r65 FM Terhi Nalfinmaa-Luoto Hameenkyron ens immaiset torpat ja torpparit Torppa-kasitteen merkitys on entisinii aikoina jonkin verran vaihdellut, mutta tavallisimmin torpaksi on sanottu vuokravilje1mii5, joka kasitttiii osan itseniiisestii maatilasta. Viljelmiin hattija eli torppari maksoi piiaitilalle vuokraa torpastaan joko rahana, maatalouden tuotteina tai paivatdina, usej-n n2iinai kaikkina. Nykyisen flameenkyrijn kunnan alueelle syntyivet ensimmiiiset torpat jo 1600-Iuvu1Ia, kaikki- Vesajiirven kylli5n, jossa sek5 Osaran ratsutilalla ett;i Laitilan nimismiestalolla oli Iaajoja takamaita. Osaran omistaja, ratsumies Hannu Laurinpoika perustj- sinne jo I600-luvun alussa Osaran torpan, joka joutui muutaman vuosikyrunenen kuluttua poi-s ratsutilalta ja pantiin verolle itsenaisena kruununtilana. Laitil-aa hallinnut nimismiessuku taas perusti VesajArvelle 1620-luvulIa Saukon ja 1690-IuvulIa Haapaniemen torpat. Saukko pantiin veroll-e itseniiisenli kruununti-1ana jo 1600-Iuvun 1opulla. Kun Hameenkyrdn vanha nirnismj-essuku menetti Laitilan kruunul-1e I600-luvun lopussa, Haapaniemesta tuli eribyista sopimusveroa maksava kruununtorppa ja L800-]uvun alusta ]ahtien manttaaliin pantu kruununtila. Muilla kuin siiiityliiisill-5 ei 1600-luvulla ollutkaan mahdollisuutta perustaa torppia. Ei pidet.ty sopivana, ette talonpoi_ka olisi maksanut veroa toiselle talonpojalle, kuten sanonta kuului. Torpan vuokra naet rinnastettiin maasta maksettavaan veroon, jollainen se tietysti olikin. Katsomukset muuttuivat kuitenkin 1700- luvulla, jolloin valtakunnan johtavissa piireissa pidettiin erit-
166 taln tarkeena maan harvalukuisen viiestiin kasvua ja raivauskelpoisten maiden saamista viljelyyn. Monin paikoin kuului suuri osa raivauskelpoisista metsiste talonpojil"le, ja v. 1743 annettlin asetus, jonka mukaan he s;risivat perustaa mailleen torppia joutumatta maksamaan niistii veroa valtiolle. Seuraavina vuosikymmeninii annettiin muita asetuksia, jotka helpottivat torppien perustamista. Kyrdskoskelle rakennettiin jo 1700-luvun alussa pappilan enslmmeinen torppa. jossa asui pappilan nyll8rl. Tuokkolan ratsutllan viljelijs perusti Prentin torpan viimelstiiiin 1730-luvulla, ja 1730-luvun lopussa han perusti lisaa torppia viljelldkseen laajoja maitaan torpparien piiivtittiiden avulla. Talon oikaistalojen mallle syntyiviit ensimmiilset torpat 1741- luvun alussa, jotkut nllsta jopa l1man maanomistajlen lupaa. Talolliset yrittivat aluksi kiiriijdintilla saada omin lupinsa toirnineet torpanrakentajat lehtem5an tiehensii, ja kun se ei onnistunut, maksaraaan heille vuokraa, josta usein plidstlinkin sopimukseen. Jotkut ensimmiiislsta torppareista olivat hankklneet rnaaherralta lupakirjan torpan raivaamiseen kruunun maalle - suurin osa Hiimeenkyron taloista oll n5et viela 170o-luvun puolivalissei kruununtiloja - ja olisivat maksaneet torpanvuokrankln mieluurunin kruunulle kuin taioliisille. Torpparilaitoksen varsinainen syntlminen Hiimeenkyr6sse juurl 1740-l,uvul1a on yhteydessa pitejan silloiseen asutustilanteeseen. Suurina kuolovuoslna L696-97 ja nllta seuranneina suuren Pohjan sodan ja ison vihan aikolna o11 kaikkiaan 30 taloa jliiinyt autioiksi ja vaille asukkaita. Rauhan tul-tua nama autiotilat otettlin yksi toisensa jalkeen viljelyyn L72O- )a l73o-luvuilla, lahlnna viimeiset niiste v. 1736 ja vilrnelnen v. 1746. Sen jalkeen voivat palveluksesta eronneet sotaml-ehet ja talojen nuorenmat pojat saada oman viljelmiin vain rupeamalla torpparelksl, sili?i vanhoja kantatlloja jaettiin varsin harvoln. Useimmiten tems tiesi uudistorpan raivaamista koskemattomaan metsii5n kylien laajoilie takamaille, jbissa torppari vuokraehdoista huolimatta saattoi tuntea itsense pikenuninkin uudistilalliseksl kuin vuokravtljelijeksi. Monilla H:fneenkyrdn taloilla oll takametsla kaukana naapurikylien alueella, ja osa vanhinnista torplsta perustettiin siksi, etta torppari tofunisi era:inlaisena metsdnvartijana ja valvoisi, ettei-
r61 vat sivulliset kaskea piistilan metsia. Moni torppa annettiin perintdosaksi jollekin talon vaistyvista perillisistii edullisin vuokraehdoin. Muutamia torppia annettiln kasity6laisille, joiden tuli vuokran sijasta tehde peetalon tarvitsemat sepan, raatelin tai suutarin tyot. Jotkut torppareista olivat entisie ruotusotamiehis, jotka aloittivat torpan raivaanisen jo palveluksessa 01- Iessaan ja tekivat siitii palveluksesta erottuaan tavanomaisen torppari sopimuksen. Yleinen kiisitys on, etta torpparilaitos olisi yleistynyt vasta isonjaon jtilkeen. He$eenkyrossii, jossa suuri osa kylien isojakotoimituksista tehtiin 1790-luvul1a ja 1800-luvun alussa, o11 v. I?90 jo 13I torppaa. Niita voitiin perustaa jakamattomillekin maille, mikiill kyl5n isiinnat paesivet keskenssn sopimukseen asiasta, ja Hiimeenkyrdssa se yleensii onnistui. Torpasta, joka sijaitsi ky15n yhteismaafla, piti tietysti maksaa vuokraa tai tehd5 palvatditli kaikille maanomistajataloille. Maanomistaja, joka perusti mallleen torpan, teki tulevan torpparinsa kanssa joko suullisen tai kirjallisen torpankontrahdin. Vanhin Hemeenkyrostii siiilynyt kirjalllnen kontrahti on vuodelta 1753. V. 1775 miisrattiin, ette kaikki torpparisopimukset tuli tehda kirjallisina ja kiinnittaa karajillii, joilla ne merkittiin oikeuden piiytliklrjaan. Keytennijsse tata asetusta ei aina noudatettu, Hiimeenkyrcissii kuitenkin hyvin usei,n: 1780- ja 1790-),uvuilta, jotka olivat vilkastsa torppien perustamisen aikaa, on tuoniokirjoissa siiilynyt useita kymroenlii torpankontrahteja. FL Velkko Laakso Turun yliopistosta on ystavallisesti kii.nnittanyt huor,rioni niiden olemassaoloon. Torppien vuokraehdot vaihtelivat melkoisesti samankin talon eri torppien vaiiiie ja myds eri ainoina. Hiimeenkyr6ssii oli 1700-Iuvun lopulla tapana, etta torppariksi pyrkivd maksoi isiinniille kasirahan. Uuden torpan raivaaja sai aluksi muutaman vapaavuoden, joiden aikana ei tarvlnnut maksaa vuokraa. Vapaavuosien menty:i torppari maksoi talolliselle vuotuisen vuokran. Tavallisinta oii, etta vuokra maksettiin pelkiistlisn rahana ja etta sit5 ei ensinmaisen torpparin elinalkana korotettu. Useimnab torpankontrahdit tehtiin torpparin eli-niiiksi, ja nlissii nainittiin, etta torpparin kuoltua sovitaan hdnen perillistensd kanssa uuctesta vuokrasta - torpan ajateltiin siis periytyvan suvussa samoin kuin taloienkin. Melko moniin tordankontrahtei-
lbu hin sisaltyi rahavuokran lisaksi pieni maara peivatijite, esim. "muutamia paivatijite talon kiireisimpiinii aikana", siis lahinna heiniin- ja elonkorjuuaikoina. Suunnilleen kolmannes Hiimeenkyrdn vanholsta kantataloista oli v. 1644 leiiinitetty Turun akatemialle, nykyiselle Helsingin Y1iopistolle. Laanitys tarkoittl sita, ettii kyselset talot maksoivat veronsa valtion sijasta suoraan Turun akatemialle, joka oli valtion laitos. Jiirjestelmii purettiin vasta v. 1827, jolloin yliopisto siirrettiin Turusta ltelsinkiln. veronkannon Iisdksi Turun akatemialle kuului melko Iaaja oikeus valvoa verotilojensa hoitoa, ja v. 1794 se pani verolle suuren osan naiden tllojensa torppia, siirsi sils torppien maksamat vuokrat talol- Iisilta itselleen. Tata toimenpidettii varten akatemlan konsistori laadituttj. selvitykset torpplen koosta, sijainnista, liistli ja my6s ensimmaisista torppareista. Selvitykset ovat Helsingin Yllopiston arkistossa. Sekii torppaselvityksista etta tuomiokir jo jen torpankontrahdeista - jonkin verran muistakin tuomiokj.rjatiedoista - saamme usein tiirkeitii tietoja siita, keita Hiineenkyrdn enstuuneiset torpparit oikeastaan olivat. Periaatteessahan niimli tiedot pitiiisi saada ja usein saadaankin kirkonkir joista. H:imeenkyrdn kirkonkir joissa on kuitenkin 1700-1uvun lopulla ja l800-luvun alussa huomattavia puutteita. Rippikirjoista puuttuvat kalkki ehtoollisellakayntimerki-nnat melko paljon syntymiiaikoja, ja kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloista puuttuu runsaasti.ja merkintdjd neista toimituksista. Kun Hiimeenkyriin rovastl Mikael Polviander v. 1819 kuoli, havaittiin, ettei hanen virkakaudeltaan liiytynyt Iainkaan luetteloita kastetuista, vihityistii eika haudatuista. Luettelot laadj-ttlin jiilkeenpliin slten, etta kappalainen ja pi* tiijiinapulainen antoivat tiedot hoitamistaan toimituksista ja etta lautarniehet pantiin kukin kyl:ikunnassaan tiedustelemaan eri perheisse tapahtuneiden kirkolllsten toimitusten piiivifunearie. Joiltakin vuosi,lta saatiinkin kootuiksi melko tiiydelliset tiedot, toisten kohdalla taas jei suuria aukkoja. Tehdessaan konsistorin vaatimia sefvityfsia akatemian tilojen naille perustetuista torpista akatemian vouti custaf Magnus Bjdrkbom - joka itse asui Hiirneenkyriin Lehtiniemessa ja tunsi siis paikallisla oloja - kiersi torpasta toiseen haastattelemassa torppareita. HAn kysyi jokaiselta, kos!<a torppa oli
169 perustettu ja kuka sen oii raivannut, vd oli, kuinka suuret heiniimaat slllii hevosia ja lehmiii sekd paljonko slita settiin rahavuokraa. paljonko sen vuotulnen kyloli, paljonko torpassa oli tehtiin piiivdtditii ja mak- Peaosa niiistzi selvityksistd tehtiin vuosin3 l.788, L'792, 1794, 1798 ja 1805, ja ne koskivat yhteensai 82:ta torppaa, jotka sijaitsivat Mahnalan, Jruresniemen, Lenunakkalan, Muot.ialan, Palon, Py6- rdnienen, Jiirvenkyliin, Myllymden, Tuokkolan, Urjaisten, UntiIan, Ilerttualan, Kalkunmtien, Sirkkalan, Tokosen, Uskelan, Sasin ja Sarkkilan mailla. Vanhimmat niiistli torpista oli perustettu 1740- Iuvun lopuila, suurin osa kuitenkin vasta I770-Iuvulla tai sen jiilkeen. Useilunissa asui siis vasta ensimmainen tai toinen sukupo1vi, ja asukkaat muistivat viels hyvin, kuka ja koska olj- ensiksi ottanut torpan viljelyyn. Joil-lakin oii kyllii kiusaus iinoittaa torppansa todelllsta nuoremniksi, sillti akatemia pani verolle vain vahinttiiin 10 vuotta vanhoja torppia, mutta nahtavdsti vain yksi torppari "nuorensi" tahallaan torppaansa. Monet esittivat Bjorkbomille kirjallisen torpparisopimuksen tai katselmuskirjan torpanpaj.kasta, jolloin sekli torpan ikii ett;i sen ensimmiiinen viljelyynottaja kavivat selviisti ilmi. Bjdrkbonin onankin kasityksen mukaan peltoalat, heinamaat ja karjat ilmoitettiin yleensii jonkln verran todellisia pi-enemmiksi siina toivossa, etta torpan vero maerattaisiin mahdollisimman alhaiseksi. Ensirunaisen viljelyynottajan llmoittaminen vearin ei kuitenkaan olisi hyodyttenyt ketiiiin, ja sen vuoksi heit:i koskevia tietoja voidaan kdytteia sukututkir,ruksen johtolankoina. Sukututkijaa ilahduttaa sekin, ett5 jos torpassa oli ehtinyt jo tapahtua sukupolvenvaihdos, ilmoitettiin usein, missli suhteessa silloinen torppari ol-i edelliseen, esimerkiksi: l"1a jannraan torpan ens jr,undinen viljelijii oii entinen sotamies Yrjo Sexman, seuraava hiinen viivynsa Jaakko Matlnpoika. Kirjallisiin torpparisopimuksiin sissltyy aina enemmdn tai vahemmiin tarkka maininta siita, kuka tuleva torppari oli, esimerkiksi: Tiittiilan talon renki Juho Antinpoika otetaan torppariksi llaukijarvenpaan ulkomaall-e. Siellii tealle tuomiokirjoissa on muissakin yhteyksissii tietoja torppareista ja heidiin syntyperestdlin: kerrotaan esimerkiksi, etta torppari Heikki Heikinpoika Piipari oii tal-onpoika Kalle Heikinpoika Raipalan veli. Yksittaisia tietoja torppareista siseiltyy jopa maanjako-oikeukslen piiytaki.rjoihin,
I70 kun rajariidoissa todistajina esiintyneet vanhat miehet kertoivat, keita ja mistii he olivat syntyjiiiin. Jumesniernen torppari Antti Yrjdnpoika Honkola kertoi maanjako-oikeuden istunnossa v. 1804 olevansa 8O-vuotias, syntyneenss Vesilahdella ja muuttaneensa v. 1754 Jumesniemeen. Keitli ensimmaiset torpanraivaajat sitten olivat? Turun akatemian torppaselvityksisse on seuraavat maininnat niistii miehi.stii, jotka vuosina ottivat viljelyyn torppia nykyisessii.1748-1805 HameenkyrossS olevien akateniatilojen maj-iia: talollisten poikia L2 entisiii sotamiehi,ii 8 torppareita 5 entisiii talollisia 4 kiisity6lsisis renke j ii 4 3 talolfisen veljiri J torpparien poikia 2 entisie lampuoteja 1 rumpaleita I siltavouteja 1 talollisten lankoja I torppareiden ve1jis I itsellisiii 1 nimi ja kotikyle main. I vain nimi- mainittu 33 Yhteense 81 Tuomiokirjoista olen vuosien 1753-18I0 viillltii poimlnut 30 sellaista torpparisopimusta ja torpanpaikan katselmusta, jotka on tehty torpan ensirnmiiisen viljelijan kanssa ja joi.ssa ensirnmaisesta torpparj"sta nainitaan muutakin kuin pelkkii nini. parla poikkeusta lukuunottamatta ne koskevat eri torppia kuin ne, jotka mainitaan akatemian torppaselvi_tyksissii. Niima torpat sijaitsi-vat Mahnalassa, Vesajtirvella, Ilottulassa, Vanajassa, Tuokkolassa, Kalkunmaessa, Herttualassa, Muotialassa, Heinijiirvetlii, Tokosessa, Urjaj-sissa, Turkkilassa, Lenrnakkalassa,Muoti.lassa, Untj-l-assa ja Sasissa. Ndissd tuomiokirjojen torpankontrahdeissa on ensirunaisistii torppareista seuraavat tledot: talollisten poikia l3 renkeja 5 ent.sotamiehi:i 4 kiisityoliiisiii 3 torppareita 2 talollisen lankoja I ent. lampuoteja 1 vain kotipaikka main. 1 Yhteensii 30
171 Kaikkia tuomiokirjoja ei ole kiiyty lfipi, joten tarkempi tutkimus voisi tuooa esiin jonkin verran lisaa torpparisopirnuksia, Sita paitsi tuomiokirjoihin sis;iltyy jonkin verran uusittuja sopimuksia, jotka tehtiin ensinnaisen torpparin perilllsten tai muun seuraajan kanssa. Nekin siseltev5t sukututkijoille tlirkeitd tietoja. Kun sukututkija ryhtyy kaytteimiiiin hyviikseen akatemian torppaselvityksistii tai tuomiokirjoista loytlimisiin tietoja torppareista, han yrittea tietysti ensiksi l6ytae hei<iiit rippikirjoista oman torppansa ja entisen kotitalonsa kohdalta. Palveluksesta eronneita sotamiehis voi etsi;i my6s armeijan rullista, mikail niita on s;iilynyt kyseisen sotamiehen palvelusajalta. Koska sotllasninet periytyivat ruodussa palvelleelta sotamieheltri hlinen seuraajalleen sukulaisuudesta riippumatta, rullasta pitiiisi ainakin ldyty:i tieto siita, r.ri-nkii kyliin ruodussa Saxman-nimiset sotamj.ehet palvelivat. Etsj-ttyti Slixmania voi sitten hakea rippikirjasta alianomaisen kyliin kohdalta. HyvtiIIii onnella torppari loytyykin rippikirjasta lahtdpaikastaan, ehkd jopa kotitalostaan, jolloin samalla Ioytyvat hdnen vanhempansa. Keytenndssa ei aina kiiy niiin hyvin. Vaikeuksia voi tuottaa jo etsityn torppariperheen tunnistaminen rippikirjoista, si1lii ainakaan H:imeenkyrdssii ei 1700-luvulla liiheskiiain aina merkitty rippikirjoihin torppien nimiii. Sivun ylsreunaan on ehke kirjoitettu vain "torpare och inhysingar" ja sen alle merkitty 2-3 perhette - tai sivulle, jossa on ylimmiiisenii jonki-n talon viiki ja sen jiilkeen 1-2 muuta perhettii, on jonkin perheen kohdalle lisiitty sivun reunaan sana "torpare". Ja jos torpan nimi on merkitty nekyvij-n, se ei valtt:imette ole sama kuin torpparisopimuksessa mainittu, vaikka kyseess;i selviisti oli sama torppa. Torppien nirrret eivet olleet milliiiin tavoin virallisia, joten samasta torpasta voltiin arkipuheessa kiiyttdii kahta tai joskus kolr0eakin eri nir,ritysta. Kirkonkirjoihj-n samoin kuin henkikirjoihinkin - joista on koottu sukututkijoiden k5ytt:ime Suomen Asutuksen Yleis- Iuettelo - kirjattlin se torpan ninri, jota papin tai henkikirjoittajan kanssa asioinut torppari sattui siiiii kertaa kayttalrlaiin. Torpankontrahdissa taas sanotaan ehkii vain, etta torppa perustetaan Kintukseen, Kyrd joenmaal Ie tai Hummerkoskenpiiiillystdan. Xun niiille maille perustettiin useita torppia, jotka kulkivat kirkonkirjoissa aluksi ilman nimee ja sitten eri nimilliio sukututkijan on harrastetiava taval-lista enenman aivovoimistelua yhdistiiskseen oikeat henkil6t oikej-siin paikkoihin.