Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Vetovoimatekijöiden analyysi Matkailukohteiden toimintaympäristö Tuotetarjonta ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Kokonaiskilpailukyky (matkailukonseptin analyysi) Tuotekehittelyn potentiaali matkailukohteena Johtopäätökset suhteessa Etelä-Savon matkailun aluerakenteeseen ja sen tulevaisuuden matkailukonseptin kehityspotentiaaliin
(Osuuskunta Vuonis 2013)
Toimintaympäristö Pielisen itärannan järvenrantakylä Vuonislahti vakiintui omaksi kyläkunnakseen jo 1650 luvulla. Vuonislahti sijaitsee Kolin kansallismaisemassa. Rakennemuutos kouraisi 1960-luvulta alkaen ja jatkuu edelleen, mutta laimeampana. Asukkaita on nykyään vajaa 200 (kotitalouksia noin 80), mutta lomaasukkaat lähes 3x kylän asukasmäärän kesäisin. Matkailullisesti kylän sijainti on hyvä, sillä Kolin kansallispuisto ja matkailukeskus näkyy vastarannalla linnuntietä vesitse noin 7 km päässä ja kylän läpi kulkee Joensuu-Kontiomäki rautatie. Lieksan keskustaajamaan matkaa on noin 27 km ja maakuntakeskus Joensuuhun 80 km. Kyläalue on tiivis ja selväpiirteinen rakenteeltaan (nauhakylämäinen), jossa suuri osa kyläasutuksesta sijoittuu järven rannan puolelle, mutta toiminnallisesti sen vaikutus ulottuu myös lähikyliin (Koli, Vuonisjärvi, Kelvä, Lapalie, Sarkkila).
Toimintaympäristö Kylän peruspalvelut: majoitus- ja ravintolapalvelut (Kestikievari Herranniemi), kyläkauppa, kylätoimintakeskus Kukko Oy (kyläläisten omistama yhtiö, jossa lounaskahvila ja talonmiespalvelua, kioski, kokous-, näyttely- ja hoitotiloja) ja vanhusten hoitokoti (Pielisen Helmikoti), vuokra-asuntoyhtiö (nykyisin yksityinen). Täydentävät palvelut: Laivaranta, vierasvenelaiturit, seurojentalo ja sen vieressä tanssilava, valaistu hiihtolatu, taitelijaresidenssi Hupeli, joka palvelee lähinnä kuva taiteilijoita, kirjoittajia ja tutkijoita, Vuonisrantateatteri, uimaranta, laajakaista(tulossa 2014). Yritystoiminta: Kylän pienyritystoiminta on varsin vilkasta. Toimivia matkailuyrityksiä on 7 kpl, muita palveluyrityksiä 2-3kpl, toimivia maatiloja kylällä on 4 kpl ja muita yrityksiä mm. kauppa- ja kirjanpitoalalla, hoito- ja hoiva-alalla, enemmälti pienimuotoista käsityöläisyyttä ja myös ammattikalastusta. Harrastustoiminta: Kalastus, metsästys, kesäteatteri, käsityöt, ratsastus, veneily, musiikki, talkoot (tapahtumien järjestäminen).
Toimijat Kylän kehittämisessä toimivat yhdistykset/osuuskunnat: Osuuskunta Vuonis (Vuonis-kylämatkailu) yhteistoimintaverkosto, jossa on mukana 15 matkailuyritystä, myös lähikyliltä. Osuuskunnan tehtävänä on hoitaa yrittäjien yhteismarkkinointia ja myyntiä (matkanjärjestäjäoikeudet ja 10% provisio). Se vastaa myös matkailun ohjelmapalveluista, varauksista, opastuksista ja esittelyistä. Vuonislahden kyläseura ry. Vastaa kylällä kylätoiminnasta. Kylän yhdistysten katto-organisaatio (Yhdistysten yhdistys). Kyläseura on kylän edunvalvoja ja hankkeiden koordinoija. Lieksan teatteriyhdistys ry Toteuttaa yhdessä Vuonislahden toimijoiden kanssa pääosan Vuonis-teatterin näytännöistä.
Toimijat Kylän kehittämisessä toimivat yhdistykset/ osuuskunnat: Vuonislahden Taiteilijatalo ry (perustettu 2005). Rakennutti, hallinnoi ja myy taiteilijaresidenssiä sekä harjoittaa kulttuuritoimintaa kylällä (mm. teatteriesitykset ja kustannustoiminta sekä yhteistyötä mm- Pielinen Soi kamarimusiikkifestivaalin kanssa). Vuonislahden Marttayhdistys ry (+ Partamartat). Monipuolisen marttatoiminnan ylläpitäminen kylällä. SF-Caravan Pielisen Karjala (Rekiniemen alue) Vuonislahden Kylätoimintakeskus Kukko Oy Vuonislahden Urheilijat ry Vuonislahden työväenyhdistys ry Vuonislahden kalastusalueen osakaskunta (rantakalaillat) Sarkkila Vuoniskylien vesiosuuskunta. Kylän vesihuollon ylläpitäminen. Vuonislahden Erä ry (v.1962 perustettu). Seura edistää kestävän käytön periaatteeseen perustuva metsästystä ja riistanhoitoa ja on aktiivisesti mukana metsästyskoirien jalostustoiminnassa järjestämällä metsästyskoirakokeita osallistumalla koiranäyttelyihin ja koirien kasvatustoimintaan.
Kylän matkailu- ja kehityshistoriaa Kestikievari Herranniemi kylällä v. 1830 lähtien Rautatie kylälle 1909 ja säännöllinen vesiliikenne Pielisellä yhdessä Kolin löytämisen kanssa avasivat tien matkailun kehitykselle (mm. ylisoutu, veneja laivaliikenne Vuonislahdesta Kolille). 1950 luvulla kylällä toimi 30 ihmistä työllistänyt tiilitehdas. Vuonislahden kylätoimikunta perustettiin 1976. Osuuskunta Vuonis perustettiin v. 1995 ja avasi tien uudelle myönteiselle kehityskululle. Vuonislahdessa tiedostettiin se, ettei kylän tulevaisuus synny itsestään eikä myöskään poliittisilla päätöksillä. Tulevaisuus on kyläläisissä ja se tehdään kylällä, johon kehitykseen tarvitaan tueksi myös uusia asukkaita ja toimijoita. Valtakunnallisen kylämatkailuhankeen yksi pilottikylistä kansallisessa hankkeessa. Vuonislahti julkaisee omaa kylälehteä (Ilmestyy kolme kertaa vuodessa, 2500 kpl + nettijakelu) Hyödynnetty tehokkaasti julkista investointi- ja kehittämisrahoitusta (ELY keskuksen yritystuet ja Leaderin kehittämisrahoitus).
Kylän matkailu- ja kehityshistoriaa Investoinnit viimeisen 10 vuoden aikana kylän kehittämiseen ja matkailuun noin 1.8 M. Herranniemi, Hanhiniemi ja Hupeli Vuoden kylä Suomessa 2002. Vuonis -teatteri valmistui Kestikievari Herranniemen rantaan 2008, jonka jälkeen siellä on käynyt katsojia jo yhteensä noin 14500 katsojaa eri esityksissä (Suomen Sodan sankarista Olli Tiaisesta kertova näytelmä 2008-2009 / noin 4500 katsojaa ja Simpauttaja 2011-2012/ noin 10000 katsojaa) Kyläkaava valmisteilla ohjaamaan kylän yhdyskuntarakentamista ja kehittämistä.
Kylän matkailu- ja kehityshistoriaa Kotimainen yhteistyö; Koli yhteistyö, Lauttasaari Seura, Lieksan työpooli, Kylämatkailuhanke (MMM), Metsähallitus, PKKY, Itä-Suomen yliopisto, Lieksan kaupunki (joiltain osin). Kansainvälinen yhteistyö; Ballyhoura (Irlanti), Sitia (Kreeta), Järvämaa (Viro), Tallinna Nömmen kaupunginosa, Japanin yhteistyö paikallisen kontaktin kautta.
Vetovoimatekijät Luonnonvetovoima: Pielisen suurjärvi, Kolin ja Patvinsuon kansallispuistot (Metsähallitus), sisävesien pisin jäätie talvella Vuonislahti -Koli. Kulttuurivetovoima: Eeva Ryynäsen (ed.mennyt) taiteilijakoti, kirjailija Heikki Turusen tuotanto, Lieksan teatterin esitykset Vuonis - rantateatterissa, Taiteilijaresidenssi Hupeli, Pielinen Soi kamarimusiikkifestivaali, paikalliset käsityöt. Majoitus- ravitsemus ja liikennepalvelut: Herranniemen perinteikäs kestikievari, Kirkkolan tilan aitta- ja aamiaismajoitus, Loma-Pielisen lomamökit saaressa, Nuutilan loman mökki- ja maatilamajoitus, Piekoli Oy majoitusta Pielisen saaressa, Vuonislahden Hanhiniemi Oy lomamökit, Hotelli Pielinen. Vuonislahden Soroppi Oy (lounaskahvila). Majoitustilaa kesäaikaan kaikkiaan Vuonislahdessa ja sen lähialueilla mantereella / saarimökeissä noin 250 vuodepaikkaa sekä Rautatie-, vesi- ja maantieyhteys.
Vetovoimatekijät Ohjelmapalvelut ja tapahtumat: Vuonislahden Muikkumarkkinat (2013 26. kerran), joka yhdistää karnevaalin, elinkeinotoiminnan ja visioinnin. Sen yhteydessä Pielisen altaan symposium, jossa pohditaan kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä asioita, Pielisen jäähiihto 17. kerran v. 2013, Pielinen Soi kamarimusiikkifestivaalin tapahtumia Vuonislahdella, Paaterin iltahiihto, äitien- ja isänpäivä- sekä joulujuhlat, Karelia- Soutu kulkenut Vuonislahden kautta, Kolin retket kirkkoveneellä ja erilliset (esim. eri hankkeiden) koulutustapahtumat Herranniemessä, VuonisSoikoon (pelimannitapahtuma), taidenäyttelyt ja taideleirit. Karavaanareiden tapahtumat kuten karavaanaritreffit ja tanssit.
Tuotetarjonta Kärkituotteet (erottautumistekijät): Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri, kirjailija Heikki Turunen paikallisena kulttuuripersoonana, Pielinen Soi -kamarimusiikkifestivaali, Vuonislahden 26. muikkumarkkinat, Pielisen altaan symposium, Kestikievari Herranniemi monine palveluineen, SF-Caravan Rekiniemi. Kehittyvät kärkituotteet: Pielisen jäätien hyödyntämiseen liittyvät tapahtumat (talvella 1. kerran kokeiltu Kolin jäätien juoksukisa), Vuonis-rantateatteri, kulttuurimatkailutuotteet: taideleirit, näyttelyt ja tutkimustoiminta. Erityisosaamisalueet: Kylätoiminnan ja -matkailun koulutuspaketit, jotka perustuvat kylän vahvaan kehittämistoimintaan, tapahtumatuotanto, käsityöläisyys.
Tuotetarjonta Matkailupalvelujen perustana; Kestikievari Herranniemi, Vuonislahden Taiteilijatalo ry, Kirkkolan tila, Kuivalan, Hotelli Pielinen, Islanninhevostalli, Loma Pielinen, Nuutilan Loma, Paaterin Galleri & Kahvila, Partesan International Oy, Piekoli Oy, Tarina-ahon talo, Tyynelän Torppa, Vuonislahden kyläkauppa, Vuonislahden Hanhiniemi Oy, Ympäristö Vunas Ay. Yhteistoiminta-alueen muut yritykset; Koli Activ Oy/Ilovoltti Oy, Metsähallitus, Elämyspiha Pikkukili, Perinnetalo Isäntärenki, Karjalan Kuohu, Haapalahden Lomakoti.
Tuotekysyntä (asiakkaat) Vuositasolla Vuonis -alueella liikkuu noin 100000 matkailijaa/vierailijaa mukaan lukien kaikki alueen tapahtuma- ja matkailutarjonta. Alueelta ei ole viimeaikoina tehty markkinatutkimusta, joten ei täysin selvyyttä siitä, että miten asiakkaat löytävät kohteen. Osa tukee netin houkuttelemana, osa on yritysten kanta-asiakkaita ja osa erilaisten kumppanuussuhteiden välityksellä. Osa tulee suoraan maakunnallisen matkailuyhtiön välittämänä. Jokainen yritys tekee myös suoraa kauppaa. Kotimaiset: teatterivieraat, karavaanarit, kesämökkiläiset, satunnaiset matkailijat, ryhmämatkailijat, projektivieraat, kulttuurimatkailijat (Eva Ryynäsen taiteilijakoti, mutta myös muut kylän taidetapahtumat), Muikkumarkkinavieraat (pääasiassa maakunnasta). Ulkomaiset: Venäläiset, britit, japanilaiset (paikallinen yhteys), saksalaiset. Näistä ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa.
Matkailukonsepti - vahvuudet Taustalla pitkä talous- ja matkailuhistoria (kestikievaritoiminta) ja Kolin sekä Pielisen perusvetovoima > Polkuriippuvuus on suotuisa kylän kehitykselle ja matkailua ei tarvitse enää harjoitella. Vahvoja aitoja vetovoimatekijöitä kylällä ja sen lähialueella > Ei tarvitse tukeutua keinotekoiseen, vaan ollaan reilusti aitoja. Kylällä on toiminut ja toimii edelleen kansallisesti profiloituneita kulttuuripersoonia > Personoivat sitä henkilötasolla matkailukohteena. Kylällä on kulttuurista syvyyttä ja henkeä (ei yksin profiloivien taiteilijoiden ansiosta) kokonaisnäkemyksessä ja tekemisessä > Ruokkii arvojen ja normien joustavuutta, tekemisen laajakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta. Matkailun uusi kehitysjakso liikkeelle paikallisesta organisoitumisesta ja kehitysmyönteisen asenteen omaksumisesta >Myönteinen kehitykseen pyrkivä asenne ja tahto ratkaisee kaiken tekemiseen.
Matkailukonsepti -vahvuudet Matkailun ja muun elinkeinotoiminta kehitys kytkeytyy olennaisilta osilta koko kylän kehittymiseen viihtyisänä asuin-, palvelu-, vapaa-ajan ja työn tekemisen kylänä > Kaikki liittyy kaikkeen, myös matkailu (kylämatkailun konseptin toteuttaminen). Kylän toimijat ovat olleet hyviä oppimaan uutta ja soveltamaan sitä omiin tarkoituksiin > Uteliaisuus uutta kohtaan ruokkii innovatiivisuutta ja uusiutumista. Kylä on ollut vetovoimainen asiantuntijoiden ja taiteilijoiden suhteen > Syntynyt hyviä pitkäaikaisia kumppanuussuhteita, jotka ovat hyödyntäneet kylän osaamisen ja kontaktien kehitystä (mm. Kotiseutuliitto, yksittäiset henkilöt kuten arkkitehti Heikki Kukkonen).
Matkailukonsepti -vahvuudet Kattava palveluketju, joka täydentää hyvin toinen toistaan > Yhteistyön organisoituminen tuottaa vahvan tuotepaletin. Kylä houkuttelee paluumuuttajia > Kylällä riittää omastakin takaa työvoimapotentiaalia (myös tukipalvelut muuttajille). Houkutus ollut vähäistä koulun lakkauttamisen jälkeen! Monipuolinen hanketoiminta > Resurssien allokointi ollut kaiken aikaa tehokasta. Vuonislahdessa yhteistyön henki ja -kyky ollut hyvä ja siksi kyetään tiiviiseen yhteistyöhön > Puhalletaan yhteen hiileen ja jokainen tekee oman osansa niin hyvin kuin osaa ja siten saadaan arvoketju kestävän laadukkaaksi. Vuonislahdella on taitavia sosiaalisia kutojia > Muutamat kylän kehittäjät sitovat sujuvasti henkilökohtaisilla suhdeverkoillaan ulkopuolisia toimijoita mukaan kylän kehittämistoimintaan. Brändinimi Vuonis> Jossain mitassa jo vakiintunut ja tunnettu Suomessa.
Matkailukonsepti - heikkoudet Kylä osa laajempaa rakennemuutosaluetta (selviääkö kylä, jos väestö ympärillä vähenee ja ikääntyy?) Matkailukysyntä painottuu vahvasti kesään (Koli helpottaa talvea) Kolin äärellä, mutta myös varjossa oleminen kun se on kehittymässä Riittääkö vetovoima, palvelutaso, brändi ja logistiikka kestävään kilpailukykyyn? Kiristyvä kilpailu asettaa niukkojen resurssien keskellä paineita uusiutumiselle. Tila rajallista ja täydennys- sekä uudisrakentaminen ongelmallista kylän parhaalla rantahyödykkeellä > Arvokas tonttimaa rajoittaa osin rakentamista ja myös tulomuuttoa. (vrt. kyläyleiskaavoitus) Vuokra-asunnoille tarvittaisiin kylälle lisää paluu- ja uusmuuttajille Edellä kulkeminen on aina haastavaa > Syö jatkuvasti henkisiä ja toiminnallisia resursseja.
Matkailukonsepti - uhkat Kylätoimijoiden väsyminen matkailun kehittämiseen ja matkailutoimijoiden väsyminen kylän kehittämiseen. Matkailuinvestointien hiipuminen. Uusiutumisen lukkiutuminen niin henkilö- kuin osaamistasolla (toimijat vanhenevat ja uusia innokkaita tekemis-/oppimishaluisia ei ole jatkamaan). Kunnan henkisen/toiminnallisen tuen puute ja välinpitämättömyys paikallista kehittämistä kohtaan. Perusinfrastruktuurin puutteet (mm. teiden huono kunto, laajakaistayhteydet). Palveluiden jatkuva keskittäminen, jossa yksin kylän rajallinen kysyntä ja resurssit eivät riitä ylläpitämään kuin tietyn määrän peruspalveluita.
Kilpailukyvyn osatekijät Luonnonresurssit (Koli, Pielinen, Ruunaa) osin erinomaiset. Osin saavutettavuus huono (Itä-Suomi sijainti, kehnohkot tieyhteydet) Matkailuperinteet vahvat, joka luo jatkuvuutta. Riittävän tiheä mikroyrityskanta alueella, joka pitää yllä matkailukehityksen kilpailudynaamisia edellytyksiä. Kulttuurinen ja monitaitoinen kylä. Matkailua palveleva infrastruktuuri riittävä (vaikka kehittämistä on edelleen mm. talviaikaisessa majoituskapasiteetissa). Laajahko kirjo erilaisia matkailupalveluja, etenkin vetäviä tapahtumia. Kylällä vahva kehittämisfilosofiana kylämatkailukylänä. Selkeä käsitys kylän kehityksen ja matkailun kohtalonyhteydestä, mutta onko eteenpäin johtavaa ja yhteisesti jaettua suurta näkymää.
Kilpailukyvyn osatekijät Matkailun kehittämistoimintaan riittävän organisoitunut ja verkostoitunut kohde. Vieraanvaraisuus kyläyhteisössä erittäin hyvällä tasolla. Laatutonni käytössä ja pitkä matkailutoiminta tuo tietyn varman perusosaamistason, mutta edelleen sillä saralla kehitystyötä voi jatkaa. Alue on hinnoittelultaan kohtuullisen kilpailukykyinen vaikkakin on vaikea arvioida hinta/laatu-suhteen merkitystä ilman tarkempaa hintavertailua. Vuonis-brändi on jo olemassa (ainakin pienessä mittakaavassa). Turvallinen kyläkohde. Markkinasidoksissa edelleen kehittämistä (sosiaalinen media ja muut markkinointi- sekä myyntikanavat).
(Kuivalainen 2011)
Matkailukonsepti Vuonislahdessa on haettu kilpailuetua optimoimalla niukkoja resursseja ja sovittamalla luontevasti kylän sekä matkailun kehittämistoiminnot yhteen. Arvoketjut (palvelujärjestelmät) ovat tämän lähtökohdan vuoksi paikallisesti toimivia ja tukevat koko kylän elinvoiman säilyttämisestä. Samalla käytettävissä olevilla suhteellisen niukoilla resursseilla (palveluilla) saadaan tuotettua parasta mahdollista houkuttelevaa arvoa potentiaalisille asiakkaille. Kylän yritykset/osuuskunta Vuonis eivät pärjää välttämättä puhtaassa hintaja reaalisessa kilpailukyvyssä (esim. markkinointi tai korkea tietotaito), mutta kylläkin innovatiivisessa ja palvelun sisältöön liittyvissä laatutekijöissä kun puhutaan ainutkertaisista sekä moniaistisista luonto- ja kulttuurielämyksistä. Asiakkaan saama arvo on tältä osin hyvin kunnossa. Ylivoimaista kilpailullista etumatkaa Vuonislahdella ei kuitenkaan välttämättä ole matkailukohteen sijainnista, toiminnan sesonkipainotteisuudesta (kesä), infrastuktuurista (esim.tiestö ja rakennuskannan kunto) ja brändistä (vasta osin tunnettu) johtuen.
Matkailukonsepti Kylän matkailuyrityksillä on jo paljon kanta-asiakkaita, kylän kehittämisellä ystäviä ja kumppaneita ja yleensä sellaisia suhdeverkostoja, joka tuottaa jo yksistään tietyn perusasiakaskunnan kylälle. Kylällä on myös uutta kehittyvää matkailupotentiaalia, jonka luova maksimointi voi tuottaa uutta entistä kestävämpää kilpailuetua. Vuonislahden kylämatkailukonseptilla on potentiaalia kehittyä edelleen vahvaksi kansalliseksi brändiksi, mutta toisaalta samanaikaisesti kehittyvät muut vastaavat kylämatkailukohteet, joka edellyttäisi uusia investointeja, satsauksia osaamiseen, myynti- ja markkinointitoiminnan kehittämiseen jne. Onko kylällä ja sen yrittäjillä tämän jatkuvan kehittämisen prosessimyllyn pyörittämiseen taloudellisia resursseja, fyysistä ja henkistä voimaa sekä löytyykö tähän tukea myös muilta alueen toimijoilta kuten esimerkiksi Lieksan kaupungilta? Entistä tiiviimmillä yhteistyöllä sisäisesti ja ulkoisesti sekä toisaalta innovatiivisen edelläkävijän roolissa pysyttelemällä kylällä ja sen matkailuyrittäjillä on edelleen mahdollisuus säilyä kuitenkin riittävän kilpailukyisenä markkinoilla.
Matkailukonsepti Vuonislahdessa täytyisi kenties edelleen terävöittää omaa markkinointiviestinnällistä ja tuotannollista kärkeään kuten niin useissa suomalaisissa matkailukohteissa. Kaikkien mahdollisuuksien potentiaalia ei ole vielä maksimaalisesti hyödynnetty tässä suhteessa, etenkään sosiaalista mediaa. Erityisesti näyttäisi avautuvan mielenkiintoisia näkymiä laajentaa/syventää kulttuurituotantoa ja kenties teemoittaa kylämatkailukylänä se entistä vahvemmin maaseudun monikulttuuriseksi kyläksi, miksipä ei jopa tavallaan metatasolla omaksi kulttuuriseksi selviytymistarinakseen, jonka kuvaksissa on kunnostautunut juuri Heikki Turunen monissa romaaneissaan. Kulttuurin etu on siinä, että se vetää puoleensa niin individuaali- kuin etenkin ryhmämatkailijoita. Vuonis - rantateatteri, Taitelijaresidenssi Hupeli tai Pielinen Soi kamarimusiikkitapahtuma tai myös Muikkumarkkinat ovat olleet hyviä avauksia tähän suuntaan. Se, että kehitys jatkuu myönteisenä, edellyttää uusien haasteiden ja markkinakilpailun tunnistamista sekä jatkamista entistä osaavammin sillä kylämatkailun tiellä millä on lähdetty brändäämään Vuonista niin, että sen asema Suomen yhtenä kylämatkailun kärkikohteena edelleen säilyy. Vuonislahti vaikuttaisi olevan myös tässä mielessä potentiaalia tiivistää sisäistä ja ulkoista yhteistyötä, myös kansainvälisesti, mutta myös etenkin Kolin ja Ruunaan suuntaan.
(Kuivalainen 2011) Matkailukonseptin osatekijät
Esimerkki tuoteverkostosta (Kuivalainen 2013)
Johtopäätökset Vuonislahti Vuonislahdessa yhdistyvät toisiinsa kylä-, luonto-, kulttuuri- ja maaseutumatkailu sekä kylän kehittäminen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Matkailun elinkeinolliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat koko kylän kehittämiseen ja päinvastoin. Matkailun kokonaiskonsepti koostuu useista toisiinsa kytkeytyvistä pienistä palveluista, joita paikalliset yrittäjät ja yhdistystoimijat yhdessä tuottavat sekä markkinoivat. Kyse on tiheästä, palapelin palasia yhteen sitovasta, sosiaalisesta (yhteisöllisestä) verkostosta, jonka takatuuppareita ovat vanhat jo toimivat eimatkailulliset yhdistykset ja toisaalta uudempi matkailuyhdistys. Vaikka kyseessä on verkosto, se tarvitsee jonkun kokoavan (tiivistävän) paikan fokuksekseen (paikallisen matkailukohteen), jonne investoinnit pääasiassa kohdistuvat ja jonka ympärille koko brändi rakentuu. Vuonislahden kohdalla se on koko kylän keskusta, jossa sijaitsevat Kylätoimintakeskus Kukko, Seurojentalo, Taitelijaresidenssi Hupeli ja varsinaisena peruspalvelujen (ruokailu-, majoitus- ja muut oheispalvelut) tuottajana kylän näkyvimmällä paikalla Kestikievari Herranniemi, jonka pihapiirissä sijaitsee myös Vuonisteatteri.