Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry TV-TUOTANNON TOIMINTAMALLIT JA KASVUN LÄHTEET 28.4.2015 Jari Muikku ja Timo Argillander
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 1.1. Tausta 3 1.2. Tavoitteet 3 1.3. Toteutustiedot 3 1.4. Selvitystyön rakenne 3 2. Av-toimiala pähkinänkuoressa 4 3. Av-toimiala Suomessa: taustatiedot ja tunnusluvut 6 3.1. Suomen markkina 6 3.2. Suomalaiset tv-tuotantoyhtiöt 8 4. Tv-tuotannon ansaintamallit 9 4.1. Tv-tuotantoyhtiöiden arvolupaus ja asiakasryhmät 9 4.2. Tv-tuotantoyhtiöiden avaintoiminnot, -resurssit ja -kumppanuudet 11 4.3. Tv-tuotantoyhtiöiden kulurakenne 11 4.4. Tv-tuotantoyhtiöiden tulonlähteet ja ansainta 12 4.5. Kotimaisten tuotantoyhtiöiden kasvutarinoita: kaksi esimerkkiä 14 5. Tv-tuotannon toimintamallit ja tuotekehitys 16 5.1. Tv-tuotantoprosessi 16 5.2. Tuotekehitys tv-tuotantoliiketoiminnassa 16 5.3. Tuotantoprosessin vaiheet ja tuotekehitys 17 5.3.1. Kehitys ja myynti 17 5.3.2. Tuotanto 19 5.3.3. Jakelu ja myynti 20 6. Kotimaisten tv-tuotantoyhtiöiden toimintaan lähivuosina vaikuttavia keskeisiä ilmiöitä ja trendejä 21 7. Yhteenveto ja johtopäätökset 24 Liite: Av-alan kansainväliset markkinat 26 2
1. JOHDANTO 1.1. Tausta Maailma muuttuu koko ajan visuaalisemmaksi. Liikkuvan kuvan käyttö leviää televisioruuduista kännyköihin ja mainostauluihin. Televisiokanavien määrä sekä internetin videosisältöjen tarjonta ja kulutus lisääntyvät. Tämän kehityksen myötä audiovisuaalinen toimiala kasvaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Ala kasvattaa aktiivisesti nykyistä liikevaihtoaan ja hakee uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä markkinoilta. Kasvun kautta alan yritykset pystyvät myös työllistämään entistä enemmän kotimaisia av-ammattilaisia. Audiovisuaalisen alan toimintamallit poikkeavat monista muista toimialoista. Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry on tunnistanut tarpeen tuottaa selkeä kokonaiskuva alasta ja sen toimintamalleista eri sidosryhmille kuten rahoittajille, ministeriöiden virkamiehille, poliitikoille, medialle ja mainostajille. 1.2. Tavoitteet Selvitystyön päätavoite on audiovisuaalisen alan ja sen toimintamallien tuntemuksen lisääminen. Selvitystyön alatavoitteet ovat: Antaa selkeä, tiivis ja helposti ymmärrettävä kuvaus audiovisuaalisen alan ja erityisesti tv-tuotannon toiminta- ja ansaintalogiikasta ja ekosysteemistä sekä tv-tuotantojen tuotekehitys- ja toteutusprosesseista. Avata helposti ymmärrettävällä tavalla alan keskeisimmät termit. Esitellä alaa koskevat keskeiset tunnusluvut ja faktat. 1.3. Toteutustiedot Selvitystyö on suoritettu pääosin ns. desk studyna. Tietoa on saatu SATU ry:ltä ja haettu lisäksi julkisesti saatavista lähteistä sekä keskustelemalla alan eri toimijoiden kanssa. Selvitystyön on toteuttanut Digital Media Finland Oy helmi-huhtikuussa 2015. Selvitystyön ovat tehneet konsultit Jari Muikku ja Timo Argillander. 1.4. Selvitystyön rakenne Luvussa 2 on esitelty av-toimiala ja erityisesti tv-tuotantotoiminta lyhyesti. Tämän jälkeen luvussa 3 esitetään kotimaisen av-alan keskeiset taustatiedot ja tunnusluvut. Luvussa 4 käsitellään avalan ansaintamalleja ja luvussa 5 tv-toiminnan tuotantomalleja ja tuotekehitystä. Lukuun 6 on koottu joitakin keskeisiä trendejä, jotka vaikuttavat kotimaisten tv-tuotantoyhtiöiden toimintaan lähivuosina. Luvussa 7 on esitetty johtopäätökset. Liitteessä on esitetty kansainvälisen av-alan tärkeimmät taustatiedot. 3
ELOKUVAT YRITYS- FILMIT TV-OHJELMAT 1 Tarkennuksena todettakoon, että tekijänoikeuslaissa termi elokuvateos viittaa kaikenlaisiin av-teoksiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=tekijänoikeuslaki Tuotantoyhtiöiden tuottamia sisältöjä DIGI- TAALINEN SISÄLTÖ ANIMAATIOT MAINOS- FILMIT 2. AV-TOIMIALA PÄHKINÄNKUORESSA Tässä luvussa esitellään audiovisuaalinen eli av-toimiala lyhyesti, jotta lukija saa muodostettua yleiskuvan alan toiminnasta. Luvussa esiteltyjä seikkoja syvennetään seuraavissa luvuissa. Audiovisuaalisen toimialan yritykset ideoivat, kehittävät ja tuottavat liikkuvan kuvan sisältöjä käytettäväksi televisiossa sekä internet- ja mobiilipalveluissa. Termi audiovisuaalinen viittaa sisältöön, jossa yhdistetään ääni ja liikkuva kuva. Tavallisimpia tuotantoyhtiöiden tuottamia sisältöjä ovat: - tv-ohjelmat - elokuvat - mainosfilmit - yritysfilmit - animaatiot - erilaiset digitaaliset sisällöt Nämä lajit jakaantuvat edelleen useisiin eri alaryhmiin. Esimerkiksi tv-ohjelmat voivat olla yksittäisiä ohjelmia tai useampiosaisia sarjoja. Elokuvat 1 puolestaan voivat olla muun muassa pitkiä tai lyhyitä fiktioelokuvia tai dokumentteja. Rajaukset ovat kuitenkin häilyviä ja jatkuvasti muuttuvia. Tuotantojen luonne vaikuttaa myös niiden tuotantotapoihin myöhemmin tarkennettavilla tavoilla. Lisäksi on huomioitava, että verkkojakeluun tuotetaan runsaasti erilaisia ja uuden tyyppisiä avsisältöjä. Näitä ovat muun muassa videoblogit eli vlogit sekä tubettajien tuottamat yleensä lyhytkestoiset av-sisällöt. Yhtäältä näitä tuottavat pääasiassa harrastajat, mutta heistäkin voi kasvaa tätä kautta uudenlaisia av-alan ammattilaisia. Toisaalta he tuottavat hyvinkin suosittua materiaalia, joka on ilmaisultaan erilaista kuin alan ammattilaisten tuotannot. Keskitymme tässä selvitystyössä tv-toimintaan, joten termillä audiovisuaalinen tai av viitataan jatkossa lähtökohtaisesti tv-toimintaan. Televisiotoiminnassa keskeisimpiä tahoja ovat tuotantoyhtiöt, sisältöjakeluyhtiöt, tv-kanavayhtiöt sekä jakelu- eli operaattoriyhtiöt. Monet tv-alan yhtiöt kuuluvat useampaan kuin yhteen toimijaryhmään. Esimerkiksi tv-kanavayhtiöt eivät ainoastaan lähetä muiden tahojen tuottamia ja myymiä ohjelmia vaan voivat tehdä niitä myös itse. 4
Lisäksi tv-alalle voidaan lukea tv-katseluun käytettävien laitteiden ja sovellusten valmistajat, mutta ne on rajattu pois tästä tarkastelusta. Edellä mainittujen tahojen keskeisimmät tehtävät ovat seuraavat: - Tuotantoyhtiö tuottaa tv-ohjelmia eli ideoi, suunnittelee, myy hyödyntämisoikeuksia sekä toteuttaa ohjelmat. - Sisältöjakeluyhtiö markkinoi ja myy tuotantoyhtiöiden tuottamia sisältöjä tahoille, jotka välittävät niitä yleisölle. Merkittävät sisällönjakeluyhtiöt ovat kansainvälisiä yhtiöitä. Sisältöjakeluyhtiöt ja agentit ovat harvinaisia Suomen markkinoilla, mutta tärkeitä toimijoita kansainvälisillä markkinoilla. - Tv-kanavayhtiö kokoaa ohjelmista kokonaisuuksia, joita välitetään yleisölle tv-kanavien kautta ja/tai verkon kautta striimattavina 2 ja/tai ladattavina ohjelmakirjastoina. Yhdellä yhtiöillä voi olla useita eri tv-kanavia, jotka voivat olla maksuttomia tai maksullisia. - Jakelu- ja operaattoriyhtiö rakentaa, ylläpitää ja tarjoaa teknisiä ratkaisuja, joiden kautta yleisö voi katsella tv-kanavia ja -ohjelmia. Tuotantoyhtiöt käyttävät yleensä runsaasti freelancereiden ja teknisiä tuotantopalveluita tarjoavien yhtiöiden palveluita. Freelancereista tärkeimpiä ovat luovat tekijät kuten tuottajat, käsikirjoittajat, ohjaajat, näyttelijät, esiintyjät, äänittäjät, valaisijat, lavastajat, puvustajat ja maskeeraajat. Kuvausten jälkeen ohjelmille tehdään vielä jälkituotantotöitä leikkaamiseen, erikoistehosteisiin sekä kuvien ja äänen käsittelyyn erikoistuneiden palveluntuottajien kanssa. Tv-ohjelmien jakelu on perinteisesti tapahtunut tv-kanavien muodossa. Niitä on välitetty yleisölle antenni-, kaapeli- ja satelliittiverkkojen kautta. Viime vuosina internetin merkitys tv-kanavien jakelureittinä on kasvanut ja sen osuus tulee kasvamaan jatkossakin. Internet on tuonut mukanaan myös VOD- eli video-on-demand-palveluja, joista kuluttajat voivat katsella yksittäisiä tv-ohjelmia ja elokuvia ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta. VODpalveluja tarjoavat perinteiset tv-kanavayhtiöt, operaattorit ja uudenlaiset verkkopalveluyhtiöt kuten Netflix ja Amazon. Tv-yhtiöt tarjoavat yleisesti myös mahdollisuutta katsoa verkossa olevien ns. catch-up-palvelujen kautta tv-kanavilla esitettyjä ohjelmia jälkikäteen. Joissain tapauksissa ohjelmia saatetaan esittää verkossa ennen tv-kanavalähetyksiäkin. Suomalaisia tv-kanavien catchup-palveluita ovat Ylen Areena, MTV:n Katsomo ja Nelosen Ruutu. Aiemmin fyysiset tallenteet eli DVD- ja Blu-ray-levyt olivat merkittävä tapa myydä tv-ohjelmia kuluttajille tv-kanavilla tapahtuneiden esitysten jälkeen, mutta niiden markkinat ovat olleet viime aikoina jyrkässä laskussa erityisesti verkkopalvelujen suosion kasvun ja kuluttajille tarjolla olevien erilaisten tallentamismahdollisuuksien vuoksi. Tv-tuotantoyhtiöiden ansainta perustuu useimmiten tv-kanavayhtiöiden sisältöjen hyödyntämisestä maksamiin korvauksiin. Tuotantoyhtiöt voivat saada tuottoja lisäksi lisensoimalla tuottamansa ohjelman oikeuksia muille tv-kanavayhtiöille, internetpalveluille tai fyysisten tallenteiden tuottajille. Tuotantoyhtiö voi tarjota palvelua myös suoraan mainostajille, jolloin mainostaja voi maksaa ohjelman sponsoroinnista. Tämä tapahtuu kuitenkin yleensä yhteistyössä tv-yhtiöiden kanssa. Toinen vaihtoehto on ohjelmayhteistyökumppanuus, jolloin ohjelmat sisältävät tuotesijoittelua. Kolmas vaihtoehto on mainostajan kokonaan maksama ohjelma, jolloin kyse on sisältömarkkinoinnista. 3 Kaikilla näillä lisätuloilla voi olla tärkeä merkitys tuotantoyhtiöiden liiketoiminnan kannattavuudelle. 2 Striimaus (engl. streaming) = suoratoisto, jossa katselijan päätelaitteelle ei jää kopiota sisällöstä. 3 Markkinoinnin on erotuttava normaalista tv-ohjelmistosta. Kaikkia edellä mainittuja tapauksia säädellään lailla, jota valvoo Viestintävirasto: https://www.viestintavirasto.fi/tvradio/ohjelmisto/mainontasponsorointijatuotesijoittelu. html 5
3. AV-TOIMIALA SUOMESSA: TAUSTATIEDOT JA TUNNUSLUVUT 3.1. Suomen markkina Suomen av-alan markkinan suuruus vuonna 2013 oli 1.210 miljoonaa euroa. 4 Varsinaisen televisiotoiminnan osuus oli 1.075 miljoonaa euroa ja muun liikkuvan kuvan liiketoiminnan internetvideoiden ja videotallenteiden osuus 135 miljoonaa euroa. 5 Alla oleva kuva esittää viime vuosien kehityksen tulolähteittäin. 1400 1200 1000 800 600 400 200 Online-video Videotallenteet Kaapeliliittymät Maksu-tv Tv-mainonta Lupamaksut 0 Kuva 2. Av-alan liikevaihdon kehitys Suomessa, miljoonaa euroa 6 Television osuus Suomen mediamarkkinan liikevaihdosta on 29 %, kun kansainvälisesti osuus on 42 %. Ero johtuu Suomen mediamarkkinan erityispiirteestä, lehdistön suuresta osuudesta. Vaikka lehdistön osuus on Suomessa laskenut, se on edelleen suuri. Alla oleva kuva havainnollistaa eri medioiden osuudet Suomessa ja kansainvälisesti. 6 4 Kansainvälisen av-markkinan perustiedot on esitetty tämän raportin liitteessä. 5 Joukkoviestintätilasto, Tilastokeskus: tv-toiminta 1.075 milj. ja video 110 milj. ; IAB: videomainonta 11 milj. ; Digital Media Finland: Netflix ja muut OTT-palvelut: 14 milj. 6 Tilastokeskus, IAB, Digital Media Finland
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Ulkomainonta Pelit Kirjat Internet-mainonta Aikakauslehdet Sanoma- ja kaupunkilehdet Radiot ja äänitteet Elokuva Televisio 10 % 0 % Suomi Maailma Kuva 3. Media-alan rahankäytön jakautuminen eri medialajien kesken. Suomen luvut kuvaavat kuluttajien ja yritysten rahankäyttöä mediaan Suomessa. Lisäksi suomalaiset mediayhtiöt saavat tuloja kansainvälisestä myynnistä. 7 Suomessa toimii viisi merkittävää televisiokanavayhtiötä, jotka on lueteltu seuraavassa taulukossa. Taulukko 6. Suomalaiset televisiokanavayhtiöt 8 Yhtiö Omistaja Mainosansainta Maksu-tvansainta Tv-liikevaihto 2013, milj. Yleisradio valtio 465,9 9 MTV Bonnier x x 243,7 Sanoma Media Finland Sanoma x x 125 10 SBS Discovery TV Discovery Communications x 17,5 Fox International Channels 21st Century Fox x 7,9 11 91011 Lisäksi Suomenkin markkinalla merkittäväksi toimijaksi on noussut internet-tv-palvelu Netflix, jonka vuoden 2015 liikevaihdoksi Suomessa arvioimme 40 miljoonaa euroa. Muiden netti-tv-palveluiden liikevaihdot ovat merkittävästi tätä pienempiä. Marraskuussa 2014 suomalaisista kotitalouksista 95,5 prosentilla oli televisio. Näistä noin puolet oli kaapeli-tv-verkossa ja noin puolella pääasiallinen tv-kanavien vastaanottotapa oli maanpäällinen antenni. 19 %:lla tv-talouksista oli internetiin kytkettävissä oleva äly-tv. 12 Maksu-tv-palveluita tilaa 30 % 13 ja teleoperaattorien viihdepalveluita 15 % 14 kotitalouksista. 7 Lähtötiedot McKinsey, Tilastokeskus sekä Digital Media Finlandin oma tiedonhankinta. Yleisradion radio- ja internettoiminta luettu Suomen tv-markkinaan. Kategorioiden määrittelyissä on pieniä eroja Suomen ja kansainvälisen markkinan osalta. 8 Summat eivät sisällä arvonlisäveroa 9 Ylen koko liikevaihto, sisältää myös radio- ja internettoiminnan 10 Digital Media Finlandin arvio; Sanoma Media Finlandin liikevaihto 293,4 milj. 11 Tilikausi 7/2013-6/2014 12 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajabarometri, Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/kbar/tau.html, vierailtu 17.2.2015 13 Finnpanel; ei sisällä internet-tv-palveluita 14 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajabarometri, Tilastokeskus 7
3.2. Suomalaiset tv-tuotantoyhtiöt Suomalaisten tv-yhtiöistä riippumattomien tuotantoyhtiöiden taloudellinen volyymi vuonna 2013 oli n. 100 miljoonaa euroa 15. Tämä volyymi koostuu valtaosin kotimaisten tv-kanavayhtiöiden ostoista. Lisäksi osa tuotoista tuli kansainvälisistä myynneistä sekä mainostajien suoraan tuotantoyhtiöille kohdistuneista maksuista tai yhteistyösopimuksista. Suomalaiset tv-kanavayhtiöt käyttävät vuositasolla ohjelmasisältöihin n. 450 miljoonaa euroa, joka jakautuu puoliksi ohjelmaostojen ja in-house-tuotantojen kesken. Ohjelmaostojen arvosta n. 45 % kohdistuu kotimaisiin tuotantoyhtiöihin ja 55 % ulkomaisiin sisältöjen tarjoajiin. 16 Kaupallisilla kanavilla ohjelmaostojen suhteellinen osuus on suuri ja Yleisradiolla pieni. Kymmenen suurinta suomalaista tuotantoyhtiötä on lueteltu seuraavassa taulukossa. Sija Yhtiö Liikevaihto/tuotot 2013, milj. 17 1 Yellow Film & TV 15,6 2 FremantleMedia Finland 15,0 3 Moskito Television 9,8 4 Zodiak Finland 9,4 5 Shine Finland 7,6 6 Banijay Finland 7,0 7 Aito Media 5,1 8 Eyeworks Finland 3,9 9 Endemol Finland 3,7 10 ITV Studios Nordic 2,5 17 Vuonna 2014 vähintään miljoona katsojaa saaneita tuotantoyhtiöiden ohjelmia kotimaisilla tvkanavilla olivat Putous, Tanssii tähtien kanssa, Vain elämää ja Tähdet, tähdet. 18 15 Alaa kattavasti edustavan SATU ry:n jäsenten yhteenlaskettu tv-liikevaihto 2013 oli 96 miljoonaa euroa 16 Digital Media Finlandin arvio 17 SATU ry 18 http://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/vuosi/viimeisin/ 8
4. TV-TUOTANNON ANSAINTAMALLIT Canvas-malli on yleisesti käytetty tapa liiketoimintamallien kuvaamiseen. Canvas-malli koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - arvolupaus ja asiakkaat - avaintoiminnot, -resurssit ja -kumppanuudet - kulurakenne - tulolähteet Esitämme seuraavassa kuvassa tv-tuotantoyhtiön yleisen tason liiketoimintamallin: Avainkumppanuudet käsikirjoittajat, ohjaajat, näyttelijät ja muut tekijät Avaintoiminnot: tuotekehitys tuottamien myynti viestintä teknologia hallinto Asiakaryhmät: Avainresurssit: oma henkilöstö omat IPR:t laitteistot omat osaamiset Arvolupaus: katsojien tavoittaminen ja sitouttaminen maksu-tvansainnan mahdollistaminen mainosansainnan mahdollistamien Jakelukanavan brändin vahvistaminen Asiakasuhteet: suorat kontaktit messut agentit Kanavat: digitaalinen jakelu tekniset tuotantopalvelut jälkituotantopalvelut tv-kanavat (broadcasting, internet) onlinepalvelut: fyysisten tallenteidet jakelijat mainostajat Kulurakenne: toiminnan kiinteät kulut projektikohtaiset muuttuvat kulut rojaltit tai kertakorvaukset, jos mukana ostettujen kolmannen tahon sisältöoikeuksia Tulolähteet: hyödyntämisoikeuksista saatavat korvaukset mainostajiltaa saatavat tulot formaatti-, ready made- ja remakekorvakset Kuva 4. Tv-tuotantoyhtiön liiketoimintamalli Business Model Canvas -kaaviona Käymme tässä luvussa läpi oheiset asiakokonaisuudet yksityiskohtaisemmin. 4.1. Tv-tuotantoyhtiöiden arvolupaus ja asiakasryhmät Tv-tuotantoyhtiöiden keskeisimmät asiakasryhmät Suomessa ovat seuraavat: Tv-kanavayhtiöt: broadcasting, internet-jakelu ja online-palvelut Online-palvelut: esim. Elisa Viihde ja Netflix Fyysisten tallenteiden jakelijat Mainostajat 9
Tv-tuotantoyhtiöiden tuottamien sisältöjen keskeisin arvo asiakkaille on katsojien tavoittaminen ja sitouttaminen, mikä toimii asiakkaiden liiketoiminnan perustana. Sisältöjen jakelijat arvioivat tätä asiaa eri tavoin kunkin omista lähtökohdista käsin: Tv-kanavien osalta julkisen palvelun yhtiön eli Ylen tavoite on laissa ja poliittisesti määritetyn julkisen palvelun tehtävän täyttäminen. Yle ei myy mainontaa. Ylen esittämille ohjelmille asetetut tavoitteet ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Näitä ovat esimerkiksi määriteltyjen katsojamäärien ja ryhmien tavoittaminen ja palveleminen ohjelmilla, joiden tyyli- ja aihekirjo on huomattavasti laajempi kuin kaupallisilla toimijoilla. Esimerkiksi kaupallisille kanaville olisi kannattamatonta tuottaa saamenkielisiä uutisia. Vapaasti vastaanotettavissa oleville kaupallisille tv-kanaville ja mainosrahoitteisille verkkopalveluille tärkeintä on tavoittaa mahdollisimman laajoja ja tavoitellun kaltaisia katsojaryhmiä. Näiden perusteella mainostajille myydään halutun kaltaisia ja suuruisia mainoskontakteja eli määrä sinänsä ei riitä vaan haluttu kattavuus tulee saavuttaa määritellyissä katsojaryhmissä kuten 25-44 -vuotiaat naiset. Maksu-tv:n ja vastikkeellisten verkkopalvelujen osalta liiketoiminta perustuu kuluttajien suorittamiin maksuihin. Tärkein tuotantoyhtiöiden luoma arvo on ohjelmat, joiden katsomisesta kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Maksua ei kuitenkaan yleensä suoriteta yksittäisistä ohjelmista vaan laajemmista ohjelmakirjastoista, mutta niissäkin yksittäiset kärkisisällöt ovat tärkeitä kuluttajien maksuhalukkuuden kannalta. Maksu-tv:n kaupallisesti keskeisimmän sisällön muodostavat suosittujen lajien urheiluohjelmat. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto keskeisimmistä asiakassegmenteistä ja heille tarjottavista arvolupauksista. Tuotantoyhtiön asiakassegmentti Tuotantoyhtiön arvolupaus asiakkaalle Mainosrahoitteiset tv-kanavat ja verkkopalvelut Tuodaan halutut kohderyhmät tvkanavan tai palvelun katsojiksi Mahdollistetaan mainosansainta Vahvistetaan jakelukanavan brändiä Maksurahoitteiset tv-kanavat ja verkkopalvelut Julkisen palvelun tv-kanava ja verkkopalvelut Tuodaan sisältöjen avulla maksavia asiakkaita tv-kanavalle tai palvelulle Mahdollistetaan maksuansainta Vahvistetaan jakelukanavan brändiä Tavoitetaan halutun kaltaiset ja suuruiset katsojajoukot Julkisen palvelun tehtävien toteuttaminen Vahvistetaan jakelukanavan brändiä Sisältöjen myynnissä tv-tuotantoyhtiöt voivat neuvotella suoraan tv-kanavien, verkkopalvelujen ja fyysisten tallenteiden jakelijoiden kanssa. Tuotantoyhtiöt voivat myös vaihtoehtoisesti myydä oikeudet ensin sisällönjakeluyhtiöille tai agenteille, jotka myyvät niitä edelleen ohjelmia yleisölle välittäville yhtiöille joko yksittäin tai erilaisina paketteina. 10
Sisällönjakeluyhtiöiden ja agenttien käyttäminen on tyypillisempää av-sisältöjen vientikaupassa kuin Suomessa tapahtuvassa liiketoiminnassa. Lisäksi on huomioitava, että kansainvälisessä omistuksessa olevilla tuotantoyhtiöillä on konserneissa niiden omat kansainvälisellä tasolla toimivat myyntiorganisaatiot. Tuotantoyhtiöiden keskeisimmät asiakasryhmät kansainvälisillä markkinoilla ovat luvun alussa mainittujen ryhmien lisäksi sisällönjakeluyhtiöt ja agentit, erilaiset rahoittajatahot sekä toiset tvtuotantoyhtiöt, jotka voivat ostaa esimerkiksi formaatti- 19 tai remake-oikeuksia 20. 4.2. Tv-tuotantoyhtiöiden avaintoiminnot, -resurssit ja -kumppanuudet Tv-tuotantoyhtiöiden avaintoiminnot 21 ovat seuraavat: Sisältöjen kehitys Tuottaminen eli sisältöjen toteutus Myynti Markkinointi ja viestintä Projektien hallinnointi Teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen Näiden toimintojen suorittamista varten tv-tuotantoyhtiöillä on palkkalistoillaan yrityksen koosta, liikevaihdosta ja toiminnan luonteesta riippuen vaihtelevasti suunnittelu-, tuotanto- ja myyntityön eri osa-alueiden ammattilaisia. Yleensä vähintään tuotannosta ja myynnistä vastaavat henkilöt ovat yrityksen palveluksessa vakituisesti. On kuitenkin tyypillistä, että suurin osa luovista tekijöistä kuten käsikirjoittajat, ohjaajat, näyttelijät, esiintyjät, kuvaajat, äänittäjät, valaisijat, lavastajat, puvustajat ja maskeeraajat hankitaan projektikohtaisesti joko freelancereiden joukosta tai alihankintana toisilta yhtiöiltä. Samaten tuotantokalusto ja siihen liittyvät palvelut sekä jälkituotantopalvelut hankitaan yleensä näille osa-alueille erikoistuneilta yrityksiltä. 4.3. Tv-tuotantoyhtiöiden kulurakenne Tv-tuotantoyhtiöiden kulurakenne on tyypillisesti seuraava: Toiminnan kiinteät kulut Toiminnan muuttuvat kulut Tuotekehityksen kulut Yksittäisten tv-tuotantoyhtiöiden osalta edellä kuvattu kulurakenne riippuu pitkälti siitä, kuinka suuri osa tuotannoissa tarvittavista eri osa-alueiden ammattilaisista on vakituisesti yhtiön palkkalistoilla ja kuinka suuri osa hankitaan projektikohtaisesti markkinoilta, ja minkä verran yhtiöllä on itsellään teknisiä ja tuotekehityksen resursseja. Tuotekehityksen osalta on lisäksi huomioitava, että projektien kehittelyssä ja suunnittelussa yhtiön suurin investointi on ammattilaisten hankkeisiin käyttämä aika. Näin ollen kiinteiden, muuttuvien ja tuotekehityksen kulujen väliset suhteet voivat olla hyvin erilaisia eri yhtiöissä. 19 Formaatti = yksittäisen ohjelman asemesta kehitetään malli, jonka avulla konseptia (esim. Idols ja Big Brother) on helppo monistaa eri maissa; myytävä tuote on ohjelmakonseptin prosessi, joka kattaa hyvin monia eri osa-alueita. Formaatteja käsitellään tarkemmin luvussa 5.3. Lisätietoa formaateista: http://www.tvformats.com/formats.html 20 Remake = oikeus, jonka perusteella käsikirjoitettu ohjelma voidaan tehdä uudelleen toisessa maassa paikallisin voimin ja paikalliseen kulttuuriin sopeutettuna 21 Listassa mainittuja toimintoja käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 5. 11
Kun tuotannoissa käytetään kolmansien osapuolten sisältöoikeuksia, tuotantoyhtiöt maksavat eri oikeudenomistajaryhmille joko kertakorvauksia tai rojalteja tuloista tai prosenttiosuuksia tuotantobudjeteista. Tällaisissa tapauksissa tuotantoyhtiö maksaa yleensä kaikki korvaukset, mutta joissain tapauksissa kuten musiikin osalta sisältöjä yleisölle välittävä palvelu maksaa osan korvauksista. Esimerkiksi ääniteperäisen musiikin käytöstä ohjelmissa maksetaan korvauksia äänitetuottajille, muusikoille, säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille. Tuotantoyhtiöt maksavat tällöin tallentamiskorvaukset ja ohjelmat yleisölle välittävä yhtiö esityskorvaukset. Kotimaiset tuotantoyhtiöt ostavat yleensä kolmansien osapuolten oikeuksia aluksi vain Suomen markkinoille. Tämä puolestaan johtaa siihen, että kotimaan markkinoille tarkoitettuja av-tuotteita ei voida jaella tai esittää Suomen ulkopuolella ilman kyseisistä oikeuksista maksettavia lisäkorvauksia. 4.4. Tv-tuotantoyhtiöiden tulonlähteet ja ansainta Tv-tuotantoyhtiöiden tärkeimmät tulonlähteet ja ansaintamallit ovat: Tv-kanavayhtiöiden maksut hyödyntämisoikeuksien 22 ostamisesta Sisältöjakeluyhtiöiden maksamat rojaltit Verkkopalveluiden maksamat korvaukset hyödyntämisoikeuksista ja rojaltit Ohjelmien uusista versioista ja sovituksista (formaatti-, ready made - ja remake-oikeuksista) sekä optioista saatavat korvaukset Ohjelmista tehtyjen fyysisten tallenteiden vuokraamisesta ja myynnistä saatavat korvaukset Lisäansaintaa tuovia tulonlähteitä ja uusia ansaintamahdollisuuksia ovat: Mainostajilta saatavat tulot: sponsorointi, ohjelmayhteistyökumppanuus (tuotesijoittelu) ja mainostajien toimeksiannosta tuotetut ohjelmat (ns. kustannetut ohjelmat) Ohjelmiin liittyvien brändien ja aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä muilta toimialoilta saatavat korvaukset Teknisistä innovaatioista saatavat lisensointituotot Tuotantoyhtiöiden verkon kautta tapahtuvasta omasta suoramyynnistä ja jakelusta saatavat tuotot ml. mainostuotot Joukkorahoitus Kuluttajilta suoraan saatavat tuotot Tv-tuotantoyhtiöiden ansainta perustuu perinteisesti tv-kanavayhtiöiden maakohtaisesti ostamiin hyödyntämisoikeuksiin. Kanavat ovat aiemmin ostaneet tyypillisesti 1-2 välityskertaa ja 7-30 päivän ns. catch-up-oikeudet, jolloin katsojat voivat katsoa ohjelmia myös jälkikäteen kyseisen ajanjakson ajan tv-kanavan verkkopalvelun kautta. Välityskertojen määrän ja/tai hyödyntämisajanjakson umpeuduttua tuotantoyhtiö voi myydä hyödyntämisoikeuksia muillekin tahoille. Tämä asetelma on muuttunut siten, että entistä useammin tv-kanavat ostavat tiettyjen välityskertojen määrän sijasta ajallisesti määriteltyjä ns. välitysikkunoita, joiden aikana ohjelmia voidaan hyödyntää ilman välityskertoja koskevia rajoituksia. Oikeuksia voidaan niin halutessa myydä myös kertakorvauksella, jolloin tv-kanava voi hyödyntää ohjelmia ilman hyödyntämismääriin ja välitysikkunoihin kohdistuvia rajoituksia. Tällöin tuotantoyhtiö ei voi myydä oikeuksiaan enää muille tahoille. 12 22 Hyödyntämisoikeudet = kaikki eri oikeudet, joita tuotantoyhtiö voi myydä; näitä ovat esim. esitys- ja jakeluoikeudet
Catch-up-oikeuksien osalta oikeudet voivat olla kestoltaan mainittua pidempiä esimerkiksi moniosaisten tv-sarjojen kohdalla. Lisäksi tv-kanavat saattavat esittää ohjelmia ensin verkossa joko markkinointimielessä tai ansainnan vuoksi, jos kuluttajat ovat valmiita maksamaan nähdäkseen tiettyjä ohjelmia ennen kuin niitä esitetään vapaasti vastaanotettavilla lineaarisilla tv-kanavilla. Oikeuksilla käytävän kaupan tapoihin ja luonteeseen vaikuttaa lisäksi se, mistä ohjelmagenrestä on kysymys sekä se, onko kyse yksittäisestä ohjelmasta vai ohjelmasarjasta. Jälkimmäisten osalta kauppaa voidaan tehdä yhdellä kerralla useammastakin tuotantokaudesta, jolloin sarjaa tuotetaan ja kehitetään jopa vuosien ajan. Ohjelmakonseptit, jotka suunnitellaan useamman tuotantokauden mittaisiksi, ovat merkittäviä panostuksia tuotantoyhtiöiden kannalta. Tämä merkitsee sitä, että yhtiöiden liiketoiminnallinen tulos syntyy vasta pitkällä aikavälillä ja tällaiset konseptit edellyttävät jatkuvaa tuotekehitystä 23. Ohjelmien hyödyntämisoikeuksia myydään nykyisin myös suoraan erilaisille verkkopalveluille. Oikeuksia on perinteisesti hinnoiteltu ns. cost+ -mallin mukaisesti eli hinta on perustunut ostajan kanssa yhdessä sovittuun tuotantobudjettiin, jonka päälle lasketaan tietyn suuruinen kate. Tämä malli pätee sekä tv-tuotantoyhtiöiden omiin ideoihin perustuvissa että tv-kanavien toimeksiantojen perusteella toteutettavissa hankkeissa. Yhteistuotannoissa eli hankkeissa, joissa tv-kanavayhtiö toteuttaa ohjelman yhteistyössä tvtuotantoyhtiön kanssa, hinta määräytyy osapuolten panostusten suhteessa. Cross-medialliset tuotteet eli tuotannot, jotka sisältävät useiden eri medioiden kautta toteutettavia tv-ohjelman elementtejä, ovat hinnoittelunkin osalta erikoistapauksia niiden erilaisen kustannus- ja tuottorakenteen vuoksi. Tv-tuotantoyhtiö voi myydä oikeuksia myös sisältöjakeluyhtiöille. Tällöin ne myyvät niitä edelleen eri tahoille joko yksittäin tai osana laajempia kokonaisuuksia. Jos hyödyntämisoikeudet palautuvat takaisin tv-tuotantoyhtiöille tv-kanavayhtiöille myytyjen hyödyntämiskertojen ja määräaikojen täytyttyä, oikeuksia voidaan myydä uudelleen muillekin tahoille kuten toisille tv-kanavayhtiöille ja verkkopalveluille. Näiltä ns. jälkimarkkinoilta saatavat tuotot voivat olla rahallisesti huomattavasti alhaisempia kuin ensiesityksestä saatavat korvaukset. Niillä on kuitenkin usein tärkeä merkitys tv-tuotantoyhtiöiden katteiden ja siten toiminnan kannattavuuden ja investointikyvyn kannalta. Tv-tuotantoyhtiöillä on nykyisin aiempaa useampia vaihtoehtoja tuottamiensa sisältöjen jakelukanaviksi. Ne voivat toimia myös itse kuluttajamarkkinoilla esittämällä sisältöjä esimerkiksi YouTube-kanavien kautta ja myymällä mainontaa niiden yhteyteen. Mainosmyynnistä voi vastata myös suurta määrää yksittäisiä YouTube-kanavia isommiksi kokonaisuuksiksi niputtavat MCN:t eli multi-channel-networkit. Valtaosa tv-tuotantotoiminnasta tapahtuu kuitenkin edelleen aiemmin kuvatun perinteisen tvkanavamallin mukaisesti. Ohjelmaoikeuksien vientitoiminnassa valmiiden ohjelmien (ready-made 24 ) hyödyntämisoikeuksien myynnin lisäksi ansaintaa voidaan saada formaatti-, levitys- ja remake-oikeuksista sekä erilaisista optioista. Näistä osa-alueista formaateilla on suurimmat kansainväliset markkinat. Kansainvälisessä kaupassa myydään yleensä ensin optio-oikeudet, joiden perusteella ostaja saa oikeuden myydä ohjelmaa määritellyille maantieteellisille alueille. Koska optiosopimukset ovat vain välivaihe, niistä saatavat tulot eivät yleensä ole merkittäviä. Pääosa tuloista saadaan varsinaisten hyödyntämisoikeuksien kaupasta. 23 Tuotekehitystä käsitellään tarkemmin luvussa 5.2. 24 Ready-made eli valmis ohjelma = valmista ohjelmaa viedään sellaisenaan 13
Yksittäisen tv-ohjelman lisäksi tuotantoyhtiö voi kehittää ja kaupallistaa myös ns. formaatin. Tvohjelmaformaatti tarkoittaa sellaiseen muotoon kehitettyä ohjelmakonseptia, että konsepti voidaan myydä (yleensä toisessa maassa toimivalle) tuotantoyhtiölle. Formaattia ja sen tuotantotapaa koskevat tiedot kootaan ns. formaattiraamattuun. Se sisältää tarkkojen tuotanto-ohjeiden lisäksi myös aiemmin eri maissa saavutetut katsojaluvut kohderyhmittäin sekä ehdotukset muun muassa lähetysajoista sekä paikallisista yhteistyökumppaneista ja oheistuotteista. Formaatti sisältää sisällöllisen konseptin lisäksi tarkan ohjeistuksen tuotannon toteuttamisessa paikallisissa olosuhteissa. Formaatin arvo on sisältökonseptin lisäksi vakioidussa ja dokumentoidussa prosessissa. Formaattibisneksessä kehittäjän ansainta perustuu yleensä 4-7 prosentin osuuteen kussakin maassa toteutettavan version tuotantobudjetista. Tämä merkitsee sitä, että suurilla markkina-alueilla formaattioikeuksien taloudellinen arvo voi olla hyvinkin korkea. Tv-tuotantoyhtiöt voivat saada lisäansaintaa hyödyntämällä tv-sisältöihin liittyviä brändejä av-alan ulkopuolellakin. Esimerkki tästä on kokkiohjelman brändin hyödyntäminen siten, että yhtiö saa korvauksia brändin perusteella tuotetuista ja myytävistä oheistuotteista kuten keittokirjoista, ruokaaineista ja keittiötarvikkeista. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että tuotantoyhtiö omistaa kyseiset oikeudet. Tuotantoyhtiöt voivat saada lisäksi tuloja suoraan yrityksiltä ohjelmista, jotka tuotteitaan tai brändiään mainostavat yritykset joko sponsoroivat, harjoittavat ohjelmayhteistyökumppanuutta tuotesijoittelun muodossa tai kustantavat kokonaan. Viimeksi mainitussa tapauksessa kyse on ns. sisältömarkkinoinnista. Tv-tuotantojen rahoituksen osalta on huomioitava, että Suomessa tv-tuotannoille ei ole vastaavan kaltaista julkista tukimuotoa kuten Suomen elokuvasäätiön tuet 25 elokuvatuotannolle. Uusin rahoituksen muoto on joukkorahoitus eli kuluttajilta suoraan eri tavoin kerättävät varat. Joukkorahoituksen merkitys av-tuotannoissa on toistaiseksi kuitenkin ollut enemmän markkinointiin ja yhteisöjen luomiseen kuin merkittävien rahoitusosuuksien keräämiseen liittyvää. 4.5. Kotimaisten tuotantoyhtiöiden kasvutarinoita: kaksi esimerkkiä Tässä luvussa esittelemme lyhyesti kaksi tapausta, jossa kotimaiset tuotantoyhtiöt ovat hyödyntäneet teknologian avaamia uusia mahdollisuuksia ja onnistuneet myymään tuotteitaan kansainvälisille markkinoille. Tapaus 1: Intervisio: The Wall Intervision Midaksen kosketus, kansainväliseltä nimeltään The Wall on pelishow-formaatti, joka perustuu futuristisessa studiotilassa olevaan 15 suureen kosketusnäyttöruutuun. Osanottajien tulee päästä läpi 15 eri pelistä 15 minuutissa. Formaatti esiteltiin aluksi kansainvälisillä tv-alan messuilla. Sitä koskeva optio myytiin 10 eri maahan, ennen kuin MTV otti sen ohjelmistoonsa Suomessa vuoden 2012 lopulla. Ensimmäinen formaattikauppa toteutui ja kansainvälinen menestys saavutettiin Kuwaitissa, missä se oli kesällä 2014 Ramadan-kauden ajan paikallisen TV1:n yksi suosituimmista ohjelmista. Ohjelman seuraava tuotantokausi toteutetaan Kuwaitissa kesällä 2015. 25 www.ses.fi 14
Kansainvälisestä kaupasta saadut tulot kasvattivat Intervision liiketoiminnan voittoa vuonna 2014 noin neljänneksellä. Vientitulot ovat mahdollistaneet Intervisiolle mm. investoinnit The Wallin peliohjelmiston kehittämiseen sekä kokonaan uusien ohjelmaideoiden kehittelyn. Tapaus 2: Fisher King: Nymfit Fisher King Productionsin Nymfit on antiikin tarustoista teemansa ammentava mielikuvitustarina, joka on toteutettu sekä tv-sarjana että kirjoina. Tv-draamasarja esitettiin vuonna 2013 ensimmäisenä Serbiassa ja Italiassa, minkä jälkeen sen ovat näyttäneet tv-yhtiöt Suomessa, Saksassa ja Venäjällä. Tv-sarja nähdään myös Ranskassa ja Japanissa. Sarjan oikeudet on myyty yli 50 maahan. Tv-sarjan tuotannossa on hyödynnetty virtuaalistudioteknologiaa lavasteiden ja tehosteiden osalla. Sarjan pohjalta on kirjoitettu kaksi kirjaa ja kolmas on työn alla. Kirja on saatavilla 17 eri kielellä ympäri maailmaa. Kehitteillä on myös kirjojen pohjalta tehtävä elokuva. 15
5. TV-TUOTANNON TOIMINTAMALLIT JA TUOTEKEHITYS 5.1. Tv-tuotantoprosessi Televisiotuotantojen prosessi koostuu yksinkertaistettuna kolmesta päävaiheesta alla olevan kuvan mukaisesti: Kehitys ja myynti Tuotanto Jakelu ja myynti Kuva 5. Tv-tuotantoprosessin vaiheet Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään 26 ohjelman sisällöllinen ja kaupallinen konsepti. Tässä vaiheessa yleensä ohjelma myös myydään ainakin yhdelle tv-kanavalle. Mahdollisesti asiakkaana on myös mainostaja, joka voi sponsoroida ohjelmaa, maksaa tuotesijoittelusta tai joissain tapauksissa maksaa koko tuotannon. Toinen vaihe on varsinainen tv-ohjelman tuotanto. Tuotanto käsittää valmistelevia tehtäviä, itse tuotannon kuvauksineen sekä jälkituotannon. Kolmas vaihe on sisällön jakelu, joka voi tapahtua yhden tai useamman tv-kanavan, internetjakelupalvelun tai fyysisten tallenteiden jakelijoiden kautta. Tuotantoyhtiö voi tarjota ensimmäisen aikaikkunan umpeuduttua hyödyntämisoikeuksia tai niiden osia uusille asiakkaille, kuten muiden maiden tv-kanavayhtiöille tai verkkopalveluille. Olennainen osa jakeluvaihetta on myös tulosten mittaaminen, joka on merkittävää mm. vientitoiminnan kannalta. 5.2. Tuotekehitys tv-tuotantoliiketoiminnassa Tv-tuotantoliiketoiminnan tuotekehitys käsittää sisältöihin, teknologioihin, prosesseihin ja liiketoimintamalleihin liittyvää tuotekehitystä. Tuotekehityksellä on erilaiset roolit kussakin kolmesta tv-tuotannon prosessin vaiheesta. 26 Huomattakoon, että kehitys viittaa tässä sisältöjen luomiseen, ei tuotekehitykseen sanan varsinaisessa merkityksessä 16
Alla olevaan taulukkoon on koottu kokonaiskuva tv-tuotantotoiminnan tuotekehityksen roolista kussakin kolmessa vaiheessa. Tuotanto- prosessin vaihe 1. Kehitys ja myynti 2. Tuotanto 3. Jakelu ja myynti Vaiheen sisältö Sisällöllisen ja kaupallisen konseptin kehittäminen; Ideaportfolion hallinta ja kehittäminen; Käsikirjoitus ja tuotantosuunnitelma; Myynti Valmistelevat tehtävät; Kuvaukset; Jälkituotanto Jakelu lineaarisella kanavalla; Määräaikainen tai jatkuva jakelu online-palvelussa; Lisämyynti Kansainvälinen myynti Mihin tuotekehitys kohdistuu Ideoiden ja konseptien sisällöllinen laatu ja houkuttelevuus; Konseptien kaupallinen potentiaali ja houkuttelevuus; Sisältöoikeuksien myynti Sisällön kiinnostavuus ja tekninen laatu; Kustannustehokkuus; Tuotannon nopeus Tekninen laatu; Saatavuus ja löydettävyys; Katselumäärä (yhteensä tai kohderyhmittäin); Sisältöoikeuksien myynti Mitä tuotekehityksessä tehdään Tavat uusien ideoiden ja aihioiden kehittämiseen; Uudet liiketoimintamallit; Sisältöformaatit; Uudet sisällölliset ja käyttäjäkokemuksen innovaatiot Tekniset ratkaisut laadun tai tehokkuuden parantamiseksi sekä uusien sisältöratkaisujen mahdollistamiseksi; Prosessi-innovaatiot laadun tai tehokkuuden parantamiseksi; Sisällön kehittäminen työryhmän, asiakkaan, katsojan palautteen perusteella Teknisten jakelutapojen innovaatiot; Sisällön hallinnan ja löydettävyyden innovaatiot; Kaupalliset, IPR-pohjaiset ja juridiset innovaatiot uusien tuottojen mahdollistamiseksi; Onlinepalveluiden käytön maksimointi 5.3. Tuotantoprosessin vaiheet ja tuotekehitys 5.3.1. Kehitys ja myynti Tv-tuotantoyhtiöiden sisältöjen kehitystoiminta ja myyntitoiminta kuuluvat kiinteästi yhteen. Kehitystoiminnan prosessia voidaankin kuvata myyntityöstä tutulla vaihemallilla, jossa isosta määrästä ideoita suodattuu eri vaiheissa osa pois ja parhaat päätyvät toteutuneiksi tuotannoiksi 27. Aluksi tuotantoyhtiössä syntyy spontaanisti tai suunnitelmallisesti iso joukko ideoita. Ideat voivat koskea yksittäisiä tuotantoja tai monistettavia formaatteja. Tuotantoyhtiö kehittää parhaat ideat konsepteiksi, ja esittelee ne potentiaalisille ostajille eli kanaville. Konsepti sisältää sisällöllisen idean, käsikirjoituksen, keskeiset ratkaisut koskien tuotantotapaa sekä keskeisten esiintyjien ja työryhmän jäsenten valinnan. Parhaista konsepteista tuotantoyhtiö sopii kaupat kanavan kanssa ja tekee päätöksen tuotantovaiheen käynnistämisestä. 27 Myynnin vaihe- eli suppilomalli perustuu peräkkäisiin vaiheisiin: alussa on suuri määrä liidejä, näistä osa pääsee prospekteiksi, osa prospekteista johtaa tarjouksen tekemiseen ja osa tarjouksista kauppoihin. 17
Kotimaan markkinoilla tapahtuneen kaupan jälkeen ohjelmasta kerätään kokemuksia, kehitysideoita ja tunnuslukuja kuten katsojamääriä kohderyhmittäin. Näiden perusteella parannettua ohjelmaa tai formaattia myydään seuraavassa vaiheessa kansainvälisille markkinoille. Vaihe Sisältöaihioiden määrä Vaiheen sisältö Idea Suuri Kehitetään spontaanisti tai suunnitelmallisesti ideoita sisällöiksi (sis. sisällöllinen ajatus ja kaupallinen malli) Konsepti Kohtalainen Kehitetään valitut ideat konsepteiksi (sis. ohjelman sisällöllinen ajatus, kaupallinen malli mahdollisine sponsoreineen, yhteistyökumppaneineen, jakelukanavineen ja kohderyhmineen) Tuotantopäätös Pieni Sovitaan kaupat kanavan kanssa, päätetään tuotannon käynnistämisestä Ammattimaiseen tv-tuotannon kehitys- ja myyntiprosessiin kuulu idea- ja konseptisalkun hallinta. Eri kehitystoiminnan vaiheissa kuuluu jatkuvasti olla riittävä määrä aihioita, joista parhaat kulkevat suppilossa eteenpäin kohti tuotantoa. Ammattimaisessa tuotannossa on keskeistä tuntea kanavien, muiden jakelijoiden, mainostajien ja katsojien tarpeet ja toiveet. Nämä tarpeet ja toiveet viime kädessä ratkaisevat tuotantoaihion jatkoonpääsyn suppilossa. Kehitys- ja myyntivaiheen tuotekehitys sisältää toisaalta konseptien kehittämistä ja toisaalta koko kehitys- ja myyntiprosessin kehittämistä. Konseptien tuotekehitys voi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita tai niiden yhdistelmiä: Formaattien kehitys: yksittäisen ohjelman asemesta kehitetään malli, jolla konseptia on helppo monistaa. Tunnettu esimerkki formaatista on Idols-kilpailu, joka toteutetaan eri maissa saman formaatin mukaisesti. Formaattiliiketoiminnassa tuotekehityksen tuloksena on nimenomaan ohjelmakonseptin prosessi, ei yksittäinen tv-ohjelma. Formaatin ostaja ostaa silloin prosessin muotoon tehtyä osaamista ja suorittamista (todennetut katsojaluvut kohderyhmittäin), joka auttaa tehokkaan tuotannon tekemiseen. IPR-innovaatiot: kehitetään hahmoja, malleja tai muita aineettomia oikeuksia, joita voidaan hyödyntää useammissa tuotannoissa ja toimialarajat ylittävissä tuotteissa. Vuorovaikutteisen kerronnan kehitys: kehitetään konsepteja, joihin kuuluu katsojien aktiivinen osallistuminen ja/tai keskinäinen vuorovaikutus. Näihin konsepteihin voidaan liittää myös uusia ansainnan malleja. Toisen ruudun sisällöt: kehitetään ohjelman sisältöön liittyviä, itsenäisesti toimivia sovelluksia tai muita digipalveluja. Oheistuotteet ja sovitukset: kehitetään konseptin pohjalta muita tuotteita, kuten elokuvia, sovelluksia, pelejä, vaatteita, kirjoja tai muita oheistuotteita. Uusien teknologioiden soveltaminen: otetaan käyttöön uusia teknologioita, jotka mahdollistavat uudentyyppisten sisältökonseptien kehittämisen. Esimerkkejä tästä ovat virtuaalilavastus ja muut tietokoneavusteisen visualisoinnin sovellukset. 18
Kehitys- ja myyntiprosessin tuotekehitys voi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita tai niiden yhdistelmiä: Sisältöaihioiden hallinnan ratkaisut: tavat hallinnoida ja ohjata aihioiden kehittämistä sekä määrämuotoiset tavat uusien ideoiden ja innovaatioiden johtamisen kehittämiseksi. Joukkoistamisen ratkaisut ideoiden tunnistamisessa ja konseptien kehittämisessä (ja rahoittamisessa). 5.3.2. Tuotanto Tuotantovaihe koostuu lukuisista tehtävistä, jotka voidaan jakaa tuotantoa valmisteleviin töihin, tuotantoon ja jälkitöihin. Tuotantoon kuuluvia tehtäviä ovat: Tuotannon valmistelu ja tuotanto: Tuottaminen (projektin johto) Tuotannon suunnittelu Casting Ohjaus Tuotantojärjestelyt Näyttelijätyö Kuvaus Valaisu Jälkityöt: Tuottaminen (projektin johto) Ohjelmatunnus Tunnusmusiikki Grafiikka CGI-työt Editointi Äänisuunnittelu Käännös ja tekstitys Äänitys Puomit, grip jne Catering Lavastus Puvustus Maskeeraus Kuljetukset Tuotantovaiheen tuotekehitys sisältää tuotannossa käytettävien työtapojen ja teknologioiden kehittämistä ja soveltamista. Tuotekehitys voi kattaa esimerkiksi seuraavia alueita tai niiden yhdistelmiä: CGI:n eli tietokoneavusteisen visualisoinnin hyödyntäminen suunnittelu-, tuotanto- ja jälkityövaiheissa sisältöjen toteuttamiseksi. CGI:n hyödyntäminen mainosratkaisujen toteuttamiseksi. Tuotantoprosessin ohjauksen tapojen ja työkalujen kehittäminen. Ryhmätyötapojen ja välineiden kehittäminen. Yksittäisten tuotannon vaiheiden uudistaminen, esimerkiksi verkkopalvelut castingin 28 toteuttamiseksi. Interaktiiviset ohjelmat, joissa verkossa oleva ja sinne sekä katsojien että tuotantoyhtiön tuottama materiaali on vuorovaikutuksessa sekä tv-kanavalla esitettävän ohjelman että katsojien kanssa (esim. Elämä pelissä ja SuomiLove) 28 Casting: esiintyjien ja näyttelijöiden valitseminen tuotantoon 19
5.3.3. Jakelu ja myynti Jakelu- ja myyntivaiheessa ohjelmaa välitetään yleisöille, myydään uusille kanaville sekä samalla kehitetään tuotantoa uusia markkinoita ajatellen paremmaksi. Ensimmäisen, useimmiten kotimaan markkinoilla tapahtuneen kaupan jälkeen ohjelmasta kerätään kokemuksia, kehitysideoita ja tunnuslukuja kuten katsojamääriä kohderyhmittäin. Näiden perusteella parannettua ohjelmaa tai formaattia myydään seuraavassa vaiheessa kansainvälisille markkinoille. Aiemmin jakeluvaihe oli tuotantoyhtiöiden kannalta hyvin yksinkertainen: tv-kanava esitti ohjelman, eikä tuotantoyhtiöllä ollut mitään roolia ohjelman luovuttamisen jälkeen. Tämä tilanne on muuttunut kolmesta syystä: 1. Tv-yhtiöt seuraavat ohjelmien katsojalukuja tarkasti. On tuotantoyhtiön intressi jatkotilausten kannalta, että sen ohjelmat saavuttavat katsojalukutavoitteet. Tällöin tuotantoyhtiöiden tulee omalla toiminnallaan, kuten viestinnällään, tukea ohjelmien näkyvillä oloa. Esimerkki tästä on ohjelmien keskeisten tekijöiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa ohjelmaa koskevissa yhteyksissä. 2. Uusissa jakelukanavissa sisältöansainta riippuu monessa tapauksessa suoraan katsojamääristä. Siksi tuotantoyhtiön intressi ohjelman markkinointiin jatkuu niin kauan, kun ohjelma on katsottavissa internetpalveluissa. 3. Kun tuotantoyhtiö omistaa tuotannon aineettomat oikeudet, sisältöoikeuksiin voi liittyä ansaintaa eri tuoteryhmissä ja pitkän aikaa (ns. pitkä häntä). Tällaisten tuottojen kerryttäminen voi vaatia tuotantoyhtiöltä markkinointi- ja myyntiponnisteluja jakeluvaiheessa. Lisäksi sisältöoikeuksien kansainvälinen myynti alkaa lähes poikkeuksetta vaiheessa, jossa ohjelmasta on kokemuksia ja katsojalukuja kotimarkkinoilta. Jakelu- ja myyntivaiheen tuotekehitys voi sisältää esimerkiksi seuraavia alueita tai niiden yhdistelmiä: Tekniseen jakeluun, teknisiin formaatteihin ja metadatoihin liittyvät kehityskohteet. Sisältöjen markkinointiin liittyvät innovaatiot. Internetjakelun tapoihin ja liiketoimintamalleihin liittyvät innovaatiot. Oheistuotteet ja sovitukset: kehitetään konseptin pohjalta muita tuotteita, kuten elokuvia, sovelluksia, pelejä, vaatteita, kirjoja tai muita oheistuotteita. Remaket: tuotantoyhtiö voi myydä ns. remake-oikeudet, joiden avulla oikeuksien ostaja voi toteuttaa ohjelmasta oman paikallisen tuotannon. Remake-oikeudet käsittävät käsikirjoituksen, konseptin ja usein tuotantokonsultoinnin. 20