Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA SUORITETTAVAN AUDIOVISUAALISEN ALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA

Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA SUORITETTAVAN AUDIOVISUAALISEN ALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Helsingin tekniikan alan oppilaitos 5.10.2010

2 SISÄLTÖ 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA... 4 2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 2.1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 6 2.2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN... 8 3 OPINTOJEN ETENEMINEN, AJOITUS JA JÄRJESTÄMISPERIAATTEET... 18 4 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 90 ov, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 21 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT...21 Audiovisuaalinen tuotanto 30 ov...21 4.2 LIIKKUVAN KUVAN SUUNTAUTUMISEN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT...33 4.2.1 Video- ja elokuvatuotanto 20 ov...33 4.2.2 Televisiotuotanto 20 ov...41 4.2.3 Elokuvatuotanto 20 ov...48 4.3 ÄÄNEN SUUNTAUTUMISEN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT...56 4.3.1 Video- ja elokuvatuotanto 20 ov...56 4.3.2 Äänituotanto 20 ov...64 4.3.3 Studio- ja saliäänituotanto 20 ov...72 4.4 VALOKUVAN SUUNTAUTUMISEN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT...79 4.3.1 Valokuvatuotanto 20 ov...79 4.3.2 Kuvankäsittely 20 ov...86 4.3.2 Kuvanvalmistus 20 ov...94 4.5 UUSMEDIAN SUUNTAUTUMISEN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT...100 4.5.1 Verkkopalvelutuotanto 20 ov...100 4.5.2 Animaatio- ja tehostetuotanto 20 ov...106 4.5.3 Uusmediatuotanto 20 ov...114 4.6 DIGIMEDIAN SUUNTAUTUMISEN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT...122 4.3.1 Animaatio- ja tehostetuotanto 20 ov...122 4.3.2 Video- ja elokuvatuotanto 20 ov...131 4.3.3 Digimediatuotanto 10 ov...138 4.8 MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT...144 4.8.1 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, 0 10 ov...144 4.9 OPINNÄYTE ELI OSAAMISPROJEKTI...144 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 ov, TAVOITTEET JA ARVIOINTI... 144 5.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, 16 ov...145

3 5.1.1 Äidinkieli, 4 ov...145 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov...152 5.1.3 Vieras kieli, A-kieli, 2 ov...155 5.1.4 Matematiikka, 3 ov...159 5.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov...162 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov...166 5.1.7 Liikunta, 1 ov...166 5.1.8 Terveystieto, 1 ov...168 5.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov...172 5.2.1 Vieras kieli, 4 ov...175 5.2.2 Matematiikka, 3 ov...177 5.2.3 Fysiikka ja kemia, 2 ov...180 4.7 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 4ov...184 4.7.1 WWW-sivut, 1ov...184 4.7.2 Kulttuurien tuntemus, 1ov...187 4.7.3 Ympäristötieto, 1ov...190 4.7.4 Opinnäytetyö ja oikeakielisyys, 1ov...193 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 ov... 195 6.1 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN TARJONTA...195 LIITTEET AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 196

4 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA Audiovisuaalisia viestintätuotteita ja -palveluja suunnittelevat, valmistavat ja tuottavat mm. kustannus-, lehti-, peli- ja ohjelmistotalot, viestintä- ja mainostoimistot, äänistudiot, valokuvaamot, sekä elokuva-, video-, animaatio-, radio-, ja tv-työn tuotantoyksiköt. Myös teatterit sekä erilaiset kulttuuri- ja tapahtumatuotannot työllistävät audiovisuaalisen alan osaajia. Tässä audiovisuaalisilla viestintätuotteilla ja -palveluilla tarkoitetaan mm. valokuvia, elokuvia, video-, radio- ja tv-ohjelmia, pelejä ja ohjelmia, digitaalisia elokuvatallenteita, äänitallenteita, tapahtumateknisiä palveluja sekä verkko- ja mobiilipalveluja. Alan yritysten koot vaihtelevat yhden hengen yrityksistä suuriin kansainvälisiin yhtiöihin. Media-assistentit osallistuvat viestintätuotteiden ja -palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen pääasiassa ns. suorittavan tason työtehtävissä. Audiovisuaalisen viestinnän alalla internet ja siihen liittyvien sovellusten ja tekniikoiden osaaminen on noussut entistä merkittävämpään asemaan. Viestintä on laajentumassa kaikilla toimialoilla yhä enemmän tietoverkkoihin. Ilmiössä ei ole niinkään kyse varsinaisesta siirtymisestä viestintävälineestä toiseen, vaan tietoverkot ovat tulleet merkittävänä osana entisten toimintojen rinnalle. Verkko-osaamisen tarve audiovisuaalisen viestinnän alalla tarkoittaa sisältöelementtien versiointia, verkkotekniikoiden hallintaa ja verkkoviestinnän luonteen ymmärrystä. Internet tuo oman vaateensa myös kielitaitoon, sillä usein kommunikointi ja sisällöt ovat verkossa englanniksi. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa suorittavalla uusina kompetensseina voivat olla myös peliteollisuuden tarpeet. Tekniikan hallinta on audiovisuaalisen alan osaamisen lähtökohta: sen pohjalle rakennetaan luovaa ja esteettistä näkemystä. Ilmaisun ja kerronnan osuutta assistenttitason tehtävissä ei voida kuitenkaan erottaa, vaan ilmaisun ymmärtäminen liittyy olennaisena osana myös teknisiin työtehtäviin. Koko työprosessin läpikäyminen alan koulutuksessa on ensisijaisen tärkeää, koska yhden työprosessin läpivienti yhden tekijän toimesta on alalla yhä tyypillisempää. Laajoissa tuotannoissa työryhmän yksilösuoritukset puolestaan integroituvat toisiinsa, jolloin koko työprosessin tunteminen on olennaista. Viestintäalan teknistyminen ja digitalisoituminen on tasaarvoistanut alaa, sillä kaluston kevenemisen myötä työtehtävien ei voida katsoa suosivan tiettyä sukupuolta. Myös liiketoiminnallinen osaaminen on vahvasti läsnä audiovisuaalisen vies- tinnän alalla. Yrittäjyys on integroitu ammatillisiin tutkinnon osiin, joissa se ilmen- tyy asiakaslähtöisyytenä ja vaatimuksena tuntea liiketoiminnan perusperiaatteita. Audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen toimii asiakaslähtöisesti, osaa markkinoida omaa osaamistaan, osaa aikatauluttaa ja hinnoitella omaa työtään ja ymmärtää oman työnsä merkityksen osana laajempaa kokonaisuutta.

5 Mediakonvergenssi eli mediakentän eri välineiden läheneminen tuo haasteita audiovisuaaliselle alalle: miten esimerkiksi näyttää ja välittää sama informaatio eri muodoissa, eri välineillä ja eri tarpeisiin. Osittain tästä syystä alan kehityksen en- nakointi on haasteellista, jolloin tutkinnon rakenteen on syytä olla modulaarinen. Siten sen avulla pystytään reagoimaan alalla tapahtuviin nopeisiin muutoksiin ja muodostaa tarvelähtöisiä tutkintokokonaisuuksia. Sisällön lisääntyvä monimediai- suus ja työnkuvien yhdistyminen edellyttävät tutkinnon suorittaneilta monialaista osaamista. AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA SUORITETTAVAN AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Audiovisuaalisia viestintätuotteita ja palveluja suunnittelevat, valmistavat ja tuottavat mm. kustannus-, lehti-, peli- ja ohjelmistotalot, viestintä- ja mainostoimistot, äänistudiot, valokuvaamot, sekä elokuva-, video-, animaatio-, radio-, ja tv-työn tuotantoyksiköt. Myös teatterit sekä erilaiset kulttuuri- ja tapahtumatuotannot työllistävät audiovisuaalisen alan osaajia. Tässä audiovisuaalisilla viestintätuotteilla ja palveluilla tarkoitetaan mm. valokuvia, elokuvia, video-, radio- ja tv-ohjelmia, pelejä ja ohjelmia, digitaalisia elokuvatallenteita, äänitallenteita, tapahtumateknisiä palveluja sekä verkko- ja mobiilipalveluja. Alan yritysten koot vaihtelevat yhden hengen yrityksistä suuriin kansainvälisiin yhtiöihin. Media-assistentti vastaa viestintätuotteiden ja palveluiden suunnittelusta ja toteuttamisesta pääasiassa ns. suorittavan tason työnkuvan mukaisesti. Audiovisuaalisen viestinnän alalla Internet ja siihen liittyvien sovellusten ja tekniikoiden osaaminen on noussut entistä merkittävämpään asemaan. Viestintä on laajentumassa kaikilla toimialoilla yhä enemmän tietoverkkoihin. Ilmiössä ei ole niinkään kyse varsinaisesta siirtymisestä viestintävälineestä toiseen, vaan tietoverkot ovat tulleet merkittävänä osana entisten toimintojen rinnalle. Verkko-osaamisen tarve audiovisuaalisen viestinnän alalla tarkoittaa sisältöelementtien versiointia, verkkotekniikoiden hallintaa ja verkkoviestinnän luonteen ymmärrystä. Internet tuo oman vaateensa myös kielitaitoon, sillä pääasiassa kommunikointi ja sisällöt ovat verkossa englanniksi. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa suorittavalla uusina kompetensseina ovat myös peliteollisuuden tarpeet.

6 Tekniikan hallinta on audiovisuaalisen alan osaamisen lähtökohta; sen pohjalle rakennetaan luovaa ja esteettistä näkemystä. Ilmaisun ja kerronnan osuutta assistenttitason tehtävissä ei voida kuitenkaan erottaa, vaan luova osaaminen liittyy olennaisena osana myös teknisiin työtehtäviin. Koko työprosessin läpikäyminen alan koulutuksessa on ensisijaisen tärkeää, koska yhden työprosessin läpivienti yhden tekijän toimesta on alalla yhä tyypillisempää. Laajoissa tuotannoissa työryhmän yksilösuoritukset puolestaan integroituvat toisiinsa, jolloin koko työprosessin tunteminen on olennaista. Viestintäalan teknistyminen ja digitalisoituminen on tasa-arvoistanut alaa, sillä kaluston kevenemisen myötä työtehtävien ei voida katsoa suosivan tiettyä sukupuolta. Myös liiketoiminnallinen osaaminen on vahvasti läsnä audiovisuaalisen viestinnän alalla. Yrittäjyys on integroitu ammatillisiin tutkinnon osiin, joissa se ilmentyy asiakaslähtöisyytenä ja vaatimuksena tuntea liiketoiminnan perusperiaatteita. Audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen toimii asiakaslähtöisesti, osaa markkinoida omaa osaamistaan, osaa aikatauluttaa ja hinnoitella omaa työtään ja ymmärtää oman työnsä merkityksen osana laajempaa kokonaisuutta. Mediakonvergenssi eli mediakentän eri välineiden läheneminen tuo haasteita audiovisuaaliselle alalle, miten esimerkiksi näyttää ja välittää sama informaatio eri muodoissa, eri välineillä ja eri tarpeisiin. Osittain tästä syystä alan kehityksen ennakointi on haasteellista, jolloin tutkinnon rakenne on mielekästä säilyttää modulaarisena. Siten sen avulla pystytään reagoimaan alalla tapahtuviin nopeisiin muutoksiin ja muodostaa tarvelähtöisiä tutkintokokonaisuuksia. Sisällön lisääntyvä monimediaisuus ja työnkuvien yhdistyminen edellyttävät tutkinnon suorittaneilta monialaista osaamista. 2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suorittaneella on monipuoliset valmiudet toimia audiovisuaalisella alalla, joka sisältää useita erityyppisiä työnkuvia. Audiovisuaalisen alan tehtävissä hänen on kyettävä viemään koko työprosessi läpi yksilösuorituksena, mutta osattava myös toimia osana tuotantoryhmää ja hahmotettava oma työnsä osana

7 laajempaa tehtäväkokonaisuutta. Hänen on tunnettava tyypillinen audiovisuaalisen alan työprosessi sisältäen esituotantoon, tuotantoon ja jälkituotantoon liittyvät työvaiheet ja osattava toimia assistenttitason työtehtävissä ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Audiovisuaalisen viestinnän ala edellyttää opiskelijalta ja tutkinnon suorittajalta sitoutumista, itseohjautuvuutta, oma-aloitteisuutta ja orientoituneisuutta alalle. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suoritettuaan hän on moniosaaja, joka laajan viestintäalan tuntemuksensa ja teknisen osaamisensa ansiosta kykenee työelämässä hankkimaan myös joidenkin toimialojen edellyttämää erikoisosaamista. Häneltä edellytetään teknisen tietotaidon ohella esteettistä ja kulttuurista perusnäkemystä. Teknisen, esteettisen ja sisällöllisen osaamisen merkitystä ei usein voida työtehtävissä eriyttää toisistaan. Audiovisuaalisen alan moniosaajan tulee myös olla mediakriittinen ja ymmärtää alan eettisiä erityiskysymyksiä. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suorittanut käyttäytyy asiallisesti, noudattaa työaikoja, kunnioittaa tekijänoikeuksia, on sosiaalisesti aktiivinen ja suhtautuu työhönsä ahkeruudella. Hänellä on rohkeutta kommunikoida niin omalla äidinkielellään kuin englanniksikin. Hän osaa asennoitua positiivisesti myös poikkeaviin työaikoihin. Hän osaa arvioida oman työnsä teknistä ja esteettistä laatua ja työskentelee kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tuotannon taloudellisten arvojen ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen sekä erilaisten toimintakulttuurien ymmärtäminen on oleellinen osa tutkinnon suorittaneen osaamista. Perustutkinnon suorittanut hallitsee myös asiakaslähtöisten tuotantojen toimintaperiaatteet ja työelämän edellyttämät viestintätaidot. Tietotekniikka ja työvälineiden ohjelmistopohjaisuus ovat olennainen osa audiovisuaalisen viestinnän työtä. Toisaalta työ voi olla myös fyysisesti vaativaa esimerkiksi tapahtumatuotannon toimenkuvissa. Tutkinnon suorittanut hallitsee teknisesti tällä hetkellä alalla käytössä olevat työkalut, kykenee seuraamaan alan muutoksia ja on valmis päivittämään osaamistaan alan kehityksen mukaan. Ryhmätyöskentely ja sähköiset työympäristöt yhdessä edellyttävät taitoa dokumentoida ymmärrettävästi työvaiheita ja niiden tuloksia. Perustutkinnon tavoitteissa korostuu alan yhteinen perusosaaminen, joka laajana tutkinnon osana varmistaa alan yhteisen osaamisen ja tekniset perusvalmiudet hankkia tarvittavaa ammattitaitoa monilta eri viestinnän toimialoilta. Audiovisuaalisen viestinnän

8 alan laajuuden ja monipuolisuuden vuoksi on haasteellista nimetä tiettyjä assistenttitason ammattinimikkeitä. Laaja valinnaisten opintojen osuus mahdollistaa erilaisten suuntautumisvaihtoehtojen toteuttamisen seutukunnan työelämätarpeiden mukaisesti. Kansainvälisten audiovisuaalisten tuotantojen lisääntyessä kielitaidolliset vaatimukset ovat entistä haasteellisempia. Varsinkin englannin merkitys ammattikielenä kasvaa, kun monikansallisissa ja -kulttuurisissa työryhmissä ja tuotannoissa täytyy kyetä kommunikoimaan ymmärrettävästi ja ammattitermistöä käyttäen. Myös tietoverkkojen vahva asema osana työtehtäviä ja ammattikuvaa lisää kielitaidollisia tarpeita. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). 2.2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO, 120 OV Ammatillisessa peruskoulutuksessa 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 Näyttötutkinnossa 4. Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1. Audiovisuaalisen viestinnän perusosaaminen, 30 ov 4.2. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä 60 ov kohdista 4.2.1. 4.2.12. 4.2.1. Video- ja elokuvatuotanto, 20 ov 4.2.2. Televisiotuotanto, 20 ov 4.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1. Audiovisuaalisen viestinnän perusosaaminen 4.2. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä kolme tutkinnon osaa 4.2.1. Video- ja elokuvatuotanto 4.2.2. Televisiotuotanto

9 4.2.3. Studio- ja saliäänituotanto, 20 ov 4.2.4. Radiotuotanto, 20 ov 4.2.5. Tapahtumatekninen tuotanto, 20 ov 4.2.6. Valaisutuotanto, 20 ov 4.2.7. Valokuvatuotanto, 20 ov 4.2.8. Graafinen tuotanto, 20 ov 4.2.9. Verkkopalveluiden tuotanto, 20 ov 4.2.10. Animaatio- ja tehostetuotanto, 20 ov 4.2.11. Pelituotanto, 20 ov 4.2.12. Paikallisesti tarjottavat audiovisuaalisen viestinnän tutkinnon osat, 20 ov 4.3. Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta 4.2.3. Studio- ja saliäänituotanto 4.2.4. Radiotuotanto 4.2.5. Tapahtumatekninen tuotanto 4.2.6. Valaisutuotanto 4.2.7. Valokuvatuotanto 4.2.8. Graafinen tuotanto 4.2.9. Verkkopalveluiden tuotanto 4.2.10. Animaatio- ja tehostetuotanto 4.2.11. Pelituotanto 4.3. Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta 4.3.1. Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov 4.3.1. Yrittäjyys, 10 ov 4.3.2. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 4.3.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 4.3.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 4.3.5 Lukio-opinnot 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov

10 5.1. Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset 5.1.1. Äidinkieli 5.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 5.1.3. Toinen kotimainen kieli, suomi 5.1.4. Vieras kieli 5.1.5. Matematiikka 5.1.6. Fysiikka ja kemia 5.1.7. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 5.1.8. Liikunta 5.1.9. Terveystieto 5.1.10. Taide ja kulttuuri 4 ov 0 4 ov 1 ov 0 4 ov 2 ov 0 4 ov 2 ov 0 4 ov 3 ov 0 4 ov 2 ov 0 4 ov 1 ov 0 4 ov 1 ov 0 4 ov 1 ov 0 4 ov 1 ov 0 4 ov 5.2. Valinnaiset tutkinnon osat

11 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 1-10 0 4 ov 5.2.2. Ympäristötieto 0 4 ov 5.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 ov 5.2.4. Etiikka 0 4 ov 5.2.5. Kulttuurien tuntemus 0 4 ov 5.2.6. Psykologia 0 4 ov 5.2.7. Yritystoiminta 0 4 ov 16 ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammatti-taitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet

12 Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perus-tutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteis-työssä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Peruskoulupohjaisten linjojen jaksotus suuntautumisvaihtoehtoineen: liikkuva kuva, ääni, valokuva ja uusmedia. 1. LUKUVUOSI 2. LUKUVUOSI 3. LUKUVUOSI JAKSO C01 Audiovisuaalinen tuotanto 30ov LIIKKUVA KUVA D01 Video- ja elokuvatuotanto LIIKKUVA KUVA D01 Televisiotuotanto ÄÄNI

13 1. - Elokuvatuotanto, 6 ov A06 Matematiikka - Matematiikka 1, 1 ov A09 Liikunta - Liikunta 1, 0,5 ov A10 Terveystieto - Terveystieto 1, 0,5 ov - Iso elokuvatuotanto, 6 ov ÄÄNI D01 Video- ja elokuvatuotanto - Television äänituotanto, 6 ov VALOKUVA D01 Valokuvatuotanto - Dokumentaarinen valokuvaus, 6 ov UUSMEDIA D01 Verkkopalvelutuotanto - Verkkopalvelu, 6 ov D01 Äänituotanto VALOKUVA D01 Kuvankäsittely UUSMEDIA D01 Animaatio ja tehostetuotanto - Työssäoppiminen, 8 ov näyttö 3 A07 Fysiikka ja kemia - Kemia, 1 ov E01 Yritystoiminta JAKSO 2. C01 Audiovisuaalinen tuotanto - Äänituotanto, 6 ov A06 Matematiikka - Matematiikka 2, 1 ov A07 Fysiikka ja kemia - Fysiikka, 1 ov - Yritystoiminta, 1 ov LIIKKUVA KUVA D01 Video- ja elokuvatuotanto - Televisiotuotanto, 6 ov ÄÄNI D01 Video- ja elokuvatuotanto - Elokuvan äänituotanto, 6 ov VALOKUVA D01 Valokuvatuotanto - Studiotyö, 6 ov UUSMEDIA D01 Verkkopalvelutuotanto - Monikanavajulkai D01 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat LIIKKUVA KUVA ÄÄNI VALOKUVA UUSMEDIA - Työssäoppiminen, 8 ov

14 su, 6 ov A06 Matematiikka - Matematiikka 3, 1 ov A08 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto JAKSO 3. D01 Audiovisuaalinen tuotanto - Valokuvatuotanto, 6ov F01 Tieto- ja viestintä -tekniikka - Tieto- ja viestintätekniikka, 2 ov - Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov LIIKKUVA KUVA D01 Televisiotuotanto - Monikameratuota nto, 6 ov ÄÄNI D01 Äänituotanto - Musiikkituotanto, 6 ov VALOKUVA D01 Kuvankäsittely - Valokuva multimediassa, 6 ov UUSMEDIA D01 Animaatio ja tehostetuotanto - Mainosanimaatio, 6 ov A01 Äidinkieli - Äidinkieli 2, 1 ov A05 Englanti - Englanti 2, 1 ov LIIKKUVA KUVA D01 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat - Oma elokuvatuotanto ja yrittäjyys, 6 ov ÄÄNI D01 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat - Saliäänituotanto ja yrittäjyys, 6 ov VALOKUVA D01 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat - Valokuvan jälkituotanto ja yrittäjyys, 6 ov UUSMEDIA D01 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat - Multimediainstall aatio ja yrittäjyys, 6 ov F04 Laitetekniikan lisäkurssi

15 Multimedian lisäkurssi, 1 ov F04 Multimedian lisäkurssi Multimedian lisäkurssi, 1 ov JAKSO 4. C01 Audiovisuaalinen tuotanto - Animaatiotuotant o, 6 ov A01 Äidinkieli - Äidinkieli 1, 1 ov B9 Liikunta - Liikunta 1 ov LIIKKUVA KUVA D01 Televisiotuotanto - Genre-elokuva, 6 ov ÄÄNI D01 Äänituotanto - Studiotuotanto, 6 ov VALOKUVA D01 Kuvankäsittely - Valokuva painomediassa, 6 ov UUSMEDIA D01 Animaatio ja tehostetuotanto - Animaatioelokuva, 6 ov E01 Oma elokuvatuotanto ja yrittäjyys - Opinnäytetyö ja oikeakielisyys, 6 ov näyttö 4 A01 Äidinkieli - Äidinkieli 4, 1 ov F04 Laitetekniikan lisäkurssi - Laitetekniikan lisäkurssi, 1 ov - A09 Liikunta - Liikunta 2, 0,5 ov A10 Terveystieto Terveystieto 2, 0,5 ov F01 Sähköinen portfolio JAKSO 5. C01 Tapahtumatekninen tuotanto / näyttö 1 - Sähköinen portfolio, 1 ov LIIKKUVA KUVA D01 Video- ja elokuvatuotanto F04 Animoinnin lisäkurssi - Animoinnin

16 - Tapahtumateknin entuotanto, 6 ov A05 Englanti - Englanti 1, 1 ov F01 Tieto- ja viestintä -tekniikka - Tieto- ja viestintätekniikka, 1 ov ÄÄNI D01 Video- ja elokuvatuotanto VALOKUVA D01 Valokuvatuotanto UUSMEDIA D01 Verkkopalvelutuotanto / näyttö 2 - Työssäoppiminen, 8 ov lisäkurssi, 1 ov E04 Yritystoiminta - Yritystoiminta, 2 ov E04 Ohjelmointi - Ohjelmointi, 1 ov F04 DVD -pakkaus ja koosto - DVD -pakkaus ja koosto, 1 ov F04 Ilmaisutaito - Ilmaisutaito, 1 ov A = ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa, pakollinen B = ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa, valinnainen C = ammatillinen tutkinnon osa, kaikille pakollinen D = ammatillinen tutkinnon osa, koulutusohjelmittain eriytyvä E = ammatillinen tutkinnon osa, valinnainen F = vapaasti valittava tutkinnon osa TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ Ylioppilaspohjaisen koulutuksen jaksotus: digimedia. JAKSO 1. LUKUVUOSI C01 Audiovisuaalinen tuotanto 8ov/30ov Elokuvatuotanto, 6 ov Kenttä-ääni, 1 ov Työturvallisuus, 1 ov LUKUVUOSI D01 Animaatio- ja tehostetuotanto TYÖSSÄOPPIMINEN, 8 ov NÄYTTÖ 3

17 JAKSO 2. C01 Audiovisuaalinen tuotanto 6ov/30ov D01 Video- ja elokuvatuotanto Editoinnin perusteet, 1 ov, Väriopin perusteet, 1ov Animaatiotuotanto 4 ov TYÖSSÄOPPIMINEN, 8 ov D01 Video- ja elokuvatuotanto 1ov/20ov DVD masterointi 1 ov JAKSO 3. C01 Audiovisuaalinen tuotanto 3ov/30ov Valokuvatuotanto 3 ov C01 Audiovisuaalinen tuotanto Taiton perusteet 1ov D01 Animaatio- ja D01 Animaatio- ja tehostetuotanto tehostetuotanto 5ov/20ov Tehosteet 1ov Tehostetuotanto 2 ov Hybridiprojekti 3 ov/6 ov Hybridiprojekti 1ov/6ov (Interaktiivisuus 1ov) D01 Video- ja elokuvatuotanto Elokuvaprojekti 4ov/6ov: (Mainoselokuvatuotanto 2ov Kuvailmaisu ja kulttuuri 1ov Animointi 1ov) Elokuvan jälkituotanto 1ov/6ov : (Digimedian tuotantotekniikka 1ov) JAKSO 4. C01 Audiovisuaalinen tuotanto 3ov/30ov C01 Audiovisuaalinen tuotanto

18 Animaatiotuotanto, 2 ov Taide- ja mediakulttuuri, 1 ov D01 Animaatio- ja tehostetuotanto 4ov/20ov Äänituotanto 4ov D01 Animaatio- ja tehostetuotanto Digit. videoefektit 1ov D01 Video- ja elokuvatuotanto Animaatiotekniikat 2 ov Hybridiprojekti 2 ov NÄYTTÖ 1 Elokuvan jälkituotanto 2ov/6ov D01 Digimediatuotanto JAKSO 5. C01 Audiovisuaalinen tuotanto Tapahtumatuotannon perusteet 1 ov D01 Digimediatuotanto TYÖSSÄOPPIMINEN, 4 ov NÄYTTÖ 2 C01 Audiovisuaalinen tuotanto 2ov/30ov Valokuvatuotanto 2 ov Osaamisprojekti 4 ov NÄYTTÖ 4 C01 Audiovisuaalinen tuotanto Äänituotanto 4ov D01 Digimediatuotanto Osaamisprojekti 2ov D01 Video- ja elokuvatuotanto Asiantuntijuuden markkinointi 1ov 3 OPINTOJEN ETENEMINEN, AJOITUS JA JÄRJESTÄMISPERIAATTEET Ammatillisten ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien sijoittelu Ammatilliset tutkinnon osat sijoittuvat kolmelle opintovuodelle siten, että ensimmäisenä vuonna suoritettavat kokonaisuudet sisältävät seuraavat osiot:

19 audiovisuaalinen tuotanto (30 ov) osa ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (10 ov) Ammatillisten suuntautumisten muodostuminen Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto sisältää viisi suuntautumisvaihtoehtoa: - liikkuva kuva (pk) - ääni (pk) - valokuva (pk) - uusmedia (pk) - digimedia (yo) Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kaikki suuntautumisvaihtoehdot opiskelevat Audiovisuaalisen tuotannon (30 ov) kokonaisuuden ja peruskoulupohjaiset linjat lisäksi osan Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (10 ov). Ylioppilaspohjainen linja suorittaa 40 ov Ammatillisia tutkinnon osia. Toisena opiskeluvuotena painottuvat ammatilliset ja paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat suuntautumisen mukaan. Tutkinnon suorittaminen osissa on kehitteillä ja huomioidaan opiskelijan HOPS:ssa. Kahden tutkinnon samanaikainen suorittaminen voidaan huomioida opiskelijan OPS:ssa. Työssäoppiminen ja näyttöjen toteutus Lukuvuodessa on viisi jaksoa. Työssäoppiminen sijoittuu pääasiassa peräkkäisille jaksoille. Työssäoppimalla suoritetaan kolmesta 15 ov:n opintokokonaisuudesta 8 ov, yhteensä 24 ov. Näytön kuvaus Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto sisältää neljä näyttöä. Näyttö 1: Sähköinen portfolio Näyttö 2: Työssäoppimispaikalla Näyttö 3: Työssäoppimispaikalla

20 Näyttö 4: Osaamisprojekti Audiovisuaalisen tuotannon opintokokonaisuus 30ov suoritetaan sähköisenä portfoliona. Sähköinen portfolio arvioidaan samalla tavalla kuin opintokokonaisuus yleensä ja sen arvosana vaikuttaa opintokokonaisuuden arvosanaan. Näyttöympäristö Näyttö suoritetaan työpaikalla työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitoksessa. Näyttöä suoritettaessa on oltava työtehtävään soveltuvat tilat, jotka vastaavat normaalia AV-alan tuotantoyhtiön tiloja. Näyttöön tulee pyrkiä järjestämään asiakaskontakti. Näyttöpaikka, -ympäristö, näytön kuvaus, näytön sisältö Sähköisessä muodossa (jaettu verkkoasema, web-sivu tai DVD) julkaistava sähköinen portfolio pitää sisällään kaikkea sitä perusosaamista, jota audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa suorittavan opiskelijan on kyettävä hallitsemaan: valokuvausta, graafista suunnittelua, multimediaa, liikkuvaa kuvaa, äänituotantoa ja kuvamuokkausta. Portfolio on oivallinen tapa yhdistää perusosaamisen näytöt yhdeksi, kaikkia opiskelijoita koskevaksi ja yhtenäiseksi tavaksi suorittaa perusosaamista koskeva näyttö. Tällaiset näytöt voidaan myös tehdä erilaisin painotuksin suuntautumisvaihtoehdosta riippuen. Portfolioon voi kuulua myös - piirustuksia - väritutkielmia - animaatioluonnoksia - graafisen suunnittelun tuotoksia - näyttelykäyntiraportteja jne. - kurssilla myös kuvattaisiin ja muutettaisiin digitaaliseen muotoon sekä pohdittaisiin omaa oppimista. Verkkoasemalla jokaisella opiskelijalla on oma kansio, johon perusosaamisen kurssien työnäytteet ja niiden reflektointi tallennetaan. Perusosaamisen näyttö tehdään ennen työssäoppimista.

21 Opintojen alussa opiskelijoille tiedotetaan, että heitä sitoo velvoite dokumentoida digitaaliseen muotoon kaikki opintojen aikana tuottamansa materiaali. Dokumentointi tarkoittaa paitsi oman työn tulostamista julkaistavaan muotoon myös esim. vierailujen, konserttien, tapahtumien yms. videokuvausta, äänitystä, valokuvausta. Jokainen yksittäinen opiskelija dokumentoi omaa oppimisprosessiaan koko koulussaoloaikanaan. Sähköinen portfolio ei ole kokoelma tekijänsä parhaita töitä (perinteinen työnäytekansio) vaan prosessiportfolio, opiskelijan henkilökohtainen opiskeluväline, jonka avulla arvioidaan omaa osaamista ja kehittymistä oman alansa osaajana. Portfolio on väline millä esitellään omia töitä ja erilaisia tuotantotekniikoita ja metodeja yhteistyökumppaneille ja kollegoille. Opiskelijoiden reflektointi on äärimmäisen tärkeää: dokumentoidulla tuotoksella ei ole mitään arvoa portfoliossa, mikäli siihen ei liity opiskelijan omaa reflektointia, mihin käyttöön teos tehtiin, millaisia haasteita sen tekemisessä kohdattiin, millaisia tekniikoita työssä käytettiin, miten opiskelija onnistui omasta mielestään omassa työssään ja millaista palautetta työ sai muilta ihmisiltä. Sähköisen portfolion avulla opiskelijalle konkretisoituu oma kolmen vuoden aikana tapahtunut oppimisprosessi tehtyjen tuotosten muodossa. 4 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 90 ov, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Audiovisuaalinen tuotanto 30 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa noudattaa työaikoja ja ohjeita työskennellä osana työryhmää toimia asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti noudattaa sähkö- ja työturvallisuusmääräyksiä noudattaa tekijänoikeuksia

22 käyttää kunkin ammattialan termistöä käyttää erilaisia tietokoneiden käyttöjärjestelmiä ja keskeisiä sovelluksia kirjoittaa asiatyylistä ja ilmaisullista tekstiä eri tarkoituksiin hyödyntää sommittelua, värioppia ja typografiaa työtehtävissä dokumentoida työn vaiheita ja tuloksia hyödyntää mediakulttuurin lajityyppejä ja tyylisuuntia tuotannoissaan tulkita käsikirjoituksia sekä käyttää draaman rakennetta ilmaisussaan valaista, kuvata, äänittää ja editoida kuvakerronnallisen kokonaisuuden tekemänsä suunnitelman mukaisesti tallentaa ja editoida äänikerronnallisen kokonaisuuden tekemänsä suunnitelman mukaisesti sekä versioida sen eri käyttötarkoituksiin rakentaa ja käyttää valaisu-, projisointi- ja äänentoistojärjestelmiä tekemänsä suunnitelman mukaisesti valaista, valottaa, käsitellä ja valmistaa valokuvia eri käyttötarkoituksiin tekemänsä suunnitelman mukaisesti valmistaa graafisia viestintätuotteita kuvankäsittely-, grafiikka-, taitto- ja editorisovelluksilla tekemänsä suunnitelman mukaisesti käsitellä ja valita tiedostomuodot, väriavaruudet ja resoluutiot eri käyttötarkoituksiin hyödyntää verkkoteknologioita tiedonsiirrossa sekä verkkopalveluiden rakentamisessa ja ylläpidossa käyttää eri tilanteisiin ja olosuhteisiin sopivia työvälineitä ja työtapoja Toteuttamissuunnitelma Projekti Laajuus ov Lukuvuosi Jakso (8ov jaksossa) Ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa Elokuvatuotanto 6 1 1 Äidinkieli 1, 1ov Äänituotanto 6 1 2 Kulttuurien tuntemus 1, 1ov

23 Valokuvatuotanto 6 1 3 - Animaatiotuotanto 6 1 4 Tapahtumatekninen tuotanto 6 1 5 Elokuvatuotanto, 6 ov Sisältö Tuotannossa suunnitellaan ja toteutetaan lyhytelokuva, dokumentti, haastattelu tai yksittäinen kohtaus em. yksilö- tai ryhmätyönä. Tuotannossa tutustutaan yhteen tai useampaan elokuvan lajityyppiin. Käsikirjoitus ja muut dokumentit toteutetaan ammattilaisformaattien mukaan. Oppimisympäristö ja opetusmenetelmät Opetus tapahtuu ulko- studio- ja luokkatiloissa tuotannon mukaan. Opetusmetodina käytetään työelämälähtöisesti esim. tutkivan oppimisen menetelmiä. Oppimisen arviointi Täytetään tuotantopalautelomake, jossa on arvioinnin painotusalueet. Äänituotanto, 6 ov sisältö Tuotannossa suunnitellaan ja toteutetaan pieni ääniteos tai harjoitelma, radio-ohjelma, haastattelu tai muu yksittäinen äänikokeilu em. yksilö- tai ryhmätyönä. Tuotannossa tutustutaan yhteen tai useampaan äänituotannon lajityyppiin. Tuotannossa harjoitustyön

24 kohteena on myös äänen ja kuvan vuorovaikutussuhde, jossa keskitytään erityisesti värija ääni-ilmaisun vuorovuoropuheluun. Ääniteoksen suunnitelmat ja muut dokumentit toteutetaan ammattilaisformaattien mukaan. Oppimisympäristö ja opetusmenetelmät Opetus tapahtuu ulko- studio- ja luokkatiloissa tuotannon mukaan. Opetusmetodina käytetään työelämälähtöisesti esim. tutkivan oppimisen menetelmiä. Oppimisen arviointi Täytetään tuotantopalautelomake, jossa on arvioinnin painotusalueet. Valokuvatuotanto, 6 ov Sisältö Tuotannossa suunnitellaan ja toteutetaan pieni valokuvateos tai harjoitelma tai muu yksittäinen valokuvakokeilu em. yksilö- tai ryhmätyönä. Tuotannossa tutustutaan yhteen tai useampaan valokuvauksen lajityyppiin. Tuotannossa käydään läpi myös typografian perusteet ja tutkitaan kuvan, tekstin ja välitettävän viestin vuorovaikutussuhdetta graafisen suunnittelun kontekstissa. Käsikirjoitus ja muut dokumentit toteutetaan ammattilaisformaattien mukaan. Oppimisympäristö ja opetusmenetelmät Opetus tapahtuu ulko- studio- ja luokkatiloissa tuotannon mukaan. Opetusmetodina käytetään työelämälähtöisesti esim. tutkivan oppimisen menetelmiä.

25 Oppimisen arviointi Täytetään tuotantopalautelomake, jossa on arvioinnin painotusalueet. Animaatiotuotanto, 6 ov Sisältö Tuotannossa suunnitellaan ja toteutetaan lyhytanimaatio yksilö- tai ryhmätyönä. Tuotannossa tutustutaan yhteen animointityyliin ja kehitetään omaa visuaalista osaamista myös piirtämisen kautta. Animaatiokäsikirjoitus ja muut suunnitteludokumentit toteutetaan grafiikkaohjelmalla. Oppimisympäristö ja opetusmenetelmät Opetus tapahtuu studio- ja luokkatiloissa tuotannon mukaan. Opetusmetodina käytetään työelämälähtöisesti esim. tutkivan oppimisen menetelmiä. Oppimisen arviointi Täytetään tuotantopalautelomake, jossa on arvioinnin painotusalueet. Tapahtumatekninen tuotanto, 6 ov Sisältö Tuotannossa suunnitellaan ja toteutetaan pienimuotoinen tapahtumatuotanto. Tutustutaan esitystekniikkaan; valaisu-, projisointi- ja äänentoistojärjestelmään. Tuotannossa käsitellään myös taide- ja mediakulttuurin perusteita ja sisällöllisiä merkityksiä. Oppimisympäristö ja opetusmenetelmät

26 Opetus tapahtuu studio- ja luokkatiloissa tuotannon mukaan; myös ekskursioita tehdään. Opetusmetodina käytetään työelämälähtöisesti esim. tutkivan oppimisen menetelmiä. Oppimisen arviointi Täytetään tuotantopalautelomake, jossa on arvioinnin painotusalueet. Osaamisen arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

27 ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Esituotanto aikatauluttaa ohjatusti työnsä ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti avustaa laitteistojen käyttövalmiuteen kytkemisessä käyttäytyy ja pukeutuu työtilanteissa tarkoituksenmukaisesti aikatauluttaa työnsä ja toimii sen mukaisesti tunnistaa käytettävät työvälineet ja osaa kytkeä ne käyttövalmiuteen käyttäytyy ja pukeutuu työtilanteen luonteen mukaisesti aikatauluttaa työnsä, ottaa vastuun sen toteutumisesta ja neuvottelee poikkeamista valitsee keskeiset työvälineet ja kytkee ne käyttövalmiuteen omatoimisesti ennakoi työtilanteen luonteen sekä käyttäytyy ja pukeutuu sen mukaisesti Tuotanto ymmärtää alan keskeistä termistöä käyttää tietotekniikkaa ja alan sovelluksia osaa työskennellä sisä- ja ulkotiloissa käyttää alan vakiintunutta termistöä käyttää sujuvasti erilaisia käyttöjärjestelmiä ja alan sovelluksia käyttää tarkoituksenmukaisia työvälineitä eri olosuhteissa kommunikoi sujuvasti työryhmässä käyttäen alan termistöä käyttää sujuvasti erilaisia käyttöjärjestelmiä ja ristiinkäyttää alan sovelluksia huomioi paikan ja tilanteen erityispiirteet ja käyttää sen

28 mukaisia työvälineitä Jälkituotanto dokumentoi ja arkistoi töitään määrätyllä tavalla ottaa vastaan palautetta työnsä esteettisestä ja teknisestä lopputuloksesta dokumentoi töitään ja työvaiheitaan ymmärrettävästi arvioi oman työnsä esteettistä ja teknistä lopputulosta dokumentoi töitään ja työvaiheitaan jatkokäyttöä sekä arkistointia varten arvioi itsenäisesti ja kuvaavasti työnsä esteettistä ja teknistä lopputulosta ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Suunnittelu tuo esille ideoitaan ymmärrettävässä muodossa tunnistaa käsikirjoituksesta keskeisiä elementtejä kehittelee toteutuskelpoisia ideoita ja kirjoittaa niistä pienimuotoisen käsikirjoituksen osaa lukea käsikirjoitusta ja poimia sieltä suunnitteluun liittyviä elementtejä kehittelee luovia ideoita ja kirjoittaa niistä jäsennellyn käsikirjoituksen osaa lukea luovasti käsikirjoitusta ja ideoida audiovisuaalisia ratkaisuja

29 Materiaalin tuottaminen kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä kirjoittaa lähes virheetöntä tekstiä kirjoittaa julkaisukelpoista tekstiä hyödyntää laitteiden automaatti- ja manuaaliasetuksia tunnistaa eri työvälinetyyppejä ja käyttää niitä ohjatusti tallentaa tiedostoja eri formaatteihin käyttää laitteiden automaatti- ja manuaaliasetuksia käyttää sujuvasti erilaisia laitetyyppejä osaa valita tarkoituksenmukaiset tiedostomuodot säätää laitteiden automaatti- ja manuaaliasetuksia tarpeen mukaan valitsee ja käyttää tarkoituksenmukaisia työvälineitä tallentaa ja versioi tiedostoja eri sovelluksiin ja formaatteihin Jälkikäsittely ja jakelu leikkaa ja koostaa audiovisuaalisia kokonaisuuksia käsittelee ja tallentaa tiedostoja asiallisesti huoltaa laitteita ohjeiden mukaisesti leikkaa ja koostaa kerronnallisia kokonaisuuksia käsittelee tiedostoja eri julkaisukanaviin huoltaa laitteita tarvittaessa leikkaa ja koostaa esitys- ja julkaisukelpoisia kokonaisuuksia jatkokäsittelee ja optimoi tiedostoja julkaisukanavan mukaisesti huoltaa laitteita omaalotteisesti ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Kerronnallisuus tiedostaa draaman rakenteen tunnistaa draaman rakenteen eri vaiheet ja käyttää soveltaa onnistuneesti draaman rakennetta

30 käyttää ohjatusti ilmaisullisia keinoja kerronnan tukemiseen niitä kerronnassaan käyttää ilmaisullisia keinoja kerronnan tukemiseen kerronnassaan käyttää luovasti erilaisia ilmaisullisia keinoja tuotannossa ja jälkituotannossa Ilmaisu, sommittelu ja jatkuvuus pyrkii tekniseen ja ilmaisulliseen jatkuvuuteen sommittelee audiovisuaalisia elementtejä huomioi teknisen ja ilmaisullisen jatkuvuuden sommittelee audiovisuaalisia elementtejä perustellusti ennakoi teknisen ja ilmaisullisen jatkuvuuden kaikissa työvaiheissaan sommittelee audiovisuaalisia elementtejä luovasti ja harkitusti Kulttuurilliset viitekehykset koostaa tiettyihin lajityyppeihin tunnistettavissa olevia tuotoksia tekee eri lajityypeille uskollisia tuotoksia osaa soveltaa hallitusti eri lajityyppejä ja tyylisuuntia ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Vuorovaikutus ja yhteistyö ottaa asiallisesti vastaan ottaa asiallisesti vastaan ottaa asiallisesti vastaan palautetta sekä toimii erilaisten ihmisten kanssa palautetta, muuttaa toimintaansa sen perusteella ja toimii sujuvasti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä palautetta, muuttaa toimintaansa sen perusteella osaa tehdä asiallisesti parannusehdotuksia

31 Ammattietiikka tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti sekä kysyy tarvittaessa neuvoa toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja oma-aloitteisesti työyhteisössä sekä kysyy tarvittaessa neuvoa Aloitekyky ja yrittäjyys toimii oma-aloitteisesti ja työtään arvostavasti toimii omaaloitteisesti, tunnollisesti, työtään arvostavasti ja kantaa vastuun omasta työstään toimii omaaloitteisesti, tunnollisesti, innovatiivisesti, työtään arvostavasti ja kantaa vastuun omasta työstään Muu arviointi: Jatkuva näyttö tuntityöskentelystä Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla ammattialan ammattitaitovaatimusten mukaisessa työtehtävässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään - työprosessin hallinta kokonaan - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan - työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan - elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla.

32 Näyttö Audiovisuaalisen tuotannon opintokokonaisuus 30ov suoritetaan sähköisenä portfoliona. Sähköinen portfolio arvioidaan samalla tavalla kuin opintokokonaisuus yleensä ja sen arvosana vaikuttaa opintokokonaisuuden arvosanaan. Näyttöpaikka, -ympäristö, näytön kuvaus, näytön sisältö Sähköisessä muodossa (jaettu verkkoasema, web-sivu tai DVD) julkaistava sähköinen portfolio pitää sisällään kaikkea sitä perusosaamista, jota audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa suorittavan opiskelijan on kyettävä hallitsemaan: valokuvausta, graafista suunnittelua, multimediaa, liikkuvaa kuvaa, äänituotantoa ja kuvamuokkausta. Portfolio on oivallinen tapa yhdistää perusosaamisen näytöt yhdeksi, kaikkia opiskelijoita koskevaksi ja yhtenäiseksi tavaksi suorittaa perusosaamista koskeva näyttö. Tällaiset näytöt voidaan myös tehdä erilaisin painotuksin suuntautumisvaihtoehdosta riippuen. Portfolioon voi kuulua myös - piirustuksia - väritutkielmia - animaatioluonnoksia - graafisen suunnittelun tuotoksia - näyttelykäyntiraportteja jne. - kurssilla myös kuvattaisiin ja muutettaisiin digitaaliseen muotoon sekä pohdittaisiin omaa oppimista. Verkkoasemalla jokaisella opiskelijalla on oma kansio, johon perusosaamisen kurssien työnäytteet ja niiden reflektointi tallennetaan. Perusosaamisen näyttö tehdään ennen työssäoppimista. Opintojen alussa opiskelijoille tiedotetaan, että heitä sitoo velvoite dokumentoida digitaaliseen muotoon kaikki opintojen aikana tuottamansa materiaali. Dokumentointi tarkoittaa paitsi oman työn tulostamista julkaistavaan muotoon myös esim. vierailujen,

33 konserttien, tapahtumien yms. videokuvausta, äänitystä, valokuvausta. Jokainen yksittäinen opiskelija dokumentoi omaa oppimisprosessiaan koko koulussaoloaikanaan. Sähköinen portfolio ei ole kokoelma tekijänsä parhaita töitä (perinteinen työnäytekansio) vaan prosessiportfolio, opiskelijan henkilökohtainen opiskeluväline, jonka avulla arvioidaan omaa osaamista ja kehittymistä oman alansa osaajana. Portfolio on väline millä esitellään omia töitä ja erilaisia tuotantotekniikoita ja metodeja yhteistyökumppaneille ja kollegoille. Opiskelijoiden reflektointi on äärimmäisen tärkeää: dokumentoidulla tuotoksella ei ole mitään arvoa portfoliossa, mikäli siihen ei liity opiskelijan omaa reflektointia, mihin käyttöön teos tehtiin, millaisia haasteita sen tekemisessä kohdattiin, millaisia tekniikoita työssä käytettiin, miten opiskelija onnistui omasta mielestään omassa työssään ja millaista palautetta työ sai muilta ihmisiltä. Sähköisen portfolion avulla opiskelijalle konkretisoituu oma kolmen vuoden aikana tapahtunut oppimisprosessi tehtyjen tuotosten muodossa. Muut käytettävät menetelmät ja arvioinnin kohde Ajatus sähköisestä portfoliosta osana perusosaamisen näyttöä alustetaan heti opintojen alussa, jolloin opiskelijat ryhtyvät dokumentoimaan töitään. Portfolio päätettäisiin portfoliokurssilla, jossa myös työssäoppimisjakson ammattiprojektit liitettäisiin osaksi portfoliota. Näin sähköinen portfolio on yksi keskeisiä arviointikriteerejä. Opiskelija konkretisoi oman osaamisensa audiovisuaaliseen muotoon. Arviointiperusteena on myös jatkuva näyttö. 4.2 LIIKKUVAN KUVAN SUUNTAUTUMISEN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.2.1 Video- ja elokuvatuotanto 20 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnonsuorittaja osaa

34 toimia osana monikameratuotantoa omassa roolissaan studio- ja ulkotuotannoissa toimia omassa roolissaan liikkuvassa kuvausryhmässä valita ja perustella oikeat työvälineet erilaisiin tuotantoihin tehdä havaintoja ja hankkia tietoa ajankohtaisista ilmiöistä etsiä ja hyödyntää tarvittaessa arkistomateriaalia käsitellä tallennettua aineistoa editointiohjelmistossa ja toimia eettisesti aineiston käsittelyssä noudattaa aikatauluja lähetystoiminnassa lukea ajolistoja monikameratuotannossa ottaa huomioon jakelukanavien vaatimukset työn eri vaiheissa versioida kuva- ja äänimateriaalia eri julkaisukanaviin arkistoida tuottamansa materiaalin toimia asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti erilaisissa tuotannoissa

35 Toteuttamissuunnitelma: Video- ja elokuvatuotanto 20 ov Projekti Laajuus ov Lukuvuosi Jakso (8ov jaksossa) Ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa Iso elokuvatuotanto 5 1 3,4,5 - Televisioprojekti 7 2 1,2,4,5 Äidinkieli 2, 0,5 ov Ruotsi / Suomi toisena kielenä 1ov A-englanti 1 ov Englanti 2, 1 ov Matematiikka 1 ov Matematiikka 2,1ov Video-ja elokuvatuotannon työelämäyhteistyö 8 ov Näyttö 2 8 2 5 - Iso elokuvatuotanto 6 ov Sisältö Video- ja elokuvatuotannon kokonaisuuteen sisältyy projekti: - Matkaprojekti (lyhytelokuva max. 5 min). Oppimisympäristöt opetusmenetelmät Opetusmenetelminä käytetään käsikirjoitusta, tuotantosuunnittelua, tuotantojärjestelyjä, visuaalista suunnittelua, kuvasuunnittelua, äänisuunnittelua, laitehallintaa, äänen- ja kuvan toimintaa ryhmänä, editointia ja äänen jälkikäsittelyä sekä valmista esityskopiota. Toteutetaan elokuvastudiossa sekä lokaatioissa ja työssäoppimalla.

36 Oppimisen arviointi Jatkuva arviointi prosessin edetessä, läsnäolo, eri työvaiheiden laatu ja loppuunsaattaminen. Lopputuloksessa arvioidaan tekniikan osaamisen lisäksi sisältöä ja visuaalisuutta. Televisioprojekti 6 ov Sisältö Video- ja elokuvatuotannon kokonaisuuteen sisältyy projekti: - Muhumaaprojekti (lyhytelokuva max 10 min). Oppimisympäristöt opetusmenetelmät Opetusmenetelminä käytetään käsikirjoitusta, tuotantosuunnittelua, tuotantojärjestelyjä, visuaalista suunnittelua, kuvasuunnittelua, äänisuunnittelua, laitehallintaa, äänen- ja kuvan toimintaa ryhmänä, editointia ja äänen jälkikäsittelyä sekä valmista esityskopiota. Toteutetaan elokuvastudiossa sekä lokaatioissa ja työssäoppimalla. Oppimisen arviointi Jatkuva arviointi prosessin edetessä, läsnäolo, eri työvaiheiden laatu ja loppuunsaattaminen. Lopputuloksessa arvioidaan tekniikan osaamisen lisäksi sisältöä ja visuaalisuutta. Työelämäyhteistyö 8 ov Työssäoppimalla alan yrityksissä (ks. Video- ja elokuvatuotannon ammattitaitovaatimukset) Osaamisen arviointi

37 Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Esituotanto toteuttaa ohjatusti valmista kuva- ja äänisuunnitelmaa hoitaa ohjatusti tuotannon vaatimat järjestelyt toteuttaa valmista kuva- ja äänisuunnitelmaa hoitaa tuotannon vaatimat järjestelyt toteuttaa valmista kuva- ja äänisuunnitelmaa sekä tarvittaessa soveltaa sitä perustellusti hyödyntää kuva- ja äänisuunnitelmassaan monipuolisesti kerronnallisia elementtejä hoitaa omaaloitteisesti tuotannon vaatimat järjestelyt Tuotanto toimii ohjatusti oman roolin mukaisessa työtehtävässä osana tuotantoryhmää ja noudattaa sovittuja työaikoja toimii annettujen ohjeiden mukaan oman roolin mukaisessa työtehtävässä osana tuotantoryhmää toimii osana työryhmää suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti asetettujen tavoitteiden mukaisesti noudattaa aikatauluja,

38 työaikoja ja sopimuksia noudattaa työaikoja ja aikatauluja sekä neuvottelee niiden poikkeamista Jälkituotanto koostaa ohjatusti tilauksen mukaisen tallenteen koostaa tilauksen mukaisen tallenteen koostaa tilauksen mukaisen tallenteen ja muokkaa sitä tarvittaessa Itsearviointi arvioi työskentelyään ja tuotetta suhteessa tavoitteisiin arvioi työskentelyään ja tuotetta suhteessa tavoitteisiin sekä muuttaa toimintaansa ohjeiden mukaisesti arvioi ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Työmenetelmien ja - välineiden valinta valitsee ja varaa ohjatusti laitteet tuotannon toteuttamiseen valitsee ja varaa tarvittavat laitteet ja apuvälineet tuotannon toteuttamiseen tuntee keskeisimmät av-välineet ja varaa tarkoituksenmukaiset laitteet kuhunkin tuotannon osaalueeseen

39 Työvälineiden käyttäminen ja tuntemus. toimii ohjatusti osana tuotantoryhmää valaisuun, äänittämiseen, kuvaamiseen ja leikkaamiseen liittyvissä tehtävissä käyttää ohjatusti erilaisia apuvälineitä tuotannossa suojaa ohjatusti kaluston sekä varmistaa oman ja sivullisten turvallisuuden toimii osana työryhmää valaisuun, äänittämiseen, kuvaamiseen ja leikkaamiseen liittyvissä tehtävissä käyttää erilaisia apuvälineitä tuotannossa suojaa kaluston sekä varmistaa oman ja sivullisten turvallisuuden toimii aktiivisesti osana työryhmää tuotannon eri tehtävissä käyttää tarvittavia apuvälineitä ja laitteita tuotannossa suojaa kaluston sekä oma-aloitteisesti varmistaa oman ja sivullisten turvallisuuden Tekniset ja ilmaisulliset ratkaisut käyttää ohjatusti tekniikkaan ja ilmaisuun liittyviä perusratkaisuja tuotannon aikana käyttää tekniikkaan ja ilmaisuun liittyviä toimivia ratkaisuja tuotannon aikana soveltaa tekniikkaan ja ilmaisuun liittyviä ratkaisuja monipuolisesti ja luovasti tuotannon aikana työskentelee ohjatusti ja saa työnsä valmiiksi työskentelee itsenäisesti ja tekee viimeistellyn lopputuloksen työskentelee itsenäisesti, pyytää palautetta ja kehittää lopputulostaan sen mukaisesti ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT