7 joulukuu 2010 Oikorata eteni ratapölkyn verran sivu 14 Toimiva brändi svengaa kuin hyvä bändi sivu 20 Tampereen Kauppa kamari lehti Pekka Nikkanen uskoo esimerkin voimaan
ILMOITUS - Kuivaleipätuotteita viedään nyt eniten Tanskaan ja investoimme voimakkaasti viennin kasvattamiseksi esimerkiksi Ruotsiin, kertoo toimitusjohtaja Timo Jänne TTY:n yritysasiamies Leena Köpälle. LEIKATAANKO LEIPÄ LASERILLA? TTY:n tutkijat selvittävät Linkosuon Leipomolle kuivaleipätuotteiden tehokkaimman leikkausmenetelmän. Linkosuon Leipomo kasvattaa kuivaleipätuotteidensa vientiä ja investoi sitä varten uuteen tuotantojärjestelmään. Toimitusjohtaja Timo Jänne sanoo, että uudistuksen yhteydessä koko tuotteiden nykyinen leipomoprosessi arvioidaan tarkasti. Meidän on kehitettävä lisää kustannustehoa, energiatehokkuutta, leipien leikkaustekniikkaa ja valmistuskapasiteettia. Asiantuntijat tähän löysimme Tampereen teknillisen yliopiston kautta. Kangasalla toimiva Linkosuo on hyödyntänyt TTY:n osaamista monin tavoin aikaisemminkin. Viimeksi näin tehtiin kustannuslaskentaprojektissa yhdessä TTY:n teollisuustalouden laitoksen kanssa. Hankkeessa selvitettiin Linkosuolle uudella tavalla, miten leipomotuotteiden valmistuskulut muodostuvat, viimeistä senttiä myöten. Timo Jännekin yllättyi tuloksista. Niiden perusteella olemme taas päässeet kehittämään kustannustehokkuutta monessa kohtaa. Yritysasiamies tietää, kuka TTY:llä tietää Linkosuon uuteen kuivaleipätuotteiden tuotantojärjestelmään liittyvät monialaiset kehittämissuunnitelmat etenivät TTY:ssä yritysasiamies Leena Köpän kautta. Oikeat asiantuntijat löytyivät yritykselle vaivattomasti. Mukana on muun muassa tuotantotekniikan, elektroniikan, hydrauliikan ja automatiikan sekä tiedonhallinnan ja logistiikan osaajia. Leena Köppä sanoo, että TTY:ssä tunnetaan yritysten työskentelytavat, ja asiat etenevät käytännönläheisesti. Tutkimus ja innovaatiopalvelut on linkki, joka etsii ja kokoaa yrityksen tarvitsemat tutkimusvoimat. Yhteydenotto meille riittää, ei tarvitse tietää kenelle tutkijalle tai professorille asia mahdollisesti kuuluu. Selvitämme ja saatamme yhteen oikeat osaajat, jotka sitten keskenään jatkavat varsinaisessa tutkimushankkeessa. TTY on kaikenkokoisten yritysten tutkimus- ja tuotekehityskumppani. Kysy lisää erilaisista yrityshankkeista ja yhteistyötavoista. TTY:n TUTKIMUS- JA INNOVAATIOPALVELUT Yritysasiamies Leena Köppä puh. 040 198 1151 leena.koppa@tut.fi www.tut.fi/yrityspalvelut 2 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Rahat sekä henkilöstö. Tapiola on erikoistunut yritysten riskienhallintaan, vakuuttamiseen ja talouden ratkaisuihin. Kun saat samasta paikasta kaiken, kokonai suutta on helpompi hallita. Säästyy aikaa ja myös kustannuksia. Tutustu: tapiola.fi Tapiola on erikoistunut yritysten riskienhallintaan, vakuuttamiseen ja talouden ratkaisuihin. Kun saat samasta paikasta kaiken, kokonai suutta on helpompi hallita. Säästyy aikaa ja myös kustannuksia. Tutustu: tapiola.fi Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Henki-, säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola, eläkevakuutukset Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, pankkipalvelut Tapiola Pankki Oy, sijoitusrahastot Tapiola Varainhoito Oy Tampere: Rautatienkatu 10 Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20 Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi Yksi päätös monta ratkaisua! Sampo Pankin uusi yrityspaketti niputtaa yrityksesi tarvit semat palvelut yhteen pakettiin. Peruspaketin hinta on 5 eur/kk.* Ota paketti tiedät mistä maksat. * Tarjolla myös laajapaketti. Peruspaketti sisältää seuraavat palvelut: Maksuliiketilit Saapuvat ja lähtevät maksut verkkopankissa (100 kpl/kk) Yritysten verkkopankin, Business Online Basic Visa Electron -kortin Maksujenkulun nopeutussopimuksen Laskutuspalvelun Henkilöasiakkaan peruspaketin Tampereen konttori Hämeenkatu 9 Puh. 010 546 3481 tai 010 546 3487 tampereen kauppakamarilehti 3
joulukuu 2010 7sisältö 40. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) 253 6611 martti.tammisto@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy 8.2.2011 Ilmoitusaineistot 24.1.2011 Painos 15 000 kpl Levikki 4000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat piritta.lehmus@ tampereenkauppakamari.fi 11 Yhdysvaltalaisen arkkitehtitoimisto Studio Daniel Libeskindin visio Tampereen Kannesta ja Keskusareenasta on huima. Lähikuukaudet näyttävät, onko tamperelaisilla riittävästi rohkeutta rakentaa kaupungille UUSI MAAMERKKI 24 Kiina nousee väistämättä talousmahdiksi, jonka markkinoilla on suomalaistenkin syytä olla läsnä. Hervannasta ja Valkeakoskelta on avattu suoria REITTEJÄ KIINAAN Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy 8.2.2011 / aineistopäivä 24.1.2011 / www.tampereenkauppakamarilehti.fi Saat parhaat edut. Ja jotain vieläkin arvokkaampaa. Etuohjelman avainasiakkuudesta on sinulle paljon hyötyä. Paras etusi on henkilökohtainen pankkineuvoja, joka tuntee sinut ja on perillä tavoitteistasi. Avainasiakkuus tuo sinulle myös muita kullanarvoisia etuja tuotteista ja palveluista. Tule konttoriimme keskustelemaan Etuohjelmaan liittymisestä. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja varaa aika. Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Tampereen ja Pirkanmaan alueen konttorit nordea.fi 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuuu 12 Barometrit lupaavat varovaista nousua 14 Oikorata eteni ratapölkyn verran 16 Profiilissa Image Wear Oy:n toimitusjohtaja Pekka Nikkanen 19 Näin sen näen: Matti Eskola, Kansainväliset terveyspalvelumarkkinat kasvavat vauhdilla 27 Tutkimustiedon siirtyminen yrityksiin tehostuu 30 Uusi jäsen: Finland Events Oy 32 Lakipalsta: Määräaikainen työsopimus 5. sivun sitaatti Kun olemme joutuneet reagoimaan uuteen tapaan tehdä asioita Ruotsissa, olemme olleet valmiina, kun se sama asia on tapahtunut Suomessa. Pintos Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Pere FinSve, syksy 2010 34 Esittelyssä: Milla Mäntylä 42 Pirkanmaalla NYT KEHITÄ OSAAMISTASI TAI YRITYSTÄSI VARMISTA KILPAILUKYKYSI OPPISOPIMUKSELLA Pirkanmaan oppisopimuskeskus Asiakaspalvelu (03) 3155 5800 oppi.sopimus@pirko.fi Pinninkatu 45 A, 33100 Tampere ALKAVIA KOULUTUKSIA: mm. johtamisen erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto (prosessijohtaminen) ja varastoalan ammattitutkinto OTA YHTEYTTÄ ASIAKASPALVELUUMME! www.oppisoppi.fi > alkavat koulutukset Kangasala tutkitusti Pirkanmaan yrittäjäystävällisin kunta! * READY STEADY ROCK Nyt heti rakentamaan! 30 rakennusvalmista tonttia 1000m 2-6 ha * Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimus Suomen kuntien elinkeinopolitiikasta ja yritysystävällisyydestä. Laajassa tutkimuksessa yritysjohto arvioi 50 kunnan yritysilmastoa. Ko. tutkimuksessa Kangasala sijoittui sijalle 6. (www.ek.fi/businessforums/kuntaranking/) Ota yhteyttä niin voimme keskustella Kallion yritysalueen tarjoamista mahdollisuuksista. Tarvittaessa toimitilat jopa avaimet käteen -periaatteella. Lasse Silván kehitys- ja elinkeinojohtaja 050 462 7659 lasse.silvan@kangasala.fi www.kallion.fi tampereen kauppakamarilehti 5
Juhla alkaa jo asusta. Laajasta valikoimastamme löytyy myös oma osasto isoille miehille, Koiso 4XL: pukuja, irtotakkeja, housuja, paitoja, neuleita ja päällystakkeja. Nettisivuillamme on tänä syksynä ensimmäistä kertaa selattavissa syksyn muotitrendit sähköisen lehden muodossa. Voit myös ladata lehden omalle koneellesi ja tulostaa jos haluat. www.koiso.fi Kotelomekko 129,- Puku, musta ja grafiitti 379,- Palveleva laatumuodin asiantuntija kahdessa kerroksessa Keskustorilla. Aleksis Kiven katu 24, Tampere p. 03 212 4149 Koiso palvelee ma-to 9.30-18 pe 9.30-19 la 9-16 www.koiso.fi
pääkirjoitus jukka terhonen Puheenjohtaja Tampereen kauppakamari Pirkanmaa tarvitsee ministerin Tampereen kauppakamari työstää jälleen ensi vuoden Vaikuttamissuunnitelmaa, jota varten luottamushenkilöiltä kysyttiin tärkeimpiä vaikuttamisen kohteita. Jäsenkunta haluaa moneen asiaan muutosta, mutta yksi on selvästi ylitse muiden: Pirkanmaa tarvitsee ministerin. Kymmenen prosenttia väestöstä asuu täällä, Pirkanmaa on viennin moottori, meillä on loistavat oppilaitokset ja hyvin toimiva yhteistyö elinkeinoelämän ja oppilaitosten kesken. Meillä on paljon annettavaa ja kehitettävää koko maalle, mutta jostain syystä emme pääse tarpeeksi hyvin esille valtakunnallisesti. Kauppakamarin jäsenkunta näkee tähän ongelmaan hyvänä ratkaisuna sen, että seuraavasta hallituksesta saadaan meille ilmiselvästi kuuluva ministerinsalkku. Kauppakamarit ajavat voimakkaasti liikenneyhteyksien parantamista koko maassa. Tampereen kauppakamari on nostanut erityisesti esille Tampereen oikoradan ja hyvät lentoyhteydet mahdollistavan Tampere- Pirkkalan lentoaseman kehittämisen. Nämä asiat eivät ole keskenään kovinkaan hyvin verrannollisia, onhan terminaali muutaman miljoonan ja oikorata satojen miljoonien hanke. Huomionarvoista kummassakin hankkeessa on valtiovallan suhtautuminen niihin; vuosia kestäneiden keskustelujen jälkeen vaaditaan lisää selvityksiä ja muistioita, vaaditaan lisää liikennettä ja keksitään jos jonkinmoisia syitä, miksei investointeja muka tarvita. Jos nähdäänkin jokin tarpeelliseksi, puhutaan kolmenkymmenen vuoden aikajaksosta! Valtiontalouden tarkastuslaitos kiinnitti huomiota valtion investointeihin. Laitos oli huomannut, että läheskään kaikkia investointeja ei tehdä tarpeen tai kannattavuuden perusteella vaan poliittisin tarkoitusperin. Asiaa ei juurikaan jääty julkisuudessa pohtimaan. Se vaiettiin nopeasti pois päiväjärjestyksestä toteamalla, että sellaista politiikka on! Sitten vaan tehdään Savonlinnaan ohitustietä ja kunnostetaan kahden tyhjenevän paikkakunnan välistä junarataa, jossa ei läheskään joka päivä edes kulje junaa. Maa pysyy asutettuna? Seuraavien kuukausien aikana kuullaan taas paljon hyviä tapoja laittaa maan asiat kuntoon. Luvataan laittaa verotus oikeudenmukaiseksi, maahanmuutto kaikkia tyydyttävään malliin, vanhukset hoidetaan ja työttömyys poistetaan. Köyhillä on taas paljon ystäviä. Eduskuntaan menee taas kansaa edustamaan eniten luottamusta nauttivat henkilöt ajamaan äänestäjiensä asioita. Toivottavasti Pirkanmaa ymmärtää nyt pitää puolensa yksissä tuumin ja saa oman alueensa edustajan valtioneuvostoon.l Meillä on paljon annettavaa ja kehitettävää koko maalle, mutta jostain syystä emme pääse tarpeeksi hyvin esille valtakunnallisesti. tampereen kauppakamarilehti 7
Tampereelta KITTILÄÄN 18.12.2010 25.4.2011 Tampereelta KUUSAMOON 21.2. 25.4.2011 Tampere 10.30» 12.10 Kittilä Kittilä 12.35» 14.15 Tampere Lentopäivät torstai, lauantai, sunnuntai Poikkeukset: 13.1. 13.2. torstai ja sunnuntai Pääsiäisenä su 24.4. sekä ma 25.4. Tampere 10.35» 12.00 Kuusamo Kuusamo 12.30» 13.55 Tampere Lentopäivät maanantai ja perjantai Hinnat alk. 69 (fc.fi-verkkokaupassa) Varaukset: www.fc.fi sekä matkatoimistot kautta maan. Hinnat alk. 69 (fc.fi-verkkokaupassa) Varaukset: www.fc.fi sekä matkatoimistot kautta maan. Talletustarjous Yhdistelmätalletus Korko 3,50% p.a., kun sijoitat puolet 12 kk määräaikaistilille ja puolet SP osake- tai yhdistelmärahastoon, säästötai eläkevakuutukseen tai näiden yhdistelmään. Minimisijoitus 10.000 e. Tarjous on voimassa toistaiseksi. Hyvin järjestetty jätehuolto auttaa yritystä säästämään niin rahaa kuin ympäristöäkin. Palvelemme toimialueemme yrityksiä kaikissa jätteiden hyötykäyttöön ja käsittelyyn liittyvissä asioissa. Keräys ja kuljetus Ongelmajätehuolto Jätteenkäsittely Koulutus, neuvonta ja raportointi Jätehuollon kokonaissuunnittelu Tampereen konttori Keskustori 7 p. 03 4584 0400 www.pirkanmaan-jatehuolto.fi puh. (03) 240 5400 www.saastopankki.fi/parkanonsp 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Demolalle eurooppalainen innovaatiopalkinto ristön tarpeisiin ja kattaa muun muassa sataman varastoimintojen ja suuryksiköiden ohjauksen, depotin hallinnan ja sanomaliikenteen rakentamisen keskeisten Hacklinin sidosryhmien kanssa. Leanware on erikoistunut toimittamaan satamien, logisl Hermia Oy:n koordinoima, opiskelijoiden ja yritysten osaamista yhdistävä Demola-projekti on saanut arvostetun Euroopan alueiden liiton (AER) innovaatiopalkinnon. Demola on osa avointa Uusi Tehdas -innovaatioympäristöä. AER Innovation Award 2010 myönnettiin projektille, joka on menestyksekkäimmin tuonut esiin parhaimpia käytäntöjä aluekehityksen alalla. Raati arvosti muun muassa vaikutusta tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Juryn mielestä Demola on onnistunut sujuvassa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä sekä dokumentoinut tuottamansa tulokset hyvin. Tiimeissä on toiminut tähän mennessä yli 400 opiskelijaa lähes 90 eri projektissa, ja mukana on ollut yli 30 projektikumppania. l Innovaatiotyön yhteisöllinen konehuone Uusi Tehdas on voittanut Pirkanmaan InnoSuomi 2010 -palkinnon. Kunniakirjat saivat HappyOrNot Oy reaaliaikaisesti asiakkaiden tyytyväisyyttä mittaavasta palvelusta ja Air Wise Oy pientalon lvi-tekniikan paketoivasta LOGI-tilaelementistä. l Santen Oy on voittanut Tuottava idea -kilpailun yrityssarjan 2010. Voittoisa innovaatio on Santenin oman tuotekehityksen tulos, säilytysaineeton glaukoomalääke. l Sastamalalainen Veijo Hukkanen kalajalostustehdas V. Hukkanen Oy:stä voitti tuotantosarjan valtakunnallisessa Ernst & Youngin Entrepreneur of the Year -kasvuyrityskilpailussa. Jo aiemmin Hukkanen sekä maanrakennusyhtiö Soraset Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Petri Uitus ja johtaja Mikko Uusi-Marttila oli valittu vuoden 2010 Hämeen ja Keski-Suomen alueen parhaiksi kasvuyrittäjiksi. l Molok Oy on saanut Tampereen Nuorkauppakamarin vuoden 2010 vientipalkinnon. l Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla -hanke on voittanut maaseutuverkoston Parhaat käytännöt 2010 -kilpailun Vuoden kehittämishanke -sarjan. l Motive Systems Oy:n yrittäjille on myönnetty Tampereen Teknillisen Seuran Teknologiayrittäjyyspalkinto 2010. Taustavaikuttajatunnustuksen sai keksintöasiamies Raimo Nurminen. l Pirkanmaan Vuoden Luova Yrittäjä -palkinnon on saanut valaistuksen suunnittelutoimisto VALOA design Oy ja yrittäjät Roope ja Kirsimarja Siiroinen. Tampereen Vuoden Yrittäjä -palkinnon on saanut PM-Juomatukku Oy ja toimitusjohtaja Pekka Markula. Leanwarelta toiminnanohjausjärjestelmä Hacklinille Logistiikan ja teollisuuden ohjelmistotalo Leanware Oy toimittaa HERO-toiminnanohjausjärjestelmän Oy Hacklin Ltd:lle. Järjestelmä on suunniteltu nimenomaan satamaympä- tiikkakeskuksien ja tuotantolaitoksien prosesseja ohjaavia tietojärjestelmiä. Yritys työllistää 40 henkilöä. DSV Finlandin tulostuksenhallinta Document Houselle Kansainvälinen kuljetus- ja logistiikka-alan yhtiö DSV Finland siirtää kaikkien Suomen toimipisteidensä ja pääkonttorinsa tulostukseen liittyvät toiminnat Document House Oy:lle. Sopimus sisältää tulostusympäristön reaaliaikaisen hallinnan, ylläpidon, seurannan ja raportoinnin lisäksi käyttökoulutukset, palveluneuvojan kierrokset ja jatkuvan konsultoinnin asiakirjahallinnan kehittämisestä sekä tarvike- ja help desk -palvelut. Domus Printistä Kopijyvä Kopio- ja tulostuspalveluyritys Domus Print Oy:n koko osakekanta siirtyi kesän aikana Kopijyvä Oy:n omistukseen. Domus Printin toiminta jatkuu Tampereella nyt Kopijyvä Tampere- ja Hämeenlinnassa Kopijyvä Hämeenlinna ja -nimillä. Risto Jalo jatkaa Tampereen ja Hämeenlinnan toimipisteiden aluejohtajana sekä omistusjärjestelyjen jälkeen myös Kopijyvä Oy:n osakkaana. Metsolle kaupat Ruotsiin ja Arabiemiraatteihin Metso toimittaa biomassaa polttoaineena käyttävän kerrosleijukattilan, savukaasujen puhdistusjärjestelmän sekä savukaasujen lauhdutusjärjestelmän Bomhus Energi AB:lle Ruotsiin. Tilauksen arvo on yli 50 miljoonaa euroa. Metso toimittaa erikoisventtiilejä nestemäisen maakaasun tuotantolaitokseen Arabiemiraatteihin. Erittäin alhaisissa lämpötiloissa sekä kaasun kuivatusprosessissa käytettävät erikoisventtiilit tulevat eteläkorealaisen CS Engineering and Constructions -yhtiön rakennuttamaan ja GASCOn operoimaan nestemäisen maakaasun tuotantolaitokseen Ruwaisissa. Tilauksen arvo on noin kuusi miljoonaa euroa. Kainuun Voima tehostaa osto- ja kunnossapitotoimintaansa Solteqin järjestelmällä Solteq uudistaa Kainuun Voiman koko tuotanto-omaisuuden hallintaa. Lämpövoimalaitoksen pää- ja varakattiloiden sekä kolmen vesivoimalaitoksen kunnossapitotoiminnan hallinnan lisäksi Solteqin ratkaisulla ohjataan koko yrityksen ostotoimintaa sekä ylläpidetään ympäristöja laatudokumentaatiota. Pappilanpuiston rakennustyöt alkuun Tampereen Kotilinnasäätiö rakennuttaa Pappilan kaupunginosaan yhteensä 72 ikääntyville ja eläkeikäisille ihmisille tarkoitettua vuokra-asuntoa sekä ryhmäkoteja vanhuksille ja aikuistuville kehitysvammaisille. Samaan kiinteistöön valmistuu myös uusi päivä- ja palvelukeskus, joka korvaa huonokuntoisena ja epäkäytännöllisenä puretun vanhan Takahuhdin palvelukeskuksen. Uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2012. Arviolta 16 miljoonaa euroa maksava hanke on Kotilinnasäätiön 48-vuotisen historian suurin yksittäinen projekti. Kerros lisää Sokosta Pirkanmaan Osuuskauppa on avannut Tampereen Sokokseen toisen pohjakerroksen. Uuteen kerrokseen ovat siirtyneet Ravintola Herkku, lasten osasto sekä ajanvieteosasto. Tavaratalon uudistustyöt jatkuvat vielä vuoden 2011. Osuuskauppa laajentaa päivittäistavaraosastoa Kuninkaankadun alle ja uudistaa sen täydellisesti. Hämeenkadun sisääntulon yhteyteen rakennetaan maisemahissi ja tavaratalon julkisivujen uudistus saatetaan loppuun. Investoinnin kustannusarvio on noin 20 miljoonaa euroa. Sokos Hotel Villa uudistuu Tampereen Tullintorilla vanhassa viljamakasiinissa toimiva Sokos Hotel Villa saneerataan täydellisesti. Hotelli suljetaan saneerauksen vuoksi marraskuun lopussa ja avataan jälleen 1.hei- tampereen kauppakamarilehti 9
näkuuta 2011. Hanke on Sokotelin vuoden 2011 suurin investointi. Elisan tytäryhtiö Enia laajentaa Enia laajentaa toimintaansa Tampereella ja rekrytoi 50 uutta työntekijää puhelinmarkkinointiin. Rekrytoinnit lähes kaksinkertaistavat Enian henkilökunnan määrän kaupungissa. Arvemet laajentaa Ylöjärvellä Arvemet Oy laajentaa toimintaansa ja ottaa käyttöönsä vastavalmistuneen noin tuhannen neliömetrin lisähallin Ylöjärvellä. Lisäksi aiemmin sopimusvalmistukseen keskittynyt yritys tuo markkinoille ensimmäisen oman tuotesarjansa. AIKA-sarjan puunkannin lanseerattiin syksyllä. Ensi vuonna on tulossa takkasetti ja puuteline. Arvemetin erityisosaamista ovat vaativat ohutlevytuotteet. Yritys tunnetaan muun muassa roska-astioistaan. Tyypillisimpiä asiakkaita ovat lentoasemat ja kauppakeskukset, ja tuotteita löytyy niin Dubain metrosta kuin Zürichin lentokentältäkin. SRI International kehittää Pirkanmaan innovaatiotoimintaa Pirkanmaan innovaatiotoimintaa Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutech on solminut yhteistyösopimuksen SRI Internationalin kanssa innovaatiovalmennuksen markkinoimisesta ja toteuttamisesta Suomessa. SRI International on Stanfordin yliopistosta vuonna 1970 irtaantunut itsenäinen tutkimuslaitos. Yhteistyöllä tähdätään alueelliseen ja kansalliseen innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Ensimmäiset Edutechin järjestämät valmennukset toteutettiin marraskuun alussa Tampereella, ja teemojen työstämistä jatketaan keväällä 2011. Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittaman innovaatiovalmennuksen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan alueen vaikuttajat ja yritykset, joilla on keskeinen rooli pirkanmaalaisen innovaatiotoiminnan edistämisessä ja kasvuyritysten kehittämisessä. Mukana ovat muun muassa Tredea, Finn-Medi, Tampereen kauppakamari, Finnvera, MediTech, Tekes, Patria, Avant Tecno, VTT ja ABB. Valmennukset ovat osa Innovatiivisia kasvuyrityksiä Pirkanmaalle (INKA) -hanketta. Sen avulla tuodaan pirkanmaalaisen innovaatiotoiminnan tehostamiseen kansainvälisesti tuloksellisia toimintatapoja. Laukonsilta sai Hyvän rakentamisen palkinnon Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto on myöntänyt hyvän rakentamisen palkinnon vuonna 2010 Laukonsillalle. Silta on tyypiltään vinoköysisilta, joka ylittää Ratinan suvannon ilman vedessä sijaitsevia välitukia. Vino pyloni ja haarautuvat köydet sekä kevyt kaartuva kansi muodostavat mielenkiintoisen kaupunkikuvallisen aiheen. Sillan rakennutti Tampereen kaupunki, insinöörisuunnittelusta vastasi WSP Finland Oy ja arkkitehtisuunnittelusta Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaoja. Pääurakoitsijana toimi insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Tamperelainen kauppaopetus täytti 120 vuotta Tamperelainen kauppaopetus täytti syyskuussa 120 vuotta. Suomen kolmas suomenkielinen kauppaoppilaitos, Tampereen Kauppiasyhdistyksen perustama Tampereen kauppaopisto aloitti toimintansa 1.9.1890. Tampereen kaupunki otti toiminnan haltuunsa pari vuotta myöhemmin. Vuonna 1908 oppilaitos sai nimen Tampereen kauppaoppilaitos. Nykyisin oppilaitos toimii liiketalouden koulutusta järjestävänä Tampereen ammattiopiston Sammonkadun toimipisteenä, ja siellä opiskelee nykyisin vuosittain noin 700 merkonomi- ja datanomiopiskelijaa sekä 400 500 aikuisopiskelijaa. Henkilökuntaa on noin 80. Majavan perävaunut Ruotsin markkinoille Majava Group Oy on perustanut Ruotsiin tytäryhtiön Majava Scandinavia AB:n, joka puolestaan on ostanut Majavan ruotsalaisen maahantuojan liiketoiminnan. Se on myynyt vuosittain 2000 perävaunua ja venetraileria Keski-Ruotsissa. Majava on Suomen johtava henkilöautojen perävaunuja ja venetrailereita valmistaja. Sillä on tuotantoa Karkussa ja Pirkkalassa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2009 5,1 miljoonaa euroa, työntekijöitä yhtiössä on noin 30. Yliopisto kehittämään palveluinnovaatioita Tampereelle luodaan monitieteinen palvelujen ja palveluliiketoiminnan kehittämis- ja osaamiskeskittymä. Tampereen yliopisto, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki ovat aloittaneet kehityshankkeen, joka tuottaa palveluinnovaatioihin liittyviä asiantuntija- ja kehityspalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille. Keskuksen mahdollisia asiakasryhmiä ovat pirkanmaalaiset yritykset, Tampereen kaupunki ja Tampereen seudun kunnat sekä julkisrahoitteisten palvelujen tuottajat. Projektiin on arvioitu osallistuvan 100 yritystä ja 20 muuta organisaatiota. Kolmivuotinen projekti päättyy 2013. Tavoitteena on, että hankkeen myötä syntyy Pirkanmaalle merkittävää uutta osaamista ja toimintaa ja niitä tukeva keskus osana Tampereen yliopiston pysyvää toimintaa.l 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Studio Daniel Libeskind on Tampereen Kannen ja Keskusareenan suunnittelussa kiinnittänyt paljon huomiota tilaan, alueen kulkuyhteyksiin ja saavutettavuuteen sekä myös ottanut kunnioittavan asenteen naapuritalojen, kuten ortodoksikirkon, sijaintiin kokonaisuudessa, kertoi visiota esitellyt arkkitehti Stefan Blach. Kokonaisuus ei ole vain rakennuksia vaan julkista tilaa, kaupunkimaisen tilan ja siluetin monimuotoisuutta. Tervetuloa Tampereelle! Keskusareena näyttäisi tältä etelästä tulevalle junamatkustajalle.? Mikä pörssiyritys ilmoittaa ensimmäisenä pääkonttorin muutosta Kannelle? Kyllä tämä pystytään toteuttamaan teksti annikaisa knuutila Kuvat Studio Daniel Libeskind/NCC Yhdysvaltalaisen arkkitehtitoimiston Studio Daniel Libeskindin visio Tampereen Kannesta ja Keskusareenasta on onneksi riittävän rohkea. Siitä voi pitää tai olla pitämättä, siihen voi uskoa tai olla uskomatta, mutta kylmäksi se ei jätä. Kyllä me pystymme tämän toteuttamaan, sanoo hankkeen projektijohtaja, hankekehityspäällikkö Mikko Leinonen NCC:ltä. Toteutukseen uskoo ja sitä pitää tärkeänä myös Suomen Olympiakomitea, joka nosti Keskusareenan toiseksi merkittävien huippu-urheilun rakennushankkeiden listallaan. Tampereella puhutaan nyt aivan eri asiasta kuin alun perin, jolloin mietittiin paikkaa jääkiekkoon keskittyvälle monitoimihallille. Kyse on kaupunkikeskustan kehittämisestä, lähes uudesta kaupunginosasta ja noin 400 miljoonan euron hankkeesta, josta vuonna 2013 valmistuisivat areena ja ensimmäiset asuin- ja toimistorakennukset. Kokonaan Tampereen Kansi areenoineen, hotelleineen, asuntoineen ja liiketiloineen olisi valmis vuonna 2018. NCC vastaa hankekehityksestä ja rakentamisesta, Studio Daniel Libeskind koko alueen suunnittelusta ja Tampereen Keskusareena Oy areenan investoinnista ja rahoituksesta. Työtä projektin eteen on jo tehty paljon, ja pyörät pyörivät vinhasti. Tampereen kaupungin talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala vakuuttaa kaupungin olevan hankkeessa tosissaan. Alueen asemakaava oli nähtävillä marraskuun loppuun, ja tavoite on viedä asemakaavaehdotus yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn helmikuussa 2011 ja kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon kevään aikana. Neuvottelut valtion kanssa alueiden omistuksesta ovat edenneet hyvin. Areenan rahoitusta järjestelevän Tampereen Keskusareenan toimitusjohtaja Rikard Bjurström sanoo, että 60 prosenttia työstä areenan sataprosenttisen rahoituksen saamiseksi on tehty.l! Kunpa Tampereen Kannelle ravintolojen, kauppojen ja monitoimihallin lisäksi rakennettaisiin jokin kulttuurilaitos, vaikka taidemuseo! Sara Hildénin omat, kansainvälisestikin korkeatasoiset kokoelmat esille. Ja kaipasiko Tampereen Taidemuseokin lisää tilaa? Nyt kun kerran rakennetaan! tampereen kauppakamarilehti 11
PK-Barometri: Palvelualoilla nousuodotuksia EK:n PK-Suhdannebarometrin mukaan pienten ja keskisuurten teollisuus- ja rakennusyritysten suhdannenousu on loiventunut kesän jälkeen selvästi. Vaihtelu yritysten välillä on varsin suurta. Sen sijaan palveluyrityksillä suhdannekuva on kirkastunut kesän jälkeenkin melko ripeästi. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan silti kaikilla kolmella toimialalla hieman tavanomaista heikommaksi. Teollisuuden pk-yritysten suhdannenäkymät ovat melko varovaiset, ja elpymisestä ennustetaan melko hidasta. Suhdannenäkymien saldoluku oli lokakuussa +9 (heinäkuussa +11). Pk-rakennusyritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet osin kausivaihtelunkin vuoksi. Suhdannenäkymien saldoluku oli lokakuussa -20 (heinäkuussa +10). Palveluyritysten suhdanneodotukset ovat vahvistuneet edelleen. Suhdannenäkymien saldoluku oli lokakuussa +23 (heinäkuussa +12). PK-Suhdannebarometriin vastasi 815 yritystä, jotka työllistivät Suomessa runsaat 54 000 henkeä. Barometri julkistettiin marraskuun alussa Tampereella, EK:n asiantuntijoiden lisäksi toimialojen edustajina talousnäkymistä tilaisuudessa kertoivat Esa Kiiveri Rakennustoimisto Arkta Oy:stä, Jorma Penttilä Länsilinjat Oy:stä ja Juha Salonen Yrjö Wigren Oy.l Pirkanmaan yritysbarometri Kasvu teksti martti tammisto Tampereen kauppakamarin Pirkanmaan syksyn yritysbarometrin mukaan yritysten odotukset ensi vuodelle ovat toiveikkaita. Kolme neljästä vastaajasta (73 prosenttia) uskoo liikevaihdon kasvavan tämänvuotisesta. Vahvimmin kasvuun uskotaan teollisuudessa ja kaupassa, kummallakin toimialalla lähes 80 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihtonsa vuonna 2011 suuremmaksi kuin vuonna 2010. Suurimmista, yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä peräti 94 prosenttia uskoo kasvuun. Myös henkilöstömäärät ovat kasvussa, teollisuusyrityksistä 43, kaupan alan yrityksistä 27 ja palvelualojen yrityksistä 37 prosenttia arvioi työntekijöidensä määrän kasvavan. Voimakkain kasvu on yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä, niistä yli puolet, lähes 20 yritystä arvioi henkilöstömäärien kasvavan ensi vuonna. Vielä ei investoida Runsas kolmannes, yhteensä 141 yritystä ilmoitti investointinsa kasvaneen viime vuodesta, 202 yrityksessä ne ovat ennallaan. 75 yrityksessä investoinnit jäävät vähäisemmiksi kuin viime vuonna. Investointeja rajoittaviksi tekijöiksi mainitaan pelko niin sanotusta W-ilmiöstä. Uutta taantumaa pelkää etenkin teollisuus. Teollisuusyritykset kokevat rahoitusmarkkinat toimimattomiksi ja pelkäävät korkotason heilahduksia. Mikro- ja pienyrityksissä kaivataan verohelpotuksia. Myös kaavoitusasioiden jäykkyys ja hitaus vaikeuttavat investointeja. Investoinneistaan ilmoittaneet 77 yritystä arvioivat niiden tuovan yhteensä 771 uutta työpaikkaa pääosin kauppaan. Seitsemän teollisuusyritystä puolestaan kertoo suunnittelevansa investointeja, jotka vähentävät 117 työpaikkaa. Investointien nettovaikutus on näin 654 työpaikkaa. EK:n barometrinäkymä: Palvelualoilla kirkastuu, teollisuus ja rakentaminen vaisuina teksti annikaisa knuutila Elpyminen jatkuu verkkaisesti, odotukset ovat parantuneet laman syvimmästä vaiheesta mutta arviot ovat varovaisia, kertoo EK:n suhdannebarometri marraskuulta. Suhdannekuva on kirkastunut. Tuotanto on pysynyt tasaisessa kasvussa, henkilöstö- ja kannattavuuskehityksessä on käänne parempaan. Valoisinta on palvelualoilla, tiivisti EK:n innovaatiojohtaja Hannele Pohjola barometrin julkistustilaisuudessa. Pirkanmaalla palvelualojen suhdannenäkymä ja saldoluku nousi elokuun -2:sta marraskuun +33:een. Teollisuudessa ja rakentamisessa saldoluku sen sijaan putosi -4:stä -6:teen. Edessä pelottavan pitkä talvi Teknisen kaupan tukku- ja vähittäisliike JokiLaakeri Oy:n toimitusjohtaja Jori Paatsjoki odottaa tulevaa talvea pelonsekaisin tuntein, vaikka kertookin oman yrityksensä eläneen kaikkien aikojen sopimussyksyä. Asiakkaamme ovat Lahden ja Pirkanmaan alueen teknologiateollisuuden yrityksiä. Kukaan ei uskokaan, kuinka lujaa Pirkanmaa sai lamassa turpaansa. Meillä on asiakkaita, joiden liikevaihto putosi 80 prosenttia! Nyt ollaan menossa parempaan, mutta pelottavan pitkä talvi on edessä. Tilauskirjat ovat ohuita ja näkymä lyhyt. Helmikuuta on mahdoton ennustaa. Kaudella 2008 2009 JokiLaakerin oma liikevaihto putosi 35 prosenttia, ja on nyt noin 6,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna liikevaihto nousee noin 13 miljoonaan euroon, kun Rolls Royce siirsi laakereiden hankinta- ja varastointitehtävät JokiLaakerille. Harmaa talous rehottaa Rakennusalalla ollaan vasta polvillaan. Rakennustoimisto Pohjola Oy:n toimitusjohtaja Juha Metsälä näkee tulevaisuudessa hyviäkin merkkejä: asuntokauppa käy, ja 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu odotuksia Parempi kuin viime vuosi Pirkanmaan yritysbarometriin vastasi 420 kauppakamarin jäsenyritystä. Niistä 55 prosenttia uskoo tämän vuoden tuloksen olevan parempi kuin vuoden 2009. Kaikilla toimialoilla tuloksen parantumiseen uskoo yli puolet vastaajista. Positiivisimmat näkymät olivat 50 249 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tulosodotuksissa ei ole kovin suuria eroja kevään yritysbarometriin verrattuna. Keväällä kehityksen suuntaa mittaava saldoluku oli teollisuusyrityksissä 34, nyt se on 31. Kaupan ja palvelualojen yrityksissä arvioita korjattiin hiukan positiivisemmiksi. Tänä vuonna henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan joka toisessa vastaajayrityksistä, hiukan alle kolmanneksen henkilöstömäärä on kasvanut ja 17 prosentilla se on pienempi kuin vuonna 2009. Työllisyysnäkymät ovat parantuneet erityisesti teollisuusaloilla. Ne ovat korjanneet arvioitaan henkilöstömäärien kehittymisestä ylöspäin viime kevään arvioista. Teollisuusyrityksistä 44 prosenttia ilmoittaa vientinsä kasvaneen vuodesta 2009, ja 37 prosenttia kertoo vientinsä pysyneen vuoden 2009 tasolla.l 60% 40% 20% Miten arvioitte investointienne kehittyvän vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2010? 41% 24% 26% Suurenevat 48% 36% 56% Säilyvät vuoden 2010 tasolla Pirkanmaan yritysbarometri tehdään kaksi kertaa vuodessa. Kaikille kauppakamarin yritysjäsenille lähetettyyn kyselyyn vastasi 423 yritystä. Vastaajista 106 oli teollisuustoimialoilta, 233 palvelualoilta, 50 kaupan alan yritystä sekä 34 muilta aloilta. Kysely tehtiin 2. 12.11. 7% 34% Pienenevät 13% Teollisuus (n=106) Kauppa (n=50) Palvelut (n=228) 4% 6% 5% En osaa sanoa Lähde: Pirkanmaan yritysbarometri 11/2010 Pohjolallakin on omaa asuntotuotantoa prosessissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Metsälän suuri huoli ja harmi on harmaa talous. Rakennusalalla yli miljardin liikevaihto menee harmaiden yritysten taskuihin, mistä voi laskea, että Pirkanmaalla summa on noin 200 miljoonaa euroa. Kilpailu on kovaa. Viranomaisvalvontaa on lisättävä, ja tilaajien ja pääurakoitsijoiden on pidettävä huoli, että urakoissa käytetään rehellisiä toimijoita.l Asuntorakentaminen vahvassa kasvussa VTT:n Pirkanmaan rakennusbarometrin mukaan Pirkanmaan rakentamisen suhdannetilanne on kääntynyt kohti parempaa kuluvan vuoden aikana, ja volyymin arvioidaan kasvavan ensi vuonna kuusi prosenttia, mikä on enemmän kuin koko maassa. Asuntorakentaminen kasvaa Pirkanmaalla vahvasti, kasvua on yli 25 prosenttia. Toimitilojen rakentaminen sen sijaan supistuu viidenneksen. Liikerakentaminen on suhteellisen vilkasta, mutta erityisesti teollisuus- ja varastorakentamisen volyymi laskee. Kyselyn mukaan rakennusliikkeiden suhdannetilanne on rakennusalan eri toimialoista heikoin. Yritykset kuitenkin uskovat, että rakentamisen laman pohja on ohitettu ja kasvu alkanut. Ensi vuonna henkilöstön määrän ennakoidaan lisääntyvän kaikilla sektoreilla.l tampereen kauppakamarilehti 13
Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa tilavaraus radalle Läntinen oikorata Tampereen läntinen oikorata on vielä visio, jonka toteutuminen on ehkä vuosikymmenten päässä. Asia kuitenkin etenee lisävauhtia sille lykittiin Tampereen kauppakamarin oikorataseminaarissa ja Pirkanmaan liitossa marraskuussa. teksti ja kuva aila välikoski Tampereen kaupunkiseudulla liikenteen ja logistiikan vaihemaakuntakaavaluonnos määrittää muun muassa uuden reitin kolmostielle Ylöjärvellä, Tampereen oikoradan ja Sarankulmasta lentoaseman tienoille tulevan yhdysradan summittaisen paikan. Luonnos ei määritä ratojen tarkkaa sijaintia maastossa. Luonnoksessa on myös Orivesi-Jämsä-rataan, Parkanon asemanseudulle, Akaaseen ja Ysitiehen liittyviä merkintöjä. Kaavaluonnos löytyy Pirkanmaan liiton verkkosivuilta www.pirkanmaa.fi maakuntakaavoitus vaihemaakuntakaavoitus Pirkanmaan liiton maakuntahallitus on hyväksynyt liikennettä ja logistiikkaa koskevan vaihemaakuntakaavan luonnoksen nähtäville joulukuun ajaksi. Kaupungin keskustan länsipuolelta ohittavalle oikoradalle kaavaluonnoksessa on osoitettu yhteystarve Tampere- Pirkkalan-lentoaseman kautta. Mukana on myös yhteystarve lentoasemalta Tampereen keskustan suuntaan sekä kehittämisvaraus uudelle tavaraliikenteen järjestelyratapihalle. Pirkanmaan liiton maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstila arvioi, että vaihemaakuntakaavalla on merkittävää vaikutusta koko valtakunnan liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa Tampereen liikenteellistä asemaa kytkemällä lento- ja raideliikenne toisiinsa Tampere-Pirkkalan lentoasemalla. Keskeinen kysymys on, miten eri liikennemuotojen yhteistyötä kehitetään tulevaisuudessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osalta asiaa tutkitaan, meillä se on jo saatu kaavaluonnokseen. Seuraavaksi vaihemaakuntakaavan luonnos lähtee kuntiin ja muille toimijoil- 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
eteni ratapölkyn verran le lausunnoille. Tavoite on, että nopeimmillaan vuoden 2011 lopussa se olisi hyväksytty. Pirkanmaan liitto käynnistää nyt myös tarkemmat selvitykset kuntien ja valtion viranomaisten kanssa siitä, missä oikoradan linjaus voisi maastossa kulkea. Nyt on tärkeää selvittää ja pitää yllä keskustelua Tampereen läntisen oikoradan toteuttamista ajavat aktiivisesti Tampereen kauppakamarin johdolla Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Rauman kauppakamarit. Ne haluavat jättihankkeen mainintana mukaan hallituksen vuoden 2013 liikennepoliittiseen selontekoon. Siinä määritellään liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma. Pääradan kehittäminen halutaan niin ikään nostaa Suomen kärkikohteeksi EU:n pääliikenneverkon EU:n Trans European Networks Transportation -listalla. Tampereen kauppakamarin oikorataseminaarissa marraskuussa puhunut liikenneja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi ei tyrmännyt ratahanketta. Hänen viestinsä oli varovaisesti myönteinen, vaikka hanke näyttäisi vielä nyt olevan vuosikymmenten päässä. Myllärniemen mukaan rivakatkin muutokset rahoituslinjauksiin liikennejärjestelmää kehitettäessä ovat mahdollisia. Nopeat ratayhteydet ovat pitkällä tähtäimellä valtakunnallisen liikennepolitiikan keskiössä. Nyt on tärkeää synnyttää ja pitää yllä keskustelua ja selvittää perusteita, miksi juuri Tampereen läntinen oikorata pitäisi toteuttaa. Oikorata ja siihen liittyvä Tampereen tavaraliikenteen järjestelyratapihan siirto ovat keskeinen osa kaupungin keskustaan ja Pirkkalan ympäristöön vaikuttavaa logistista kokonaisratkaisua. Rautateiden runkoverkon tavaraliikenteen lisäksi paketissa ovat muun muassa Tampereen seudun henkilöliikenteen lähijuna- ja pikaratikkayhteydet, seudulle suunnitellut uudet logistiikkatoiminnot, mahdollinen raideyhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalta kaupungin keskustaan ja Helsinki-Vantaalle. Valtakunnan liikennejärjestelmän kehittäminen on kuin shakkia pelattaisiin. Vaikka edettäisiin pienin askelin, kokonaiskuvion ja seuraava siirron on oltava mietittynä, Myllärniemi muistutti. Oikorata tukee koko liikennejärjestelmän toimivuutta Tampereen oikoratahankkeen taustalla on huoli pääradan junaliikenteen sujuvuudesta ja radanvarren alueiden elinkeinoelämän kilpailukyvystä. Tampereen kautta kulkeva päärata on kapasiteettinsa äärirajoilla. Oikorata ei ole Tampereen tai Pirkanmaan asia, vaan kyseessä on Tampereen kautta kulkevan rataverkon pääradan ja koko Suomen liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila muistutti. Oikorataseminaarissa ei jäänyt epäselväksi, missä Suomen rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen keskeinen solmukohta sijaitsee. VR-yhtymälle Tampere on Suomen raideliikenteen keskuspiste. Minkään muun paikan kautta ei kulje yhtä paljon henkilö- ja tavarajunia. Tampereella sijaitsee toinen valtakunnan keskusjärjestelyratapihoista ja henkilöjunien aikataulutus Tampereen rautatieasemalla on koko maan henkilöliikenteen aikataulujärjestelmän ydin. Esimerkiksi tehtaalta Suolahdesta saadaan traktori seuraavaksi aamuksi Vuosaaren satamaan Tampereen kellon mukaa. Verkosto kerää pienetkin tavaravirrat Tampereelle, jossa junat järjestellään uudelleen. Jos ei tällaista hyväsijaintista ydinpistettä olisi verkoston keskellä, pieniä tavaraeriä ei saataisi rautateitse nykyiseen tapaan tehokkaasti kuljetettua, VR:n palvelupäällikkö Vesa Rauhala totesi. Henkilöliikenteen ratapihan on sijaittava Tampereen keskustassa. Tavarajunat voivat ajaa eri paikkaan kuin nyt. Tärkeintä on, että ne menevät kaikki samaan paikkaan, jolloin tavaraliikennettä hoitavan verkoston vahvuus säilyy.l Tampereen kauppakamarin oikorataseminaari kokosi yli 70 vaikuttajaa. tampereen kauppakamarilehti 15
profiili. Eihän töissä ole mukavaa, Puhutaan edestä johtamisesta tai takaa johtamisesta. Minä uskon esimerkin voimaan ja olen joukkojeni keskellä, kuvaa omaa johtamistapaansa Image Wear Oy:n toimitusjohtaja Pekka Nikkanen. Ongelmanratkaisussa avoimuus on tärkeää. Voihan ongelmaa vähän mietiskellä itsekseenkin, mutta aika pian pitää ottaa mukaan keskustelukumppaneita. Ja jos näyttää, että suunta on oikea, päätös pitää saada nopeasti aikaiseksi. 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
jos kaikki on helppoa teksti martti tammisto kuvat ari ijäs Avoimuudesta ja henkilöstön osallistumisesta käy esimerkiksi käytäntö, että jokaisessa yrityksen hallituksen kokouksessa joku henkilökuntaan kuuluva esittäytyy ja kertoo, mitä tekee ja mitä on kehittänyt. Kutsun johtamistapaa strategialla johtamiseksi. Strategia toimii suunnittelun pohjana. Sen jälkeen katsotaan, kuka huolehtii, että haluttuun muutokseen päästään. Yleensä tällainen kehittäjä tulee hallituksen kokoukseen kertomaan mitä on tehty, miksi näin on tehty, miten on mennyt. Kun kehittäjät saavat itse kertoa ylimmälle johdolle työstään, keskustelu ei jää vain minun ja heidän väliseksi tai strategiaryhmän sisäiseksi, Pekka Nikkanen kuvaa. Meillä asiat jalkautuvat näin, ja meidän kokoisessa yrityksessä se toimii. Lisäksi henkilöstö kokee, että he eivät ole ulkopuolisia. Yrityksen hallitukseen kuuluvat omis tajat sekä kolme ulkopuolista jäsentä. Sysäys hallituksen ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen tuli 2000-luvun alussa, kun Nikkanen aloitti toimitusjohtajana. Hän on ensimmäinen ulkopuolinen toimitusjohtaja yrityksessä. Ennen häntä 51-vuotiaalla firmalla ehti olla vain kaksi toimitusjohtajaa, molemmat yrittäjiä. Hallitus täydentää yrityksen osaamista Omistajat tarvitsivat jonkin luottoelimen, hyvä hallitus on sparraaja sekä toimitusjohtajalle että omistajille, Pekka Nikkanen sanoo. Kun hallitukseen haettiin ulkopuolisia jäseniä, ei kysytty kavereita, vaan ihmisiä, joilla on yrityksen tarvitsemaa osaamista. Kun päätettiin hakea myymäläketjuun osaamista, löydettiin Keskon varatoimitusjohtajana työskennellyt Timo Karake, kun tarvittiin juridiikan asiantuntijaa, löydettiin Kai Miesmäki. Hallitus on Pekka Nikkasen sanoin hyvä, mukava, aktiivinen ja keskusteleva. Se kokoontuu kuukausittain tarkan suunnitelman mukaisesti. Näin jäsenet ovat koko ajan tietoisia, mitä yrityksessä tapahtuu. Se helpottaa työtäni, voin koska tahansa soittaa heille ja kysyä neuvoa. He tietävät, mistä puhun, Nikkanen toteaa. Image Wearin hallitustyöskentelyn periaatteet ovat tulleet tutuiksi myös useille HHJ-kurssin käyneille. Se on esimerkkiyrityksenä tässä Hallituspartnerit ry:n ja Tampereen kauppakamarin kehittämässä, valtakunnallisessa Hyväksytty hallituksen jäsen -koulutuksessa. HHJ on meidän firmalle hyvin tärkeä. Olemme ylpeitä, että olemme saaneet käydä kertomassa, miten hyvä hallitus toimii, miten strategia tehdään ja jalkautetaan. Muutoksen veturi Toimitusjohtajan tehtävä ainakin Image Wearin kokoisessa yrityksessä on Pekka Nikkasen mukaan muutoksen eteenpäin vieminen. Eihän johtajia tarvittaisi, jos ei olisi ongelmia, hän painottaa. En puhu ongelmista negatiivisessa mielessä, vaan vastausta vaativina kysymyksinä. On palkitsevaa, kun illalla voi todeta, että taas oli loistava päivä, yksi ongelma tuli ratkaistua. Ei tuomarina, vaan valmentajana on sanomassa, että tehdääs tää homma näin. Hänen mukaansa muutos ei voi lähteä muualta kuin johdosta. Organisaation alariviltä ei voi muuttaa, jos johto jäpittää vastaan. Asiakaskuntaan päin toimitusjohtajan työ on pitkälti suhteiden hoitoa ja kontaktien luomista. Minulla on myös myyntivastuuta. Olen luonteeltani myyjä. Hoidan tietyt asiakkaat, muuten en tiedä, missä mennään. Pitää muistaa, että asiakkaat sanovat lopulta sen, mikä on tärkeää. Jos asiakas sanoo, että hintasi on kova tai nyt toimitusvarmuutesi on huono, eivätköhän nämä asiat ole heille tärkeitä. Silloin vaaditaan nopeaa keskustelua asiakkaan kanssa ja nopeaa muutosta toimintaamme. Arvostan vuosi vuodelta enemmän ja enemmän ompelijoiden ammattitaitoa, kokemuksen kautta syntynyttä osaamista. Vaatteiden valmistusta ei pysty automatisoimaan, se on edelleen puhdasta käsityötä, Pekka Nikkanen muistuttaa. Se on myös raskasta työtä, pitää olla tarkkana koko ajan. Työn alla 50 000 tuotetta Vuonna 1959 Laitosto-nimellä perustettu Image Wear on Suomen suurin työvaatevalmistaja. Suomessa sillä on työntekijöitä noin 120 ja tytäryhtiössä Virossa noin 180. Yrityksessä on menossa sukupolvenvaihdos, omistajiksi nousevat yritystä 1980-luvulta johtaneen Pekka Vettenrannan lapset Janne Vettenranta ja Kati Tukiainen. Myös Pekka Nikkasella on pieni osuus osakkeista. Hallinnon, myynnin ja tuotekehityksen lisäksi Tampereella toimii kankaiden leikkaus ja tuotevarasto. Näytevaatteita lukuun ottamatta ompelu siirrettiin Suomenlahden eteläpuolelle jo 90-luvulla. Ompelutyötä teetetään lisäksi alihankkijoilla entisissä itäblokin maissa. Ompelu on käsityötä, Suomen palkkatasolla sitä ei kilpailukykyisesti pysty tekemään, Pekka Nikkanen sanoo. Työvaatteiden valmistuksessa työmäärä on lisäksi moninkertainen muotivaatteisiin verrattuna. Niiden tekniset ominaisuudet, taskut, heijastinnauhat ja muut yksityiskohdat nostavat työn osuutta paljon. Kankaat leikataan Suomessa ja osin Virossa, Narvan alueella olevassa tehtaassa. Työn keskittäminen on osa prosessinhallintaa. Image Wearillä on Pekka Nikkasen mukaan noin 5 000 aktiivista tuotetta. Jos jokaisesta tehdään 10 kokoa, on työn alla jollain tavoin 50 000 tuotetta. Tuotteiden erot tehdään kankailla ja tartampereen kauppakamarilehti 17
vikkeilla, joten erilaisia kankaita ja tarvikkeita on tuhansia. Niitä ei kannata hajottaa eri paikkoihin, on kannattavampaa lähettää kangas leikattuna ompelimoihin ja palauttaa pakka kangasvarastoon odottamaan seuraavaa tarvetta. Työvaate on investointi Image Wearin valikoima kattaa työvaatteet laajasti rakentajien haalareista lentoemäntien pukuihin, kuumasuojavaatetuksesta hoitohenkilökunnan asuihin. Malliston pitäminen ajan tasalla edellyttää jatkuvaa tuotekehitystä. Henkilökunnasta päätoimisesti tuotekehityksessä on noin 10 prosenttia, välillisesti kaikki. Olen sanonut, että meillä on täällä 120 myyjää ja 120 henkeä tuotannossa. Ideointi on normaalia myyjän työtä. Heidän ammattitaitonsa ja kokemuksensa ovat parhaita ideoiden lähteitä, Pekka Nikkanen muistuttaa. Työvaate on investointi, jonka pitää kestää esimerkiksi kymmeniä pesuja siinä missä muotivaate käy pesukoneessa ehkä kerran. Kestävyys tulee kankaasta ja huolellisesta valmistuksesta. Olemme tehneet työvaatteita 51 vuotta, oppi ja kokemus ovat syntyneet kantapään kautta. Silti tulee yllätyksiä. Vaatteessa on se hyvä puoli, että tuotteen voi päivässä muuttaa toiseksi, jos tarvitaan. Otetaan kaavat ja vaihdetaan kangasta, Pekka Nikkanen kuvaa. Standardit määrittävät, ja ne on tunnettava Rakennuksilla ja tehtaissa on työturvallisuus ja näkyvyys nousseet merkittäviksi työvaatteiden ominaisuuksiksi. Jokainen myytävä vaate pitää hyväksyttää työterveyslaitoksella ja merkitä CE-merkillä. Säädökset tiukkenevat koko ajan, niiden seuraaminen on iso osa työstä. Myös työehtosopimuksissa on paljon määräyksiä työvaatteista. Pekka Nikkasen mukaan ostajat eivät aina tunne standardeja, niinpä joskus joudutaan sanomaan asiakkaalle, että tuollaista takkia me emme voi myydä. Markkinoilla on myös valmistajia, jotka eivät tunne määräyksiä ja noudattavat enemmän ostajan toiveita. Sen seurauksena työmailla kävelee ihmisiä vääränlaisissa vaatteissa. Haalareissa työturvallisuus on tärkeä suunnitteluperuste, erilaisissa virkapuvuissa ratkaisevat mukavuus, yhtenäisyys ja henkilön tunnistettavuus. Virkapukuja uudistetaan usein, kun halutaan muuttaa brändiä ja kirkastaa yrityskuvaa. Image Wear on muutaman vuoden vaatettanut Fínnairin lentäjät sekä matkustamo- ja maahenkilökunnan. Kokonaispalveluun kuuluu sähköinen tilausjärjestelmä, jolla seurataan yksilökohtaisesti virkapukukiintiöitä ja -rahan käyttöä. Pukujen lisäksi Finnairin väelle toimitetaan muun muassa kravattineulat, sukkahousut, matkustajien laskemisessa käytettävät laskurit sekä silmä- ja aurinkolasit. Olemme tavallaan tukkukaupan roolissa, hoidamme byrokratian ja hallinnon niin, että asiakas saa laskun yhdestä paikasta. Asiakkaan vaatevarasto siirrettiin myymälään Ainoana työvaatevalmistajana Image Wearillä on oma myymäläketju, 24 myymälää eri puolilla Suomea ja yksi Tallinnassa. Pietarissa Image Wear -tuotteita myy yhteistyökumppanin myymälä. Ketjun kehittäminen alkoi 2000-luvun alussa. Tavoitteena oli päästä entistä lähemmäksi asiakasta. Idea on se, ettei yritysten tarvitse pitää omaa varastoa. Silloinkin, kun yritys tilaa isomman erän kerralla, tilausta täydennetään tarvittaessa myymälässä, jossa on tarjolla myös henkilökohtaisia turvavarusteita kengistä kuulosuojaimiin. Myymälöiden asiakaskunnasta on merkittävä osa yrittäjiä, joilla ei ole aikaa touhuta vaatteiden kanssa. Myymälässä he valitsevat vaatteet myyjän opastuksella ja lähtevät uudet vaatteet päällään suoraan töihin. Aikaa menee parikymmentä minuuttia. Jos he tilaisivat vaatteet jostain, toimitusaika voi olla 6 7 viikkoa.l profiili. Pekka Nikkanen > Syntynyt 1958 Kauniainen > Koulutus: Koneinsinööri 1980, armeijan jälkeen töitten ohessa DI-tutkinto TTY:llä 1989, emba 2006, HHJ tutkinto 2007 > Keskeinen työkokemus: Image Wear Oy, toimitusjohtaja 1999 Sentio Invest Oy 99-2001 pääomasijoitus, Nekomat Oy 94-99 materiaalien käsittelyn automatisointi ja robotisointi toimitusjohtaja, Länsilasi Oy 89-94 rakennuslasitoiminta toimitusjohtaja, Finvest Evox 87-89 elektroniikan robotisointi markkinointipäällikkö, pemamek Oy 82-87 hitsauksen mekanisointi ja robotisointi vientipäällikkö > Keskeiset luottamustehtävät: Tampereen kauppakamarin teollisuusvaliokunta > Perhe: vaimo Marita, poika Niklas opiskelee TTY:llä rakennuspuolella ja Nea opiskelee Joensuun yliopistossa opettajaksi > Asuu: omakotitalossa Veisussa > Harrastukset: Jatkuva rakentaminen ja muu fyysinen työ: Juuri nyt lapiolla ojan kaivuu, tonttia kiertävä vanha pensasaita pitää kaivaa ylös ja sen jälkeen metsään polttopuita tekemään. Jänismetsästys ajavan koiran kanssa, parhaillaan palkintotuomariksi harjoittelua. Liikunta: Liikun melko paljon oman tunteen mukaan. En ole mittaamassa itseäni, kuntoilen siksi, että minulla on mukava olla. Mielummin hiihdän Lapissa ja nautin siitä, kuin asetun viivalle, jotta joku voisi ottaa aikaa. > Motto: Tartu härkää sarvista ja tee se heti. Eihän töissä ole mukavaa, jos kaikki on helppoa. Ainakaan minun luonteelleni se ei sovi, haasteita pitää olla, Pekka Nikkanen määrittelee. 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Näin sen näen matti eskola toimitusjohtaja FinnMedi Oy Kansainväliset terveyspalvelumarkkinat kasvavat vauhdilla Kansainväliset potilaat omaisineen ovat tervetullut mahdollisuus Tampereen seudulle. Missä markkinassa kasvu on ollut 134 prosenttia kolmen vuoden aikana? Kyseinen kasvuluku selviää Hyvinvoinnin osaamiskeskusohjelman tilaamasta selvityksestä, jossa selvitettiin muun muassa Saksassa hoidettujen ulkomaisten potilaiden määrää. Vielä tällä hetkellä saksalaisten sairaaloiden kokonaisvolyymeistä ulkomaisten potilaiden osuus on prosenteissa, mutta kasvuun uskotaan ja palveluiden kehittämiseen ja markkinointiin panostetaan. Niin myös Tampereella ja Suomessa. Hyvinvoinnin osaamiskeskusohjelmassa FinnMedi on koonnut tamperelaisia ja suomalaisia alan toimijoita yhteen vauhdittamaan alan kasvua. Nopea kysynnän kasvu avaa mahdollisuuksia myös meille. Suomen terveydenhuollon osaaminen, turvallisuus ja luotettavuus ovat huippuluokkaa, joten edellytykset ovat hyvät. Kansainvälisten kokemusten perusteella lähialueilta tuleva kysyntä määrää toiminnan volyymin. Tällä hetkellä Venäjällä on selkeää kysyntää. Hyvät ja jatkuvasti paranevat yhteydet sekä runsas venäjää hallitseva joukko ovat selkeä kilpailuetu Suomelle. Tampereella Tays, Tekonivelsairaala Coxa ja Sydänkeskus ovat jo hoitaneet kansainvälisiä potilaita; myös yksityissektorilla on merkittäviä mahdollisuuksia omilla vahvuusalueillaan. Taloudellisesti kansainväliset potilaat tarjoavat tilaisuuden tulonlisään ja olemassa olevan kapasiteetin entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Yhden leikkaussalin kapasiteettia vastaava käyttö ympäri vuoden näiden potilaiden hoitamisessa merkitsisi 15 20 miljoonan euron tuloa Tampereelle oheispalveluineen. Näin myös kalliit investoinnit jaettaisiin aikaisempaa suuremman käyttäjäjoukon kesken. Tampereella Finn-Medi kampusalueelle vuonna 2012 avattava Norlandia Care Oy:n potilashotelli on merkittävä avaus asiakaslähtöisten palveluiden luomisessa myös kansainvälisille asiakkaille. Työn alla on lisäksi muun muassa matkaoperaattorille kuuluvien tehtävien järjestäminen ja palveluiden kansainvälinen markkinointi yhteisen HealthCareFinland portaalin kautta. Koko matkailuelinkeinolle kansainväliset potilaat omaisineen ovat tervetullut mahdollisuus. Hoito- ja kuntoutusjaksojen aikana mukana olevat omaiset käyttävät matkailupalveluita. Myös kuntoutumisjaksoon keskittyvien palveluiden kehittämiselle on tilausta, kun potilasmäärät kasvavat. Terveydenhuolto on kaiken kaikkiaan muuttumassa asiakaslähtöiseen suuntaan. Uusi terveydenhuoltolaki mahdollistaa potilaan oikeuden valita hoitopaikkaansa. Tämän odotetaan vaikuttavan myös siihen, miten ja kuka potilaat hoitaa. Kansainvälisten asiakkaiden palveleminen kilpailukykyisesti kirittää myös suomalaisille potilaille tarjottavia palveluita yhä asiakaslähtöisemmiksi ja tehokkaammiksi erityisesti Tampereen seudulla.l tampereen kauppakamarilehti 19
Jukka Terhonen jatkaa puheenjohtajana teksti martti tammisto Miten voi viedä kasvuyrittäjyyttä eteenpäin ja viedä Suomi nousuun yrittäjyyden kautta, jos verotuksesta poistetaan ainoa siinä nyt oleva kannustin yrittäjyyteen?, kysyi Tampereen kauppakamarin puheenjohtajana jatkava Jukka Terhonen kauppakamarin syyskokouksen avauspuheessaan. Suomessa on 180 000 omis tajayrittäjää, heistä 1 300 pystyy verottomasti ottamaan omia varojaan yrityksestä 90 000 euroa vuodessa. On käsittämätöntä, että tämän mahdollisuuden poistaminen tuntuu nyt olevan kaikkien focuksessa. Kauppakamari sai marraskuun alussa pidetyssä kokouksessa uuden varapuheenjohtajan, uudet jäsenet valtuuskuntaan erovuoroisten tilalle sekä edustajat Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan. Uusi varapuheenjohtaja on Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtaja Mikko Wiren. Varapuheenjohtajana jatkaa Agco Sisu Power Oy:n toimitusjohtaja Eero Tomi. Muiden valittujen nimet löytyvät kauppakamarin verkkosivuilta www.tampereenkauppakamari.fi. Työelämän viisi valhetta Syyskokousesitelmän piti johtaja Matti Apunen Elinkeinoelämän valtuuskunnasta EVA:sta. Hän puhui työelämästä, työelämään liittyvistä asenteista ja myyteistä. Apusen mukaan väite työelämän huononemisesta on otettu julkisessa keskustelussa samanlaisena yleisenä totuutena kuin vuodenaikojen vaihtelu, jota ei tarvitse erikseen todistaa. Faktojen valossa väitteillä on suhteellisen vähän katetta, mutta ne jäävät silti elämään. Kategorisia, syyllistäviä väitteitä saa esittää julkisessa keskustelussa ilman perusteluja. Niistä ei seuraa muuta kuin yleinen kauhistus, kuinka asiat voivat olla näin huonosti. Kukaan ei kysy, mihin väitteet perustuvat. Matti Apunen kumosi väitteet työmarkkinoilla on vain pätkätöitä, työ ei jousta tarpeiden mukaan, työntekijöiltä vaaditaan koko ajan lisää, työntekijää ainoastaan moititaan ja nuori ei halua tehdä töitä. Lähteenä hän käytti EVAn Työelämän kulttuurivallankumous -projektiin sisältyvää, marraskuussa julkaistua Tuomo Alasoinin raporttia Mainettaan parempi työ. Apusen mukaan työelämän viiden valheen tueksi ei löydy faktoja, päin vastoin selvitykset kumoavat ne. Tilastojen perusteella esimerkiksi pätkätyöt eivät ole lisääntyneet, vaan 1980-luvulta lähtien keskimääräiset työssäoloajat ovat pi dentyneet.l Toimiva brändi svengaa kuin hyvä bändi teksti annikaisa knuutila Kova kuhina kävi Pirkanmaan brändiseminaarissa ja työpajassa lokakuussa, kun alueen brändille haettiin kansainvälisesti vetovoimaisia piirteitä. Taustaa antoi Pirkanmaan brändityötä konsultoiva paikan brändäämisen asiantuntija Teemu Moilanen, joka huomautti seminaarissa, että valitettavan yleisen väärinkäsityksen mukaan brändääminen tarkoittaa logon, sloganin tai visuaalisen ilmeen suunnittelua. Mutta brändääminen on työkalu, jota paikka voi käyttää muovatakseen mainettaan. Pitää kuitenkin muistaa, että oli brändin sisältö mitä hyvänsä, sen pitää olla totta ja näkyä paikassa jatkuvana todisteiden virtana. Toimijaverkon yhteinen hiili Moilasen mukaan verkostomainen toimintamalli yleistyy myös brändäyksessä. Siinä joukko toimijoita pyrkii luomaan kilpailuetua kehittämällä brändin, joka ei Pirkanmaan brändityö ole yksittäisen tuotteen tai organisaation brändi, vaan koko toimijaverkon brändi. Se on yhteinen hiili: mitä useampi siihen puhaltaa, sitä komeammin se hehkuu. Brändin hyvä jalkautus ja toteutus taas toimivat kuin bändi: soittajilla on eri soittimet, mutta sama biisi. Sen, mitä paikan brändi lupaa, lunastavat monet eri toimijat. Asiakas luo kokonaisuudesta mielikuvan, vaikka käyttäisi vain yksittäisiä osia tarjonnasta. Paljon on pohdittu sitä, pitääkö tehdä Tampereen vai Pirkanmaan brändiä. Moilasen mielestä kannattaa lähteä siitä, kumpi on valmiiksi tunnetumpi. Alueita ei tyypillisesti kovin hyvin tunneta, vaikka toki poikkeuksiakin on, kuten Alpit tai Loiren laakso. Mutta kuinka monta Norjan aluetta pystyisitte nimeämään? Olennaista on se, mistä alueelle on enemmän hyötyä. Hyödythän sitten jakautuvat joka tapauksessa laajasti. Hallinnollisilla rajoilla ei kohderyhmille ole merkitystä.l l Pirkanmaan brändityö alkoi elokuussa, ja tuloksia esitellään ensi vuoden alussa. l Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean johdolla toimivassa toteuttajatiimissä brändiä jalostavat Konseptitoimisto Differo, Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila &Tammisto ja Mainoscraft. l Brändityötä tehdään avoimesti, laajassa yhteistyössä ja monen eri kanavan kautta: erilaisissa ryhmissä on mukana noin 200 edustajaa yli 60 organisaatiosta. l Brändin lisäksi luodaan työkaluja brändin käyttäjille, viestintästrategia ja systemaattisen markkinointiviestinnän toimintamalli. l Brändityö on osa Pirkanmaan vetovoimaisuuden kasvattamiseen keskittyvää hanketta, jonka toinen osa tähtää lentoyhteyksien lisäämiseen ja alueen saavutettavuuden parantamiseen. Hankkeen päärahoittaja on Pirkanmaan liitto. 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi