VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutus 31.8.2011 Tapio Aalto
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen Etsitään ratkaisuja ruovikoitumiseen ja merenrantaniittyjen umpeenkasvuun Kehitetään ranta-alueiden uudentyyppistä suunnittelua, jossa yhdistyy luonnonvarojen kestävä käyttö, monimuotoisuuden suojelu, vesienhoito ja muu käyttö Valmistellaan ruovikoiden korjuuseen ja hyödyntämiseen liittyvää uutta tukimuotoa Testataan ruo on käyttöä bioenergiana ja kartoitetaan mahdollisia korjuuketjuja Kuvat Terhi Ajosenpää ja Ritva Kemppainen
Luonnonhoito-osio Natura-kosteikkoalueiden ja niiden lähivalumaalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia Hoidon pilottikokeita Valtakunnallinen seminaari v. 2012 (ekologiset käytävät) VELHO-hanke, Tapio Aalto, koordinaattori
Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat 4 kohdetta Satakunnassa ja 5 Varsinais-Suomesta Arvokkaita lintuvesiä ja/tai luontotyyppikohteita VELHO-hanke, Tapio Aalto, koordinaattori
Satakunta 1) Karvianjoen kosket (80 ha, Honkajoki ja Kauhajoki) 2) Niemijärvi-Itäjärvi (738 ha, Siikainen) 3) Pukanluoma (25 ha, Kankaanpää) 4) Inhottujärvi (604 ha, Pori ja Pomarkku) Varsinais-Suomi 5) Paimionjokilaakso (156 ha, Paimio) 6) Paimionlahti (221 ha, Paimio) 7) Mustfinnträsket (113 ha, Länsi- Turunmaa) 8) Viurilanlahti (628 ha, Salo) 9) Kiskonjoen vesistö (309 ha, Salo ja Raasepori) VELHO-hanke, Tapio Aalto, koordinaattori 31.8.2011 5
Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelma alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ja turvaamiseksi Arvioi nykyisen tilanteen: luontoarvot ja niihin vaikuttavat tekijät, alueen käyttötavat jne. Esittää ratkaisuja ja ohjeita: pyrkii sovittamaan luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja alueen muun käytön tavoitteita yhteen Esittää seurantatarpeet ja suunnitelman työnjaosta Osallistaen: maanomistajat, kunnat, käyttäjät (kalastus, metsästys, luontoharrastus jne.) mukaan suunnitteluun VELHO-hanke, Tapio Aalto, koordinaattori
Suunnitelmien tilanne ja toteutus Taustaselvitykset työn alla Syksyn aikana Halikonlahden yleisötilaisuus: kutsut, lehtiilmoitus, Internet-sivut VELHO-hanke, Tapio Aalto, koordinaattori
Suunnittelutyöstä vastaavat Tapio Aalto, koordinaattori (Halikonlahden ja Paimionlahden suunnitelmat) puh. 050 433 9913 Varsinais-Suomi: Marjo Perkonoja, suunnittelija puh. 0400 329 626 Satakunta: Virpi Karén, suunnittelija puh. 040 769 9021 sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Halikonlahden altaiden poistokalastus Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutus 31.8.2011 Tapio Aalto
Viurilanlahden Natura-alue (628 ha) Linnuston erityissuojelualue (SPA),suurin osa alueesta lintuvesiensuojeluohjelmassa Suojelun perusteena linnusto - lintudirektiivin liitteen I lajit (mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki) - säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut
Halikonlahden altaat kolme allasta 1,5 ha (I), 20 ha (II), 17 ha (III) v. 1965 jäteveden lammikkopuhdistamoiksi jäteveden puhdistamon valmistumisen (v. 1982) jälkeen jälkikäsittelylammikoiksi v. 2001 alkaen I ja II vara-altaina
Halikonlahden altaat: linnusto Tärkeä levähdyspaikka (myös pesimäpaikka) erityisesti vesilinnuille Valtakunnan tasolla poikkeuksellisen suuria määriä keväisin esim. pikkulokkeja > tärkeä luontoharrastuskohde Kuva: Tapio Aalto
Halikonlahden altaat: linnusto Linnuston raju väheneminen viimeisen n. 10 vuoden aikana, kärjistynyt viime vuosina Pahimmillaan vesilintujen suosima iso kakkosallas oli täysin tyhjä linnuista: ei vesilintuja, ei kahlaajia, ei lokkeja (Sällylä 2009)
Halikonlahden altaat: linnusto haapana (syksy): punasotka (syksy): v. 2004-2008 172-150 yksilöä v. 2009-2010 17-39 yksilöä v. 2004-2008 13-70 yksilöä v. 2009-2010 4-8 yksilöä havaintomäärät vähentyneet (BirdLife: Tiira-tietokanta) suurimmat kerääntymät pienentyneet ja lyhyemmän aikaa Kuva Soili Leveelahti
Halikonlahden altaat Ei merkittäviä näkyviä muutoksia veden päällä ts. esim. umpeenkasvua > muutokset veden alla! Koekalastukset v. 2008 ja 2010 ja v. 2010 koeluontoinen poistokalastus III altaasta 7850 kg särkikalaa (hopearuutana 70,8%, ruutana 28,8%) II allas ruutanaa ja hopearuutanaa (vieraslaji) (yhden yön saalis, yksi katiska: 21 kg!)
Hopearuutana Vieraslaji Itä-Aasiasta, vuonna 1948 Baltian maihin 1960- ja 1970-luvuilla runsaita kantoja mm. Volgaan ja Tonavaan Suomesta v. 2005, altailla kuitenkin lisääntynyt jo v. 2003 Suomenlahdesta saatu välillä Kotka-Hanko Kloonautumiskyky Varsinkin pienvesissä pystyy valtaamaan tilaa muilta kalalajeilta
Särkikalojen vaikutukset Käyttävät osittain samaa ravintoa kuin vesilinnut Syövät leviä ravinnokseen käyttävää eläinplanktonia Tonkivat pohjaa veden samentuminen ja näkösyvyyden huononeminen = lintujen ravintotilanne ja ravinnonhankintamahdollisuudet huononevat
Altaiden poistokalastus 2011 VELHOn organisoimana yhteistyössä: - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Salon Veden viemärilaitos - Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö - Taiteilijayhdistys Aurinkoinen Tulevaisuus ry - Suomen ympäristökeskus
Altaiden poistokalastus v. 2011 II allas: poistokalastus III allas: koekalastus (v. 2010 kalastuksen vaikutusten arviointi) I allas ja muut mahdolliset allaspaikat: koekalastus (kalatilanteen selvitys) kalojen liikkuminen mereen ja takaisin altaisiin estettävä
Altaiden poistokalastus v. 2011 Tavoitteena lintutilanteen parantaminen ja allas-alueen luontoharrastuspuitteiden palauttaminen Vaikutusten seuranta ja arviointi: linnusto, pohjaeläimet, veden laatu, kasvillisuus Vaikutusten arviointi: riittääkö kalastaminen vai tarvitaanko vahvempia työkaluja (hetkellinen kuivatus, kemiallinen manipulointi ym.), kustannustehokkuus?
Altaiden poistokalastus: seurantatavoite Linnusto - Ennen -tilanteen kartoittaminen: vanhojen tietojen koonti, jatkossa ohjatut levähtäjälaskennat 2012, 2013, 2018 Pohjaeläimet ja vedenlaatu otettu 2011, tavoite linnuston seurannan aikataulussa Kasvillisuus: em. selvitysten yhteydessä arvio uposkasvillisuuden tilasta
Kiitos! Punasotka kuva: Soili Leveelahti