Ajankohtaista korkeakoulutuksesta Osaamisen ennakointifoorumi Maija Innola, opetus- ja kulttuuriministeriö 1.6.2017
SISÄLTÖ Korkeakoulutuksen määristä Esimerkkejä uudistuvista rakenteista Korkeakoulujen rahoitus Ehdotukset uraseurannasta ja laadullisesta työllistymisestä Korkeakoulutuksen kehittäminen Tavoitteet Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeen toimenpiteitä Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030
Yliopisto-opiskelijat ja tutkinnot 2016 Uudet opiskelijat alempi korkeakoulututkinto 15 087 ylempi korkeakoulututkinto 5 868 Opiskelijat alempi korkeakoulututkinto 80 800 ylempi korkeakoulututkinto 54 088 tohtorintutkinto 17 739 Tutkinnot alempi korkeakoulututkinto 14 288 ylempi korkeakoulututkinto 15 321 tohtorintutkinto 1 887
AMK-opiskelijat ja tutkinnot 2016 Uudet opiskelijat ammattikorkeakoulututkinnot 33 918 ylempi amk-tutkinto 4 274 Opiskelijat amk-tutkinto 128 664 ylempi amk-tutkinto 10 997 Tutkinnot amk-tutkinto 23 041 ylempi amk-tutkinto 2 517
Amk-opiskelijoiden opintojen kulku 5 vuotta opintojen aloittamisesta 2002/2003 2003/2004 2004/2005 2005/2006 2006/2007 Tutkinto alkuperäisessä tutkintolajissa Tutkinto muussa tutkintolajissa Opiskelee alkuperäisessä tutkintolajissa Opiskelee muussa tutkintolajissa Ei tutkintoa, ei opiskele, työllinen Ei tutkintoa, ei opiskele, ei työllinen 2007/2008 2008/2009 2009/2010 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % 120,0 %
Nuorten (25-34 v.) korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden jakauma OECD- ja G20 -maiden kesken Lähde: OECD, Education indicators in focus 7
Korkeasti koulutetut 25 34-vuotiaat 35 30 25 20 15 10 5 0 1991 80 70 60 50 2015 40 30 20 10 0 Lähde: OECD Education at a Glance 2016. 8
Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 30-34-vuotiaista EU-maissa vuonna 2015 Lähde: EU komissio, Education and Training monitor 9
Esimerkkejä uudistuvista rakenteista Kaakkois-Suomen amk:n toiminta käynnistynyt vuoden 2017 alusta Tampere3: TAY, TTY ja TAMK muodostavat korkeakoulukonsernin Yhdistetään Tampereen yliopistot uudeksi säätiöyliopistoksi, Tampereen uusi yliopisto aloittaisi 1.1.2019 Tampereen korkeakoulusäätiö perustettu 20.4.2017 Tampereen kaupunki on sitoutunut luovuttamaan Tampereen ammattikorkeakoulun osake-enemmistön uudelle yliopistolle LY:n ja Lapin ammattikorkeakoulun omistuksellinen yhteys, kahdesta itsenäisestä oikeushenkilöstä syntyy kiinteämpi Lapin korkeakoulukonserni LTY ja Saimaan amk tiivistävät edelleen yhteistyötään tavoitteena perustaa 1.1.2018 aloittava LUT-konserni. Lahden amk on päättänyt liittymisestä osaksi konsernia
Esimerkkejä uudistuvista rakenteista Työnjakoa ja muutoksia koulutusvastuissa Kieltenopetuksen siirto Vaasasta Jyväskylään Positiiviseen rakennemuutokseen vastaaminen Lounais-Suomessa Tekniikan alan AMK koulutuksen vahvistaminen Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteinen alusta Turkuun TFT Competence Factory FIT Teknillinen yhteistyöyliopisto
Korkeakoulujen rahoitus Eduskunta päättää vuosittain korkeakoulujen rahoituksen kokonaisuuden Yliopistot 2017: 1,8 miljardia, josta perusrahoitus 1 575 miljoonaa Ammattikorkeakoulut 2017: 835 milj., josta perusrahoitus 780 milj. Perusrahoituksen ulkopuolisia kuluja mm. ALV Perusrahoitus jaetaan korkeakoulujen kesken yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleilla Rahoitusmallit perustuvat pääosin korkeakoulujen koulutuksen, tutkimuksen ja tki-toiminnan tuotoksiin Rahoitus lasketaan kolmen vuoden tilastojen keskiarvoa käyttäen Vuodelle 2017 kohdistuva rahoitus lasketaan vuonna 2016, jolloin käytettävissä ovat pääosin vuosien 2013-2015 koskevat tilastot Rahoitus kohdennetaan korkeakouluille yhtenä kokonaisuutena, jonka sisäisestä jakautumisesta päättää korkeakoulu
YO-rahoitusmalli 2017
AMK-rahoitusmalli 2017
Laadullisen työllistymisen työryhmä - ehdotus Nykyisten tekijöiden rahoitusosuudet ennallaan AMK- ja YAMK sekä yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen lisätään 1 % osuudella Uraseuranta rahoituksen laskennan kriteeriksi tukee korkeakoulun kehittämistyötä mahdollisuus vaikuttaa tuloksiin kehittämällä toimintaa mahdollistaa koulutuksen arvioinnin monipuolisilla kysymyksillä kyselyhetkeen asti ulottuvan työuran osalta Työryhmän kyselyistä ehdottamat rahoitusindikaattorit mittaisivat: tutkinnon suorittaneen henkilön tyytyväisyyttä saamaansa korkeakoulutukseen mahdollisuuksia hyödyntää korkeakoulussa hankittua osaamista työelämässä työn vaativuutta suhteessa saatuun korkeakoulutukseen korkeakoulutuksen merkitystä osaamisen kehittämisessä 15
Laadullisen työllistymisen työryhmä - ehdotus Lausuntokierroksen tuloksia: Yleiskuvana varsin positiivinen suhtautuminen työryhmän esityksiin Uraseurantakyselyjen osalta suurin osa tyytyväisiä työryhmän esittämiin kysymyksiin, jotka vaikuttaisivat rahoitukseen Vuosittain toteuttamista myös kannatettu laajasti Lausuntoyhteenvedon valmistumisen jälkeen asetusvalmistelu ja asetusluonnoksen lausuntokierros Mahdolliset muutokset rahoitusmalleihin voimaan 2019 16
Korkeakoulutuksen kehittäminen Osaaminen ja koulutus
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 3: Nopeutetaan siirtymistä työelämään 1. Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä - YO-tutkinnon hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa - AMM-tutkinnon hyödyntäminen korkeakoulujen valinnoissa - YO-tutkinnon kehittäminen, AMM-reformi - Toimenpideohjelma kesällä 2017 2. Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla ympärivuotinen opiskelu ja parantamalla aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista - Korkeakoulukohtainen AHOT-arviointi 3. Kehitetään korkeakoulujen digitaalisia oppimisympäristöjä, verkko-opetustarjontaa ja digitaalista koulutusyhteistyötä palvelemaan opintojen sujuvoittamista ja nopeampaa korkeakoulutukseen siirtymistä - Korkeakoulutuksen kehittämishanke erityisavustukset 2017-2020 4. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla - SOTE-uudistuksen tukeminen koulutusta kehittämällä 18
Erityisavustus korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin korkeakoulutuksen kehittämiseksi 2017-2019 Kielten opetus Aalto-yliopisto: 1 788 000 Ristiinopiskelu ja yhteiset tietojärjestelmät Tampereen yliopisto: 1 347 000 Opiskelukyky, hyvinvointi ja esteettömyys Jyväskylän yliopisto: 1 982 200 Opiskelijavalinnat Metropolia AMK: 2 085 000 Helsingin yliopisto: 2 929 500 Erityisavustus 25 M josta: AMK (10 hanketta) = 11,8 M YO (7 hanketta) = 13,2 M Työhön kiinnittyminen, uraohjaus Haaga-Helia 1 790 100 Arcada: 342 900 Korkeakoulupedagogiikan/ digipedagogiikan osaamisen kehittäminen Oulun AMK: 700 000 Turun yliopisto: 3 005 500 Yrittäjyys Aalto-yliopisto: 1 140 000 Alakohtainen kehittäminen ja yhteinen opintotarjonta: bioanalytiikka, SOTE/ satelliittikoulutus, biotalous, esittävä taide, restonomikoulutus, liiketoimintaosaaminen (kauppakorkeakoulut) Metropolia AMK: 350 000 Metropolia AMK: 581 100 Laurea AMK: 750 000 Hämeen AMK: 1 655 200 Turun yliopisto: 1 006 400 Metropolia AMK: 547 000 Jyväskylän AMK: 3 000 000
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 Miksi visiotyötä tarvitaan? Toimintaympäristön ja maailman muutos Tarve yhteisen pitkäjänteisen kehittämissuunnan hahmottamiseen Tarkastelun kohteena ovat korkeakoululaitoksen rakenne ja laajuus, tutkintorakenne sekä ohjaus- ja rahoituskäytänteet Visio valmistellaan laajapohjaisessa keskustelussa korkeakoulujen ja sidosryhmien kesken Parlamentaarinen seurantaryhmä ja virkamiestyönä tehtävä valmistelu Selvitysten (esim. OECD) hyödyntäminen
VERKKOAIVORIIHI 9.-31.3. VERKKOAIVORIIHI II VERKKOAIVORIIHI III Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyön eteneminen TAUSTAMATERIAALIT SIDOSRYHMÄ- KESKUSTELUT SIDOSRYHMÄ- KESKUSTELUT HAASTE Käynnistysseminaari 17.3. Visiotyöpaja (henkilöstö ja opiskelijat), Vaasa 24.3. MUU MATERIAALI Visiotyöpaja (henkilöstö ja opiskelijat), Tampere 3.4. Visiotyöpaja (henkilöstö ja opiskelijat), Helsinki 12.4. Keskustelutilaisuus / seminaari visiotyöstä JULKISTUS Syyskuu 2017 Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 5.5. Visiotyö seminaari 14.6....
VISIOTYÖSSÄ RATKAISTAVIA KYSYMYKSET Millaista yhteiskuntaa haluamme kehittää ja mikä on korkeakoulujen rooli? Tavoiteltava koulutustaso ja korkeakoulutuksen volyymi? Yksilön tarpeita ja liikkuvuutta sekä elinikäistä oppimista tukeva tutkintojärjestelmä ja tarjonta Joustavuus ja yhteistyö; tarvitaanko säätelyn vähentämistä? Parhaat tavat edistää koulutuksen ja tutkimuksen diversiteettiä suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä? Rahoituspohjaa ja uusia toimintatapoja tukevat kannusteet