VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 3/2014 Asiakasvisiitti: Lapuan Kankurit Energiaseuranta osa 3: Laihialaisperhe asuu energiatehokkaasti Testissä älyrannekkeet
nette VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa 2014. Numero: 3/2014 Julkaisijat: Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähköverkko Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) (puhelut nauhoitetaan) Faksi: 06 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Mikaela Jussila nette@vaasansahko.fi Olli Arola Håkan Bodö Göran Heino Katja Luomaranta Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock s Office Oy UPC Print Asiakaspalvelu avoinna klo 8.00-16.00 06 324 5750 asiakaspalvelu@vaasansahko.fi Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut. SISÄLLYS Kansikuva: Katja Lösönen 3 Pääkirjoitus Energiaseuranta osa 3: Laihialaisperhe asuu energiatehokkaasti 4 8 9 10 14 18 Lyhyesti 19 Ristikko Energiatehokasta kaukolämpöä Meillä töissä Asiakasvisiitti: Lapuan Kankurit Testissä älyrannekkeet Kysymyksiä asiakkailtamme Tällä palstalla vastaamme asiakaspalveluun tulleisiin sekä Nette-lehden lukijoiden esittämiin kysymyksiin. Onko sinulla kysymys, jonka haluat esittää tällä palstalla? Lähetä se osoitteeseen nette@vaasansahko.fi. Mikä on valaistuksen osuus kerrostaloasunnon sähkönkulutuksesta? Valaistuksen osuus sähkönkulutuksesta on muutaman vuoden sisällä laskenut, kun energiatehokkaiden lamppujen käyttö on lisääntynyt. Kerrostaloasuntojen sähkönkäytöstä valaistukseen kuluu enää hieman yli 10 %. Lisää säästöä syntyy myös siitä, kun muistat sammuttaa tarpeettomat valot. Voinko saada kesämökin ja kodin sähkölaskut yhdistettyä niin, että jatkossa niistä tulee vain yksi lasku? Se onnistuu kyllä. Ota yhteys asiakaspalveluumme, niin hoidamme asian. Miten toimin sähkökatkon sattuessa? Jos talostasi menee sähköt, kannattaa muutama asia tarkistaa heti alkuun: tarkista pääsulakkeet ja katso, katkesivatko sähköt myös naapurista. Jos naapurinkaan sähköt eivät toimi, vika on todennäköisesti jakeluverkossa. Vaasan Sähköverkon alueella tapahtuvista jakeluhäiriöistä voit ilmoittaa numeroon 06 324 5700. Katso myös alueen sähkönjakelukeskeytykset kartalta ja lue häiriötiedotepalvelustamme osoitteessa www.vaasansahkoverkko. fi. Mikäli käyttöpaikkasi on muualla Suomessa, ota yhteyttä paikalliseen sähköverkkoyhtiöösi. Useimmitenhan sähkökatkon aiheuttaneet viat saadaan nopeasti korjattua, mutta siitä huolimatta kannattaa säilyttää taskulamppu paikassa, josta sen pimeässäkin löytää. Muista myös, ettet turhaan avaa kylmälaitteiden ovia. Miksi sain paperilaskun, vaikka olen tehnyt e-laskusopimuksen verkkopankissani? Mukavaa, että olet valinnut laskusi muodoksi e-laskun! Saattaa olla, että paperilasku on ehtinyt meiltä jo lähteä ennen kuin olemme vastaanottaneet pankistasi tiedon e-laskusta. Jos näin on käynyt, on varmasti seuraava laskusi jo e-lasku. Lisäksi sinun kannattaa varmistaa, että olet syöttänyt verkkopankissasi oikeat tunnisteet ja valinnut aiheen oikein, eli asiakasnumerosi ja laskutussopimusnumerosi sekä aiheena joko sähkölasku tai lämpölasku tilanteen mukaan. Mikäli näillä neuvoilla ei asia ratkea, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme! Lue lisää usein kysyttyjä kysymyksiä verkkosivuiltamme www.vaasansahko.fi.
PÄÄKIRJOITUS Suurissa voimalaitoksissa voidaan sähköä tuottaa edullisemmin kuin vastaavanlaisissa pienissä voimalaitoksissa. Kilpailukykyistä sähkön hankintaa Vaasan Sähkölle tuotetaan sähköä noin neljässäkymmenessä eri voimalaitoksessa. Joukossa on ydin-, vesi-, tuuli-, hiili-, turve-, bio-, yhdyskuntajäte- ja teollisuuskaasuvoimalaitoksia, joiden tuotannosta Vaasan Sähkön käyttöön ohjautuu omistusta vastaava teho- ja energiamäärä. Näin hankittu sähkö toimitetaan edelleen Vaasan Sähkön asiakkaille ja sähkön tukkumarkkinoille. Sähkö on fyysisiltä ominaisuuksiltaan aivan samanlaista tuotantotavasta riippumatta. Tähän tosiasiaan ei muutosta ole helppo saada aikaan, koska käyttäjälle toimitettavan sähkön ominaisuudet sähköverkossa on vakioitu. Vakiointi on ollut pakollista, jotta sähkölaitteiden valmistukselle ja käytölle on syntynyt yhtenäinen ja toimiva pohja. Vaasan Sähkön tavoitteena on omistaa osuuksia sellaisista voimalaitoksista, joissa tuotetun sähkön kilowattituntikohtaiset kustannukset ovat alhaisimmat. Sähköllä on massahyödykkeen luonne. Suurissa voimalaitoksissa voidaan sähköä tuottaa edullisemmin kuin vastaavanlaisissa pienissä voimalaitoksissa. Tämä pitää paikkansa, mikäli tuotantoa ohjaavat tuet ja verot unohdetaan. Vaasan Sähkön energian hankinta on varsin kilpailukykyistä. Hajautus moneen tuotantoyksikköön ja moneen erilaiseen sähkön tuotantomuotoon on samalla toiminut energian hankinnan suojauksena myös markkinavoimien ja energiapolitiikan aiheuttamia heilahduksia vastaan. Hajautettua uusiutuvaa tuotantoa Hajautettu tuotanto on uusiutuvan energian voimakkaan tukemisen seurauksena kasvattanut osuuttaan Euroopassa. Hajautetulle tuotannolle on luonnollista tarvetta ja kysyntää erityisesti alueilla, joilla sähköverkko puuttuu tai pienimuotoisen tuotannon edellytykset ovat erityisen suotuisat. Pienimuotoinen hajautettu tuotanto on piristävä lisä myös Suomessa. Kesämökkien, maa- ja karjatilojen sekä suurkiinteistöjen yhteyteen on syntynyt tuuli-, aurinko- tai biosähkön tuotantoa. Oman tuotannon rakentaminen saattaa tukea elinkeinoa, harrastusta tai asumista. Hankkeiden kannattavuus on voimakkaasti riippuvainen kunkin toteutuskohteen olosuhteista, eikä se useinkaan ole edes erityisenä tavoitteena. Pientuotanto voi olla kannattavaa silloin, kun sen avulla on mahdollista tuottaa itse osa omasta ener gian kulutuksestaan. Sähköverkkoon liittyminen paikkaa pientuotannon luotettavuuden puutteita. Uusiutuvan energian tuotannon määrä kasvaa tällä hetkellä nopeimmin isoissa tuotantoyksiköissä. Samanaikaisesti on mielenkiintoista seurata, kuinka paljon nyt suosion aallonharjalla ratsastavaa pienimuotoista tuotantoa Suomeen syntyy. Karhunpalvelus olisi edistää pientuotantoa syöttötariffilla tai varsinkaan nettolaskutuksella, joka ei edes ajatuksena sovi sähkömarkkinoille. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Jaan asiakkaan huolen ensi vuoden alussa nousevasta sähköveron ja polttoaineveron tasosta. Suomen olosuhteissa normaalielämää kurittavat korotukset todennäköisesti enemmän vahingoittavat kuin parantavat Suomen taloutta ja hyvinvointia. Kenelläkään ei ole velvollisuutta muuttua sähkön tuottajaksi. Omaa tuulikaappia ei tarvitse investoida täyteen digitaaliohjausta, mikäli vihreät vilkkuvalot ja piipitykset ai heuttavat enemmän ahdistusta kuin mielihyvää. Mukavia syyspäiviä toivottaen Hannu Linna toimitusjohtaja
Laihialaisperhe asuu energiatehokkaasti Jouni ja Jenni Oikarainen saavat energianeuvoja Mika Korvelta kehuja. Pariskunta on tehnyt hyviä valintoja omakotitalonsa lämmitysratkaisuissa. Laihialaisperhe ei tuhlaa energiaa. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Kuvitus Bock s Office 4 nette 3/2014
ENERGIASEURANTA 1 2 3 4 osa 3 OMAKOTITALO < << Laihialainen Oikaraisen viisihenkinen perhe isä Jouni, 12-vuotias Iida, 10-vuotias Siiri, äiti Jenni ja äidin selän takana piilotteleva 4-vuotias Fanni kuluttaa sähköä keskivertoperhettä vähemmän. Energianeuvoja Mika Korpi (vasemmalla) ja Jouni Oikarainen ovat kiivenneet katsomaan autotallin katolle asennettuja aurinkokeräimiä. Oikaraisten puolitoistakerroksinen omakotitalo on valmistunut 2005. Aluksi asunnon 163 neliötä lämmitettiin öljyllä ja puilla, mutta keväällä 2013 pihaan porattiin lähes 200 metriä syvä porakaivo. Pannuhuoneessa tapaninpäivänä 2012 syttynyt tulipalo aiheutti loppujen lopuksi sen, että siirryimme maalämpöön. Olimme miettineet asiaa aikaisemminkin, ja vaihdolle tuli sopiva hetki, kun tulipalon takia piti joka tapauksessa tehdä jotakin, Jouni Oikarainen kertoo. Talon yläpohjaan on myös lisätty lämmöneristeeksi selluvillaa. Lämpöä maasta ja auringosta Tänä keväänä maalämpöjärjestelmää täydennettiin kahdella aurinkokeräimellä. Ne asennettiin autotalli-varastorakennuksen katolle. Turhaksi käynyttä savupiippua hyödynnettiin vetämällä aurinkokeräinten putket sen kautta entiseen pannuhuoneeseen. Pannuhuoneessa on maalämpöjärjestelmän teknisen yksikön lisäksi 1 500-litrainen käyttövesivaraaja. Erinomaista, että säilytitte vanhan vesisäiliön. Aurinkolämpöjärjestelmän asentaminen olisi tullut paljon kalliimmaksi, jos olisitte joutuneet ostamaan myös sen, Mika Korpi sanoo. Oikaraiset maksoivat kahdesta aurinkokeräimestä ja niiden vaatimista asennuksista noin 1 500 euroa. Edullinen hinta selittyy sillä, että Jounin isä rakensi keräimet Kyrönmaan Opiston järjestämällä kurssilla, ja kurssilaiset asensivatkin keräimet talkoilla. Kaksi aurinkokeräintä ei riitä lämmittämään tarpeeksi käyttövettä viisihenkisen perheen tarpeisiin. Jouni on kuitenkin huomannut aurinkoenergian säästävän sähköä. Maalämpökoneen kompressori pyöri tämän vuoden heinäkuussa kymmenen tuntia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, ja energiaa on kulunut noin 100 kilowattituntia vähemmän. Hyöty syntyy siitä, kun aurinkokeräinten keräämä lämpö esilämmittää porakaivosta tulevaa neliasteista lämmönkeruunestettä, Jouni sanoo. Yhden asteen nousu lämmönkeruunesteessä parantaa maalämpökoneen hyötysuhdetta noin 5 prosenttia. Jouni on sopinut isänsä kanssa, että katolle rakennetaan vielä kaksi aurinkokeräintä lisää. Silloin auringosta saatava energia riittää lämmittämään myös käyttövesisäiliössä olevan veden. nette 3/2014 5
Oikaraisen perhe vaihtoi hehkulamput energiansäästölamppuihin jo vuosia sitten. Isä-Jouni hamstraa energiansäästölamppuja alennusmyynneistä. Taustalla Siiri. Sähköä kuluu keskiarvoa vähemmän Oikaraisen perhe kuluttaa sähköä runsaat 12 000 kilowattituntia vuodessa. Se on puolet vähemmän, mitä tämänikäisissä ja -kokoisissa omakotitaloissa kuluu yleensä, energianeuvoja sanoo. Onko näin, Jouni ja Jenni Oikarainen ilahtuvat. Alhaista sähkönkulutusta selittää osittain se, että perhe lämmittää kotiaan paljon myös puilla, joita he saavat ilmaiseksi omasta metsästään. Perheen isä pitää myös tarkasti huolta, ettei huoneisiin jätetä turhaan palamaan valoja. Vanhemmat arvelevat, että sähkölasku todennäköisesti kasvaa, kun perheen 12-, 10- ja 4-vuotiaat tytöt varttuvat ja alkavat viihtyä entistä pidempään suihkussa. Iida rakastaa kuumia suihkuja, Jenni kertoo. 12-vuotias Iida ja 10-vuotias Siiri kertovat kuitenkin sammuttavansa suihkun aina siksi aikaa, kun he pesevät hiuksiaan. Jenniäidiltä tämä yksinkertainen säästökikka usein unohtuu. Perhe on keksinyt tavan säästää myös saunomisessa. Koska saunassa käydään vain noin kerran viikossa, heti valmis -kiuas ei olekaan perheessä koko ajan valmiustilassa. Kytkemme sen päälle vasta sitten, kun haluamme saunaan. Kiuas antaa puolen tunnin lämmityksellä todella mukavat ja kosteat löylyt, vaikka lämpötila on saunaan mentäessä vain noin 40 astetta, Jouni kertoo. Tiedän monia muitakin perheitä, jotka tekevät samoin kuin te heti valmis -kiukaansa kanssa, Mika sanoo. Valmiustila kuluttaa energiaa Oikaraisilla on keittiössään vielä kaksi alkuperäistä, vuonna 2005 hankittua kodinkonetta: kiertoilmatoiminnolla varustettu lattialiesi, jossa on valurautaiset keittolevyt sekä iso kaappipakastin. Kumpikin toimii edelleen. Myös mikroaaltouuni ja vedenkeitin ovat palvelleet perhettä kauan. Jouni on säätänyt pakastimen tehoa pienemmäksi, koska lämpömittarin mukaan pakastimen ylähyllyllä on yli 20 astetta pakkasta. Uskallanko säätää vielä pienemmäksi, ykkösasentoon, Jouni kysyy Mikalta. Säädä vain, sillä kaapin alaosassa on todennäköisesti vielä kylmempää. Pakastimen sopiva lämpötila on -18 astetta, Mika sanoo. Oikaraisilla on autotallissa 1990-luvulta peräisin oleva arkkupakastin, jonka lämpömittari näyttää sopivat -18 astetta. Puolilämmin autotalli on energianeuvojan mukaan erittäin hyvä säilytyspaikka pakastimelle, toisin kuin pannuhuone, jossa pakastinta pidettiin ennen lämmitysjärjestelmän uusimista. Pakastin kuluttaa sähköä paljon enemmän, jos se on lämpimässä tilassa, Mika huomauttaa. Mika neuvoo Oikaraisia sammuttamaan viihde-elektroniikkalaitteiden valmiustilat, jos he haluavat löytää lisää säästökohteita. Helpoiten se onnistuu, kun laitteet liittää kytkimellä varustettuun jatkojohtoon. Valmiustilat kuluttavat yllättävän paljon energiaa. Pöytätietokonetta teillä ei olekaan, mikä on hyvä. Kannettava kuluttaa vähemmän sähköä, Mika sanoo. 6 nette 3/2014
Mika Korpi antaa Jenni ja Jouni Oikaraiselle julisteen, joka auttaa valitsemaan kodin valaisimiin oikeanlaiset energiansäästölamput. Hyviä neuvoja löytyy myös osoitteesta www.lampunvalintakone.fi. Toimivaa laitetta ei kannata vaihtaa Jouni tiedustelee, pitäisikö perheen noin kuusi vuotta vanha plasma-tv vaihtaa uuteen. Samalla voisi ostaa kenties vähän isomman? Uuden television ostaminen ei tuo niin paljon säästöä, että sitä kannattaisi hankkia sähkönkulutuksen pienentämiseksi, mutta tietenkin uusissa televisioissa on paljon käyttömukavuutta lisääviä ominaisuuksia, Mika tuumii. Myös perheen äiti arvostaa käyttömukavuutta kodinhoitohuoneessa: Tiedän että kuivausrumpu kuluttaa paljon energiaa, mutta siitä en luovu. Se helpottaa meidän arkeamme paljon, Jenni sanoo. Oikaraisilla pestään pyykkiä paljon ja usein, koska kaikki perheen tytöt harrastavat liikuntaa, suunnistusta ja joukkuevoimistelua. Arjen helpottaminen on Mikankin mielestä järkeenkäypää. Hän on myös sitä mieltä, ettei perheen kannata hoppuilla vanhojen kodinkoneiden vaihtamisessa uusiin, energiatehokkaampiin malleihin. Ostoksille kannattaa lähteä vasta sitten, kun vanhat laitteet lakkaavat toimimasta. Teidän talossanne on kaikki perusasiat kunnossa ja sähköä kuluu jo nyt niin vähän, ettei sitä pysty enää kovin paljon alentamaan. Ihan pientä hienosäätöä voitte tehdä kiinnittämällä huomiota omiin tottumuksiinne, jos niissä on jotakin korjattavaa, Mika sanoo. Jenni ja Jouni saavat energianeuvojalta vielä nipun esitteitä ja oppaita, joista he voivat etsiä itselleen sopivia energiansäästövinkkejä. Energianeuvoja Mika Korven yhteystiedot: Neuvontapuhelin 040 686 9877. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 8 12 ja torstaisin klo 12 16. Sähköposti: einfo@vamk.fi Lisätietoa: www.eneuvonta.fi Energiaseuranta-sarjan viimeinen juttu tulee rivitalokodista Vantaalta. Aurinkokeräin vai aurinkokenno? Aurinkokeräin ja aurinkokenno ottavat kumpikin talteen energiaa auringosta. Aurinkokeräinten keräämä energia käytetään lämmitykseen, aurinkopaneelit puolestaan muuttavat auringon säteilyenergian sähköksi. Aurinkokeräimissä on putkia, joiden sisällä kiertää vesi-glykoliseos. Aurinkopaneeli koostuu aurinkokennoista. Niitä valmistetaan yksi- tai monikiteisestä piistä tai muun muassa kuparia ja seleeniä sisältävästä ohutkalvosta. Ole yhteydessä paikalliseen sähköverkkoyhtiöön ennen aurinkosähköjärjestelmän hankintaa. Selvitä myös aurinkopaneelien ja -keräinten asentamisen vaatima lupakäytäntö oman kuntasi rakennusvalvonnasta. nette 3/2014 7
Teksti Vaasan Sähkö Kuvitus Bock s Office Sähkön ja lämmön tuottaminen samassa voimalaitoksessa on kannattavaa sekä talouden että ympäristön kannalta. KASVIHUONE- PÄÄSTÖT CO 2 KASVIHUONE- PÄÄSTÖT CO 2 VÄHENEVÄT TUOTETTU ENERGIA TUOTETTU ENERGIA TUOTETTU ENERGIA KAUKOLÄMMÖN ERILLISTUOTANTO SÄHKÖN ERILLISTUOTANTO KAUKOLÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTO POLTTOAINEET POLTTOAINEET POLTTOAINEET POLTTOAINETTA SÄÄSTYY JOPA 30 % Energiatehokasta kaukolämpöä Kun kaukolämpö tuotetaan lämmitysvoimalaitoksissa kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantona, ovat etuina energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Kaukolämpö on taloudellinen lämmitystapa, jonka avulla voidaan lämmittää kaikki kiinteistön tilat. Se sopii kaiken tyyppisten ja kokoisten kiinteistöjen lämmitykseen. Kaupunkioloissa kaukolämpö on energiatehokkain tapa kiinteistöjen lämmittämiseen. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa muuten hukkaan menevä lämpö otetaan hyötykäyttöön. Tämä tuotantotapa on merkittävä keino kasvihuonekaasujen vähentämiseksi parhaimmillaan päästöt tippuvat lähes puoleen sähkön erillistuotantoon verrattuna. Lisätietoja kaukolämmön toimintaperiaatteesta: www.vaasansahko.fi 8 nette 3/2014
MEILLÄ TÖISSÄ Teksti Anne Kytölä Kuva Mikko Lehtimäki Marja Lotta haluaa suunnitella sähköverkkoja Marja Lotta Vessari on tuleva diplomi-insinööri, joka ei syty niinkään tietokoneiden, autojen tai muidenkaan teknisten vempainten hienouksista. Hänen intohimonsa kohdistuu sähköverkkoihin ja sähkönjakeluun. Minusta on mielenkiintoista tehdä työtä, jonka avulla turvataan ihmisten sähkönsaanti. En ymmärrä puheita kylmästä ja kovasta tekniikasta, sillä tekniikan avullahan ihmisten elämää voidaan helpottaa tosi paljon, Marja Lotta sanoo. Marja Lotta tekee parhaillaan diplomityötä Vaasan Sähköverkko Oy:lle. Koska työ on sujunut suunniteltua joutuisammin, hän tekee Vaasan Sähköverkon toimeksiannosta heti perään vielä sähkötekniikan erikoistyön. Sen aiheena on sähköverkkoyhtiöihin kohdistuva viranomaisvalvonta. Joulukuussa Vaasan yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistuvan Marja Lotan diplomityön nimi on Asemakaava-alueen tavoiteverkon suunnittelu ja sitä ohjaavat tekijät keskijänniteverkossa. Olen suunnitellut, millainen Laihian kirkonseudun sähköverkko on vuoteen 2040 mennessä ja millainen Petolahden taajaman sähköverkosta tulee vuoteen 2030 mennessä, Marja Lotta kertoo. Lisäksi hän tutkii, kannattaisiko Koivulahden kytkinasema saneerata sähköasemaksi. Suunnitelmat perustuvat muun muassa energiankäytön ennusteisiin ja kuntien kaavoitussuunnitelmiin. Tärkeä ohjaava tekijä suunnittelussa on uusi sähkömarkkinalaki, joka asettaa erilaiset vaatimukset sähkönjakelun toimitusvarmuudelle niin asemakaava-alueella kuin sen ulkopuolellakin. Marja Lotta on tyytyväinen siitä, että hänen työnsä tulokset on otettu Vaasan Sähköverkossa heti käyttöön. Vaasan Sähköverkko antaa opiskelijoiden tehtäväksi tutkimuksia, jotka se tekisi tai teettäisi joka tapauksessa. Diplomityön tulokset eivät jää pölyttymään mappiin, Marja Lotta iloitsee. Marja Lotta haluaisi tulevaisuudessa tehdä töitä sähköverkkoyhtiössä. Hän haluaa yhdistää unelmatyössään ihmisten auttamisen ja ympäristöä hyödyttävät ratkaisut. Haluan olla tekemässä päätöksiä, joista on hyötyä ihmisille, mutta jotka eivät myöskään kuormita ympäristöä. Koulutus antaa tähän hyvät työkalut, Marja Lotta sanoo. nette 3/2014 9
ASIAKASVISIITTI Kansainvälistä designia lakeuksilta Pohjalaisen perheyrityksen, Lapuan Kankureiden, juuret juontavat lähes sadan vuoden taakse, 1917 perustettuun suvun ensimmäiseen tekstiilitehtaaseen. Tänä päivänä viljapeltojen keskellä kudotaan kansainvälisesti kiinnostavaa huippudesignia. Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen 10 nette 3/2014
Vahvuutemme on siinä, että tekeminen on omissa käsissämme, Esko ja Jaana Hjelt toteavat. Lapuan Kankureiden matka maailmalle alkoi 1990-luvun lopussa, kun yritys siirtyi Juha ja Liisa Hjeltiltä heidän pojalleen Esko Hjeltille ja tämän Jaana-vaimolle. Uudet yrittäjät tähtäsivät alusta pitäen määrätietoisesti maailman metropoleihin. Nyt jo yli puolet yrityksen 3,8 miljoonan euron liikevaihdosta tulee ulkomailta: muun muassa Pohjoismaista, Ranskasta, Saksasta, Etelä-Koreasta ja Japanista, joka on tällä hetkellä yrityksen suurin vientimaa. Viennin osuus kasvaa valtavalla vauhdilla, markkinointijohtaja Jaana Hjelt kertoo. Mutta eipä vauhti ole hiljentynyt Suomessakaan. Lapuan Kankureilla on kotimaassa useita jälleenmyyjiä, verkkokauppa ja kaksi omaa myymälää: toinen Lapualla Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa ja toinen Helsingissä. Asiakkaiden maku tiedetään kutomossakin Maailmanvalloituksesta huolimatta Hjeltit korostavat yrityksensä käsityöläisyyttä. Vaikka tuotteet kudotaan koneilla, jokainen kutomon työntekijä tietää, kenelle ja millaiselle asiakkaalle koneessa syntyvää tuotetta kulloinkin tehdään. Kutojat tietävät, millainen maku asiakkaalla on ja mitä hän odottaa. Olemme niin lähellä asiakkaitamme, Jaana Hjelt sanoo. Asiakassuhteita hoidetaan Lapualla, kutomon vieressä olevassa toimistossa. Siellä Jaana Hjelt, Hannele Rajamäki ja Elina Jokisaari ottavat vastaan tilauksia ja vastailevat asiakkaiden kysymyksiin. Useimmat asiakkaat ovat heille tuttuja monen vuoden takaa. Suomen, ruotsin, saksan ja englannin lisäksi huoneesta kuuluu toisinaan myös italiaa. Me nautimme aina Elinan kanssa, kun Hannelella on puhelu Italiaan, Jaana Hjelt nauraa. Raaka-aine ulkomailta, tuotanto Lapualla Ranskalaisen Joseph Marie Jacquardin kehittämä konekudonta, kuviolliset tekstiilit mahdollistava Jacquard-tekniikka, on La puan Kankureiden erityisosaamista. Reikäkortit vain ovat vaihtuneet moderniin tietokoneohjaukseen. Lapuan Kankureiden tuotanto on lähempänä käsityöläisyyttä kuin tekstiiliteollisuutta, koska kutomossa kudotaan erikoistekstiilejä vaikeasti käsiteltävistä materiaaleista. Käyttämämme materiaalit ovat liian haastavia isolle tekstiiliteollisuudelle, toimitusjohtaja Esko Hjelt sanoo. Raaka-aine tuotteisiin tulee ulkomailta: hienoa pitkäkuituista aivinapellavaa Belgiasta ja Ranskasta, villaa Argentiinasta ja Chilestä, mohairia Etelä-Afrikasta. Lisää tilaa kauppaan ja kutomoon Suurin osa Lapuan Kankureiden tuotteista kudotaan Lapuan kutomossa. Villatuotteita tehdään myös Liettuassa, kutomossa, josta Hjeltit omistavat osan. Siirrämme tulevaisuudessa villoja Liettuasta Lapualle ja tulemme kehittämään kudontaa Lapualla. Sen sijaan ompelutyö tulee nette 3/2014 11
pitkällä tähtäyksellä todennäköisesti lisääntymään Liettuassa, Esko Hjelt kaavailee. Lapuan Kankureilla on Lapualla parikymmentä vakituista työntekijää. Kiireaikoina, kuten ennen joulua, tuotannossa tarvitaan lisäkäsiä. Yritys suunnittelee laajentavansa sekä tehtaanmyymälän että kutomon tiloja. Tehtaanmyymälä saa lisää neliöitä Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa, kun se siirtyy nykyisen myymälän vieressä sijaitsevaan rakennukseen. Muutto tapahtunee vuoden kuluttua syksyllä. Kutomon laajennuksen mahdollistavat lupapaperit ovat myös kierroksella kaupungin päättävissä elimissä. Kutomon konekantaa on tarkoitus kasvattaa ja tuotantotiloja modernisoidaan. Tehostamme myös energiankäyttöä. Tarkoitus on ottaa koneiden synnyttämä hukkalämpö talteen. Syntyvän säästön lisäksi se on meille myös imagokysymys, Esko Hjelt toteaa. Tämän Nette-lehden ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kaksi Lapuan Kankureiden laudeliinapakettia. 12 nette 3/2014
nette 3/2014 13
NETTE TESTAA Älyä ranteeseen Kolme Vaasan Sähkön kesätyöntekijää testasi kuukauden ajan kolmea erilaista älyranneketta. Nuorten menossa mukana olivat Samsungin älykellot Gear 2 ja Gear Fit sekä kotimaisen Polarin aktiivisuusranneke Polar Loop. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Polar Loop on Sofia Mäki-Onton mielestä tyylikäs, mutta hiukan liian iso ja huomiota herättävä. 14 nette 3/2014
Henrietta Selinin mielestä on kätevää, että Samsung Gear Fitillä voi lähettää soittajalle pikaviestin, jos ei ehdi vastata puheluun. Kukaan testaajista ei ollut aikaisemmin käyttänyt aktiivisuusranneketta tai älykelloa. Aktiivisesti liikuntaa harrastavat nuoret halusivat seurata älyrannekkeiden avulla erityisesti päivän liikuntatavoitteiden täyttymistä ja eri liikuntalajeissa kuluvaa energian määrää. Odotin aika paljon aktiivisuusrannekkeelta, ja Polar Loop täyttikin odotukseni hyvin. Se näyttää päivän mittaan kertyneet askeleet, liikuntaan käyttämäni ajan ja kuluttamani kalorit. Koska pidin ranneketta myös öisin, sain tietoa myös siitä, miten hyvin nukuin yöni, Sofia Mäki-Ontto kertoo. Mattias Enlund käy juoksemassa kolme kertaa viikossa. Lisäksi hän pyöräilee ja pelaa salibandya. Mattiasta kiinnostaa erityisesti tieto siitä, kuinka pitkän lenkin hän on juossut ja millä nopeudella matka on taittunut. Samsung Gear 2 kertoo nämä tiedot, ja monta muuta asiaa, koska se oli testin laitteista monipuolisin. Henrietta Selin testasi Samsung Gear Fit -älykelloa. Hän piti kellossa erityisesti siitä, että laite toimii henkilökohtaisena kuntoneuvojana. Se esimerkiksi neuvoo lenkin aikana, pitääkö vauhtia lisätä vai hiljentää. Laite antoi ohjeet värähtelemällä ranteessani, Henrietta sanoo. Helppoja käyttää Kaikkien testin laitteiden käyttöönotto ja käyttäminen oli nuorten mielestä helppoa. Vaikka laitteiden käyttökieli on englanti, nuoret arvelevat älykellojen sopivan myös vanhempien ihmisten ranteisiin. Käyttöä helpottaa jo se, että kaikissa testin laitteissa on vain yksi painike, josta laite käynnistetään. Käyttö on helppoa, vaikka ei olisi tekniikan ihmelapsi, Henrietta huomauttaa. Mattiaksen ja Henrietan mukaan Samsungin valikot olivat loogisia. Käytön oppii helposti valikkoja selailemalla. Heti kun laitteen käynnisti, ymmärsi, miten piti toimia, Mattias kertoo. Jos osaa käyttää älypuhelinta, osaa käyttää älyrannekettakin, Henrietta lisää. Polar Loopissa oli lisäksi selkeät ja hyvät käyttöohjeet sekä suomeksi että ruotsiksi, Sofia kehuu. Laiteriippuvuus ärsytti Älyrannekkeiden heikkous on nuorten mielestä siinä, etteivät ne toimi itsenäisinä laitteina. Etenkään Samsungin älykelloilla ei tee oikeastaan yhtään mitään, ellei omista myös älykellon kanssa yhteensopivaa Samsungin älypuhelinta. Minullakin on Samsungin puhelin, mutta ei juuri sellaista mallia, joka olisi sopinut yhteen älykellon kanssa. Testasin laitetta lainapuhelimen kanssa, Mattias kertoo. Mattias ja Henrietta huomasivat myös, että puhelinta on kannettava mukana koko ajan, jos haluaa hyödyntää kaikkia älykellon ominaisuuksia. Osa ominaisuuksista nimittäin lakkasi toimimasta, jos puhelin oli liian kaukana älykellosta. Käyttöohjeen mukaan Samsung Gear 2:n käyttö itsenäisenä MP3-soittimena pitäisi onnistua ilman puhelintakin, kun älykello yhdistetään bluetooth-kuulokkeisiin. Älykellossa oli valmiina yksi musiikkikappale. Ilmeisesti kelloon voi ladata musiikkia, mutta en itse kokeillut sitä, Mattias lisää. Polar Loop vaatii kaverikseen tietokoneen, jonka kautta laite otetaan käyttöön. Laite nette 3/2014 15
myös ladataan yhdistämällä se tietokoneeseen. Latauksen aikana tiedot rannekkeesta siirtyvät Polar Flow -verkkopalvelussa olevaan harjoituspäiväkirjaan. Koska Sofialla on iphone-puhelin, hän pystyi hyödyntämään myös Polar Loopin mobiilisovellusta. Mobiilisovelluksen avulla tiedot voidaan siirtää verkossa olevaan päiväkirjaan langattomasti, ja rannekkeen voi ladata usb-liittimellä varustetulla puhelinlaturilla. Mobiilisovellustakin oli helppo käyttää. Polar Loop lähetti puhelimeeni aina tiedon, jos istuin liian kauan yhtä mittaa, Sofia kertoo. Motivoi liikkeelle Hyvää älyrannekkeissa on se, että ne motivoivat liikkeelle. Iltalenkki saattaa voittaa television katselun, jos päivän liikuntatavoite on illalla vielä saavuttamatta. Aktiiviurheilijalle älykello ei anna tarpeeksi tarkkoja tietoja, mutta liikuntaa harrastaville laite on ihan hyvä, Henrietta miettii. Vaikka Henrietta ja Mattias pitivät siitä, että Samsungin älykelloissa oli paljon erilaisia ominaisuuksia, kumpikaan ei ostaisi testaamansa älykelloa itselleen. Yli 200 ja 300 euroa maksavat älykellot ovat heidän mielestään liian kalliita, ainakin opiskelijoille. Sitten voisin harkita ostamista, jos älykello toimisi ilman puhelinta, Mattias miettii. Sofia sen sijaan voisi hyvinkin hankkia noin 80 euron hintaisen Polar Loopin itselleen. Kun laitteeseen yhdistää sykemittarin, siitä saa vielä enemmän irti, Sofia suunnittelee. Älyrannekkeen heikkous oli Mattias Enlundin mielestä se, että koko ajan on kannettava mukanaan myös älypuhelinta. Ei liikuntaharrastuksissa halua kantaa mukana mitään ylimääräistä. 16 nette 3/2014
Polar Loop Samsung Gear 2 Samsung Gear Fit Ominaisuudet: Kello, askelmittari, kalorilaskuri. Ranneke mittaa käyttäjänsä aktiivisuutta 24 tuntia vuorokaudessa ja ilmoittaa, kun päivän aktiivisuustaso on saavutettu. Se myös neuvoo, kuinka tavoite saavutetaan. Esimerkiksi: kävele 50 minuuttia tai hölkkää 20 minuuttia. Suositukset perustuvat käyttäjän ikään, sukupuoleen, painoon, pituuteen ja käyttäjän ilmoittamaan fyysiseen aktiivisuuteen. Kello, integroitu sykemittari, askelmittari, sekuntikello, ajastin, 2 megapikselin kamera, jolla voi kuvata myös videoita. Älykello toimii myös siihen liitetyn älypuhelimen jatkeena: se näyttää kalenterimerkinnät ja ilmoittaa puhelimeen tulevista puheluista ja sähköposti- ja tekstiviesteistä. Viestit voi lukea kellon näytöstä. Sisäänrakennetun kaiuttimen ja mikrofonin ansiosta kellolla voi soittaa ja vastaanottaa puheluja. Bluetooth-kuulokkeisiin yhdistettynä laite toimii myös MP3-soittimena ja WatchOn Remote -sovelluksen avulla jopa television kaukosäätimenä. Toimii myös puhekomennoilla. Kello, integroitu sykemittari, askelmittari, sekuntikello, ajastin. Älykello toimii myös siihen liitetyn älypuhelimen jatkeena: se näyttää kalenterimerkinnät ja ilmoittaa puhelimeen tulevista puheluista ja sähköposti- ja tekstiviesteistä. Viestit voi lukea kellon näytöstä. Soittajalle voi lähettää pikaviestin, mutta puheluun ei voi vastata. Paino 38 g 74 g 27 g Mitat Leveys 20 mm, säädettävä rannekkeen pituus 145 240 mm 36,8 x 56,6 x 11,1 mm 23 x 57 x 12 mm Sensorit Kolmiulotteinen kiihtyvyyssensori Kiihtyvyysanturi, gyroskooppi ja sykemittari Kiihtyvyysanturi, gyroskooppi ja sykemittari Toiminta-aika 5 6 päivää Tyypillisellä käytöllä 2 3 päivää Tyypillisellä käytöllä 3 4 päivää Lataus USB-laturi Pakkauksessa tulee latausteline, mutta älykellon voi ladata myös suoraan pistorasiasta. Pakkauksessa tulee latausteline, mutta älykellon voi ladata myös suoraan pistorasiasta. Muuta Ranneketta voi käyttää suihkussa ja uidessa, koska se on vesitiivis 20 metriin saakka. Rannekkeeseen voi yhdistää Polar H6- tai Polar H7-sykevyön, jolloin ranneke ilmoittaa myös sydämen sykkeen. Sietää pölyä ja vettä (upotuksen metrin syvyyteen 30 minuutiksi). Kaareva kosketusnäyttö. Tiedot saa näytölle vaaka- tai pystysuuntaan. Hinta 78 Gigantti 349 Expert 219 Gigantti Plussaa + Helppokäyttöinen + Helppo ottaa käyttöön ja käyttää + Helppokäyttöinen + Kevyt + Paljon toimintoja + Kevyt ja mukavan tuntuinen + Motivoi liikkumaan + Mittaa sykkeen ilman erillistä sykevyötä + Näytön suunnan voi vaihtaa + Vedenkestävä + Miellyttävä materiaali, ei hiosta + Laitteella voi ottaa valokuvia ja videoita + Puhelimen taustakuvan saa myös älykellon näyttöön Miinusta Rannekkeen leikkaaminen ja säätäminen sopivankokoiseksi vaati sorminäppäryyttä. Hipaisunäppäin ei aina reagoinut hipaisuun. Vaatii toimiakseen yhteensopivan Samsung-puhelimen. Monet sovellukset lakkasivat toimimasta, kun yhteys puhelimeen katkesi. Akun kesto Kameran käyttö oli melko hankalaa. Vaatii toimiakseen yhteensopivan Samsung-puhelimen. Tiedot katosivat, kun älykellosta loppui virta. nette 3/2014 17