Sisällysluettelo 4.1. LUOTEIS-VENÄJÄN PUUNKORJUUTEOLLISUUS... 4.1. Suuret, keskisuuret ja pienet metsäyritykset, tuotevalikoima, tuotantomäärät, työntekijät, alueellinen sijainti... 4.2. Yritysten käytettävissä olevat metsävarat... 4.3. Metsänhakkuun teknologiset menetelmät (suunnittelu ja tekninen toteutus)... 4.4. Puunkorjuussa käytettävät koneet ja laitteet... 4.5. Metsäautoteiden ja metsätalousteiden sekä yleisessä käytössä olevien moottoriteiden rakenne 4.6. Puutavaran kuljetuksessa käytettävän liikkuvan kaluston rakenne... 79
4.1. LUOTEIS-VENÄJÄN PUUNKORJUUTEOLLISUUS 4.1. Suuret, keskisuuret ja pienet metsäyritykset, tuotevalikoima, tuotantomäärät, työntekijät, alueellinen sijainti Luoteis-Venäjällä puunhankintaa harjoittavat siihen erikoistuneet teollisuusyritykset, metsänhakkuutaloudet. Tämän ohella puuta korjaavat uittoyritykset, metsänhoitotaloudet ja muut yritykset, joiden perustamisasiakirjoihin on merkitty tämä tuotannonhaara. Metsänhakkuutaloudet eroavat toisistaan monessa suhteessa tuotannollisten, alueellisten, hallinnollisten ja taloudellisten ym. ominaispiirteiden perusteella: tuotantomäärät, toimiaika, kuljetusvälineet, liittyminen julkisiin liikenneväyliin, tuotteiden nimikkeistö, metsäautoteiden ja alavarastojen määrä. Metsäyritysten tärkeimpinä tuotteina on puutavara, ennen muuta pyöreä jalostamaton raakapuu (rungot, sahatukit, vanerikoivu, pölkyt ja kuitupuu). Nykyään raakapuun ohella metsäyritykset valmistavat myös muita tuotteita (sahatavaraa, ratapölkkyjä, haketta, kuljetuslaatikoiden lautoja, lastuvillaa). Luoteis-Venäjän tärkeimmät puunkorjuuyritykset esitetään taulukossa 4.1. (Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio) Taulukko 4.1. Luoteis-Venäjän tärkeimmät puunkorjuuyritykset 2002 Puunkorjuuyritys Hakkuusuunnite, tuhatta Työntekijämäärä, henkeä kuutiota Leningradin alue Progress Ltd. 504 1500 Lespromhoz kunnallisyritys 147 151 Timberland-Vyborg suljettu osakeyhti(soy) 174 130 DP Firo-o SOY 100 116 Kompanija Viner SOY 98 142 Russki les SOY 196 56 Privus Ltd. 18 66 Kingiseppin LPP OY 43 95 Kingiseppin LPH SOY 48 148 Volosovski LPH SOY 74 136 Forest Ltd. 43 86 Nizhnejesvirski DOZOY 48 105 Jefimovski KLPH SOY 182 417 Lodeinopolski KLPH SOY 85 309 Lesnoi kompleks SOY 75 122 Tshernovski lespromhoz SOY 50 155 Volhovski KLPH OY 75 195 Novgorodin alue Pesski LPH OY 69 526 Poljatino Ltd. 47 178 Lytshkovski LPH OY 75 340 Utorgoshski LPH OY 66 170 Terminak Ltd. 227 264 Krestetski LPH OY 357 ADOK Ltd. 41 153 Komin tasavalta Vytshegdales Ltd.* 490 * Splav Ltd. * 345 * Storozhevskles Ltd.* 413 * Prupt Ltd. * 378 * Timsherles Ltd. * 385 * Nemles Ltd. * 550 * V. Vytshegda Ltd. * 412 * 80
Loktshimles Ltd. * 378 * Ezhva OY käsittää * 3348 3500 Sysolski LKB Ltd. 921 580 Palauzski LKB Ltd. 722 621 Koigorodski LKB Ltd. 1100 1350 Noshulski LZK OY 529 450 Udorales Ltd. 997 1120 Usvales Ltd. 357 450 Severnaja les. komp. Ltd. 82 150 Korzha Ltd. 83 212 Luzales Ltd. 756 860 Dvina SOY 309 512 Jasnoglesprom Ltd. 206 350 Syktyvdinski LPK Ltd. 447 680 Severles Ltd. 93 220 Bazis Ltd. 129 192 Sosnogorski LPH Ltd. 206 600 Borovskoje LPH Ltd. 186 210 Laitokset М-222 914 vangit Vologdan alue Kipelevo OY 617 1290 Tsherepovetsles OY 470 3200 Belozerski LPH Ltd. 725 1350 Vologdan metsäteollisuuden harjoittajat 821 2800 holdingyhtiö **käsittää Vozhega-les Ltd. ** 400 711** Avstrofor SOY ** 48 148** Onegalesprom Ltd. ** 200 580** Andomski LPH Ltd. ** 180 500** Metales Ltd. ** 100 194** Mezhderetshjeles Ltd. ** 105 211** Lezha-les Ltd. ** 25 50** Poldarsales Ltd. 423 850 Novatorski LPH OY 350 650 Verhovazhjeles Ltd. 150 400 Karjalan tasavalta Pudozhpromles OY 873 3030 Tshupinski LPH OY 107 337 Sokes OY 140 529 Pjaozerski LPH OY 328 804 Uhtua OY 277 391 Jushkozerski LPH Ltd. 234 640 Kostomukshakes Ltd. 49 80 Belomorski LPH Ltd. 45 169 Dial Ltd. 108 344 Kemles SOY 76 241 Zapkarelles SOY 515 2655 Porosozero OY 123 502 Sukkozero OY 27 148 Lenserski LPH OY 134 376 Ledmozerski LZH OY 171 383 Volomski LPH OY 126 575 Mujezerski LPH OY 204 557 81
Kondopozhski LPH OY 182 458 Shujales SOY 323 748 Ladvinski LPH SOY 142 453 Olonetsles OY 261 694 Padany OY 114 277 Medvezhjegorski LPH Ltd. 258 1025 Valdailes OY 92 321 Segezhales OY 68 273 Lahdenpohski LPH OY 39 170 Ladenso OY 232 447 Pihkovan alue Pihkovan metsäteollisuusyritys OY 120 215 Pskovlestopprom Ltd. 62 130 Murmanskin alue Metsänhakkuuyhtymä Ltd. 22 38 Luoteis-Venäjän suurten ja keskisuurten puunkorjuuyritysten määrä alueittain esitetään taulukossa 4.2. Taulukko 4.2. Luoteis-Venäjän suurten ja keskisuurten puunkorjuuyritysten määrä alueittain MÄÄRÄ Karjalan tasavalta 81 Komin tasavalta 60 Arkangelin alue 124 Vologdan alue 82 Kaliningradin alue 26 Leningradin alue 57 Murmanskin alue 7 Novgorodin alue 39 Pihkovan alue 21 Pietari 44 Yhteensä 541 Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuus tilastokokoelma Edellä mainittujen suurten ja keskisuurten puunkorjuuyritysten lisäksi metsänhakkuussa toimii useita pienyrityksiä, joiden liikevaihto on alle 1 miljoona ruplaa. Tällaisen yrityksen muodostavat yleensä 4-8 hengen työprikaati ja 2-4 hallintotyöntekijää. Pienyritysten tuotantomäärät eivät yleensä ole kovin suuret ja toimiaika kestää 2-3 hakkuukautta. 4.2. Yritysten käytettävissä olevat metsävarat Metsävarojen luovuttaminen suurimpien metsäyritysten haltuun lakkautettiin 1990-luvulla. Nykyään yritykset saavat metsävaroja käyttöönsä vuokraamalla metsiköitä lyhyeksi ajaksi (alle 5 vuodeksi) tai pitkäksi aikaa (10 vuotta ja yli) tai yrityksille myönnetään hakattavaksi määrättyjä metsäalueita joka vuosi pidettävissä huutokaupoissa. Metsäjärjestelyn määräämä vuotuinen hakkuusuunnite päätehakkuiden kohdalla on Luoteis-Venäjällä 99,7 miljoonaa kuutiota, siitä hakataan 40 %. 2002 päätehakkuissa korjattiin 39,7 miljoonaa kuutiota ja harvennushakkuissa 4,1 miljoonaa kuutiota. Pääte- ja harvennushakkuiden lisäksi suoritetaan muitakin hakkuita (metsää hakataan rakennettaessa teitä ja sähkö- ja kaasujohtoja ym.). Luoteis-Venäjällä muiden hakkuiden määrä oli 2002 lähes 2,5 miljoonaa kuutiota. Päätehakkuiden kohdalla hakkuusuunnite toteutetaan Luoteis-Venäjän eri alueilla epätasaisesti. Toteuttamisprosentti on suurin Karjalan tasavallassa (67 %) ja pienin Murmanskin alueella (19 %). Hakkuusuunnitteen käyttöaste ja vuoden 2002 todelliset hakkuumäärät esitetään taulukossa 4.3 (Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio). 82
Taulukko 4.3. Luoteis-Venäjän hakkuusuunnite ja todelliset hakkuumäärät päätehakkuiden kohdalla Alue Mittayksikkö Hakkuusuunnite Todelliset hakkuumäärät Käyttöaste %:na Komi tuhatta m3 26500,0 5551,1 21 Vologdan tuhatta m3 22103,6 8351,7 38 Arkangelin tuhatta m3 20079,1 10242,0 51 Leningradin tuhatta m3 9782,1 5239,2 53,5 Karjala tuhatta m3 9200,0 6143,0 67 Novgorodin tuhatta m3 7634,5 2847,0 37,2 Pihkovan tuhatta m3 2294,4 1141,0 49,7 Murmanskin tuhatta m3 691,9 129,7 19 Kaliningradin tuhatta m3 178,8 77,4 43,5 4.3. Metsänhakkuun teknologiset menetelmät (suunnittelu ja tekninen toteutus) Luoteis-Venäjällä samoin kuin muuallakin Venäjällä metsänhakkuussa käytettävä puunkorjuu-teknologia riippuu siitä, mitä menetelmiä käytetään puutavaran (puiden, runkojen ja puutavaralajien) kuljetuksessa ja mitä koneita käytetään metsäkuljetuksessa (juontotöissä) hakkuupaikalta lastauspaikalle, missä puutavara lastataan kuljetusautoihin. Ennen varsinaisten hakkuutöiden alkamista suoritetaan hakkuupalstan valmistus, lastauspaikan ja työnjohtajaalueen kunnostaminen, valitaan metsäautotien haarojen ja juontoteiden paikat, suoritetaan metsäkoneiden asennus- ja purkutyöt. Hakkuupalstaa valmisteltaessa ja määrättäessä hakkuuseen merkitään paikan päällä metsäautotien ja juontotien kulkusuunta, lastauspaikat ja työnjohtajan toimipaikka. Juontoteiden sijainti riippuu hakkuupalstan pinnanmuodostuksesta, sen korkeuseroista ja muodoista sekä metsänhoidollisista vaatimuksista. Metsäautotietä ja sen haaroja rakentaa erikoinen tienrakennustyöryhmä, puutavaran lastauspaikkojen kunnostaminen, vaarallisten puiden poistaminen ja juontoteiden rakentaminen kuuluvat metsuriprikaatin tai itsenäisesti työskentelevien työläisten tehtäviin. Lastauspaikan valmistamisella tarkoitetaan sitä, että puut ja kannot katkaistaan maan tasalle, alikasvos, vesakko, kivet ja maapuut poistetaan. Heikon maaperän alueet vahvistetaan oksilla. Lastauspaikoilla (ylävarastolla) puutavara lastataan kuorma-autoihin. Lastauspaikat (ylävarastot) sijaitsevat metsäautoteiden, ajourien ja kokoojauran tuntumassa. Puutavara juonnetaan lastauspaikalle yleensä lyhyiden välimatkojen eli 300 metrin päähän, joskus 500-700 metrin ja harvoin 1 kilometrin päähän. Lastauspaikan (ylävaraston) päätarkoituksena on puutavaran varastointi ja puutavaran juontamisen ja lastaamisen välisten työvaiheiden järjestely. Tällaisia työvaiheita saattavat olla puiden karsinta, runkojen katkaisu, pyöreän puutavaran lajittelu, puiden, runkojen tai tavaralajien pinoaminen ja lastaus. Kuorma-autoihin lastatut puut, rungot tai tavaralajit toimitetaan metsäyritysten alavarastolle. Siellä puutavaran käsittelyä jatketaan tehokkailla jalostuslinjoilla: vuorossa on karsinta, katkonta, lajittelu ja jalostus. Puutavaran kuljetuksen ohjeellinen välimatka on alle 500 kilometriä. Alavarasto saattaa joskus olla itse metsäyrityksen alueella, niin että puun jalostus tapahtuu siellä alusta loppuun alkuvaiheesta alkaen (karsinta, katkonta, lajittelu) ja päätyen pitkälle jalostettujen tuotteiden valmistamiseen (levyt, sellu, paperi ja kartonki). Silloin kun puutavaraa kuljetetaan yleisillä autoteillä alkuvaiheen käsittely on tehtävä alavarastolla. Puutavaran kaukokuljetuksesta vastaavat joko itse metsäyrityksen rakenneosana olevat kuljetusyksiköt tai yksityisyritykset, jotka tarjoavat puutavaran kuljetuspalveluja. 83
Tärkein toimenpide, josta riippuu koko metsäyrityksen tuotannollinen toiminta vuoden aikana, on hakattavaksi määrätyn metsäalueen käyttöön saaminen metsänhoitovirastolta. Eri metsäalueiden käyttöönottojärjestys ja sitä vastaava ajoteiden rakentamisjärjestys merkitään hakkuusuunnitelmaan, joka laaditaan 10 vuodeksi metsänjärjestelyaineistojen pohjalta. Käytännössä metsäautoteiden rakentaminen jää kuitenkin jälkeen suunnitellusta, minkä takia joudutaan tuotantotarpeet silmällä pitäen valitsemaan hakattaviksi määrätyt metsiköt hakkuusuunnitelmasta poiketen. Metsäyritys valitsee hakkuupalstat, jotka mahdollisimman paljon vastaavat yrityksen tuotantotarpeita ja mahdollisuuksia. Valituille hakkuupalstoille laaditaan hakemus, joka lähetetään metsänhoitotalouteen. Metsänhoitotalous myöntää hakkuupalstoja pääsääntöisesti kevät-kesäkaudella. Hakkuupalstoja myönnettäessä tehdään hakkuupalstan pohjakaava, johon merkitään maastoon merkityt rajamerkit ja niiden välimatkat, hakkuupalstan liittyminen kvarttaali- tai visiiriverkkoon, hakkuupalstan sisäisten ja rajamerkkien mittaukset, linjojen piirut. Tärkein asiakirja, joka myöntää metsäyritykselle oikeuden hakata metsää hakattaviksi määrätyillä ja maastoon merkityillä hakkuupalstoilla, on metsänhakkuulupa, johon liitetään hakkuupalstan paperille merkityt ääriviivat. Metsänhakkuuluvassa mainitaan puuston yhteinen tilavuus ja puuston teknisen soveltuvuuden, järeyden, puulajien ja pystypuun taksahinnan mukainen jakauma. Metsänhakkuussa käytetään kolmea puunkorjuumenetelmää: «1» kokopuumenetelmä, «2» kokorunkomenetelmä ja «3» puutavaralajimenetelmä. «1» Kokopuumenetelmä. Hakkuupalstalla suoritetaan vain minimimäärä välttämättömiä toimia: puut kaadetaan, juonnetaan ja lastataan puutavaran kuljetusautoihin. Kaikki korjattu puutavara kuljetetaan metsäyritysten alavarastoille, jossa tapahtuu sen jatkojalostus tehokkailla jalostuslinjoilla. Tämä teknologinen menetelmä on paikallaan silloin kun puu käytetään kokonaan. Tässä menetelmässä voidaan käyttää seuraavia koneyhdistelmiä: moottorisaha + juontotraktori + puutavaran kuormain; kaato-kasauskone + juontotraktori + puutavaran kuormain; kaatojuontokone + juontotraktori + puutavaran kuormain. Hakkuupalstojen käyttöönottokaavat esitetään kuvissa 4.1, 4.2. 84
Kuva 4.1. Leimikon käyttöönottokaava käytettäessä kaato-kasauskone + juontotraktori + puutavaran kuormain - yhdistelmää, alikasvos säilyy. 1-kaato-kasauskone LP 19; 2- juontotraktori; 3-kaistale; 4-lastauspaikka; 5-metsäautotien haara; Lähde: G. K. Vinogorov Hakkuupalstatyöt. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1981. 85
Kuva 4.2. Leimikon käyttöönottokaava käytettäessä kaato-juontokone + puutavaran kuormain -yhdistelmää. 1- kaato-juontokone LP 49; 2-turvallisuusvyöhyke; 3-lastauspaikka; 4-metsäautotien haara; 5- alikasvos; 6- kaistale. Lähde: G. K. Vinogorov Hakkuupalstatyöt. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1981. «2» Kokorunkomenetelmä. Kokorunkomenetelmässä hakkuupalstalla puut kaadetaan, juonnetaan, karsitaan, puutavara lastataan kuorma-autoihin. Oksat voidaan karsia välittömästi hakkuupalstalla niin että ne muodostavat kantavan maton koneen kulku-uralle tai ne karsitaan lastauspaikalla. Tässä menetelmässä käytetään samoja koneyhdistelmiä kuin ensimmäisessä menetelmässä, mutta lisäksi on oksien karsinta, joka voidaan suorittaa moottorisahalla tai liikkuvalla karsintakoneella. Hakkuupalstojen käyttöönottokaavat esitetään kuvissa 4.3-4.5 86
Kuva 4.3. Leimikon käyttöönottokaava käytettäessä kaato-juontokone + juontotraktori + karsintakone + puutavaran kuormain - yhdistelmää. 1- kaato-juontokone LP 49 (työvaiheet: kaato-kasaus); 2-puusto; 3-pino kaadettuja puita; 4- puutavarakouralla varustettu juontotraktori; 5-juontosuunta; 6-karsintakone (LP 30, LP 33); 7-puut; 8- rungot; 9- metsäautotien haara. Lähde: Kushljajev V.F. Puunkorjuussa käytettävät monitoimikoneet. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1981 87
Kuva 4.4. Hakkuupalstan käyttöönottokaava käytettäessä kaato-juontokone + karsintakone + puutavaran kuormain - yhdistelmää. 1- kaato-juontokone LP 49 (LP 17) (työvaiheet: kaato-juonto); 2- puusto; 3- puut; 4- karsintakone (LP 30, LP 33); 5- rungot; 6- metsäautotien haara. Lähde: Kushljajev V.F. Puunkorjuussa käytettävät monitoimikoneet. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1981 88
Kuva 4.5. Hakkuupalstan käyttöönottokaava käytettäessä kaato-kasauskone + juontotraktori + karsintakone + puutavaran kuormain - yhdistelmää. 1- kaato-kasauskone LP 19; 2- puusto; 3- pino kaadettuja puita; 4- juontotraktori; 5- juontotraktorin kulkusuunta; 6- karsintakone (LO 72, LP 30, LP 33); 7-puut; 8-rungot; 9- metsäautotien haara; 10- kaatokasauskoneen kulkusuunta. Lähde: Kushljajev V.F. Puunkorjuussa käytettävät monitoimikoneet. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1981 «3» Puutavaralajimenetelmä. Puunkorjuun puutavaralajimenetelmä käsittää seuraavat vaiheet: puut kaadetaan, juonnetaan; rungot katkaistaan, katkonta voi tapahtua joko hakkuupalstalla tai lastauspaikalla (ylävarastolla); puutavaran lastaus. Jos puun kaadossa käytetään moottorisahaa, niin koneyhdistelmä on seuraavanlainen: moottorisaha + kuormatraktori; moottorisaha + prosessori + kuormatraktori; moottorisaha + juontotraktori + prosessori. Puunkorjuun puutavaralajimenetelmä on yleistynyt Luoteis-Venäjällä, vaikka siitä ei ole tullut tämän alueen valtamenetelmä. Tavaralajimenetelmässä puutavara kuljetetaan hakkuupalstalta suoraan käyttäjälle, silloin ei tarvita alavarastoja, joiden rakentaminen vaatii huomattavia sijoituksia. Hakkuupalstojen käyttöönottokaavat esitetään kuvissa 4.6-4.7. 89
Kuva 4.6. Hakkuupalstan käyttöönotto käytettäessä moottorisaha + kuormatraktori + puutavaran kuormain - yhdistelmää Lähde: J. J. Gerasimov, V. S. Sjunev Harvennushakkuissa käytettävät metsäkoneet. Petroskoi 1998 Kuva 4.7. Hakkuupalstan käyttöönotto käytettäessä harvesteri + kuormatraktori + puutavaran kuormain - yhdistelmää Lähde: J. J. Gerasimov, V. S. Sjunev Harvennushakkuissa käytettävät metsäkoneet. Petroskoi 1998 Tärkeimpänä teknologisena kaavana on hakkuupalstojen kapeakaistaleinen käyttöönotto, koska tämä menetelmä mahdollistaa alikasvoksen säilymisen ansiosta metsänuudistumisen vähimmiskustannuksin.. Kaistaleen pitää olla niin leveä, että puun kaatuessa sen latva osuisi ajouralle. Tämä vähentää alikasvoksen vahingoittumista ja helpottaa oksien karsintaa ja keräämistä. Hakkuutähteet jätetään ajouralle sen kulkukelpoisuuden paranemiseksi, ajan mittaan ne lahoavat vähitellen. Kuvassa 4.8. esitetään hakkuukaava. 90
Kuva 4.8. Kapeakaistaleisen puunkaadon kaava. а puunkaadon kaava hakkuupalstan kapeakaistaleisessa käyttöönotossa, kun puut tai rungot juonnetaan latvat edellä; b - puunkaadon kaava, jossa hakkuut suoritetaan ajouran suuntaisilla kapeilla kaistaleilla; c puunkaadon kaava, jossa kahdella tietyn välimatkan päässä sijaitsevalla hakkuupalstalla hakkuut suoritetaan samanaikaisesti; d- puunkaadon kaava, jossa hakkuut suoritetaan kolmella hakkuupalstalla samanaikaisesti; e - kapeakaistaleisen puunkaadon kaava, jossa rungot juonnetaan latvat edellä kuormaimella varustetulla kuormatraktorilla; f- puunkaadon kaava, jossa puu kaadetaan alustapuulle; g, h puunkaadon kaava, jossa rungot juonnetaan latvat edellä; i - puunkaadon kaava, jossa rungot juonnetaan tyviosat edellä kuormaimella varustetulla kuormatraktorilla; j kaistaleen käyttöönotto biologista kuivausta käyttämällä. (Lähde: Kotshegarov V.G., Menshikov V.N., Bit J. A. Metsänhakkuun teknologia ja koneet. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1990). Hakkuupalstojen ja leimikkojen käyttöönottojärjestys määräytyy työryhmän työjärjestelyistä ja kaikkien toimintojen turvallisuudesta. Luoteis-Venäjän metsätaloudessa toteutetaan metsänuudistuksen kahta tapaa: toinen perustuu metsänhoitoon, sillä pyritään edistämään metsien luontaista uudistumista, ja toinen tarkoittaa kulttuurimetsien kasvatusta, metsän kylvöä ja istuttamista. Kaikkia edellä kuvattuja menetelmiä käyttämällä hakattujen metsiköiden tilalle istutetaan Luoteis- Venäjällä uusia kasvatusmetsiä, joiden vuotuiset pinta-alat esitetään alueittain kuvassa 4.9. 91
Kuva 4.9 Metsänkasvatusta Luoteis-Venäjällä 2001, ha Показатели проведения лесовосстановительных работ в СЗФО за 2001 г., га 45000 40000 35000 41336 36798 30000 27259 25000 20000 19933 15000 10000 5000 0 13534 10107 4591 2401 806 245 Архангельская область Республика Коми Республика Карелия Вологодская область Ленинградская область Новгородская область Мурманская область Псковская область Калининградская область Санкт-Петербург Lähde: Luonnovaraministeriön tietoaineistoja Arkangelin alue Komin tasavalta Karjalan tasavalta Vologdan alue Leningradin alue Novgorodin alue Murmanskin alue Pihkovan alue Kaliningradin alue Pietari Puunkorjuun ja jalostuksen konkreettista teknologista menetelmää tarkastellaan esimerkkinä Leningradin alueella sijaitseva Volhovskin metsänhakkuutalous (Lähde: Volhovskin metsänhakkuutalouden tuotannollista ja taloudellista toimintaa osoittavat tunnusluvut). Teknologisen menetelmän rakennekaava esitetään kuvassa 4.10. 92
Teknologisen menetelmän rakennekaava Kuva 4.10. Volhovskin metsänhakkuutalouden puunkorjuun ja varastoinnin rakennekaava Puunhankinnan ja jalostuksen teknologinen menetelmä Hakkuupalstatyöt Alavarastotyöt Puutavaralajimenetelmä Kokorunkomenetelmä Puutavaran purku: kaapelinosturi KK 20 Puunkaato: Puunkaato, karsinta: Runkojen katkaisu: moottorisaha Huskvarna, moottorisaha Huskvarna, katkaisulaite LO 15A harvesteri Timberjack 1270 Runkojen varastointi pinoihin Oksien karsinta, Puutavaran juonto: Puutavaran lajittelu: runkojen katkonta: juontotraktori TDT 55 hihnakuljetin BA-4M moottorisaha Huskvarna, harvesteri Timberjack 1270 Juonto: Puutavaran lastaus: Valmiiden tuotteiden kuljetus: kuormatraktori Timberjack 1010 puutavaran kuormain PL 18 konsoli-pukkinosturi KKS 10 Puutavaran kuljetus: kuormaimella varustettu puutavaran kuljetusauto URAL 4320 Puutavaran kuljetus: URAL 4320 autojen pohjalta kehitetty puutavaran kuljetusauto Metsänhakkuutalouden tärkeimmät tuotantoa kuvaavat tunnusluvut esitetään taulukoissa 4.4.-4.5. 93
Tuotanto Tuotannon tunnusluvut Vuodet 1996 1997 1998 1999 2000 2001 1. Puunkorjuu, tuhatta m3 31.3 37.1 48.4 73.2 70.6 74.6 2. Katkonta, tuhatta m3 27.3 37.2 46.4 69.6 70.3 69.0 3. Ainespuun saanto, tuhatta m3 22.9 30.7 35.8 54.8 66.1 63.1 4. Kuljetus, tuhatta m3 26.2 37.5 46.1 61.1 68.5 66.0 Taulukko 4.4. Tunnusluvut Taulukko 4.5. Työntekijöiden keskimäärä ja työn tuottavuus Vuodet 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Työntekijämäärä 166 107 91 112 174 166 Työn tuottavuus, m3/t 188.6 346.7 531.9 653.6 405.8 449.4 Leimikon käyttöönoton teknologinen kaava puutavaralajimenetelmässä esitetään kuvassa 4.11. Kuva 4.11. Leimikon käyttöönottokaava tavaralajien kuljetuksessa 1- lastauspaikka; 2- leimikon ajoura; 3-kokoojaura; 4-metsäautotien haara; 5-puutavaralajien kuljetusauto. 94
Puutavaralajien kuljetuksessa käytetään hydraulisella SF 65 kuormaimella varustettuja URAL 4320 kuorma-autoja sekä MAZ-merkkisten kuorma-autojen pohjalta kehitettyjä (ilman kuormainta) puutavaran vetoautoja (ne molemmat toimivat yhdessä). Puutavaran kuljetuksessa on varattu 9 autoa, ne kuljettavat kerralla keskimäärin noin 15-18 m3. Puutavaran kuljetusautot kuljettavat puutavaran Volhovskin alavarastolle, missä tavaralajit lastataan rautatievaunuihin ilman enempää jatkokäsittelyä.. Puutavaralajimenetelmän mukaisessa hakkuussa käytettävien koneiden määrä esitetään taulukossa 4.6. Taulukko 4.6. Koneen nimi ja merkki Määrä, kpl Harvesteri Timberjack 1270 1 Kuormatraktori Timberjack 1010 2 Moottorisaha Huskvarna 21 URAL 4320 autojen pohjalta kehitetty puutavaran kuljetusauto 9 Työntekijät metsään kuljettava auto 1 Hakkuupalstalla toimivien työntekijöiden määrä esitetään taulukossa 4.7. Taulukko 4.7. Ammatti Кол-во, чел Metsuri 21 Harvesterin kuljettaja 1 Kuormatraktorin kuljettaja 2 Puutavaran kuljetusautojen kuljettajat 9 Leimikon käyttöönottokaava runkojen kuljetuksessa esitetään kuvassa 4.12. Leimikon käyttöönottokaava runkojen kuljetuksessa Kuva 4.12. 1- kokoojaura; 2- leimikon ajoura; 3-juontotraktori; 4- lastauspaikka; 5- metsäautotien haara. Runkojen kuljetuksessa toimii 7 URAL 4320 autojen pohjalta kehitettyä puutavaran kuljetusautoa perävaunuineen GKB 9851, ne kuljettavat puutavaraa Koltshanovskin hakkuualueelle (alavarastolle), joka sijaitsee Koltshanovon rautatieaseman vieressä. Alavarastolla rungot katkaistaan, puutavara lajitellaan, valmiit tuotteet lastataan liikenneministeriön rautatievaunuihin. Koltshanovskin hakkuualueen (alavaraston) pohjakaava esitetään kuvassa 4.13. Kuva 4.13. Koltshanovskin hakkuualueen (alavaraston) pohjakaava 95
1-metsäautotie; 2-kaapelinosturi (КК 20); 3-runkopino; 4-nosturinkuljettajan ohjaamo; 5-katkaisulaite (LO 15А); 6-perävaunu sahanpurua varten; 7- hihnakuljetin (BA-4M); 8-erotteluvarastot; 9- konsoli-pukkinosturi (KKS 10); 10-nosturikiskot; 11- liikenneministeriön rautatie; 12-saha (ei toimi); 13-hallintorakennus; 14- polttopuupinot; 15-autotallit ja korjaamot. Kokorunkomenetelmässä käytettävien koneiden määrä esitetään taulukossa 4.8. Taulukko 4.8. Koneen nimi ja merkki Määrä, kpl Juontotraktorit ТDТ 55А 6 Moottorisaha Huskvarna 12 Kahmarikuormain PL 1V 1 URAL 4320 autojen pohjalta kehitetty puutavaran kuljetusauto 5 Hydraulisella SF 65 kuormaimella varustettuja Ural 4320 nosturiautoja 2 ZIL 130 alustakoneen pohjalta tehty bensiinisäiliöauto 1 Hakkuupalstalla toimivien työntekijöiden määrä esitetään taulukossa 4.9. Taulukko 4.9. Ammatti Määrä, henkeä Metsuri 12 Traktorinkuljettaja 6 PL 1V kuormaimen kuljettaja 1 Autonkuljettajat 8 Metsätyönjohtaja 1 96
4.4. Puunkorjuussa käytettävät koneet ja laitteet Mekaanisessa puunkorjuussa käytetään kotimaisia ja ulkomaisia moottorisahoja. Yhdistelmässä metsurin kanssa toimivat vaijerilla ja juontosilmukalla varustetut juontotraktorit (ТТ 4, ТDТ 55) sekä hydraulinosturilla varustetut juontotraktorit (ТB 1, LP 18). Hakkuutöissä käytetään laajalti kehävyöhykkeen kaato-kasauskoneita ja kaato-juontokoneita, jotka pystyvät kaatamaan puut ja kasaamaan ne juontoa varten sekä kaatamaan ja juontamaan kaadetut puut. Kuva 4.14. Kaato-kasauskone Kaato-juontokone Lähde: G. K. Vinogorov Hakkuupalstatyöt. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1981. Juontotraktorit LT 89, LT 154, LT 157, К 703 on tarkoitettu puutavaranippujen laahusjuontoon. Nämä koneet toimivat yhdistelmässä kaato-kasauskoneen kanssa, joka kaataa ja kasaa puut nippuihin juontoa varten. Kuva 4.15 Vaijerilla ja juontosilmukalla varustettu juontotraktori Lähde: Kotshegarov V.G., Menshikov V.N., Bit J. A. Metsänhakkuun teknologia ja koneet. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1990 97
Kahmarilla varustetut juontotraktorit Kuva 4.16 ЛТ-89 ЛТ-154 Источник: Г.К. Виногоров «Лесосечные работы» Москва «Лесная промышленность» 1981 год. Рисунок 4.17. Hydraulikuormaimella varustetut juontotraktorit LP 18 TB 1 Lähde: G. K. Vinogorov Hakkuupalstatyöt. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1981. Karsintakone LP 30B Lähde: Kotshegarov V.G., Menshikov V.N., Bit J. A. Metsänhakkuun teknologia ja koneet. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1990 Nykyään lastaustöissä käytetään yleensä kahmarikuormaimia, jotka pystyvät siirtämään kuorman pystysuorassa lähes 180 :n kääntökulmassa. (Kuva 4.5) Puutavaranippu voidaan siirtää itse kuormaimen yli, mikä lyhentää tuntuvasti lastauksen tai pinoamisen kestoa. 98
Ylisiirrettäväntyyppinen kahmarikuormain Kuva 4.18. (Lähde: Kotshegarov V.G., Menshikov V.N., Bit J. A. Metsänhakkuun teknologia ja koneet. Lesnaja promyshlennost kustantamo Moskova 1990). Luoteis-Venäjällä käytetään laajalti Onegan traktoritehtaan tuottamia metsäkoneita. Juontotraktorin perusmallina on ТDТ 55, sen pohjalta on kehitetty TB 1 nosturilla varustettu juontokone, puutavarakouralla LT 89 varustettu traktori, LP 17 kaato-juontokone ja ylisiirrettäväntyyppinen kahmarikuormain PL 1V. Puunkorjuun valtamenetelmänä on nykyään kokorunkomenetelmä. Viime aikoina monet metsäyritykset ovat kuitenkin alkaneet siirtyä puutavaralajimenetelmään, jossa käytetään harvestereita ja kuormatraktoreita. Niinpä Karjalan tasavallassa puutavaralajimenetelmän osuus oli 45% vuoden 2002 yleisestä hakkuumäärästä. Neuvostoliiton metsäteollisuusministeriön alaisille organisaatioille vuonna 1990 kuuluneiden koneiden jakauma esitetään taulukossa 4.3. Venäjän tilastokomitean tietojen mukaan vuonna 1990 Luoteis-Venäjän käytössä olleesta konekannasta oli 74,5% juontotraktoreita, 83,1% liikkuvia karsintakoneita, 71,8% puutavaran kahmarikuormaimia ja 65,6% puutavaran kuljetusautoja, joiden käyttöikä oli alle viisi vuotta (taulukko 4.10). Nykyään yritykset eivät laadi tilastoraportteja (lomake 75 TP) yrityksen käytössä olevien metsäkoneiden määrästä ja koostumuksesta. NIPIEIlesprom-tutkimuslaitoksen tietojen mukaan 1. tammikuuta 1999 puunkorjuuyritysten metsäkoneista alle viisi vuotta käytössä olleita koneita oli vain 26 % kaikista juontotraktoreista, 22% liikkuvista karsintakoneista, 27% puutavaran kahmarikuormaimista ja 24,5% kuorma-autoista. Metsäkoneiden hankinnat ovat Luoteis-Venäjällä kaikkein arvokkaimmat. Metsäalan Ilim Pulp Enterprise korporaatio (Pietari), Onegan traktoritehdas Oy (Karjalan tasavalta) ja Solombalskin koneenrakennustehdas Oy (Arkangelin alue) solmivat 2003 strategisen yhteistyösopimuksen. Vuonna 2003 Ilim Pulp Enterprise korporaatio hankki 268 kappaletta kotimaisia metsäkoneita arvoltaan 275 miljoonaa ruplaa. Kotimaisten metsäkoneiden heikon laadun ja pienen lukumäärän takia venäläiset puunkorjuuyritykset kiinnostuvat yhä enemmän ulkomaisista metsäkoneista. Vuonna 2003 suljettu osakeyhtiö Ilim Pulp Enterprise, Venäjän suurin metsäyhtiö, allekirjoitti sopimuksen 14 Timberjackin metsäkoneyhdistelmän hankkimisesta, kaupan hinta on yli 4 miljoonaa euroa (seitsemän harvesteria ja seitsemän kuormatraktoria). Kaikkien Ilim Pulp Enterprise yhtiöön kuuluvien yritysten konekannan uusiminen kestää vuoteen 2007 ja tulee maksamaan 170 miljoonaa euroa. (Lähde: Ilim Pulp Enterprise) 99
Neuvostoliiton metsäteollisuusministeriön alaisille organisaatioille vuonna 1990 kuuluneiden koneiden jakauma. (Lähde: Neuvostoliiton tilastokomitea) Taulukko 4.10. Ministeriö, yhtymä Kaato-juontokoneet Juontotraktorit Karsintakoneet Kaatokasauskone LP 19 LP 17 LP 49 VM 4 ТDТ 40 ТDТ 55 ТDТ 55А ТDТ 60 ТDТ 75 ТТ 4 ТB 1 ТB 1М LP 18 LT 154 LP 30 LP 33 Nykyään yritykset eivät laadi tilastoraportteja (lomake 75 TP) yrityksen käytössä olevien metsäkoneiden määrästä ja koostumuksesta (NIPIEIlesprom). Erimerkkisiä kuormaimia Vologdalesprom 112 10 --- --- 1103 71 14 99 112 234 143 354 Komilesprom 91 23 60 --- 1573 428 23 95 136 625 --- 505 Arhangelslesprom 2 --- 354 --- 2905 25 23 --- 1 789 104 819 Karellesprom 20 151 --- --- 1233 --- 169 --- 30 524 20 419 Lemles 13 6 36 --- 525 8 21 --- 20 122 14 162 Novgorodlesprom 32 3 1 --- 300 45 20 17 25 43 16 111 Murmanskles --- 10 --- --- 224 --- --- --- --- 72 --- 59 100
4.5. Metsäautoteiden ja metsätalousteiden sekä yleisessä käytössä olevien moottoriteiden rakenne Luoteis-Venäjän autotieverkoston (yleisten ja virastoille kuuluvien autoteiden) yhteinen pituus on nykyään 110 000 kilometriä. Rautateiden pituus on 12931 km ja vesiväylien pituus 13660 km. Auto- ja rautateiden suurin tiheys on Kaliningradin alueella: siellä se on kuusi kertaa suurempi kuin keskimäärin Luoteis-Venäjällä. Liikenneverkon pienin tiheys on Nenetsian autonomisessa piirikunnassa, joka on eristetty maan liikenneverkosta ja jolla ei ole ympärivuotista rautatie- ja autotieyhteyttä Venäjän federaation muiden hallinnollisten alueiden kanssa (taulukko 4.4) Taulukko 4.11 Luoteis-Venäjän liikenneverkon tiheys, km/tuhatta km 2 Hallinnollinen alue Rautatieverkon tiheys Yleisten ja virastoille kuuluvien autoteiden verkoston tiheys Sisävesistöväylien tiheys Arkangelin alue, mm. 3,0 25,4 5,5 Nenetsian autonominen piirikunta - 1,0 2,2 Vologdan alue 5,3 135,3 10,8 Kaliningradin alue 42,4 447,7 21,3 Leningradin alue 28,6 176,4 22,6 Murmanskin alue 6,2 30,3 - Novgorodin alue 20,8 179,3 11,0 Pihkovan alue 19,8 219,2 9,1 Karjalan tasavalta 12,1 77,7 21,1 Komin tasavalta 4,1 30,1 6,8 Luoteis-Venäjä, yhteensä 7,5 64,7 8,7 Lähde: Luoteis-Venäjän sosiaalis-taloudellisen kehityksen strategian tärkeimmät suuntaviivat vuoteen 2015. Eri kulkuneuvojen toiminnan analyysi on osoittanut, että ensimmäisellä sijalla rahtien kuljetuksessa on autoliikenne, vaikka sen osuus kuljetetun tavaran määrästä on laskenut jonkin verran: 78,2%:sta vuonna 1990 58%:iin vuonna 2002 (taulukko 4.4.) Rautateiden osuus tavarankuljetuksesta on samalla kasvanut 14,6%:sta 24%:iin, samoin meriliikenteen 1,3%:sta 13,7%:iin. Sisävesistöväylien osuus on 4% kuljetetun tavaran määrästä eli se on pysynyt samalla tasolla, vaikka on havaittavissa pienoista laskua vuoteen 1999 verrattuna (5,8%). 101
Kuva 4.17. Metsätuotteiden kuljetuksen liikenne-looginen kaava (Lähde: Lesinformkonsalt Oy) 102
PUUTAVARAN KULJETUSAUTOT PUUNKORJUU METSÄKULJETUS (JUONTO) LASTAUSPAIKKA (PUUTAVARAN LASTAUS) KAPEARAITEINEN RAUTATIE PUUTAVARAN KULJETUS PUUTAVARAN PURKAMINEN METSÄVARASTO UITTO PUUTAVARAN LAJITTELU JA KULJETUSPISTE METSÄTEOLLISUUSYRITYKSET YRITYKSEN SISÄINEN JA VARASTOLIIKENNE NOSTURIT KULJETTIMET KUORMAIMET LIUKUHIHNAT PAINOILMAKULJETTIMET VALMIIDEN TUOTTEIDEN KULJETUS AUTOLIIKENNE RAUTATIELIIKENNE MERILIIKENNE MAANSISÄISET KULJETUKSET TUOTTEIDEN KULUTTAJA VIENTI Yrityksen ylävarasto Yrityksen alavarasto Taulukko 4.12. Tavaraliikenteen rakennemuutokset liikennevälineittäin Luoteis-Venäjällä, %:na 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Rautatieliikenne 14,78 16,20 18,17 21,56 23,58 27,75 25,96 25,64 24,01 Autoliikenne 79,10 78,65 77,01 71,73 69,31 60,69 62,12 59,76 58,45 Sisävesistöjen vesiväylät 4,79 2,15 1,56 1,94 1,94 2,48 2,65 4,21 3,80 Meriliikenne 1,31 2,99 3,25 4,77 5,17 9,07 9,27 10,38 13,73 Ilmaliikenne 0,01 0,01 0,01 0,00 0,004 0,004 0,01 0,01 0,01 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Lähde: Luoteis-Venäjän sosiaalis-taloudellisen kehityksen strategian tärkeimmät suuntaviivat vuoteen 2015. Luoteis-Venäjällä kuljetettujen tavaroiden määrä supistui vuoteen 2002 mennessä 3,2-kertaisesti vuoteen 1990 verrattuna. Valtion tilastojen mukaan metsämaalle on rakennettu (on nykyään olemassa) 592 000 km metsätaloudellisesti merkittäviä teitä. Metsäautoteiden verkoston tiheys on osoituksena voimaperäisen metsätalouden ja metsänkäytön mahdollisuuksista. Venäjän eri alueilla tieverkoston tiheys on erilaista, Keski-Venäjällä ja Volganvarren alueella se on pysyvästi suurin. Venäjän luonnonvaraministeriön alueellisten hallintojen joukossa parhaita tuloksia metsäteiden rakentamisessa on Kaliningradin alueella (5,1 km metsäalueen 1000 ha kohti) ja Leningradin alueella (3,1). Kokonaisvaltaisia sijoituksia metsäautoteiden korjaamiseen ja rakentamiseen ei käytännössä kuitenkaan ole. Nykyään toteutettavista ohjelmista voidaan mainita seuraavat: autotien rakentaminen Arkangelin alueen Leshukonskin piirissä, missä on laaja käyttämätön metsäalue, sekä Syktyvkarin sellu- ja paperitehtaan 2,5 miljoonan euron sijoitukset metsäautoteiden rakentamiseen. Venäjän luonnonvaraministeriön alaiset metsänhoitotaloudet ovat rakentaneet 2002 yhteensä 452 km metsäautoteitä, mikä ylittää suunnitellun teiden pituuden (427 km). Metsäautoteiden rakentamisen kehitys esitetään kuvassa 4.18. 103
Metsänhakkuuyritykset ja luonnonvaraministeriön alaiset metsänhoitotaloudet rakentavat uusia metsäautoteitä omin voimin. Pienet ja keskisuuret metsäyritykset rakentavat ennen muuta metsäautoteiden haaroja. Suuret metsäyhtiöt sijoittavat kokonaisvaltaisesti ulottumattomissa olevien laajojen metsäalueiden käyttöönottoon. Kuva 4.18. Metsäautoteiden rakentamisen kehitys 1990 2002 1800 1600 1629 1580 Строительство дорог, км 1400 1200 1000 800 600 400 1179 1276 1065 794 681 476 452 397 395 307 452 200 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Год Metsäautoteiden rakentaminen Vuosi Lähde: Venäjän luonnonvaraministeriön raportti 4.6. Puutavaran kuljetuksessa käytettävän liikkuvan kaluston rakenne Puunkorjuussa ja pyöreän puutavaran kuljetuksessa käytettävän liikkuvan kaluston yleinen rakenne esitetään kuvassa 4.5. Metsänhakkuuyrityksissä kaikkein yleisimpänä metsäkoneena on puutavaran kuljetusauto. Noin 85% tuotetusta raakapuusta kuljetetaan autoilla. Puutavaran kuljetusautojen vallitsevia tyyppejä ovat: kevyet, ZIL kuorma-autojen pohjalta kehitetyt ajoneuot, joiden kantokyky on 10-11 t, niihin kytketään kaksiakselinen TMZ 802 perävaunu; keskikokoiset MAZ kuorma-autojen pohjalta kehitetyt, joiden kantokyky on 17 t, GKB 9383 perävaunuineen sekä raskaat, joiden kantavuus on 25 t, alustakoneena KrAZ-kuorma-auto, ja GKB 9383 merkkinen perävaunu. Entisen Neuvostoliiton alueella tuotettavista konetyypeistä yleisimpiä ovat puutavaran kuljetusautot perävaunuineen, jotka on kehitetty KrAZ 255L, MAZ 509А, URAL 375-vetoautojen pohjalta. Metsäyritykset hankkivat tämäntyyppisiä koneita niiden edullisuuden vuoksi sekä jäljellä olevan huomattavan suuren varaosavalikoiman takia. Ajoneuvojen ikärakenteen analyysi osoittaa, että 72% konekannasta on ollut käytössä jo yli 7 vuotta. Venäläiset metsäyrityksen ovat viime aikoina yhä useammin alkaneet kiinnostua ulkomaisista koneiden ja laitteiden tuottajista. 104
Luoteis-Venäjän autotieverkosto Kuva 4.7. Nenetsian autonominen piirikunta Murmansk Murmanskin alue Narjan-Mar Kirov Kandalaksha Vorkuta Inta Petshora 105
Komin tasavalta Uhta Belomorsk Arkangeli Karjalan tasavalta Arkangelin alue Syktyvkar Petroskoi Pietari Leningradin alue Vologdan alue Pihkova Novgorod Vologda Pihkovan alue Novgorodin alue Kaliningradin alue Kaliningrad Karttamerkit Kansainväliset liikennekäytävät Pohjoinen-etelä (NS) Eurooppa-tie nro 9 (PE9) NSA Pääreitti PE9A Pääreitti NSA1 Haarautuma Haarautuma Transsib Siperian halki kulkeva autotie Eurooppa-tie nro 1 Haarautuma Haarautuma Venäjän liikennekäytävät Yleisessä käytössä olevat tiet Pohjoinen merenkulkutie Aluekehitys- ja liikenneinfrastruktuurin tutkimuskeskus 106
Kuva 4.8 Luoteis-Venäjän liikennejärjestelmä Nenetsian autonominen piirikunta Murmansk Murmanskin alue Narjan-Mar Kirov Kandalaksha Vorkuta Inta Petshora 107
Komin tasavalta Uhta Belomorsk Arkangeli Karjalan tasavalta Arkangelin alue Syktyvkar Petroskoi Pietari Leningradin alue Vologdan alue Pihkova Novgorod Vologda Pihkovan alue Novgorodin alue Kaliningradin alue Kaliningrad Karttamerkit: Lentokentät Merisatamat Jokisatamat Yleisessä käytössä olevat autotiet - valtion - alueen Rautatiet Aluekehitys- ja liikenneinfrastruktuurin tutkimuskeskus 108