EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 1. helmikuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Ranskan tasavallan aloite neuvoston päätöksen tekemiseksi oikeuslaitoksen palveluksessa olevien koulutuksen eurooppalaisen verkoston perustamisesta Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Esittelijä: Evelyne Gebhardt DT\460592.doc PE 311.008
Euroopan parlamentti sai joulukuussa 2000 käsiteltäväkseen Ranskan aloitteen oikeuslaitoksen palveluksessa olevien koulutuksen eurooppalaisen verkoston perustamisesta. Esittelijä epäsi tämän ehdotuksen ja asiantuntijoista koostuva ryhmä sai tehtäväkseen vaihtoehtoisen ehdotuksen laatimisen. Nykyinen puheenjohtajavaltio Espanja aikoo esittää vielä helmikuussa 2002 uuden tekstiehdotuksen, joka on määrä hyväksyä oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 13. 14. kesäkuuta 2002. I. Taustatiedot Ehdotetulla verkostolla halutaan tarjota vapaaehtoista koulutusta tuomareille ja asianajajille. Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan on enenevässä määrin havaittu, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklassa edellytetty oikeuteen perustuva alue voi toteutua ainoastaan siinä tapauksessa, että oikeudelliset päätökset tunnustetaan vastavuoroisesti. Monilla aloilla sovelletaan kaikkiaan 15 oikeusjärjestystä, joten vastavuoroinen tunnustaminen on ratkaisevan tärkeää ja lisäksi edellytys sille, että EU-lainsäädäntöä voidaan tulevaisuudessa luoda. Vastavuoroinen tunnustaminen merkitsee sitä, että oikeustoimenpide hyväksytään lisätarkistuksitta aivan kuin kyseessä olisi omassa (kansallisessa) oikeusjärjestelmässä tehty päätös. Tämä edellyttää, että kukin osapuoli tuntee luottamusta vieraaseen oikeusjärjestelmään. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, ettei tätä luottamusta ilmene tarpeeksi, koska asiasta vastaavat henkilöt eivät tiedä riittävästi naapurimaidensa oikeusjärjestelmistä. Asianajajille on siten syytä antaa kiireellisesti koulutusta. Laekenin Eurooppa-neuvosto kehotti nimenomaisesti perustamaan nopeasti tuomareiden koulutusta edistävän eurooppalaisen verkoston, jonka avulla voidaan lisätä oikeudellisen yhteistyön toimijoiden keskinäistä luottamusta (päätelmien 43 kohta). II. Bordeaux-verkosto Niin kutsuttu Bordeaux-verkosto käynnisti toimintansa 1. tammikuuta 2001. Se koostuu erilaisista kansallisista instituutioista, jotka ovat erikoistuneet omissa maissaan tuomareiden ja asianajajien kouluttamiseen. Yhteistyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet määriteltiin lokakuussa 2000 annetussa peruskirjassa (Bordeaux'n peruskirja). Verkoston rakenteeseen kuuluu yleiskokous, johtoryhmä sekä sihteeristö (peruskirjan 5 artikla). Huhtikuun 4. päivänä 2001 pidetyssä verkoston järjestäytymiskokouksessa päätettiin, että pääsihteeristön tehtävät siirretään tilapäisesti Trierissä sijaitsevalle Eurooppaoikeuden akatemialle. Peruskirjassa edellytetään nimenomaisesti, että oikeusalan palveluksessa olevien koulutuksen eurooppalainen verkosto on tunnustettava Euroopan tasolla annettavalla säädöksellä. Tämä on suotavaa, koska Bordeaux-verkostolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä eikä se voi siten saada rahoitusta yhteisöjen talousarviosta tai kansallisista talousarvioista. Toisena puutteena voidaan pitää sitä, ettei verkostolla ole pysyvää pääsihteeristöä, joka huolehtisi toiminnan jatkuvasta yhteen sovittamisesta. PE 311.008 2/6 DT\460592.doc
III. Tuleva kehitys 1) Ranskan aloite Ranska esitti marraskuussa 2000 ehdotuksen neuvoston päätöksen tekemiseksi oikeuslaitoksen palveluksessaolevien koulutuksen eurooppalaisen verkoston perustamisesta 1. Verkoston toiminnassa on erityisesti tarkoitus edistää Euroopan oikeusjärjestelmien ymmärtämistä, oikeudellisen yhteistyön mekanismien ymmärtämistä sekä kielitaitoa. Tavoitteita ovat mm. uutta luovien koulutusohjelmien kehittäminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen. Ranskan aloite esitettiin Oikeus- ja sisäministereiden neuvostolle 30. marraskuuta 2000. Eri valtuuskunnat ilmaisivat varautuneisuutensa. Euroopan parlamenttia kuultiin asiasta 20. joulukuuta 2000. Esittelijän näkemys Esittelijä on pitkälti samaa mieltä verkoston tehtävistä ja toiminnasta, mutta hän arvostelee Ranskan aloitteessa esitettyä verkoston sisäistä organisaatiota. Esittelijä hylkää erityisesti seuraavat: a) oikeusperusta Ranskan aloite perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklaan ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohtaan, joten se koskee ainoastaan rikosoikeuden alaa. Esittelijä on kuitenkin sitä mieltä, että koulutusta on sovitettava yhteen sekä rikos- että siviilioikeuden alalla. b) pääsihteeristön tehtävien siirtäminen komissiolle Etenkin tuomareiden on voitava työskennellä riippumattomasti, koska heidän ammattiinsa liittyy tiettyä arkaluonteisuutta. Riippumattomuus voidaan taata ainoastaan pitämällä komission vaikutusvalta riittävän vähäisenä. Tästä syystä pääsihteeristön tehtävien siirtäminen komissiolle on hylättävä. Lisäksi esittelijä on vakuuttunut siitä, että kansallisten oppilaitosten yhteistyön tehokkuus varmistetaan parhaiten antamalla niiden huolehtia itse yhteen sovittamisesta. c) komission suorittama pääsihteerin nimittäminen Esittelijä hylkää ehdotuksen b kohdassa esitetyistä syistä. d) johtoryhmän kokoonpano Esittelijän mielestä liian monesta jäsenestä koostuva johtoryhmä ei kykene enää työskentelemään. Hän katsoo, että kunkin jäsenvaltion tulisi lähettää pelkästään yksi edustaja. Euroopan neuvoston edustajan johtoryhmään kuulumiselle ei ole perusteita. Esittelijä vastustaa myös sitä, että puheenjohtajuus myönnettäisiin sen valtion edustajalle, joka toimii 1 EYVL C 18, 19.1.2001, s. 9. DT\460592.doc 3/6 PE 311.008
kulloinkin neuvoston puheenjohtajana. Tästä aiheutuva jatkuvuuden katkeaminen vesittäisi yhteistyön tehokkuutta. e) tieteellisen komitean perustaminen Uusi tieteellinen komitea ei ole lainkaan tarpeellinen. Tarvittava asiantuntemus turvataan siten, että kukin valtio lähettää yhden vastuuhenkilön johtoryhmään. Tästä syystä esittelijä esitti parlamentin sisäasioiden valiokunnalle huhtikuussa 2001 (puhtaasti teknisen) mietintöluonnoksen, jossa hän ehdotti Ranskan aloitteen hylkäämistä. Samalla hän pyysi Bordeaux-verkoston johtoryhmää laatimaan vaihtoehtoisen ehdotuksen. 2) Bordeaux-verkoston johtoryhmän ehdotus Johtoryhmä kokoontui Pariisissa 7. syyskuuta 2001 ja laati seuraavat kohdat (joista kansalliset jäsenet pääsivät yksimielisyyteen): "1. Alla members wish to go on working together on the basis of the Bordeaux Charter for the near future. La volonté de continuer de travailler ensemble sur la base de la Charte de Bordeaux dans l'immédiat. b) The Network wishes to work on both civil and criminal matters. La volonté de travailler dans les domaines du droit civil et pénal. c) The need for permanent dialogue with EU-institutions was established. Constat qu'il est nécessaire d'entretenir un dialogue permanent avec les institutions européens. d) The Network wishes to choose and appoint its Secretary General who will be answerable to the Network. Le Réseau souhaite choisir son Secrétaire Général lequel sera responsable devant lui. e) The Network needs funding, but it wishes to specify independently the activities which are to be covered by its budget line. Le Réseau a besoin d'un financement et souhaite pouvoir choisir de manière indépendante les actions qui seront financées par son budget. f) The Network needs time to mature and members need to continue working and thinking together on the drafting of a European instrument that would be the best legal basis for the European Judicial Training Network. Le Réseau a besoin d'un temps de maturation, et ses membres ont besoin de travailler réfléchir ensemble à l'élaboration d'un instrument européen qui puisse être la meilleure base juridique pour le Réseau. g) The Steering Committee delegates ERA in its capacity as Secretariat General, the École Nationale de la Magistrature and the Escuela Judicial de España to approach the European Parliament, the Council and the European Commission to submit the above mentioned six items, on which the Steering Committee has agreed, as well as the points on which members still disagree, and to ascertain their opinion and any relevant PE 311.008 4/6 DT\460592.doc
information. Le Comité de pilotage délègue l'era en qualité de Secrétariat Général, l'ecole Nationale de la Magistrature et l'escuela Judicial de España pour rencontrer le Conseil, le Parlement Européen, la Commission Européenne pour exposer les six points ci-dessus, ainsi que les points sur lesquels les membres sont encore en désaccord, et recueillir leurs avis et toute information utile." Esittelijän näkemys Esittelijä aikoo ottaa mietintönsä uudelleen käsiteltäväksi Pariisin kompromissin perusteella. Tämä edellyttää kuitenkin, että puheenjohtajavaltio Espanja esittää kompromissin perusteella kahta tekstiä (rikos- ja siviilioikeus). Esittelijä toivoo, että siviili- ja rikosoikeutta varten perustettaisiin (EY:n perustamissopimuksen 65 ja 67 artiklan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 ja 34 artiklan perusteella) kaksi erillistä verkostoa, jotka tekisivät kuitenkin yhteistyötä monialaisissa ja päällekkäisissä kysymyksissä ja tässä yhteydessä samat kansalliset jäsenet olisivat edustettuina. Verkoston elimiä olisivat yleiskokous, johtoryhmä sekä pääsihteeristö. Verkostolle olisi taattava tietty riippumattomuus, joten kansallisten oppilaitosten tulisi voida päättää itse pääsihteeristön kokoonpanosta. Esittelijä kannattaa, että rahoitus hoidettaisiin yhteisrahoituksella yhteisöjen talousarviosta, mutta muistuttaa samalla, että oikeudellinen riippumattomuus on varmistettava. IV. Nykyisistä verkostoista erottaminen Kaavailtu oikeuslaitoksen palveluksessa olevien koulutuksen eurooppalainen verkosto merkitsee ensimmäistä jäsennettyä yhteistyötä tuomareiden ja asianajajien kouluttamiseksi. Oikeus-ja sisäasioiden alalla toimivat jo nykyään seuraavat verkostot (joita ei pidä sekoittaa ehdotettuun koulutuksen yhteensovittamiseen): 1) Euroopan oikeudellinen verkosto (rikosoikeuden alalla) Kesäkuussa 1998 perustetun Euroopan oikeudellisen verkoston on määrä helpottaa oikeusviranomaisten ammatillista yhteydenpitoa kansallisista ja alueellisista yhteyspisteistä koostuvan järjestelmän avulla. Asianosaisen jäsenvaltion toimivaltainen kansallinen yhteyspiste voidaan selvittää mahdollisimman nopeasti Atlas-järjestelmän avulla. 2) Euroopan oikeudellinen verkosto (siviili- ja kauppaoikeuden alalla) Tämä verkosto on perustettu rikosoikeuden alan mallin mukaisesti 28. toukokuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä siviili- ja kauppaoikeuden alaa varten. 3) Euroopan poliisiakatemia Kyseessä on ylempien poliisiviranomaisten koulutusta tarjoavien laitosten verkosto (22. joulukuuta 2000 tehty neuvoston päätös). DT\460592.doc 5/6 PE 311.008
4) Rikosten ehkäisemistä koskeva Euroopan verkosto Verkosto pyrkii edistämään ja kehittämään yleisesti rikosten ehhkäisemistä EU:n tasolla. V. Unionin siviili- ja rikosoikeuden alalla toteuttaman toiminnan toisistaan erottmainen ehdotetuissa puiteohjelmissa Komissio ehdotti vuoden 2001 lopussa kahden puiteohjelman perustamista, joihin sisällytettäisiin yksityisoikeuden alan (KOM(2001) 221) ja rikosoikeuden alan oikeudellisen ja poliisiyhteistyön (KOM(2001) 646) nykyiset rahoitusohjelmat. On syytä korostaa, että ehdotettu asianajajien jatkokoulutusverkostoa ei voida toteuttaa näiden ohjelmien toimenpiteillä. Erityinen sensitiivisyys edellyttää verkostoa, jossa keskitytään pelkästään tuomareiden ja asianajajien kouluttamiseen. Kummassakin puiteohjelmassa määrätään kuitenkin useista mahdollisista toimenpiteistä. PE 311.008 6/6 DT\460592.doc