Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.2010
JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä Julkaistu vuodesta 2006 Tavoitteena kerätä ja välittää vuosittain ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta, toimintaedellytyksistä, toimintaympäristöstä sekä niiden muutoksista Tutkimusaineisto koostuu tuoreista kyselyaineistoista ja keskeisimmistä tilastotiedoista Järjestöbarometri 2009 julkaistiin 10.11.2009, erityisteemana kuntien ja järjestöjen suhteet
Järjestöbarometri 2009 -aineistot Kyselyaineistot, joissa vastaajina: 97 valtakunnallisten järjestöjen johtajaa (62) 153 aluetyöntekijää (55) 1 160 paikallisyhdistystä (53) 194 kuntien sosiaalitoimien johtajaa (49) Tilastoaineistot: RAY:n avustustiedot THL:n tilastot yksityisistä sosiaalipalveluista
Sosiaali- ja terveysjärjestöt Kansanterveysjärjestöt Lastensuojelujärjestöt Vanhusjärjestöt Vammaisjärjestöt Nuorisokasvatusjärjestöt Lomajärjestöt Päihdejärjestöt Järjestöihin luetaan tässä: rekisteröidyt yhdistykset säätiöt erityislainsäädäntöön perustuva SPR
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö monipuolista, mutta järjestöjen ääni kuuluu huonosti
Yhdistysten yhteistyön yleisyys kuntatahojen kanssa Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijat Sosiaali- ja terveystoimen luott.henkilöt Kunnan keskushallinto Liikuntatoimen viranhaltijat Koulu-/opetustoimen viranhaltijat Nuorisotoimen viranhaltijat Asuntotoimen viranhaltijat Liikuntatoimen luott.henkilöt Teknisen toimen viranhaltijat Koulu-/opetustoimen luott.henkilöt Asuntotoimen luott.henkilöt Teknisen toimen luott.henkilöt Nuorisotoimen luott.henkilöt Järjestöbarometri 2009. Kuvio 50. 0 10 20 30 40 50 60 70 yhdistyksistä 80 90 100
Yhdistysten arviot tärkeimmistä kuntayhteistyötahoistaan Yhdistyksiä Tärkein yhteistyötaho n Sosiaali-/terveystoimi 470 51 Liikuntatoimi 104 11 Opetus-/koulu-/sivistystoimi 77 8 Vanhus-/vammaisneuvostot 69 8 Nuorisotoimi 35 4 Vapaa-aikatoimi 26 3 Keskushallinto 17 2 Tekninen toimi 16 2 Kulttuuritoimi 13 1 Kunnanvaltuusto, -hallitus 10 1 Järjestöbarometri 2009. Taulukko 34.
Kuntien ja järjestöjen yhteiset kehittämishankkeet Viidesosalla yhdistyksistä ollut kolmen viime vuoden aikana kunnan kanssa yhteisiä kehittämishankkeita Kolmen neljästä järjestöjohtajasta ja kahden kolmesta paikallisyhdistyksestä mukaan em. hankkeissa on syntynyt pysyviä toimintamuotoja, esim. asumis-, koti-, kriisi- ja avustajapalveluja päivä- ja työtoimintaa, liikuntatoimintaa vapaaehtois- ja vertaistoimintaa
Kuntien tuki yhdistyksille Joka toinen paikallisyhdistys sai kunnan toimintaavustusta vuonna 2008, keskimäärin 500 euroa 45 prosenttia ei hakenut lainkaan kunta-avustusta Vain 5 prosenttia yhdistyksistä avustusta hakeneita mutta sitä ilman jääneitä 61 prosentilla avustuksen määrä pysynyt ennallaan ja 14 prosentilla kasvanut edellisvuodesta 20 prosentilla avustus pienentynyt ja 4 prosentilla loppunut Joka kolmas saanut kunnalta käyttöönsä toimintatilat
Kuntien (n=167) järjestöstrategiat Erillinen järjestöstrategia 2 Osana kunnan hyvinvointistrategiaa 14 Osana kunnan kokonaisstrategiaa 15 Ei järjestöstrategiaa 69 Järjestöbarometri 2009. Kuvio 48.
Yhdistysten kuntasuhteiden huolet Joka kolmas yhdistys arvioi kuntasuhteissaan olevan joitakin erityisiä huolenaiheita, yleisimmin: -Toiminta-avustukset niiden puuttuminen, pienuus, väheneminen/loppuminen -Kunnan asenne yhdistystä kohtaan kielteinen, vähättelevä, välinpitämätön; arvostuksen puute -Kunnalta saadut toimintatilat riittämättömät, epätarkoituksenmukaiset; epävarmuus tulevaisuudesta mm. niiden hinnoittelun suhteen -Yhteistyön puuttuminen yhteistyötä ei lainkaan tai riittävästi -Ostopalvelusopimuksiin ja kilpailuttamiseen liittyvät
Yhdistysten arvio toimintansa tunnettuudesta ja arvostuksesta Yhdistyksen toiminnan tunnettuus kunnassa Yhdistyksen toiminnan arvostus kunnassa Järjestöbarometri 2009. Kuvio 54. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Hyvin Kohtalaisesti Huonosti EOS
Yhdistysten arvio vaikuttamismahdollisuuksistaan kunnassa Yhdistyksen kuuleminen kunnan päätöksenteossa Yhdistyksen näkemysten huomioonottaminen kunnan päätöksenteossa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Järjestöbarometri 2009. Kuvio 55. Huonosti Kohtalaisesti Hyvin EOS/ei koske yhdistystä
Sosiaalitoimien johtajien arvio sotejärjestöyhteistyön toteutumisesta Ostopalvelujen tuottaminen Hankeyhteistyö Kunnan tuki järjestötaloille, kohtaamispaikoille yms. Järjestöjen ottaminen mukaan palvelujen kehittämiseen Kunnan ja järjestöjen strateginen kumppanuus palveluissa Järjestöjen näkemysten huomioonottaminen kunnan päätöksenteossa Järjestöjen kuuleminen kunnan päätöksenteossa Järjestöbarometri 2009. Kuvio 56. 0 10 20 30 40 50 60 70 Hyvin Kohtalaisesti Huonosti EOS/ei koske kuntaa 80 90 100
Järjestöjen vaikuttamismahdollisuudet kunnassa heikot Sote-järjestöjä kuullaan ja niiden näkemyksiä otetaan huonosti huomioon, arvioi: > 50 yhdistyksistä ja järjestöjohdosta > 60 aluetyöntekijöistä > 40 kuntien sosiaalitoimien johtajista =>Järjestöt eivät voi riittävän hyvin toteuttaa tehtäväänsä tiedonvälittäjänä ja sillanrakentajina kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä Ongelma vakava, sillä myös kuntalaisten suorat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnissa on todettu riittämättömiksi