1(8) USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ KÄSIIN KOHDISTUVASTA TÄRINÄSTÄ SISÄLTÖ 1. TERVEYSHAITAT... 1 Mitä on käsiin kohdistuva tärinä?... 1 Mitä terveysvaikutuksia tärinä voi aiheuttaa?... 1 Mitä vaikutuksia oireilla on?... 2 Milloin tärinä on vaarallista?... 2 2. ALTISTUMINEN JA SEN ARVIOINTI... 2 Missä töissä todennäköisimmin altistutaan käsiin kohdistuvalle tärinälle?... 2 Minkälaiset työvälineet voivat aiheuttaa tärinästä johtuvia terveyshaittoja?... 2 Mitä tärinäaltistuksen arviointia varten tulee tietää?... 3 Kuinka koneen tärinätaso voidaan arvioida?... 3 Kuinka liipasinaikaa arvioidaan?... 3 Kuinka koneen tärinätaso mitataan?... 3 3. LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 Mikä on altistumisen toiminta-arvo?... 3 Mikä on altistumisen raja-arvo?... 3 Miten lainsäädäntö velvoittaa työnantajia?... 3 Mitä tietoja ja koulutusta tulee antaa työntekijöille?... 4 4. RISKINARVIOINTI... 4 Miten aloittaa riskinarviointi?... 4 Kuinka riskinarvioinnin tuloksia tulisi käyttää?... 4 Tarvitseeko työntekijöiden tärinäaltistumista mitata?... 5 5. VALMISTAJIEN JA MAAHANTUOJIEN VELVOLLISUUDET... 5 Miten työkalujen ja koneiden valmistajat ja maahantuojat voivat auttaa?... 5 6. RISKIENHALLINTA... 5 Miten käsiin kohdistuvasta tärinästä johtuvat riskit voidaan hallita?... 5 Mistä tiedetään, että riskienhallinta toimii?... 7 Miten riskiä voi vähentää?... 7 Mitä muuta voin tehdä tärinän haittojen vähentämiseksi?... 7 7. TYÖTERVEYSHUOLLON TEHTÄVIÄ... 7 Mitä tehdä työpaikalla, jos terveyshaittoja on havaittu?... 7 Miksi terveystarkastuksia tarvitaan?... 8 8. LISÄTIETOJA... 8 Mistä löytyy lisätietoja?... 8 1. TERVEYSHAITAT Mitä on käsiin kohdistuva tärinä? Käsiin kohdistuva tärinä välittyy työprosessista työntekijän käsiin ja käsivarsiin. Tärinälle voivat altistaa moottorikäyttöiset käsityökalut (esim. mutterinväännin, katupora tai moottorisaha) tai työvälineet, joita ohjataan käsin (esim. moottorikäyttöiset maanmuokkauskoneet) tai työstettävien kappaleiden pitely käsin (esim. penkkihiomakone). Mitä terveysvaikutuksia tärinä voi aiheuttaa? Liiallinen tärinäaltistuminen voi aiheuttaa tärinätaudin, jonka oireita voivat olla: kylmässä tai märissä oloissa sormien poikkeava kylmeneminen ja ihonvärin muuttuminen valkoiseksi sormien pistely ja tunnottomuus vaikeus tarttua pieniin esineisiin käden puristusvoiman heikentyminen
2(8) Mitä vaikutuksia oireilla on? Haittavaikutukset voivat rajoittaa huomattavasti sekä työntekoa että vapaa-ajan harrastuksia. Oireita voivat olla esimerkiksi: kyvyttömyys suoriutua hienomotoriikkaa vaativista työtehtävistä (esim. asentaa pieniä osia) tai jokapäiväisistä toimista (esim. nappien kiinni laittaminen) alentunut kyky työskennellä kylmissä ja kosteissa oloissa (ts. useimmat ulkotyöt), mikä voi laukaista kivuliaita valkosormisuuskohtauksia alentunut puristusvoima, joka voi heikentää työturvallisuutta kipu ja unihäiriöt Milloin tärinä on vaarallista? Altistuminen käsiin kohdistuvalle tärinälle jatkuvasti tai usein voi johtaa pysyviin terveyshaittoihin. Riski on suurin silloin, kun kosketus tärisevään työkaluun tai työprosessiin on säännöllinen osa työtä, eli jos käytät päivässä: iskevää konetta 15 30 min sahaavaa konetta 30 60 min hiovia koneita yli tunnin Satunnainen altistuminen tärinälle ei todennäköisesti aiheuta pysyviä haittoja. 2. ALTISTUMINEN JA SEN ARVIOINTI Missä töissä todennäköisimmin altistutaan käsiin kohdistuvalle tärinälle? Monilla aloilla on töitä, jotka vaativat säännöllistä ja toistuvaa tärisevien työkalujen käyttöä tai tärisevien materiaalien käsittelyä. Esimerkiksi: teiden ja rautateiden rakentaminen ja kunnossapito talonrakentaminen ympäristön hoito (esim. pihojen, puistojen, vesireittien, tien- ja radanvarsien hoito, maanmuokkaus) metsätyöt valimot ja muu metalliteollisuus raskas teollisuus metalli-, muovi- ja puutuotteiden valmistaminen kaivokset ja avolouhokset moottorikulkuneuvojen valmistaminen ja korjaus kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito (esim. vesi, kaasu, sähkö, teleyhteydet) laivanrakennus ja korjaus Minkälaiset työvälineet voivat aiheuttaa tärinästä johtuvia terveyshaittoja? On satoja erilaisia moottoroituja käsityökaluja, jotka voivat aiheuttaa tärinästä johtuvia terveyshaittoja. Yleisimpiä ovat: moottorisaha katu-/betonipora katkaisusaha (kivityössä yms.) iskuporakone, poravasara käsihiomakone iskevä mutterinväännin pistosaha, puukkosaha neulahakkuri kiillotuskone iskuvasara ja -taltta moottorikäyttöinen ruohonleikkuri oksaleikkuri, trimmeri ja maanmuokkauskone
3(8) Mitä tärinäaltistuksen arviointia varten tulee tietää? Tärinäaltistuksen arviointiin tarvitaan käytettävien koneiden tärinätaso ja käytetty liipasinaika eli kuinka kauan konetta päivässä käytetään. Kuinka koneen tärinätaso voidaan arvioida? Koneen tärinätaso voidaan arvioida omien mittaustulosten tai tietokannasta tai laitteen käyttöohjeesta saatujen tietojen perusteella. Kuinka liipasinaikaa arvioidaan? Liipasinaika on mitattava sekuntikellolla. Liipasinajan määrittäminen ilman mittaamista on epätarkkaa. Päivittäinen koneen käyttöaika voidaan arvioida esimerkiksi mittaamalla osan aikaa työnteon koneen käytön osuutta ja arvioida laskemalla päivittäinen liipasinaika. Kuinka koneen tärinätaso mitataan? Koneen tärinä mitataan tärinäanturilla, joka kiinnitetään kahvaan tai kiinnipitokohtaan. Mittaamisen voi tehdä myös tärinänmittauskäsineellä, jossa anturi on käsineen sisällä. Tärinätasoa mitataan työstön aikana. Anturista tuleva tärinäsignaali taajuussuodatetaan ja taajuuspainotetaan standardin ISO 5349/1(2001) mukaan tärinän voimakkuuden määrittämiseksi. 3. LAINSÄÄDÄNTÖ Mikä on altistumisen toiminta-arvo? Valtioneuvoston tärinäasetuksessa (48/2005) määritelty altistumisen toiminta-arvo on se päivittäisen tärinäaltistumisen määrä, jonka ylittyessä työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen rajoittamiseksi. Mitä suurempi on altistumistaso, sitä suuremmat ovat riskit ja sitä enemmän työnantajalta vaaditaan toimenpiteitä riskin alentamiseksi. Käsiin kohdistuvalle tärinälle päivittäisen altistumisen toiminta-arvo on 2,5 m/s² A(8). Mikä on altistumisen raja-arvo? Altistumisen raja-arvo on Valtioneuvoston tärinäasetuksessa (48/2005) määritelty tärinäaltistumisen enimmäismäärä, jolle työntekijä saa yhden työpäivän aikana altistua. Käsiin kohdistuvalle tärinälle päivittäisen altistumisen raja-arvo on 5 m/s² A(8). Se edustaa korkeaa riskiä, jota ei tulisi ylittää. Maa- ja metsätaloudessa käytettäviin välineisiin raja-arvoa sovelletaan heinäkuusta 2014 alkaen. Miten lainsäädäntö velvoittaa työnantajia? Valtioneuvoston tärinäasetus (48/2005) edellyttää työnantajia arvioimaan tärinän työntekijöille aiheuttamat riskit: terveysvaikutukset ja onnettomuusriskit päättelemään, altistuvatko työntekijät todennäköisesti toiminta-arvon ylittävälle päivittäiselle tärinälle ja jos he altistuvat, - laatimaan yritykselle tärinäntorjuntaohjelma tai alentamaan tärinäaltistumista niin matalalle tasolle kuin mahdollista - järjestämään säännölliset terveystarkastukset niille työntekijöille, jotka altistuvat säännöllisesti yli toiminta-arvon olevalle tärinälle tai ovat muuten jatkuvassa riskissä päättelemään, altistuvatko työntekijät todennäköisesti raja-arvon (kts.alla) ylittävälle päivittäiselle tärinälle ja jos he altistuvat, ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi alle raja-arvon
4(8) tarjoamaan tietoa ja ohjausta työntekijöille terveysriskeistä ja niistä toimenpiteistä, mihin aiotaan ryhtyä näiden riskien hallitsemiseksi säilyttämään tiedot arvioiduista ja mitatuista altistumistasoista päivittämään riskinarvioinnin säännöllisesti Mitä tietoja ja koulutusta tulee antaa työntekijöille? Tietoa käsiin kohdistuvan tärinän terveysvaikutuksista. Mikä työ aiheuttaa käsiin kohdistuvaa tärinää? Onko heillä riski ja jos on, onko riski korkea (raja-arvon ylittävä altistuminen), keskitasoinen (toiminta-arvon ylittävä altistuminen) vai matala (altistuminen alle toiminta-arvon) Tietoa tärinäriskiin vaikuttavista tekijöistä (esim. tärinätasot, päivittäisen altistumisen kesto, altistuminen viikossa, kuukaudessa ja vuodessa) Miten tunnistaa oireet ja mihin ottaa yhteyttä jos niitä esiintyy? Terveystarkastusten tarpeesta, miten ne voivat auttaa säilymään työkykyisenä, miten ne järjestetään, miten tuloksia hyödynnetään ja tulosten luottamuksellisuudesta Keinoista minimoida riskit: - työtapojen muutokset tärinäaltistumisen vähentämisesksi - oikea työvälineiden valinta, käyttö ja huoltaminen - oikea välineiden käyttötekniikka, mm. vähentää tarvittavaa puristusvoimaa - hyvän verenkierron ylläpitäminen töissä lämpimällä vaatetuksella ja hieromalla sormia, välttämällä ääreisverenkiertoa supistavaa lääkitystä ja lopettamalla tupakointi. Ehdotukset neuvonnasta ja opastuksesta on hyvä käsitellä yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. 4. RISKINARVIOINTI Miten aloittaa riskinarviointi? Arvioidaan, aiheuttaako käsiin kohdistuva tärinä merkittäviä riskejä. Esimerkiksi: kartoitetaan työntekijöiltä ja heidän esimiehiltään, mitkä työt sisältävät jatkuvaa altistumista tärinälle tarkistetaan onko välineiden käyttöohjeissa varoituksia tärinän aiheuttamista riskeistä kysytään työntekijöiltä, aiheuttavatko käytössä olevat työkalut voimakasta tärinää tai epämiellyttäviä oireita käsiin tai käsivarsiin. Työterveyshuolto voi tehdä oirekyselyn. Kuinka riskinarvioinnin tuloksia tulisi käyttää? Työtehtävät ryhmitellään sen mukaan, onko niissä riski korkea, keskinkertainen tai matala. Riskienhallintatoimenpiteet suunnitellaan ensin niille työntekijöille, joilla on suurin riski. Karkea ryhmittely voi perustua seuraavaan: Korkea riski (raja-arvon ylittävä altistuminen, >5 m/s²) Työntekijät, jotka säännöllisesti käyttävät iskeviä työkaluja enemmän kuin tunnin päivässä tai jotain pyörivää tai muuta tärisevää työkalua enemmän kuin kaksi tuntia päivittäin Tässä ryhmässä työntekijät altistuvat todennäköisesti raja-arvon ylittävälle päivittäiselle tärinälle. Raja-arvo voidaan joissain tapauksissa ylittää huomattavasti lyhyemmässä ajassa, varsinkin jos työkalut eivät sovi työhön. Keskinkertainen riski (toiminta-arvon ylittävä altistuminen, >2,5 m/s²) Työntekijät, jotka säännöllisesti käyttävät iskeviä työkaluja 15 minuuttia - 1 tunnin päivittäin tai jotain pyörivää tai muuta tärisevää työkalua 1-2 tuntia päivittäin
5(8) Tässä ryhmässä työntekijät altistuvat todennäköisesti toiminta-arvon ylittävälle päivittäiselle tärinälle. Tarvitseeko työntekijöiden tärinäaltistumista mitata? Karkeat yllä mainitut ryhmittelyt ovat riittävät perusriskinarvionnissa. Tämän perusteella voidaan päättää, ylittääkö altistuminen toiminta- tai raja-arvon ja voidaan suunnitella tarvittavat tehokkaat altistumista rajoittavat toimenpiteet. Tarkemmassa kartoituksessa voidaan joko käyttää olemassa olevia mittaustietoja tärinätasoista tai mitata käytössä olevien työvälineiden tärinätasot. Mittauksien perusteella saadaan varma tulos siitä, onko riski korkea, keskinkertainen vai matala. Yksityiskohtaisempi altistumisarvio voi auttaa: päättämään, mitkä altistumista rajoittavat toimenpiteet olisivat tehokkaimpia ja käytännöllisimpiä varmistumaan siitä, ylittääkö altistuminen toiminta- tai raja-arvon tarkistamaan, ovatko altistumista rajoittavat toimenpiteet olleet tehokkaita 5. VALMISTAJIEN JA MAAHANTUOJIEN VELVOLLISUUDET Miten työkalujen ja koneiden valmistajat ja maahantuojat voivat auttaa? Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta (1314/93) velvoittaa työkalujen ja koneiden valmistajia ja maahantuojia suunnittelemaan välineet niin, että tärinäriski on niin vähäinen kuin mahdollista, uusinta teknologiaa hyväksikäyttäen. Välineet tulee varustaa CE-merkinnällä sen merkiksi, että ne täyttävät nämä vaatimukset. Lisäksi terveys- ja turvallisuustiedot pitää olla ohjevihkosessa. Näiden pitää sisältää: varoitukset kaikista laitteen käyttöön liittyvistä tärinäriskeistä tietoa turvallisesta käytöstä ja tarvittaessa koulutusvaatimuksista laitteen huolto-ohjeet ilmoitus laitteen tärinätasosta (tai ilmoitus, että testioloissa tärinätaso on ollut alle 2,5 m/s²) sekä tiedot testaustavoista (katso "Altistumisen arviointi"). Valmistajat käyttävät useimmiten kansainvälisesti hyväksyttyjä testejä tärinän mittaamiseksi. Tämä mahdollistaa saman työkalun eri mallien ja merkkien vertailun. Valitettavasti monet näistä testeistä eivät kuitenkaan kuvaa sitä tapaa, jolla työkaluja käytetään töissä, joten todellisuudessa tärinätasot työpaikalla voivat olla paljon suuremmat kuin näissä "laboratorioolosuhteissa". 6. RISKIENHALLINTA Miten käsiin kohdistuvasta tärinästä johtuvat riskit voidaan hallita? Riskien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi on käytettävä kaikki järkevästi toteutettavissa olevat keinot. Ensiksi laaditaan toimintasuunnitelma koskien korkean riskin töitä. Sitten keskitytään keskitason ja matalan riskin töihin. Riskienhallinta sisältää: 1. Vaihtoehtoiset työmenetelmät Etsitään vaihtoehtoisia työmenetelmiä, joilla voidaan poistaa tai vähentää tärinäaltistumista. Työnantajajärjestöt, muut yhteydet teollisuuteen, laitteiden valmistajat, työsuojelualan tutkimus- ja asiantuntijalaitokset, esimerkiksi Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus, työsuojeluviranomaiset ja ammattilehdet voivat auttaa löytämään hyviä käytäntöjä työpaikalle. Koneistetaan tai automatisoidaan työ.
6(8) Esimerkki: Käytä mieluummin kaivinkoneeseen kiinnitettyä katuporaa kuin käsikäyttöistä poraa betonin murskaamiseen. 2. Työvälineiden valinta Varmistetaan, että työtehtäviin valitut välineet ovat ko. töihin sopivia ja että niillä voi suorittaa työn tehokkaasti. Työn suorittaminen välineillä, jotka ovat liian pieniä tai liian tehottomia, vie enemmän aikaa ja altistaa tarpeettoman kauan tärinälle. Valitaan työkalu, joka aiheuttaa vähiten tärinää ja on sopiva ko. työhön. Rajoitetaan tärisevien työkalujen käyttöä aina kun se on mahdollista. Esimerkki: Jos porataan suuria aukkoja tiiliseinään, käytetään mieluummin timanttikärkistä terää joka pyörii, kuin kobolttikärkistä terää joka vaatii sekä pyörivää että iskevää liikettä. 3. Uusien työvälineiden hankinta vanhojen tilalle Työkalut kuluvat ajan saatossa ja ne korvataan uusilla. On tärkeää, että silloin valitaan työvälineet, jotka ovat ko. työhön sopivat ja tehokkaat ja joiden tärinätaso on alhainen. Keskustele vaatimuksistasi useiden valmistajien/markkinoijien kanssa. Tarkista valmistajien/myyntihenkilöiden kanssa, että heidän työvälineensä on ko. työhön sopiva ja tehokas, vertaa eri merkkien ja mallien tärinätasoja, pyydä tietoja tärinätasosta siinä työssä missä laitetta aiotaan käyttää ja kysy vaatiiko laitteen turvallinen käyttö koulutusta. Anna työntekijöiden kokeilla työvälineiden eri malleja ja merkkejä ja ota huomioon heidän mielipiteensä ennen kuin teet ostopäätöstä. Selvitä laitteen tärinän vaimennusmekanismit ja miten laitetta käytetään ja huolletaan niin, että nämä mekanismit toimivat. Varmista että organisaatiossasi on käytäntönä hankkia sopivat työvälineet ottaen huomioon laitteen tärinätaso, tehokkuus ja mahdolliset työn erityisvaatimukset. Kouluta ostoista vastaava henkilökunta tärinään liittyvistä kysymyksistä, niin että he voivat neuvotella valmistajien/markkinoijien kanssa näistä asioista. Esimerkki: Jos murskaimessa on tärinävaimennetut kädensijat, pitää tarkistaa, miten konetta tulisi käyttää jotta vaimennus toimisi tehokkaasti. Pitää myös varmistaa, että työntekijät on opastettu käyttämään konetta oikein. 4. Työpisteen suunnittelu Työpisteitä parannetaan niin että huonosta työasennosta johtuva käsien ja ranteiden rasitus on mahdollisimman vähäistä. Käytetään esimerkiksi asetustelineitä ja keventimiä, jotta raskaita työkaluja käytettäessä ei tarvitse käyttää suurta puristusvoimaa. Työpisteen suunnittelu tehdään niin, että huonot työasennot eivät altista tapaturmariskille. Esimerkki: Jos painavaa hiomakonetta käytetään toistuvasti pysyvässä työpisteessä, se kannattaa ripustaa keventimellä, jotta työntekijän käsien kuormaa ja tarvittavaa puristusvoimaa voidaan vähentää. 5. Laitteiden huolto Laitteiden huoltosuunnitelma laaditaan niin, että tärinän lisääntyminen voidaan ehkäistä (noudattaen valmistajan ohjeita). Tylsää tai vaurioitunutta betoniporaa tai kuonatalttaa ei kannata käyttää. Kuluvat osat kuten hiomalaikat vaihdetaan tarvittaessa, jotta laite on tehokas ja työntekijän altistumisaika pysyy niin lyhyenä kuin mahdollista. Esimerkki: Moottorisahan teräketjun hampaat tarkistetaan ja teroitetaan säännöllisesti (noudattaen valmistajan ohjeita), jotta moottorisaha toimii optimaalisesti ja työsuoritukseen tarvittava aika voidaan minimoida. 6. Työjärjestelyt Rajoitetaan työntekijöiden tärinäaltisteiseen työhön kuluvaa aikaa Suunnitellaan työt niin, että pitkät yhtämittaiset tärinäaltistumiset vältettäisiin - useat lyhyet jaksot ovat suositeltavampia
7(8) Jos tärisevien työkalujen käyttö on jatkuvaa tai useasti toistuvaa, järjestetään työnkierto rajoittamaan altistumisaikaa. Pitäisi välttää sellaisia työjaksoja, jotka nostavat tärinän haittavaikutusriskin korkeaksi (katso Korkea riski, raja-arvon ylittävä altistuminen). Esimerkki: Järjestetään työntekijät ryhmiksi, joissa he vaihtavat työtehtäviä, jotta tarpeettoman pitkä tärinäaltistuminen vältettäisiin. 7. Vaatetus Jos on tarpeellista, varustetaan työntekijät suojavaatetuksella, joka pitää heidät lämpiminä ja kuivina. Kylmäaltistumisen minimoiminen vähentää riskiä valkosormisuuskohtauksille, jos työntekijällä on jo tärinätaudin oireita. Käsineet pitävät kädet lämpiminä, mutta niiden tärinältä suojaaviin ominaisuuksiin ei voi luottaa. Mistä tiedetään, että riskienhallinta toimii? Tarkistetaan säännöllisesti, että työntekijät ja esimiehet ovat ottaneet käyttöön tärinäntorjuntaohjelman ja toteuttavat sitä työssään. Keskustellaan säännöllisesti esimiesten, työntekijöiden ja työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa, onko työvälineiden aiheuttaman tärinän suhteen ongelmia. Tarkistetaan työterveyshuollon kanssa terveystarkastustuloksista, ovatko tärinäntorjuntatoimet olleet riittäviä vai tarvitaanko muutoksia. Miten riskiä voi vähentää? vaatiiko työ täriseviä työkaluja vai voiko työtehtävän tehdä toisin? hankittaessa uusia työkaluja, vertaa hankittavien koneiden tärinätasoja voiko käyttää vähemmän täriseviä työkaluja? käytä aina oikeaa työkalua ja hyvin teroitettuja työteriä tarkista ja huolla työkalusi säännöllisesti rajoita työkalun kokonaiskäyttöaikaa (jos mahdollista) ja pidä taukoja altistumisen katkaisemiseksi vältä tarpeetonta puristusvoimaa, anna koneen tehdä työ säilytä työkaluja lämpimässä niin, että kädensijat ovat lämpimät työtä aloitettaessa ylläpidä käsien verenkiertoa; pitämällä kädet lämpiminä ja kuivina sekä hieromalla ja voimistelemalla sormia taukojen aikana lopeta tupakointi, koska se heikentää verenkiertoa Mitä muuta voin tehdä tärinän haittojen vähentämiseksi? suhtaudu vakavasti työantajan ja asiantuntijoiden ehdotuksiin tärinäaltistumisen vähentämiseksi kysy työsuojeluvaltuutetulta tai työterveyshuollosta lisää tietoa hakeudu työterveyshuoltoon, jos tunnistat tärinään liittyviä oireita itselläsi 7. TYÖTERVEYSHUOLLON TEHTÄVIÄ Mitä tehdä työpaikalla, jos terveyshaittoja on havaittu? Jos terveystarkastuksessa todetaan käsiin kohdistuvasta tärinästä johtuvia oireita, työterveyshuollon tehtävänä on antaa suosituksia altistumisen vähentämiseksi. Tällöin tulisi yhteistyössä työpaikan kanssa miettiä, voidaanko työmenetelmiä muuttaa tai hankkia vähemmän tärinäaltistumista aiheuttavia työvälineitä. Altistumista voidaan vähentää myös kiinnittämällä huomiota töiden suunnitteluun, työnkiertoon ja tauotukseen. Keinoina ovat oikeat työasennot lihaskuormituksen vähentämiseksi sekä koneiden säätöjen tarkistaminen ja tärinävaimennus. Jo pelkästään se, että ei tarpeettomasti purista tärisevää käsityökalua,
8(8) vähentää tärinäaltistumista. Myös lämpimät, kuivat työkäsineet helpottavat oireilua. Altistumisen loputtua valkosormisuus voi korjaantua, mutta puutuneisuus voi jopa lisääntyä. Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan aktiivisesti esim. vieroitushoitoa tarjoamalla, koska se todennäköisesti vähentää valkosormisuusoireita. Miksi terveystarkastuksia tarvitaan? Valtioneuvoston asetus 48/2005, joka perustuu EU:n tärinädirektiiviin, velvoittaa työnantajia järjestämään työntekijöille säännölliset terveystarkastukset, mikäli päivittäinen tärinäaltistuminen ylittää toiminta-arvon 2,5 m/s2 (tärinäaltistumisen arvionti kts. ohje). Käsiin kohdistuva tärinä on ollut aikaisemminkin perusteena asetuksessa (Vna 1485/2001) mainituille määräaikaistarkastuksille, mutta tämä ei ole kaikissa töissä toteutunut. 8. LISÄTIETOJA Mistä löytyy lisätietoja? Työterveyslaitoksen tärinä-sivut: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/tarina/sivut/default.aspx Työterveyslaitoksen tärinätauti-sivut: http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/ammattitaudit/esimerkkeja_ammattitaudeista/tarinatauti/ Sivut/default.aspx Työsuojeluhallinnon tärinäsivut: http://www.tyosuojelu.fi/fi/tarina Tärinäasetus 48/2005: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050048 EU:n tärinädirektiivi: http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/site/fi/oj/2002/l_177/l_17720020706fi00130019.pdf Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston ohjeita: http://osha.europa.eu/fop/finland/fi/good_practice/fysikaaliset_tekijat/tarina EU:n ohjeisto hyvistä käytännöistä käsiin kohdistuvan tärinän suhteen (englanniksi): http://www.isvr.soton.ac.uk/hrv/vibguide/hav%20good%20practice%20guide%20v7.7%20 English%20260506.pdf Ohjeellinen opas: Hyvät toimintatavat direktiivin 2002/44/EY (altistuminen tärinälle työssä) täytäntöön panemiseksi (suomeksi) http://ec.europa.eu/social/blobservlet?docid=3614&langid=fi Brittiläinen työsuojelun asiantuntijalaitos Health and Safety Executive, tärinäsivut (Vibration at work): http://www.hse.gov.uk/vibration/index.htm Ruotsalainen tietokanta eri työvälineiden tärinätasoista: http://www.vibration.db.umu.se/default.aspx?lang=en