MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015
1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS
1. Työllisyyskehitys
Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste oli neljänneksi alhaisin: Satakunnan alueella oli 14 457 työtöntä työnhakijaa kesäkuun lopussa 2015. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 1 062 henkilöllä (muutos 7,9 %) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Satakunnan työttömyysaste oli (14 %) neljänneksi alhaisin kaikkien 15 Elykeskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli vain Pohjanmaalla (9,6 %), Etelä-Pohjanmaalla (10,6 %) ja Uudellamaalla (12,1 %) Työllisyysaste oli kaukana tavoitteesta, mutta avointen työpaikkojen määrä kasvussa Porissa: Porin työllisyysaste oli 66,9 % vuoden 2012 lopussa. Työllisyysaste on 5,1 %-yksikköä jäljessä Porin työllisyysohjelman tavoitteesta (72 %). Porissa oli keskimäärin 751 avointa työpaikkaa tammi-kesäkuussa 2015. Kuukausivaihtelut olivat suuria. Vuonna 2014 tammi-kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 555. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi keskimäärin 196 paikalla vuoteen 2014 verrattuna. Porin työttömyysaste on heikentynyt muiden keskuskaupunkien tavoin: Porissa oli yhteensä 6639 työtöntä työnhakijaa kesäkuun lopussa. Vuoden 2015 vuosikeskiarvo oli tammi-kesäkuun osalta 6 511. Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 16,3 % vuoden 2015 ensimmäisen kuuden kuukauden osalta. Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli tammi-kesäkuussa 2015 keskimäärin 2,2 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo. Porin työttömyysaste kasvoi +3,9 %-yksikköä vuosina 2010-2015 eli kuudenneksi eniten 15 suurimman kaupungin joukossa vuosina 2010-2015. Työpaikkamenetykset kohdistuivat erityisesti avoimen sektorin työpaikkoihin. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä edelleen kasvussa: Porin kaupungissa oli yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä 2 203 henkilöä kesäkuun lopussa 2013. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi noin tuhannella henkilöllä vuosien 2010-2015 välisenä aikana. Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana keskimäärin 998 henkilöä tammi-kesäkuussa 2015. Työttömien nuorten työnhakijoiden määrä kasvoi keskimäärin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Piiskamaksut valtolle kasvavat, aktivointiaste pysynyt korkeana: Kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea saavien määrä oli keskimäärin 1221 henkilöä kuukaudessa tammi-heinäkuussa 2015. Yli 500 päiväisiä oli 75 % kaikista työmarkkinatuen saajista tammi-heinäkuussa 2015. Porin kuntaosuus työmarkkinatuesta oli yhteensä 3,4 miljoonaa euroa tammi-heinäkuussa 2015 eli keskimäärin 486 000 euroa kuukaudessa. Porin aktivointiaste oli 35,4 % tammi-kesäkuussa 2015 ja korkein 10 suurimman kaupungin joukossa.
Työllisyysaste* (%) Porissa vuosina 2000-2012 75 74 73 72 71 70 69 68 67 66 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 60,9 61,8 62,8 62,2 63,4 63,5 Työllisyysohjelman tavoite 72 % vuoteen 2025 mennessä 65,3 66,7 67,3 64,7 65,4 67 66,9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Porin työllisyysohjelman tavoite: Työllisyysaste 72 % vuoteen 2025 mennessä. Tilanne: Työllisyysaste 66,9 % vuoden 2012 lopussa, ero tavoitteeseen 5,1 %-yksikköä *Työllisyysaste =18-64-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä
Avointen työpaikkojen määrän kehitys kuukausittain Porissa vuosina 2013-2015 1600 1400 1200 1000 1071 974 856 800 600 400 608 550 445 378 200 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2013 2014 2015 Porin työllisyysohjelman tavoite: avointen työpaikkojen määrän lisääntyminen. Tilanne: avointen työpaikkojen määrä kasvoi tammi-kesäkuussa 2015 verrattuna vuoteen 2014. Avointen työpaikkojen määrä oli tammi-kesäkuussa joka kuukausi korkeampi kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana
Kaikkien työpaikkojen ja yksityisen sektorin työpaikkojen muutos% suurissa kaupungeissa vuosina 2008-2012 Muuttuja kuvaa alueen kaikkien työpaikkojen ja yksityisen sektorin työpaikkojen muutosta vuosien 2008-2012 välisenä aikana Koko maassa kaikkien työpaikkojen määrä väheni noin 37 300 työpaikalla (-1,6 %) ja yksityisen sektorin työpaikkojen määrä noin 53 000:lla (-3,7 %) vuosina 2008-2012 Porin työpaikkamenetykset kohdistuivat erityisesti yksityisen sektorin työpaikkoihin (-7,2 %). Avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni eniten Kouvolassa, Porissa ja Lahdessa. Kaikkien työpaikkojen määrä kasvoi ylivoimaisesti eniten Kuopiossa ja yksityisen sektorin työpaikkojen määrä Kuopiossa ja Vantaalla. Kaikkien ja yksityisen sektorin työpaikkojen määrä laski eniten Kouvolassa.
Porin ja 15 suurimman kaupungin työttömyysaste (%) kesäkuun lopussa 2010-2015 Kaupunki 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Muutos %-yksikköä Muutos % 2010-2015 2015-2010 Espoo 6,7 6 6,4 8,2 9,7 11,1 4,4 65,4 Vaasa 9,4 8 8,6 9,6 10,5 11,6 2,2 23,5 Vantaa 9,3 8,8 8,9 10,1 11,3 12,7 3,4 36,7 Helsinki 8,6 8 8,3 9,9 11,6 13,1 4,5 52,3 Hämeenlinna 10,2 9 8,9 10,7 11,8 13,3 3,1 30,5 Kuopio 12,4 11,4 11 11,7 12,8 14,5 2,1 16,9 Kouvola 11,3 10,9 11,5 12,9 14,6 14,9 3,7 32,4 Lappeenranta 12,5 12,3 12,1 13,1 15,2 15,7 3,2 25,2 Pori 12,7 12,6 12,3 13,9 15,2 16,6 3,9 30,4 Turku 13,9 13,5 13,6 15,5 16,8 18,1 4,2 30,5 Tampere 15,0 13,3 13,3 16,1 17,3 18,7 3,7 24,9 Oulu 14,8 14,3 14,8 16,7 17,5 19 4,2 28,1 Lahti 15,4 13,9 14,4 16,4 18,1 19 3,7 23,8 Joensuu 16,6 15,5 16,3 17,4 17,1 19,2 2,6 15,9 Jyväskylä 14,0 13,7 14,4 15,9 18 19,4 5,4 38,5 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyystilasto TK 14A Porin työttömyysaste kasvoi +3,9 %-yksikköä vuosina 2010-2015 eli kuudenneksi eniten 15 suurimman kaupungin joukossa vuosina 2010-2015. Porin työllisyyden muutosprosentti on 30,4, joka on keskitasoa 15 suurimman kaupungin joukossa
Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo suhteessa 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2013 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 19,7 18,5 17,2 16,1 16,9 16,3 15,4 14,7 15 14,1 13,8 14,1 13,7 13,2 13,2 12,6 12,6 12,5 12,6 12,6 12,4 12 12,3 12,1 10,4 11,1 10,7 10,9 10,2 10,7 9,2 8,7 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Pori 25 suurinta Porin työllisyysohjelman tavoite: Työttömyysaste alenee 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Ero tammi-kesäkuun vuosikeskiarvon perusteella +2,2 %-yksikköä KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
Porin työttömyysaste (%) 2005-2015 (vuosikeskiarvot) 17 16,3 16 15,4 15 15 14 14,1 13,8 13 12,5 12,6 12,6 12,4 12,3 12 11 11,1 10 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A Työttömyysaste on heikentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2012 jälkeen ja on noussut samalle tasolle kuin viimeksi vuonna 2004
Porin työttömien työnhakijoiden määrä vuosina 2005-2015 (vuosikeskiarvot) 7000 6500 6511 6000 5626 5855 5500 5000 4500 5141 4460 4535 4920 4777 4784 5356 4000 3980 3500 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A Työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo oli tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä 6511. Työttömiä työnhakijoita oli määrällisesti enemmän kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen (vuosikeskiarvo 6734)
Porin työttömien työnhakijoiden määrä kuukausittain tammi-kesäkuussa 2010-2015 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 6 758 5 875 5 818 6 587 5 651 6 454 5 562 6 246 5 383 6 071 5 954 6 639 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A Työttömyysaste on noussut hyppäyksittäin aikaisempaa korkeammalle tasolle vuoden 2012 jälkeen
Työttömyysaste (%) kuukausittain Porissa 2010-2015 18 17 16 15 16,9 16,4 16,1 15,6 15,2 16,6 17,0 14 13 12 11 10 9 8 7 6 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A Työttömyysaste on vaihdellut 15,2-17 prosentin välillä tammi-kesäkuussa 2015. Työttömyysaste on ollut korkeampi joka kuukausi vuoden 2015 aikana kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen
Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2013-2015 2500 2000 2111 2130 2143 2128 2146 2203 1833 1838 1823 1838 1834 1854 1610 1616 1617 1599 1591 1615 1896 1880 1887 1913 1948 1677 1693 1700 1738 1749 1813 2041 1500 1000 500 0 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 2013 2014 2015 Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A Porin työllisyysohjelman tavoite: pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentäminen. Tilanne: pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut koko 2010-luvun ajan: pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin tuhannella henkilöllä vuosina 2010-2015
Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2015 1300 1200 1141 1100 1061 1000 900 800 700 600 500 400 982 977 948 877 300 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A Työllisyysohjelman tavoite: Nuorten työttömyysasteen aleneminen 11 %:iin kaikista työttömistä vuoden 2018 loppuun. Tilanne: Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste keskimäärin 15,5 % tammi-kesäkuussa 2015
Kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea ( sakkomaksulistalaiset) saavien määrät kuukausittain vuonna 2015 1 400 1 200 1 000 456 445 436 446 453 450 456 800 600 476 457 455 461 479 471 466 400 200 0 315 310 309 316 305 291 291 Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammi 300-499 pv saajat 500-999 pv saajat 1000 tai yli pv saajat Lähde: KELA, kelasto -raportit Yli 300 päivää työmarkkinatukea saavien porilaisten määrä oli keskimäärin 1 221 tammiheinäkuussa 2015: 75 % työmarkkinatuen saajista oli yli 500 päiväisiä
Kunnan osuus euroina työmarkkinatuesta kuukausittain tammi-heinäkuussa 2015 600 000 Kunnan osuus euroa 300-499 pv saavat Kunnan osuus yli 1000 pv saavat Kunnan osuus euroa 500-999 pv saavat 500 000 400 000 235 038 211 553 205 982 221 868 217 938 208 680 219 075 300 000 200 000 177 345 155 667 153 695 170 174 168 676 157 925 167 326 100 000 0 115 586 103 615 97 753 111 624 101 505 95 598 101 093 Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammi Lähde: KELA, kelasto -raportit Porin työllisyysohjelman tavoite: KELA:n sakkomaksujen väheneminen. Tilanne: Porin kuntaosuus työmarkkinatuesta on kasvussa lakimuutoksen myötä ja oli yhteensä 3,4 miljoonaa euroa tammi-heinäkuussa 2015 eli keskimäärin 486 000 euroa kuukaudessa
Aktivointiaste (aktiivitoimenpiteissä olevien osuus työmarkkinatukea saavista) suurissa kaupungeissa keskimäärin tammi-huhtikuussa 2015 Lahti Kuopio Tampere Turku Jyväskylä Espoo Seinäjoki Oulu Helsinki KOKO MAA Kouvola Vantaa Joensuu Pori Hämeenlinna Lappeenranta Vaasa 25,1 27,9 28,3 28,8 29,4 29,5 30,7 30,8 31 33,6 34 34,3 35,2 35,4 36,8 37,4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 40,4 Lähde: KELA, kelasto -raportit Porin työllisyysohjelman tavoite: aktivointiaste vähintään 30 % vuoteen 2018 saakka ja aktivointiaste verrattuna 10 suurimpaan kaupunkiin. Tilanne: Porin aktivointiaste oli 35,4 % tammi-kesäkuussa 2015 ja korkein 10 suurimpaan kaupunkiin verrattuna
2. Väestökehitys
Porin väestökehitys huhti-kesäkuussa 2015 Porin asukasluvun kasvu heikkoa vuonna 2015: Porin asukasluku oli 85 334 henkilöä elokuun lopussa 2015. Porin väestönkehitys oli heikkoa tammi-kesäkuussa 2015. Luonnollinen väestönlisäys ja kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen. Nettosiirtolaisuus on ollut positiivista yhtäjaksoisesti koko ajanjakson 2010-2015. Vuoden 2015 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana väestö vähentyi -134 henkilöllä, mutta ennakkotietojen perusteella tammi-elokuun väestövähennys on enää 4 henkilöä. Porin haasteena negatiivinen luonnollinen väestönlisäys: Porin väestönlisäys oli yhteensä 586 henkilöä vuosien 2010-2014 välisenä aikana eli keskimäärin 0,14 % vuodessa. Porin väestönlisäys oli positiivinen, mutta jäi neljänneksi alhaisemmaksi keskuskaupunkien joukossa. Porin väestöllistä kilpailukykyä heikentää ensisijaisesti negatiivinen luonnollinen väestönlisäys. Porin luonnollinen väestönlisäys (=syntyvyys-kuolleisuus) oli - 81 henkilöä, kuntien välinen muuttoliike (=tulomuutto-lähtömuutto) -87 henkilöä ja nettomaahanmuutto (=maahanmuutto-maastamuutto) -35 henkilöä tammi-kesäkuussa 2015. Työllisten nettomuutto tasapainossa Porissa: Työllisten nettomuutto on yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen rakenneindikaattoreista erityisesti kuntatalouden näkökulmasta: yhden työllisen keskimääräiset vuositulot noin 29000 euroa ja ei-työllisen 7000 euroa. Työllisistä (=työssä olevat henkilöt) sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia vuosina 2008-2012. Pori kärsi työllisistä maltillisen -85 henkilön muuttotappion vuosina 2008-2012. Porin työllisten muuttotase oli kilpailukykyinen muihin keskuskaupunkeihin verrattuna. Pori hyötyy muuttajien rakenteesta keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa vuodessa: Muuttoliikkeen osalta toinen keskeinen indikaattori liittyy muuttoliikkeen laskennalliseen tulokertymään eli aiheutuuko muuttoliikkeestä kunnalle tulolisäystä vai menorasitetta. Laskennallisessa tulokertymässä lasketaan yhteen kunnan kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien tulot yhden kalenterivuoden aikana. Erotus kuvaa sitä, hyötyykö vai kärsiikö kunta muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta. Porin laskennallinen tulokertymä muuttoliikkeestä oli +9,9 miljoonaa euroa positiivinen vuosina 2008-2012 eli keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Pori oli yksi kymmenestä keskuskaupungista, jonka muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen vuosina 2008-2012
Porin väestönkehitys kvartaaleittain 2010-2015 200 150 100 50 0 I/2010 II III IV I/2011 II III IV I/2012 II III IV I/2013 II III IV I/2014 II III IV I/2015 II -50-100 -150 Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittan -tietokanta Porin väestönkehitys oli heikkoa tammi-kesäkuussa 2015. Luonnollinen väestönlisäys ja kuntien välinen muuttoliike oli negatiivista. Nettosiirtolaisuus on ollut positiivista yhtäjaksoisesti koko ajanjakson 2010-2015
Porin väestönlisäys kuukausittain 1.1.2010-30.6.2015 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain -tietokanta Porin väestönlisäys oli yhteensä +597 henkilöä 1.1.2010-30.62015 välisenä aikana. Vuoden 2015 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana väestö vähentyi -134 henkilöä.
Lapsitaloudet postinumeroalueittain vuonna 2013 Eniten lapsitalouksia suhteessa kaikkiin lapsitalouksiin oli Söörmarkun (21,5 %) postinumeroalueella vuonna 2013. Pienin osuus oli taas keskustan ja Tiilimäen alueella (3,7 %). 21.9.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
Väestönlisäys keskuskaupungeissa vuosina 2010-2014 Väestönlisäys oli määrällisesti suurinta Helsingissä ja Espoossa vuosina 2010-2014. Yli 10 000 henkilön väestönlisäykseen ylsivät lisäksi Oulu, Vantaa ja Tampere. Porin määrällinen väestönlisäys oli yhteensä 586 henkilöä. Porin väestönlisäys oli positiivinen, mutta jäi neljänneksi alhaisemmaksi keskuskaupunkien joukossa. Porin väestöllistä kilpailukykyä heikentää ensisijaisesti negatiivinen luonnollinen väestönlisäys. Porin väestönlisäys oli keskimäärin 0,14 % vuodessa Väestönlisäys oli suhteellisesti nopeinta Espoossa, Oulussa ja Seinäjoella. Yli 1 %:in vuosittaiseen väestönkasvuun ylsivät lisäksi Helsinki, Vantaa ja Tampere. Lähde: Tilastokeskus, StatFin -väestötilastot
Työllisten (työssä olevat) nettomuutto keskuskaupungeissa vuosina 2008-2012 Työllisistä muuttajista sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia vuosina 2008-2012: Helsinki, Vantaa, Seinäjoki, Espoo, Hämeenlinna ja Lahti. Työllisistä muuttajista kärsi muuttotappiota 15 kaupunkia vuosina 2008-2012: muuttotappiot vaihtelivat Kokkolan 82 henkilöstä Tampereen 2 327 henkilöön. Pori kärsi työllisistä maltillisen -85 henkilön muuttotappion vuosina 2008-2012. Porin työllisten muuttotase on kilpailukykyinen muihin keskuskaupunkeihin verrattuna. Työllisten muuttotase tärkeä indikaattori, sillä yhden työllisen keskimääräiset vuositulot noin 29000 euroa ja ei-työllisen 7000 euroa. Työllisistä sai määrällisesti ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (8 807 hlöä). Pääkaupunkiseudun kolme keskuskaupunkia saivat työllisistä muuttovoittoa yhteensä noin 11 800 henkilöä. Seinäjoki sai työllisistä eniten muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun. Työllisistä kärsi eniten määrällistä muutto-tappiota Tampere ja Turku. Työllisistä sai li tuhat henkilöä muuttotappiota em. lisäksi Joensuu, Jyväskylä ja Oulu Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä keskuskaupungeissa vuosina 2008-2012 Laskennallisessa tulokertymässä lasketaan yhteen kunnan kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien tulot yhden kalenterivuoden aikana. Erotus kuvaa sitä, hyötyykö vai kärsiikö kunta muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta. Helsingin, Espoon ja Vantaan laskennallinen hyöty muuttoliikkeestä oli 328 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 65,6 miljoonaa euroa vuodessa. Porin laskennallinen tulokertymä muuttoliikkeestä oli +9,9 miljoonaa euroa positiivinen vuosina 2008-2012 eli keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Muuttoliikkeestä hyötyivät suhteessa asukaslukuun eniten Hämeenlinna (150 /asukas), Seinäjoki (143 /as.) ja Lahti (104 /as.) Muuttoliike aiheutti suhteessa asukaslukuun eniten laskennallista rasitetta Kajaanille, Tampereelle ja Turulle. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
3. Muu yleinen kehitys
Porin sisäinen ja ulkoinen elinvoima loka-joulukuussa 2013 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvanut tammi-elokuussa 2015: tilitettyjen kunnallisverojen määrä on kasvanut 3,2 % tammi-elokuussa 2015 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Porin kunnallisverotulot ovat nousseet enemmän kuin koko maan keskiarvo (1,7 %). Tilitettyjen yhteisöverojen määrän kuukausivaihtelut erittäin suuria. Kartoissa on esitetty mediaanitulot postinumeroalueittain vuonna 2013. Tilitettyjen yhteisöveron määrä on vähentynyt tammi-elokuussa 2015: tilitettyjen yhteisöverojen määrä on laskenut -10,6 % tammi-elokuussa 2015 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain eikä ole siten täysin vertailukelpoinen Vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä: vanhojen asuntojen neliöhinta oli 1506 euroa vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat 1,4 % edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 alkaen. Porin vanhojen asuntojen hintamuutos oli Seinäjoen jälkeen toiseksi korkein suurten kaupunkien joukossa vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Kartoissa kuvataan vuokra-asumisen yleisyyttä postinumeroalueittain Porissa. Yritysperustanta edelleen positiivista taantumasta huolimatta: Vuonna 2014 aloitti 331 yritystä ja lopetti toimintansa 383 yritystä Porissa eli yritysten nettoperustanta oli 52 uutta yritystä. Porissa on aloittanut 3 845 ja lopettanut 2 928 vuosien 2005-2014 välisenä aikana. Yritysten nettoperustanta oli 917 yritystä eli keskimäärin yli sata yritystä aloitti enemmän kuin lopetti vuosittain vuosien 2005-2014 välisenä aikana. Porin yrityskannan kasvu on hidastunut: Porissa oli 4725 yritystä vuoden 2014 lopussa. Porissa on 55,6 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden. Porin yrityskanta on alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (66,5 yritystä 1000 asukasta kohden), mutta samalla tasolla kuin Porin keskeisissä verrokkikaupungeissa suurimpia korkeakoulukaupunkeja lukuun ottamatta.
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa huhti-kesäkuussa 2015 27 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 24 21 18 15 12 9 6 3 0 Lähde: Verohallinto Porin kunnallisverotulot kasvoivat 3,2 % tammi-elokuussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Porin kunnallisverotulot ovat kasvaneet enemmän kuin koko maan kaikkien kuntien keskiarvo (1,7 %) 21.9.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa huhtikesäkuussa 2015 3,0 Pori Koko maa 2,9 2,7 2,5 2,0 2,3 1,9 2,2 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Lähde: Verohallinto Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi Porissa huhti-kesäkuussa hieman enemmän kuin koko maan keskiarvo. Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole kuitenkaan suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi 21.9.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
2012/1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/10 2012/11 2012/12 2013/1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 2013/7 2013/8 2013/9 2013/10 2013/11 2013/12 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2014/5 2014/6 2014/7 2014/8 2014/9 2014/10 2014/11 2014/12 2015/1 2015/2 2015/3 2015/4 2015/5 2015/6 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2012-2015 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Lähde: Verohallinto Tilitettyjen yhteisöverojen määrä on laskenut -10,6 % tammi-elokuussa 2015 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: vuoden 2015 toukokuun aikaisempaa suurempi summa selittyy työmarkkinatuen rahoitusvastuun kompensoinnilla kunnille. 21.9.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
Mediaanitulot postinumeroalueittain vuonna 2012 Suurimmat kotitalouksien käytettävissä olevat mediaanitulot 2012 olivat Kalaholman-Väinölän alueella (n. 46 000 ). Pienimmät taas Tiilimäen (n. 17 000 ) alueella. 21.9.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa viimeisellä neljänneksellä vuosina 2006-2014 Vuosi/neljäs neljännes (lokajoulukuu) Neliöhinta /m 2 Indeksi (2005=100) Muutos% edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen 2006 1139 108,3 1,8 2007 1222 111 1 2008 1175 106,2-5,5 2009 1306 115,7 7,2 2010 1396 120,8 1,5 2011 1398 121,3-0,2 2012 1406 122,6-0,5 2013 1479 124,9-3,5 2014 1506 127,6 2,9 Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi Vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 1,8 % Porissa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2014 Kaupunki Neliöhinta /m 2 Indeksi (2005=100) Muutos% (2014-2013/IV neljännes) Helsinki 3967 146,7-0,1 Espoo-Kauniainen 3275 132,9 1,2 Vantaa 2612 124,5-2,9 Porvoo 2179 119,6-0,7 Tampere 2340 130,6 1 Turku 1893 118,1-4,3 Pori 1506 127,6 2,9 Rauma 1430 113,7-2,9 Lappeenranta 1721 118,7 0,9 Kotka 1288 114,3-2,7 Kouvola 1166 109,2-5,3 Lahti 1800 131,9-0,8 Hämeenlinna 1851 124,2 0,5 Kuopio 1957 122,1-1,4 Jyväskylä 1868 125,4-2,7 Vaasa 1848 140,6 0,3 Seinäjoki 1821 129,2 6,1 Kokkola 1764 148,4-3,9 Mikkeli 1749 123,2-7,4 Joensuu 1814 127,4-1,5 Oulu 1811 110,2 1,3 Kajaani 1337 113-5,8 Hintojen muutos-% indeksoituna on ollut suurin Seinäjoella ja pienin Mikkelissä edellisen vuoden ajanjaksoon verrattuna Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi
Vuokra-asuminen postinumeroalueittain vuonna 2013 Eniten vuokra-asunnossa asuvia kotitalouksia vuonna 2013 on Tiilimäen (62,5 %) ja keskustan (50 %) postinumeroalueella. Vähiten taas Lattomerellä (1,5 %) ja Lavian Kalliala-Hauniassa (1,1 %) 21.9.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
I/2005 II/2005 III/2005 IV/2005 I/2006 II/2006 III/2006 IV/2006 I/2007 II/2007 III/2007 IV/2007 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 I/2012 II/2012 III/2012 IV/2012 I/2013 II/2013 III/2013 I/2014 II/2014 III/2014 IV/2014 I/2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Porissa aloitti 331 ja lopetti 383 yritystä vuonna 2014 eli yritysten nettoperustanta oli 52 uutta yritystä. 21.9.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
I/2005 II/2005 III/2005 IV/2005 I/2006 II/2006 III/2006 IV/2006 I/2007 II/2007 III/2007 IV/2007 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 I/2012 II/2012 III/2012 IV/2012 I/2013 II/2013 III/2013 IV/2013 I/2014 II/2014 III/2014 IV/2014 Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014 4800 4700 4725 4600 4500 4400 4300 4200 4100 4000 4020 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja - 14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin. 21.9.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom