Hankeorganisaatio toteutti kuntavierailut jokaiseen 13 osahankkeen. Tapaamisissa käytiin läpi sopeutettu hankesuunnitelma ja rahoituslaskelma sekä osahankkeen sen hetkinen tilanne. 2.2 Kehittämishankkeen ohjausryhmät Mielen avain -hankkeen toimintaa ohjaavat ja valvovat Etelä-Suomen aluejohtoryhmä (Liite 1) ja Mielen avain -hankkeen laajennettu projektiryhmä ja projektiryhmä sekä asiantuntijaryhmät arviointityöryhmä ja koulutustyöryhmä (Liite 2). Seuranta-aikana laajennettu projektiryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja projektiryhmä viisi kertaa. Mielen avain -hankkeen organisaatio on kuvattu taulukko 1:ssä. Taulukko 2. Mielen avain -hankkeen organisaatio. Sosiaali- ja terveysministeriö Länsi-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluejohtoryhmä Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdehankkeiden ohjausryhmä Asiantuntijaryhmät koulutustyöryhmä arviointityöryhmä Mielen avain -kehittämishanke Laajennettu projektiryhmä Projektiryhmä Osahankkeet Osahankkeiden ohjausryhmät 6
2.3 Osahankkeiden toiminnan käynnistyminen Kaikkien osahankkeiden toiminta käynnistyi seuranta-aikana. Isot hankkeet (VALO -hanke, Vantaalaisen Hyvä mieli, Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä) aloittivat toimintansa alkuvuodesta ja pienemmät hankkeet aloittivat valtionavustuspäätöksen jälkeen syksyllä 21. Seuranta-aikana kaikissa osahankkeissa keskeistä oli henkilöstön rekrytointi. Lähes kaikkien osahankkeiden henkilöstö oli rekrytoitu seuranta-ajan loppuun mennessä. Läntisellä Uudellamaalla rekrytointia hankaloitti henkilöstöpuute, joka siten hidasti osahankkeiden toiminnan täysipainoista käynnistämistä. 3. Mielen avain -hankkeen tavoitteet 3.1 Päätavoitteet Mielen avain -hankkeen päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Hankkeen toiminnan seurauksena hankealueen keskeisissä terveysindikaattoreissa tapahtuu myönteisiä muutoksia: alkoholikuolemien, itsemurhien ja tapaturmien vuoksi menetetyt elinvuodet vähenevät, alkoholinkäyttö laskee, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden osuus laskee ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Tehostamalla perustasolla tapahtuvaa varhaista ongelmien tunnistamista ja hoitoa voidaan hankealueella vähentää päihde- ja mielenterveyssyistä johtuvaa laitoshoitoa. Hanke toteutetaan kolmella eri tasolla: 1) koko hankealueen yhteisenä toimintana, 2) eri hankeaihioiden yhteisenä toimintana sekä 3) yksittäisten hankeaihioiden toimintana. 3.2 Osahankkeiden tavoitteet Kaikki mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet hankeen kolmeen keskeiseen teemaan ja osahankkeet on valmisteltu nämä teemat huomioiden. Hankkeen kolme keskeistä teemaa ovat: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Osahankkeita pyydettiin määrittelemään tärkeysjärjestyksessä hankkeensa tavoitteet teemojen saavuttamiseksi (Liite 3). Osahankkeiden tavoitteet voi jaotella 1) strategiseen mielenterveys- ja päihdetyöhön, 2) palvelurakenteiden muutokseen ja 3) uusien interventioiden käyttöönottoon sekä 4) mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisäämiseen. Hankkeen kehittämistyön kohderyhmät ovat laaja-alaiset: nuorten, työikäisten ja ikä-ihmisten mielenterveyden edistämiseen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen, hoitoon ja syrjäytymisen ehkäisyyn 7
liittyvä kehittämistyö sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntoutustyön kehittäminen. Mielenterveys -ja päihdetyön strategiat: Mielenterveys- ja päihdestrategian laatiminen hankealueelle (KOHO -hanke, Mietippä -hanke) Palvelurakenteiden muutos: Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ja päihdeasiakkaiden tukiasuntotoimintojen rakenteiden kehittäminen (KOHO -hanke) Sektori- ja hallintokuntarajat ylittävä asiakaslähtöinen palveluprosessi- ja toimintamalli nuorille (Kannatellen -hanke) Nuorten hoitopolkujen selkiyttäminen (MIEPÄS -hanke) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystyksen kehittäminen ja pilotoiminen (Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskus -hanke) "Yhden oven" -malli ja kynnyksettömät palvelut o päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan työmalli terveysasemille, jossa tavoitteena organisaatiolähtöisen mallin muuttuminen potilaslähtöisemmäksi (Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke) o Miepä -palvelupiste kirjastoon (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o matalan kynnyksen ja yhden oven strategian toimintamalli (KOHO -hanke) o päiväkeskustoiminta mielenterveys- ja päihdeongelmaisille hyödyntäen vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta (Elämä haltuun -projekti) o Hyvinvointiasema nuorille (Huoli haltuun -hanke) o Nuorisoasema nuorille (MIEPÄS -hanke) o Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikkö (Sauma - hanke) o hoitomalli ja avovastaanotto nuorille päihteiden käyttäjille (KOHO -hanke) Uusien interventioiden käyttöönotto ja juurruttaminen: Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja hoito: o masennusryhmät (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o Otso -hanke 3-6 -vuotiaiden lapsiperheiden mielenterveys- ja päihdeongelmissa (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o Iloa varhain -ryhmät neuvoloissa (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o lyhytterapiamalli terveysasemille (KOHO -hanke) o rajapintatyöskentely perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä hyödyntäen videokonsultaatioita (VALO -hanke) o ns. yhden kerran mielenterveysinterventio MIEPÄ -palvelupisteeseen (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o KelNet 1 mielenterveysportaalin juurruttaminen (VALO -hanke) Mielenterveys- ja päihdekuntoutus: o kroonisen masennuksen hoitomalli (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o palveluohjausmalli (Sauma -hanke) o kotiutusmalli kuntoutusasiakkaille (VALO -hanke) o kuntouttava yksikkö mielenterveys- ja päihdeongelmaisille asiakkaille (Mietippä -hanke) o päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja ohjausmalli (Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskus -hanke) 8
o selviämisyksikkötoimintamalli (Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskus - hanke) o TAPE -tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelma (Kouvolan yhteispäivystysja kriisikeskus -hanke) Nuorten mielenterveyden- ja päihdeongelmien sekä syrjäytymisen ehkäisy: o nuorten infopiste ja nettivastauspalvelu (MIEPÄS -hanke) o vaikuttaa asevelvollisuusiässä olevien nuorten elämänhallintaan armeijan keskeytyessä tai tulevaisuuden suunnitelman puuttuessa (Huoli haltuun - hanke) o syrjäytymisvaarassa olevien 18-25 -vuotiaiden nuorten palveluohjaus (Huoli haltuun -hanke) Osallisuuden vahvistaminen o kokemusasiantuntijaryhmien perustaminen (Huoli haltuun -hanke, VALO - hanke) o naisten olohuone -ryhmä päihde- ja mielenterveysongelmaisille naisille (Elämä haltuun -projekti) Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisääminen Alueellisten koulutusten suunnittelu ja toteutus o Maestro-ohjaajakoulutus 15.2.-22.3.21, 12 koulutettavaa (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o Mielen hallinta -ohjaajakoulutus 1.9-15.12.21, 24 koulutettavaa (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoketju Vantaalla 23.3.21, n. 1:lle lapsiperhetoimijalle, Salo (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o Masennuksen tunnistaminen ja hoito pikkulapsiperheissä -teoriaa ja kokemuksia Vantaalta viiden vuoden ajalta 17.9.21, 7 koulutettavaa, Lahti (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) o 2D verkostokoulutuksen suunnittelu toteutettu 21 ja toteutus alkuvuonna 211 (Mietippä -hanke) o terveysaseman 2:lle sairaanhoitajille IPT -koulutuksen suunnittelu toteutettu 21 ja toteutus alkuvuonna 211 (KOHO -hanke) o Mielen hallinta -ryhmien ryhmänohjaajakoulutus (Vantaalaisen hyvä mieli - hanke) o Helsingin sosiaaliviraston ja terveyskeskusten sekä järjestöjen yhteinen mielenterveys- ja päihdeseminaari (Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke) Yhteisten koulutusten suunnittelu ja toteutus o Mielen avain -koulutustyöryhmä nimetty ja kokoontunut toiminnan seurantaaikana kerran. o Depressiohoitajakoulutuksen opetussuunnitelma. Suositus ammattikorkeakouluille. Sosiaali- ja terveysministeriö, Masto -hanke. H. Peräkoski mukana työryhmässä. (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) 9
4. Mielen avain -hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1 Päätavoitteiden toteutumisen arviointi Mielen avain hankeorganisaation kuntavierailuissa käytiin läpi jokaisen 13 osahankkeen sopeutettu hankesuunnitelma. Sen perusteella kaikkien osahankkeiden tavoitteet tukevat Mielen avain -hankkeen päätavoitteita ja ovat kehittämishankkeita. Päätavoitteiden toteutumiseen on vaikuttanut se, että todellisuudessa hanke alkoi vasta syksyllä 21 hankerahoituksen varmistumisen jälkeen. 4.2 Osahankkeiden tavoitteiden toteutumisen arviointi Osahankkeet arvioivat tavoitteidensa toteutumista seuranta-ajalta vastaamalla kunkin tavoitteen osalta tämän hetkistä tilannetta ja missä määrin tavoitteet ovat toteutuneet (Taulukko 3). Useat hankkeet ovat olleet seuranta-aikana käynnistämisvaiheessa, joten kaikilta osin tavoitteiden toteuttamista ei ole vielä aloitettu. Taulukko 3. Osahankkeiden arvio tavoitteiden toteutumisesta seuranta-aikana. Arvioi kunkin tavoitteen osalta tämän hetkistä tilannetta. Missä määrin tavoitteet ovat toteutuneet? Kysymykseen vastanneet: 13 Toteutunut täysin (arvo: 1) Toteutunut lähes kokonaan (arvo: 2) Toteutunut osittain (arvo: 3) Toteutus aloitettu (arvo: 4) Toteuttamista ei ole vielä aloitettu (arvo: 5) Kirjoita vastausvaihtoehto tähän (arvo: 6) Tavoite 1 (ka: 3,692; yht: 13) 7,7% 1 % 15,4% 2 69,2% 9 7,7% 1 % Tavoite 2 (ka: 3,769; yht: 13) % % 38,5% 5 46,2% 6 15,4% 2 % Tavoite 3 (ka: 4,231; yht: 13) % % % 76,9% 1 23,1% 3 % Tavoite 4 (ka: 4,182; yht: 11) % % % 81,8% 9 18,2% 2 % Tavoite 5 (ka: 4,5; yht: 6) % % % 5% 3 5% 3 % Tavoite 6 (ka: 4; yht: 2) % % % 1% 2 % % Tavoite 7 (ka: 4; yht: 1) % % % 1% 1 % % ka: 4,17; yht: 59 1,7% 1 % 11,9% 7 67,8% 4 18,6% 11 % Osahankkeista Vantaalaisen hyvä mieli -hanke, Helsingin Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymä -hanke ja HUS:n VALO -hanke ovat aloittaneet toimintansa jo vuoden 21 1
alussa. Seuraavaan on koottu keskeisimmät toimenpiteet, joita nämä hankkeet ovat tehneet seuranta-aikana: Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeessa on juurrutettu Vantaan Sateenvarjo - projektin vuosina 25-29 tuottamia hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät perustason mielenterveys- ja päihdetyön innovaatioihin. Tällaisia toimintoja ovat depressiohoitajamallin kehittäminen ja opetussuunnitelman valmistuminen, pitkäaikaisen masennuksen hoitomallin kehittäminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon (VALO -hanke) kanssa, nuorten masennuksen ennaltaehkäisy- ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ryhmät ja siihen liittyvä ryhmän ohjaajien koulutuksen laajentaminen ja toiminnan juurruttaminen. Otso- hankkeen aikana kehitetään lapsen kehitys- ja kasvuympäristössä uusi perhekeskeinen toimintamalli, joka tehostaa 3-6 - vuotiaiden lapsiperheiden varhaista tukea ja vanhempien hoitoonohjausta mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Otso -hankkeen pilottitoiminta on käynnistynyt neljässä päiväkodissa, yhdessä neuvolassa ja seurakunnan iltapäiväkerhoissa. Helsingin Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymä -hanke Terveysasemien päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan työmallit on kehitetty ja niitä on pilotoitu vuoden 29 syksystä alkaen pilottiterveysasemilla. Työmallien kehittäminen on jatkunut ohjausryhmässä, projektiryhmässä sekä eri yhteistyötahojen kanssa (Päihde- ja mielenterveysjärjestöt, Välittäjä - hanke). Toimintaa on laajennettu siten, että päihdetyöntekijöiden ja sosiaalineuvojien rekrytointi on aloitettu toiminnan seuranta-aikana. Kehittämishankkeen arviointisuunnitelmaa on työstetty kaupungin omissa työpajoissa sekä ohjaus- ja projektiryhmissä. Toiminnan laajentumista on hidastanut työtilojen puute. HUS: VALO -hanke VALO -hanke on aloittanut toimintansa HUS:n neljässä klinikkaryhmässä: 1) Jorvin klinikkaryhmä: - pitkäaikaisen masennuksen hoidon kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa (yhteistyö Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen kanssa) - Kelnet 1 mielenterveysportaalin juurruttamisen aloittaminen - videokonsultointien aloittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintatyöskentelyn tehostamiseksi 2) Peijaksen klinikkaryhmä: - pitkäaikaisen masennuksen hoidon kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa (yhteistyössä Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen kanssa) - pitkäaikaisesti oireilevien psykoosipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen rajapintatyöskentelyn aloittaminen (POP-VALO - hanke) - suicidaalisuuden arviointi ja lyhytintervention kehittämistyön aloittaminen - videokonsultointien aloittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-pintatyöskentelyn tehostamiseksi 3) Helsingin ja vanhuspsykiatrian klinikkaryhmä 11
- Kelnet 1 mielenterveysportaalin juurruttamisen aloittaminen -videokonsultointien aloittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-pintatyöskentelyn tehostamiseksi 4) Nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä - "Nuorison mielenterveystalon" kehittämisen aloittaminen Kelnet 1 mielenterveysportaalin pohjalta - videokonsultointien aloittaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintatyöskentelyn tehostamiseksi Hankealueelle on perustettu seuranta-aikana kaksi uutta toimintayksikköä. Mietippä - hankkeen ja Kymen A-klinikkatoimen ympärivuorokautinen arviointi- ja kuntoutumisyksikkö Neppari aloitti toimintansa 13.9.1 Kotkassa. Neppari on kolmipaikkainen yksikkö, joka on suunnattu mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Toiminnan tavoitteena on yksilöllinen, pitkäjänteinen ja integroitu mielenterveys- ja päihdehoito. Huoli haltuun -hankkeen nuorten hyvinvointiasema aloitti toimintansa 1.11.21 Kirkkonummella. Hyvinvointiaseman tavoitteena on toimia matalan kynnyksen ohjaavana tahona 13 25-vuotiaille kirkkonummelaisille mielenterveys- ja päihdeongelmaisille nuorille ja heidän perheilleen. Nuorten hyvinvointiasemalla oli aloittanut n. 2 nuorta, mutta toimintaan jouduttiin laittamaan toistaiseksi asiakassulku työtiloissa ilmenneen homeongelman vuoksi. Lisäksi tammikuussa 211 aloittavat toimintansa Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen Miepä - palvelupiste Tikkurilan kirjastossa ja Hyvinkään MIEPÄS -hankkeen nuorisoasema. Osahankkeet raportoivat seuranta-aikana hankkeen tuottamia hyviä käytäntöjä seuraavasti: matalan kynnyksen konsultaatiot ja asiakastapaamiset päiväkodissa (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) säännölliset asumispalvelukonsultaatiot (VALO -hanke) terveysaseman päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan työmallit (Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke) pitkäaikaisen masennuksen hoitomallin kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteystyönä (Vantaalaisen hyvä mieli -hanke) kokemusasiantuntijoiden mukaanotto projektin työskentelyyn (Elämä haltuun - projekti) Asiakkaiden osallisuus toiminnan suunnittelussa ja päihde- ja mielenterveysyksikön perustamisessa (Mietippä -hanke) A-klinikan jalkautuvat konsultaatiopalvelut yhteistyökumppaneille (Mietippä -hanke) Helsingin mielenterveys ja -päihdetyön verkosto (Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke) 4.3 Hyviä käytäntöjä edistävät ja estävät tekijät Mielen avain -hanke on valinnut hyviä käytäntöjä edistäväksi työmenetelmäkseen läpimurtotyöskentelyn (breaktrough). Sen perusajatuksena on samaa tai samankaltaista työtä tekevien tiimien yhteistyö, jonka tavoitteena on toisilta oppiminen, tulosten vertailu ja hyvien käytäntöjen juurruttaminen sekä fasilitaattoreiden kouluttaminen. Fasilitaattorit ovat henkilöitä, jotka kannustavat osahankkeen toimijoita kehittämään uusia tavoitteiden mukaisia toimintoja. Läpimurtotyöskentely koostui työpajoista ja osahankkeiden fasilitaattoritiimien konsultoinneista. Läpimurtotyöskentely alkoi helmikuussa 21 ja kahdeksan osahanketta osallistui aktiivisesti läpimurtotyöskentelyyn ja konsultaatioihin. 12
Toiminnan seuranta-aikana työpajoja järjestettiin yhteensä viisi ja osahankkeiden konsultaatioita toteutettiin yhteensä 15. Osahankkeet raportoivat hyvien käytäntöjen syntymistä edistävinä tekijöinä asenteellisia tekijöitä, kuten innostunut hankeilmapiiri, yhteistyöverkostojen myönteinen asenne hanketyötä kohtaan sekä toimiva vuoropuhelu ja yhteistyö hankkeen kanssa. Edistävinä tekijöinä raportoitiin aikaisempien hankkeiden luoma pohja kehittämistyölle sekä pilotointi ja etukäteen tehty kartoittamistyö, jotka mahdollistavat jo olemassa olevan tiedon hyödyntämisen eikä hankkeen toiminnan suunnittelu lähde "tyhjästä". Kaikki osahankkeet raportoivat tehneensä eri toimijoiden kanssa yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveystoimen, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Useat osahankkeet raportoivat hyvien käytäntöjen syntymistä estävinä tekijöinä eri organisaatioiden ja toimintakulttuurien väliset erot. Lisäksi yhtäaikaiset organisaatiouudistukset koettiin estävinä tekijöinä. Hankkeen käynnistyminen vasta syksyllä ja toisaalta henkilökunnan rekrytointivaikeudet raportoitiin hankkeen alkamisen kannalta ongelmallisina. 5. Mielen avain -hankkeen rahoituksen käyttö ja tuotokset 5.1 Kehittämisohjelman kokonaiskustannukset seuranta-aikana Kaste -ohjelman kehittämisrahoituksen ensimmäinen osa Mielen avain - kehittämishankkeelle on käytettävä 31.1.211, yhteensä 2 6 euroa. Osahankkeista 12 haki tällä seuranta-ajalla rahoitusta. Mielen avain -kehittämishankkeen kokonaiskustannukset olivat seuranta-aikana yhteensä 68 56 euroa. Tästä valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia on 68 55,89 euroa (Liite 4). Näistä kustannuksista suurin osa oli henkilöstön palkkoja 461 888 euroa. 5.2 Osahankkeiden henkilöstö seuranta-aikana Henkilöstökuluja hankkeessa on ollut ensimmäisellä maksatusajanjaksolla noin 461 888 euroa (Liite 5). Osahankkeiden palkkakuluja ei voi hallinnoijan kirjanpidossa siirtää palkkatileille, joten palkat näkyvät kirjanpidossa asiantuntijapalveluiden tilillä. Henkilöstömäärä hankkeessa on ollut 35 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä on saatu siten, että jokainen 1% työosuus vastaa yhtä henkilöä. Henkilöstön lukumäärä vastaa tilannetta käytännössä lokakuussa 21. Lisäksi kahdessa osahankkeessa on haettu kustannuksia työntekijöiden tuntikirjanpidon mukaan. Ainoastaan yhdessä osahankkeessa (Vantaalaisen hyvä mieli) osa hanketyöntekijöistä on työskennellyt koko seuranta-ajan. Useimmat osahankkeiden työntekijöistä ovat työskennelleet alle puoli vuotta. 5.3 Asiantuntijapalvelujen käyttö seuranta-aikana - Mielen avain -hankeorganisaatio Internetsivut työn osuus 25 euroa, alusta 346,8 euroa, verkkotunnus 55 euroa. Graafisen ilmeen suunnittelu Mielen avain -hankkeelle 868 euroa 13
Mielen avain -hankkeen aloitusseminaari, Jone Nikulan puheenvuoro 244 euroa. - Mietippä -hanke 1.9-31.9 21 Lääkäri Raili Korhonen, asiakkaiden lääkäripalvelut 158,68 euroa Kouluttaja Minna Suomi, Neppari työryhmän projektikonsultaatio 13 euroa Psykologi Leena Merikallio, projektityön tutorointi (projektipäällikkö) 15 euroa - Kannatellen -hanke Hannu Hakalisto 1.9 21-31.1.21. Vastaa hankkeen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta (21 h vko) 124,5 euroa - Vantaalaisen hyvä mieli Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen avoimet ovet, Arto Halosen puheenvuoro 184,5 euroa Projektikonsultaatio 15 euroa Luento "Kognitiivisen psykoterapian teoreettiset perusteet" 4 euroa 5.4 Matkat seuranta-aikana Hanketoimintaan liittyviä kotimaan matkoja on tehty kymmenessä osahankkeessa. Kotimaan matkat ovat muodostuneet asiakaskäynneistä, yhteistyötapaamisista sekä kokous- ja koulutusmatkoista. Matkoista yhteensä on tullut kustannuksia noin 714 euroa. Kaksi osahanketta ja Mielen avain hankeorganisaatio teki ulkomaanmatkoja 5 kpl seuranta-aikana. Ulkomaanmatkoihin on saatu kehittämisohjelman valvojan lupa. Ulkomaanmatkat on selvitetty taulukko 4:ssä. Taulukko 4. Mielen avain -hankkeen ulkomaanmatkat ajalla 1.1. - 31.1.21. Matkan kohde Depression preventive groups at maternity clinics, 11 European Psychiatric Nursing Aika ja paikka 14.7. 21-17.4. 21 Praha Osallistujat Matkan tavoite Kustannukset Hankesuunnittelija Sirpa Kumpuniemi, Vantaalaisen hyvä Esitellä hankkeen uusia toimintamalleja perusterveydenhuolloss a Kustannuksista 568 hankkeen kuluiksi. Loput saatu sairaanhoitajaliitolta. 14
Congress: Building Bridges Sosiaalitaidon järjestämä opintomatka Hollantiin Network for Psychiatric Nursing Research Conference Network for Psychiatric Nursing Research Conference Network for Psychiatric Nursing Research Conference 14.9.-17.9. 21 Alankomaat 21.- 24.9.21 Wadham College, Oford, England 21.- 24.9.21 Wadham College, Oford, England 21.- 24.9.21 Wadham College, Oford, England mieli -hanke Perusturvajohtaja Arja Yliluoma, KOHO -hanke Hankekoordinaattori Marjo Kurki, Mielen avain - hanke Hanketyöntekijä Pirjo Kotkamo, Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Hankejohtaja Lauri Kuosmanen, Mielen avain - hanke Opintomatkan teemana oli asiakkaan, erityisesti sosiaalihuollon, osallisuus. Tutustua perusterveydenhuollon matalankynnyksen mielenterveyshoitoihin ja osallisuuden lisäämiseen Tutustua perusterveydenhuollon matalankynnyksen mielenterveyshoitoihin ja osallisuuden lisäämiseen. Tutustua perusterveydenhuollon matalankynnyksen mielenterveyshoitoihin ja osallisuuden lisäämiseen Suullinen esitys peruspalveluiden asenteista masennusta ja sen hoitoa kohtaan. Lennot 579 järjestelyt 35 Yhteensä 884 Lennot 319,34, bussi Heathrow- Oford-Heathrow 5, lentokenttäkuljetus 2, majoitus 233, osallistumismaksu 386 sekä konferenssiruokailut 93. Yhteensä 111,34 Lennot 319,34, bussi Heathrow- Oford-Heathrow 5, lentokenttäkuljetus 2, majoitus 233, osallistumismaksu 386 sekä konferenssiruokailut 93. Yhteensä 111,34 Lennot 319,34, bussi Heathrow- Oford-Heathrow 5, lentokenttäkuljetus 2, majoitus 233, osallistumismaksu 386 sekä konferenssiruokailut 93. Yhteensä 111,34 5.5 Julkaisut ja näkyvyys seuranta-aikana Mielen avain -hankkeen näkyvyys on ollut monitasoista (Liite 6). Hankkeella on julkaisuja paikallislehdissä, ammattilehdissä sekä tieteellisissä julkaisuissa. Suuri osa Vantaalaisen Hyvä mieli -hankkeen julkaisuista liittyi edellisen hankkeen, Sateenvarjohankkeen jälkeisten tulosten ja hyvien käytäntöjen raportoimiseen. Usealla hankkeella on joko tehty tai tekeillä kotisivut Internetiin. Mielen avain -hanke ja osahankkeet ovat osallistuneet erilaisiin tapahtumiin (mm. Mielenterveys messut, Soppatykki tapahtuma, Vertaistuki päihdetyössä -tapahtuma). 6. Johtopäätökset Tässä toiminnan seurantaraportissa Mielen avain -kehittämishankkeen alkamista ja etenemistä kuvataan toiminnan alkamisen, tavoitteiden toteutumisen ja rahojen käytön seurantana. Yhteenvetona voidaan todeta, että kehittämishankkeen tavoitteiden 15
saavuttaminen on sujunut hyvin ensimmäisen maksatushakemuksen ajalta. Kaikki kolmetoista osahanketta ovat käynnistäneet toimintansa. Isommat hankkeet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 21 alusta alkaen ja pienemmät hankkeet syksyllä 21. Jokaisen osahankkeen sopeutettua hankesuunnitelma ja rahoituslaskelma on käyty läpi hanketapaamisissa ja niiden perusteella voi todeta, että osahankkeiden tavoitteet vastaavat koko kehittämishankkeen tavoitteita. Hankkeen tarkempi arviointi julkaistaan väliarviointiraporttina loppusyksyllä 211. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Etelä-Suomen aluejohtoryhmä Mielen avain -hankkeen laajennetun projektiryhmän, projektiryhmän, arviointiryhmän ja koulutusryhmän kokoonpano Osahankkeiden tavoitteet ja teemat Liite 4 Mielen avain -hankkeen raportti kustannuksista maksatusajalta 1.1.21-31.1.21 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Mielen avain henkilöstökulut ja henkilöstön määrä Mielen avain -hankkeen julkaisut ja näkyvyys seuranta-aikana Toiminnan seurantaraportin Webropol-kysely osahankkeille Liite 1 Etelä-Suomen aluejohtoryhmä Puheenjohtaja: Juha Metso, perusturvajohtaja, Espoon kaupunki 16
Varapuheenjohtaja: Jukka T. Salminen, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki Jäsen: (Henkilökohtainen varajäsen): Paavo Voutilainen, sosiaalijohtaja, Helsingin kaupunki (Jarmo Räihä, johtava erityisasiantuntija, Helsingin kaupunki) Tuula Heinänen, terveysjohtaja, Espoon kaupunki (Timo Aronkytö, terveysjohtaja, Vantaan kaupunki) Noora Jansson, kehitysjohtaja, HUS (Juha Tuominen, johtajaylilääkäri, HUS) Merja Salmi, toimitusjohtaja, Sosiaalitaito (Kirsi Nousiainen, erikoistutkija, Socca) Markus Hemmilä, sosiaali- ja terveysjohtaja, Järvenpään kaupunki (Tua Evokari, sosiaali- ja terveysjohtaja, Keravan kaupunki) Matti Toivola, toimitusjohtaja, Helsingin kaupunki/terveyskeskus (Riitta Simoila, kehitysjohtaja, Helsingin kaupunki/terveyskeskus) Leena Kokko, sosiaali- ja terveysjohtaja, Sipoon kunta (Maria Andersson, sosiaalityön johtaja, Porvoon kaupunki) Niina Korpelainen, tilaajapäällikkö, Kouvolan kaupunki (Marja-Liisa Grönvall, sosiaalijohtaja, Kotkan kaupunki) Riitta-Liisa Reiterä, kuntayhtymän johtaja, Karviainen (Arne Nummenmaa, perusturvajohtaja, Raasepori) Virpi Kölhi, hallintojohtaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Merja Tepponen, vanhustenpalvelujen palvelujohtaja, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri) Riitta Johannala-Kemppainen, vt.terveysjohtaja, Kotkan kaupunki (Jaana Peltola, hoitotyön johtaja, Imatran kaupunki) Ulla Saastamoinen, kehittämispäällikkö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (Arja Yliluoma, perusturvajohtaja, Lohjan kaupunki) Risto Hämäläinen, toimitusjohtaja, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy (Anita Kuokkanen, palvelujohtaja, Mainio Vire Oy) Esa Ellala, sosiaali- ja terveysneuvos, Etelä-Suomen lääninhallitus (Juhani Joutsenlahti, tutkija, Uudenmaan liitto) Markku Pekurinen, osastonjohtaja THL Riitta Haverinen, tulosaluejohtaja, THL Mielen avain -hankkeen laajennetun projektiryhmän, projektiryhmän, arviointiryhmän ja koulutusryhmän kokoonpano Liite 2 Laajennettu projektiryhmä 17
Antti Iivanainen, terveysasemien johtaja, Helsinki Auri Lyly, projektikoordinaattori, Helsinki Sami Pirkola, vastaava ylilääkäri, HUS Anne Rissanen, projektikoordinaattori, HUS Kirsi Riihimäki, ylilääkäri, Vantaa Monica Blomqvist-Åkermarck, VERSO Marjut Saario, projektivastaava, Porvoo Marika Johansson, projektityöntekijä, Porvoo Timo Salmisaari, mielenterveyspalvelujen johtaja, Eksote Hannu Hakalisto, projektikoordinaattori, Eksote Maija Gartman, sosiaalijohtaja, Kerava Marikki Forell, projektikoordinaattori, Kerava Sirkku Pekkarinen-Keto, sosiaalityön päällikkö, Kirkkonummi Lilli Snellman, projektityöntekijä, Kirkkonummi Saila-Maarit Laitinen, erityispalvelupäällikkö, Lohja Katriina Lehtovaara, projektikoordinaattori, Lohja Åsa Westerlund, hallintoylilääkäri, Raasepori Eva Storgårs, tuotantopäällikkö, Raasepori Tarja Vihtonen, sosiaalityön päällikkö, Hamina Tia Sohlman, projektipäällikkö, Kymen A-Klinikkatoimi Raija Hilden, mielenterveyspalveluiden johtaja, Hyvinkää Mea Hannila-Niemelä, projektipäällikkö, Hyvinkää Niina Korpelainen, tilaajapäällikkö, Kouvola Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Petteri Heino, kehittämispäällikkö, Sosiaalitaito Mia-Veera Koivisto, kehittämiskoordinaattori, Sosiaalitaito Erkki Hietakari, A-Kiltojen liitto ry Päivi Palin, MTKL Kristiina Kariniemi-Örmälä, Etelä-Suomen Kaste Päivi Lepistö, hankesuunnittelija, Mielen avain -hanke Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja 18
Projektiryhmä Auri Lyly, projektikoordinaattori, Helsinki Kirsi Riihimäki, ylilääkäri, Vantaa Anne Rissanen, projektikoordinaattori, HUS Mea Hannila-Niemelä, projektipäällikkö, Hyvinkää Marika Johansson, projektityöntekijä, Porvoo Hannu Hakalisto, projektikoordinaattori, Eksote Eva Storgårs, tuotantopäällikkö, Raasepori Lilli Snellman, projektityöntekijä, Kirkkonummi Marikki Forell, projektikoordinaattori, Kerava Tia Sohlman, projektipäällikkö, Kymen A-Klinikkatoimi Katriina Lehtovaara, projektikoordinaattori, Lohja Elina Sintonen, projektityöntekijä, Karviainen Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Mia-Veera Koivisto, kehittämiskoordinaattori, Sosiaalitaito Päivi Lepistö, hankesuunnittelija, Mielen avain -hanke Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja Arviointiryhmä Sami Pirkola, vastaava ylilääkäri, HUS Timo Aronkytö, terveyspalvelujen johtaja, Vantaa Heli Hätönen, tutkija, Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Auri Lyly, projektikoordinaattori, Helsinki Pirkko Hynynen, työikäisten palvelulinjajohtaja, Karviainen Esa Nordling, kehittämispäällikkö, THL Päivi Lepistö, hankesuunnittelija, Mielen avain -hanke Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja Koulutusryhmä Auri Lyly, hankekoordinaattori, Helsinki Ari Karppinen, hankekoordinaattori, Helsinki Minna Asplund, hanketyöntekijä, Vantaa Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Tia Sohlman, projektipäällikkö, Kymen A-Klinikkatoimi Petri Näätänen, projektipäällikkö, HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Mia-Veera Koivisto, kehittämiskoordinaattori, Sosiaalitaito Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja 19
Mielen avain osahankkeiden tavoitteet ja teemat. Liite 3 Osahanke Tavoite teema1 osallisuus Vantaalaisen Hyvä mieli - hanke Vaikuttavuutta liittymäpintaosaamisesta Valo -hanke Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke 1. Parantaa vantaalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä lisäämällä tietoja ja taitoja sekä muuttamalla asenteita myönteisemmäksi. 2. Kehittää matalan kynnyksen ja yhden oven palveluita 3. Luoda saumattomat hoitoketjut mielenterveys- ja päihdeongelmiin 4. Parantaa palvelujen saatavuutta siellä missä kuntalaiset muutenkin asioivat. 5. Vahvistaa asiakkaan asemaa ja omaisten teema 2 kynnyksettömyys osallisuutta 1. Tehostaa peruspalvelujen ja psykiatrisen ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon rajapintatyöskentelyä ja hoidon oikea-aikaistumista 2. Helpottaa ja lisätä psykiatristen ja nuorisopsykiatristen konsultaatioiden saatavuutta peruspalveluissa 3. Lisätä peruspalveluiden työtekijöiden osaamista ja jaksamista 4. Lisätä asiakasrajapintatyöskentelyä ja palveluohjausta mielenterveysportaalin avulla 5. Lanseerata varhaisen tunnistamisen ja kohdennettujen preventiivisia toimia HYKS- ja HUS - alueen mielenterveys -ja päihdepalvelujärjestelmään 1. Vahvistaa mielenterveys- päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten asemaa 2. Turvata perus- ja avopalveluiden ensisijaisuus teema 3 osaamisen lisääminen Mietippä -hanke Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskus-hanke 3. Kehittää mielenterveys- ja päihdeongelmaisille kuntalaisille saumattomat hoitoketjut perustasolta erikoistasolle 4. Mahdollistaa vertaistuki ja siihen ohjaaminen osana palvelujärjestelmää 5. Lisätä perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeosaamista 6. Turvata riittävä henkilöstö ja henkilöstön työhyvinvointi 1. Perustaa kuntouttavan yksikkö perustaminen mielenterveys- ja päihdeongelmaisille asiakkaille 2. Luoda alueellinen mielenterveys- ja päihdestrategia hankealueelle 3. Perustaa kaksoisdiagnoosiasiakkaiden osaamisyksikkö 4. Henkilöstön osaamisen lisääminen koulutuksen kautta 1. Suunnitella, kehittää ja käynnistää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystys 2. Suunnitella, kehittää, pilotoida ja arvioida selviämisyksikkötoimintaa 3. Kehittää päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tuettua asumista ja ohjausta 4. Laatia hankkeen tavoitteisiin liittyvä koulutussuunnitelma henkilöstölle 5. Mallintaa vapaaehtoinen kriisipalvelutoiminta 6. Nivoa yhteen nuorten päihdetyöntekijän työ A- klinikan ja Motiimin kanssa 7. Ottaa käyttöön TAPE -tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelma mielenterveys -ja päihdeasumisyksiköissä 8. Suunnitella ja kehittää turvakotipalveluja 2
Osahanke Tavoite teema1 osallisuus Kannatellen -hanke KOHO -hanke Elämä haltuun - projekti MOSAIK -hanke Huoli haltuun -hanke Sauma - saumattomat, matalankynnyksen päihde- ja mt-palvelut -hanke MIEPÄS -hanke Avomieli - Keski- Uudenmaan kehittämisverkosto - hanke teema 2 kynnyksettömyys 1. Kehittää nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä luoda ja pilotoida siihen toimintamalli 2. Lisätä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisten osaamista 3. Kehittää sektori- ja hallintokuntarajat ylittävien asiakaslähtöisten palveluprosesseja 1. Laatia mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisssuunnitelma 2. Organisoida matalan kynnyksen ja yhden oven strategian toimintamalli 3. Edistää näyttöön perustuvien hoitotapojen käyttöä 4. Uudistaa ja vahvistaa yhteistyömuotoja erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen välillä 5. Luoda mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannusten vertailuperusta 1. Vahvistaa osallisuutta 2. Luoda kynnyksettömiä palveluita 3. Tuoda esiin kokemusasiantuntijoiden ääni 4. Lisätä henkilöstön osaamista 1. Utveckla en fleibel vårdkedja för att trygga tillgången på mental -och missbrukarvårdstjänster och optimalt samordna de resurser som finns i regionen 2. Öka tjänsternas lättilllgänglighet och minska "drop outs" från vården 3. Öka klienternas delaktighet. 4. Optimalt utnyttja personalresurserna och den kunskap som finns i regionen 1. Perustaa nuorten hyvinvointiasema 2. Tukea aikuisten mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa 3. Parantaa nuorten 18-25-vuotiaiden elämänhallintaa 4. Vaikuttaa asevelvollisuusiässä olevien nuorten elämänhallintaan armeijan keskeytyessä tai jos ei tulevaisuuden suunnitelmaa vuosina 211-212 5. Vahvistaa perusturvan asiakastyötä tekevien osaamista ja kuntalaisten tietoisuutta mielenterveys -ja päihteiden käytön häiriöistä 1. Perustaa matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikkö 2. Kehittää palveluohjausmalli 3. Kehittää päihdetoimintaa, asumispalveluja ja kotikuntoutusta 1. Perustaa moniammatillinen matalan kynnyksen nuorisoasema 13-19-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen 2. Luoda moniammatillista hallintokuntarajat ylittävä verkostotyötä tukeva rakenne. 3. Selkiyttää nuorten hoitopolkuja 4. Luoda nuorille suunnattu infopiste nuorisoaseman yhteyteen ja nettivastauspalvelu 1. Lisätä päihde- ja mielenterveystyön osaamista hankekuntien aikuissosiaalityössä 2. Lisätä ja kehittää sosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveystyön eri toimijoiden ja verkostojen välistä yhteistyötä ja -muotoja 3. Tukea Hyvinkään ja Keravan osahankkeiden toteutumista teema 3 osaamisen lisääminen 4. Osallistua päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseen valtakunnallisissa verkostoissa 21
Mielen avain -hankkeen raportti kustannuksista maksatusajalta LIITE 4 1.1. 21-31.1.21 Tulosyksikkö Tilinumero 12311121 VAN1/4344 Asiantuntijapalvelut 461 865,85 12311121 VAN1/4341 Toimisto-, pankki- ja asiantun 22 251, 12311121 VAN1/9461 Toimisto-, pankki- ja asiantun 228, 12311121 VAN1151.SIS Toimisto-, pankki- ja asiantun 22 479,54 12311121 VAN1/43511 Painatukset ja kopiot 2 365,79 12311121 VAN1/94611 Painatukset ja kopiot 3 339,62 12311121 VAN1154.SIS Painatukset ja kopiot 5 75,41 12311121 VAN1/43512 Ilmoitukset 9 282, 12311121 VAN1155.SIS Ilmoitukset 9 282, 12311121 VAN1/43513 Mainonta 614,31 12311121 VAN1156.SIS Mainonta 614,31 12311121 VAN1/43624 Matkapuhelinpalvelut 91,34 12311121 VAN11511.SIS Matkapuhelinpalvelut 91,34 12311121 VAN1/44421 Henkilökunnan koulutus 7 84,52 12311121 VAN11516.SIS Henkilökunnan koulutus 7 84,52 12311121 VAN1/44425 Koul.majoitus-ja ravitsemusmen 1 259,43 12311121 VAN11523.SIS Koul.majoitus-ja ravitsemusmen 1 259,43 12311121 VAN1/44293 Koulutuksen matkustus-ja kulje 319,34 12311121 VAN11524.SIS Koulutuksen matkustus-ja kulje 319,34 12311121 VAN1/44422 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 285, 12311121 VAN11525.SIS Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 285, 12311121 VAN1/44186 Majoituspalvelut 928,39 12311121 VAN11531.SIS Majoituspalvelut 928,39 12311121 VAN1/43965 Materiaalin kuljetuspalvelut 163,75 12311121 VAN11532.SIS Materiaalin kuljetuspalvelut 163,75 12311121 VAN1/44753 Muiden palvelujen ostot 9 582,56 12311121 VAN11533.SIS Muiden palvelujen ostot 9 582,56 Muut matkustus-ja 12311121 VAN1/44294 kuljetuspalvelut, uima 12311121 VAN11534.SIS Muut matkustus-ja kuljetuspalvelut, uima 7 27,8 7 27,8 12311121 VAN1/44424 Oppisopimusja koulutuspalv. 268, 12311121 VAN11536.SIS Oppisopimusja koulutuspalv. 268, 12311121 VAN1/43841 Puhtaanapito- ja pesulapalvelu 35, 12311121 VAN11537.SIS Puhtaanapito- ja pesulapalvelu 35, 12311121 VAN1/44187 Ravitsemuspalvelut 787,91 22
12311121 VAN11541.SIS Ravitsemuspalvelut 787,91 12311121 VAN1/44184 Ruokailupalvelut 899,73 12311121 VAN1/94684 Ruokailupalvelut 35,34 12311121 VAN11542.SIS Ruokailupalvelut 935,7 12311121 VAN1/44185 Tilauspalvelut 626,55 12311121 VAN1/94685 Tilauspalvelut 284,8 12311121 VAN11545.SIS Tilauspalvelut 91,63 12311121 VAN1/44296 Työntekijöiden taksikulut 82,11 12311121 VAN11546.SIS Työntekijöiden taksikulut 82,11 12311121 VAN115.SIS MUIDEN PALVELUJEN OSTOT 586 959,17 12311121 VAN1141.SIS PALVELUJEN OSTOT 586 959,17 12311121 VAN1/45851 Aktiv.Työkone-, kalusto- ja laitehan 2 896, 12311121 VAN1/45532 Henkilöstöhygieniatarvikkeet 37,92 12311121 VAN1/45862 Atk-kalusto- ja laitehankinnat 2 798,82 12311121 VAN11422.SIS Atk-kalusto- ja laitehankinnat 2 798,82 12311121 VAN1/453 Atk-tarvikkeet 2 515,6 12311121 VAN11423.SIS Atk-tarvikkeet 2 515,6 12311121 VAN1/452 Elintarvikkeet/Taloustarvikkeet 587,92 12311121 VAN11424.SIS Elintarvikkeet 41,42 12311121 VAN1/45422 Hoitotarvikkeet 913,61 12311121 VAN11426.SIS Hoitotarvikkeet 913,61 12311121 VAN1/4515 Kirjallisuus 1 48,82 12311121 VAN11427.SIS Kirjallisuus 563,44 12311121 VAN1/4689 Muu materiaali 2 177,86 12311121 VAN11421.SIS Muu materiaali 1 915,34 12311121 VAN1/45531 Puhdistusaineet ja -tarvikkeet 92,3 12311121 VAN114213.SIS Puhdistusaineet ja -tarvikkeet 92,3 12311121 VAN1/45971 Rakennusmateriaali 1 17,28 12311121 VAN114214.SIS Rakennusmateriaali 1 17,28 12311121 VAN1/451 Toimistotarvikkeet 3 7,47 12311121 VAN114216.SIS Toimistotarvikkeet 3 7,47 12311121 VAN1/45972 Työ- ja tarveaineet 81,88 12311121 VAN114217.SIS Työ- ja tarveaineet 81,88 12311121 VAN1/45861 Työkone-, kalusto- ja laitehan 18 888,35 12311121 VAN114218.SIS Työkone-, kalusto- ja laitehan 18 888,35 12311121 VAN1/453 Vaatteisto 24,28 12311121 VAN114219.SIS Vaatteisto 24,28 12311121 VAN1142.SIS AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 38 326,85 12311121 VAN1/4866 Atk-leasingvuokrat 215, 12311121 VAN1/9574 Autojen vuokrat 3, 12311121 VAN11511.SIS Autojen vuokrat 3, 12311121 VAN1/4868 Muut vuokrat 2 85,98 23
12311121 VAN11513.SIS Muut vuokrat 2 85,98 Rakennusten ja huoneistojen 12311121 VAN1/482 12311121 VAN11514.SIS vuokrat Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 15 654, 15 654, 12311121 VAN1/958 Sisäiset vuokrat 22 952,35 12311121 VAN11515.SIS Vyörytettävät sis.vuokramenot 17 147,77 12311121 VAN1151.SIS VUOKRAT 35 959,31 12311121 VAN1/4957 Muut kulut 5 994,15 12311121 VAN11521.SIS Muut kulut 5 994,15 12311121 VAN1152.SIS MUUT TOIMINTAKULUT 5 994,15 12311121 VAN1144.SIS MUUT TOIMINTAKULUT 47 758,4 12311121 VAN1122.SIS TOIMINTAKULUT 68 55,89 Mielen avain henkilöstökulut ja henkilöstön määrä LIITE 5 Palkkaerittelyt 1.1.21-31.1.21 24
Osahankkeen nimi Nimike ja kunta Palkkaa maksettu ajalta % Palkkakulut Avomieli, Kehittämiskoordin. 1.9.-31.1.21 1 Sosiaalitaito Oy Kehittämispäällikkö 1.9.-31.1.21 1 Toimitusjohtaja 1.9.-31.1.21 7,5 yht. 15 116, Miepäs, Hyvinkää Projektipäällikkö 27.9-31.1 21 1 Projektityöntekijä 27.9-31.1 21 1 Projektityöntekijä 1.1-31.1 21 54 Mt-palveluiden johtaja 27.4-31.1 21 3 Päihdehuollon johtaja 1.1-31.1 21 25 Raittiussihteeri 1.1-31.1 21 25 yht. 21 79,91 Koho, Lohja Hanketyöntekijä 11.1.-31.1.21 1 Hankekoordinaattori 23.8.-31.1.21 1 Ohjausryhmän/hankkeen vastuuhlö 18.2-6.1 21 36 tuntia Ohjausryhmän/hankkeen vastuuhlö 22.1-28.1 21 12 t Ohjausryhmän jäsen 6.1-26.1 21 6 t Projektiryhmä 19.2-27.1 21 78 t Projektiryhmä 19.2-27.1 21 47,5 t Asiantuntija 2.1-28.1 21 1 t Talousvastaava 19.1-29.1 21 13 t Ohjausryhmän jäsen 27.4-8.1 21 18 t Projektiryhmä 28.9-27.1 21 16 t Projektiryhmä 8.1-22.1 21 3 t Projektiryhmä 26.4-18.1 21 4,5 t Talous 28.1 21 1 t Talous 28.1 21 1 t Ohjausryhmän jäsen 12.5-29.1 21 19 t Ohjausryhmän jäsen 7.7-2.9 21 4,5 yht. 26 93,47 Valo, Hus Projektityöntekijä 6.9.-31.1.21 1 Projektikoordinaattori 23.8.-31.1.21 1 Projektin johtaja 1.3.-31.1.21 2 yht. 31 815,3 Terveysasema Hankekoordinaattori 1.5.-31.1.21 6 kuntalaisen Sosiaaliohjaaja 1.9.-31.1.21 1 käyttöliittymänä yht. 33 951,6 HKI Yhteispäivystys- ja Projektityöntekijä 1.9.-31.1.21 1 kriisikeskushanke Projektityöntekijä 1.9.-31.1.21 1 Kouvola Projektipäällikkö 1.9.-31.1.21 1 yht. 19 219,4 Hankekoordinaattori 15.8.-31.1.21 1 Sauma-hanke, Palveluohjaaja 15.5.-31.7.21 1 Kerava Lääkäri 1.6.-31.1.21 5 25
Osahankkeen nimi Nimike ja kunta Työtehtävät Palkkaa maksettu ajalta yht. 19 671,7 % Palkkakulut Huoli haltuun, Vastuuhenkilö 1.8.21-31.1.21 1 Kirkkonummi Hankkeen psykologi 1.8.21-31.1.21 1 Sosiaaliohjaaja 1.8.21-31.1.21 1 Kirvesmies (alkuremontointi) Kirvesmies (alkuremontointi) yht. 7 865,26 Kannatellen, Eksote Perheneuvoja 1.-31.1.21 1 Perheneuvoja 1.-31.1.21 1 Sosiaalityöntekijä 1.-31.1.21 1 yht. 9 937,58 Vantaalaisen hyvä Ylilääkäri 1.1 21-31.1 21 1 mieli, Vantaa Hankesuunnittelija 1.1 21-31.1 21 1 Hankesuunnittelija 1.1 21-31.1 21 1 Hankesuunnittelija 1.1 21-31.1 21 1 Hanketyöntekijä 1.8 21-31.1 21 1 Hanketyöntekijä 3.8.21-31.1.21 1 Hanketyöntekijä 1.8 21-31.1 21 1 Hanketyöntekijä 11.1 21-31.1 21 1 yht. 268748,99 Elämä haltuun Projektikoordinaattori 23.8 21-31.1 21 1 Porvoo yht. 7 761, Yht. 461 888,68 26
Mielen avain -hankkeen julkaisut ja näkyvyys seuranta-aikana Liite 6 Osahanke Julkaisut Muu näkyvyys Vantaalaisen Hyvä mieli - hanke Kuosmanen L, Vuorilehto M, Kumpuniemi S, Melartin T (21). Postnatal depression screening and treatment in maternity and child health clinics. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 17; 554-557. Melartin T, Kuosmanen L & Riihimäki K (21). Tosi mies ei masennu? Suomen Lääkärilehti 65 (3); 169-173. Kuosmanen L, Hätönen H, Liukka M, Melartin T. Peruspalveluiden työntekijöiden asenteet masennusta ja sen hoitoa kohtaan. Yleislääkäri. Hyväksytty julkaistavaksi. Kuosmanen L, Vuorilehto M. Developing primary care mental health: eperiences from a 4-year project. Oral presentation. Nordic Conference of Mental Health Nursing. 8.-1.9.21, Helsinki, Finland. Haarala M, jääskeläinen A, Kilpinen N, Panhelainen M, Peräkoski H, Puukko O, Riihimäki K, Sundman M, Tauriainen P. 21. Masennuksen hoito perusterveydenhuollossa. Hygieia-sarja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kumpuniemi S, Kuosmanen L, Riihimäki K. Depression prevention groups at maternity clinics. Oral presentation. Nordic Conference of Mental Health Nursing. 8.-1.9.21, Helsinki, Finland. Peräkoski H, Riihimäki K, Vuorilehto M, Kuosmanen L. Mental health and substance abuse work among elderly home health care clients. Oral presentation. Nordic Conference of Mental Health Nursing. 8.-1.9.21, Helsinki, Finland. Humaljoki K, Karlsson L, Melartin T, Kuosmanen L. Depression prevention at school health care. Poster presentation. Nordic Conference of Mental Health Nursing. 8.- 1.9.21, Helsinki, Finland. Kuosmanen L, Hätönen H, Liukka M, Melartin T. Asenteet masennusta ja sen hoitoa kohtaan perusterveydenhuollossa. Suullinen esitys. XI Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi. Kuopio 3.9.-1.1.21. Vuorilehto M, Kuosmanen L, Kumpuniemi S. Psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuva neuvolassa. Teoksessa: Kuosmanen L, Vuorilehto M, Voipio-Pulkki M, Laitila M, Posio J, Partanen A (toim.) (21). Innovaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä kokemuksia Pohjanmaahankkeesta, Sateenvarjo-projektista ja Lapin mielenterveys- ja päihdetyön hankkeesta 25-29. THL. Avauksia 5/21. Humaljoki K, Vuorilehto M, Karlsson L, Kuosmanen L. Koululaisten stressinhallintakurssit oppilashuollon työkaluna. Teoksessa: Kuosmanen L, Vuorilehto M, Voipio-Pulkki M, Laitila M, Posio J, Partanen A (toim.) (21). Innovaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä kokemuksia Pohjanmaa-hankkeesta, Sateenvarjo-projektista ja Lapin mielenterveys- ja päihdetyön hankkeesta 25-29. THL. Avauksia 5/21. Peräkoski H, Kuosmanen L, Vuorilehto M. Lisää mielenterveys- ja päihdeosaamista kotihoitoon. Teoksessa: Kuosmanen L, Vuorilehto M, Voipio-Pulkki M, Laitila M, Posio J, Partanen A (toim.) (21). Innovaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä kokemuksia Pohjanmaa-hankkeesta, Sateenvarjo-projektista ja Lapin Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdehoitotyö. Peräkoski H. 24.8.21. Kuntaliitto. Asiantuntijaluento. Avoimet ovet 4.1.21 Prinsessa-elokuvan kutsuvierasnäytös 4.1.21 Soppatykki -tapahtuma 5/1 Mielenterveys ja kansalaisten hyvinvointi perusterveydenhuollossa. Kuosmanen L. Turun yliopisto, hoitotieteen laitos. Mielenterveyden iltapäivä 8.1.21. Mielen avain -palvelulupaus mielenterveystyöhön. Kuosmanen L. Mielenterveysmessut 23.-24.11.21. 27