ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-864
TIIVISTELMÄ Tähän julkaisu käsittelee Artjärven Pyhäjärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tutkimustuloksia vuodelta 28. Tarkkailu koostui verkkokoekalastuksista. Yleisimmistä saalislajeista (lahna, särki ja ahven) tehtiin myös iänmääritykset suomuista. Vuosi 28 oli kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellisen tarkkailun viimeinen tarkkailuvuosi, ja julkaisun lopussa on tehty yhteenveto koekalastustuloksista vuosilta 2-28 sekä arvioitu tämän perusteella järven tilaa ja kalaston rakenteen ajallisia muutoksia. Koekalastustulosten perusteella Pyhäjärven kalasto oli rehevälle järvelle tyypillisesti särkikalavaltainen, mutta toisaalta myös kuhakannat olivat melko vahvat. Pyhäjärven itä- ja länsiosien välillä havaittiin yksikkösaaliissa tilastollisesti merkitseviä ero. Ero johtui pääasiassa aiemmin kuormitetun itäosan suuremmista lahna- ja pasurisaaliista. Itäosalla lahnan ja pasurin osuus yksikkösaaliista (kpl/koeverkko) oli 6 %, mutta järven länsiosalla 34 %. Pyhäjärven itäosan kalaston rakenne viittasi länsiosaa rehevämpään veden- ja pohjanlaatuun. Ahvenen, särjen ja lahnan iänmääritysten perusteella kalojen pituuden ja painon kehitys oli myös hieman hitaampaa aiemmin kuormitetulla itäosalla. Tarkkailutulokset osoittivat, että Artjärven Pyhäjärven kalaston rakenne näyttäisi muuttuneen tarkastelujaksolla 2-28, mutta tässä tapauksessa muutos näyttäisi tapahtuneen parempaan suuntaan. Yksikkösaaliit ovat pienentyneet, vaikkakin särkikalojen osuus on etenkin järven itäpäässä yhä merkittävä.
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 TULOKSET 2 3.1 LAJISTO 2 3.2 KALAYHTEISÖJEN JA YKSIKKÖSAALIIDEN ALUEELLINEN VERTAILU 3 4 AHVENEN, SÄRJEN JA LAHNAN IÄNMÄÄRITYKSET 4 5 TULOSTEN TARKASTELU JA KALAKANTOJEN RAKENNE 2-28 8 VIITTEET Liite 1. Koealojen A (itäpää) ja B (länsipää) verkkokohtaiset yksikkösaaliit (kpl/laji/koeverkko) vuonna 28.
1 JOHDANTO 2.6.29 Artjärven kunta sai 8.12.1998 Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan (päätös Dnro.94/1998/3) johtaa kunnan viemäriverkostosta tulevat jätevedet jätevedenpuhdistamossa käsiteltyinä Koskenkylänjoen vesistöalueeseen (16.3) kuuluvaan Säyhteenjokeen. Noin 2 metriä jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella Säyhteenjoki purkautuu alapuolisen Pyhäjärven itäpäähän. Järven itäpää on suhteellisen matala, mutta kokonaisuudessaan Pyhäjärvi on valuma-alueensa suurin ja syvin järvi. Pyhäjärven syvin kohta on yli 66 metriä ja keskisyvyydeltään (21,5 m) se on Suomen syvin järvi. Länsi-Suomen vesioikeuden lupamääräyksessä (päätös Dnro. 94/1998/3) edellytetään, että luvansaajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutuksia Pyhäjärven kalastoon Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatiman tarkkailuohjelman mukaan, jonka Hämeen TE-keskus hyväksyi 11.2.2 kirjeellään Dnro.11/5723/, koekalastukset tehdään joka toinen vuosi ja kalastustiedustelu joka neljäs vuosi. Joka neljäs vuosi koekalastuksien yhteydessä on määrä tehdä myös yleisimpien saalilajien (ahven, lahna ja särki) iänmääritykset. Artjärven kunnan jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa 18.9.27 jonka jälkeen kunnan jätevedet on johdettu Orimattilan jätevedenpuhdistamoon. Kunnalla oli voimassaoleva ympäristölupa vuoden 28 loppuun asti. Hämeen TE-keskus katsoi, että kalataloudellista tarkkailua tulee jatkaa ympäristöluvan voimassaoloajan loppuun asti vaikka kuormitus puhdistamolta olikin tarkkailuvuonna jo loppunut. Näin ollen vuoden 28 kalataloudellinen tarkkailu jää viimeiseksi kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailuvuodeksi. Kalataloudellinen tarkkailu koostui verkkokoekalastuksista ja kalojen iänmäärityksistä. Tuloksia verrataan aikaisempien tarkkailuvuosien tuloksiin ja tehdään yhteenveto yksikkösaaliiden ja kalaston rakenteen muutoksista aikavälillä 2-28. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Koekalastusmenetelmänä käytettiin NORDIC-koeverkkosarjaa, joka on 3 m pitkä ja 1,5 m korkea. Verkko koostuu 12 eri harvuisesta hapaasta (kukin 2,5 m pitkä), joiden solmuvälit ovat 5, 6.25, 8, 1, 12.5, 15.5, 19.5, 24, 29, 34, 43 ja 5 mm. Havaspanelit ovat verkossa satunnaisessa järjestyksessä. Koekalastusalueita oli 2, alue A on järven itäpäässä, johon kunnan käsitellyt jätevedet aiemmin laskivat, ja vertailualue B on järven länsipäässä. Kumpikin koeala oli kooltaan 1 ha ja alueet jaettiin Appelbergin ja Berquistin (1994) suositusten mukaisesti koekalastusvyöhykkeisiin. Koekalastusvyöhykkeet olivat kummallakin alueella: -3 m ja 3-6 m. Pyyntiponnistus syvyysvyöhykettä kohti määräytyi Appelbergin ja Berquistin (1994) suositusten mukaisesti. Näillä perusteilla kummallekin syvyysvyöhykkeelle tuli pyyntiponnistukseksi seitsemän verkkovuorokautta, eli 14 koealaa kohti ja yhteensä 28. Koekalastukset tehtiin kahden viikon aikana elokuussa 28. Verkot laskettiin päivän päätteeksi (klo. 15-16.) ja nostettiin aamulla (klo. 8.). Kalastusajaksi muodostui noin 16-17 tuntia, mikä on hieman yli suositusten. Koealojen ja syvyysvyöhykkeiden sisällä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 1
verkot laskettiin kukin satunnaisiin ruutuihin, jolla varmistettiin havaintojen riippumattomuus. Kalat mitattiin ja punnittiin solmuväli- ja lajikohtaisesti. Ahvenista, särjistä ja lahnoista otettiin lisäksi suomunäytteitä kasvututkimuksia varten. Näytekaloiksi valittiin saaliista satunnaisesti 3 eri kokoista kalaa, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva lajien kasvusta vertailtavilla alueilla. Koealojen välisessä kalayhteisötarkastelussa käytettiin tilastollisena menetelmänä PerMANOVA -testiä (mm. McCune & Grace 22). PerMANOVA on permutaatiopohjainen, varianssianalyysin (ANOVA) kaltainen menetelmä a-priori ryhmien vertailuun. Testi soveltuu erinomaisesti ekologisille aineistoille, sillä testi perustuu näytteiden ja koeryhmien lajiaineistojen vertailuun (McCune & Mefford 1999). Testin etäisyysmittarina käytettiin Sørensenin-etäisyysindeksiä. Koko tarkkailujakson (2-28) koekalastusaineistojen vertailuun käytettiin niin ikään PerMANOVA-testiä. Aineiston analysointi tehtiin PC-ORD 5.18 -ohjelmalla (McCune & Mefford 1999). 3 TULOKSET 3.1 LAJISTO Pyhäjärveltä tavattiin koekalastuksissa kaikkiaan 1 eri kalalajia (hauki, ahven, kuha, kiiski, kuore, särki, lahna, pasuri, salakka ja suutari). Koealalla A (aiemmin kuormitettu itäpää) yleisimmät saalislajit olivat lahna ja pasuri (kuva 1). Biomassoissa tarkasteltuna kuha oli myös keskeinen saalislaji. Sen sijaan koealalla B saalislajien runsaussuhteet olivat järven itäosaa tasaisemmat ja etenkin kiiskeä ja ahventa saatiin enemmän saaliiksi. Yksilömäärissä tarkasteltuna yleisimmät saalislajit olivat ahven, kiiski, lahna ja pasuri (kuva 1). Kuha oli jälleen biomassoissa tarkasteltuna keskeinen saalislaji. Lajikohtaiset saaliit kultakin alalta ja syvyysvyöhykkeeltä on taulukoitu liitteeseen 1. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29
Salakka 1 % Särki 12 % Koeala A kpl/verkkovrk Ahven 5 % Kiiski 13 % Kuha 4 % Pasuri 2 % Salakka,4 % Koeala A g/verkkovrk Särki 5 % Ahven 13 % Kiiski 5 % Kuore 5 % Pasuri 29 % Lahna 31 % Lahna 24 % Kuore 1 % Kuha 32 % Suutari,1 % Särki 15 % Koeala B kpl/verkkovrk Ahven 19 % Suutari 4 % Salakka 1 % Särki 8 % Koeala B g/verkkovrk Ahven 24 % Salakka 4 % Hauki % Pasuri 9 % Pasuri 19 % Kiiski 18 % Lahna 9 % Kuore,1 % Hauki 2 % Kiiski 3 % Lahna 15 % Kuore 1 % Kuha 9 % Kuha 4 % Kuva 1. Koealojen saalislajien suhteellinen osuus kokonaissaaliista (kpl ja g). 3.2 KALAYHTEISÖJEN JA YKSIKKÖSAALIIDEN ALUEELLINEN VERTAILU PerMANOVA -testin perusteella alojen A ja B kalayhteisöissä ja lajien runsauksissa oli tilastollisesti merkitsevää ero (F-testisuure: 2.6, p =.3*), mihin viittasi jo keskeisimpien saalislajien runsauksien erot (kuva 1). Syvyysvyöhykkeiden väliset yksikkösaaliiden erot koealojen sisällä olivat niin ikään tilastollisesti merkitsevät (F-testisuure: 8.5, p =.2***). Ero syvyysvyöhykkeiden välillä oli kummankin koealan sisällä siten selvempi kuin alueiden väliset erot. Koealojen ja syvyysvyöhykkeiden välinen interaktio ei sen sijaan ollut tilastollisesti merkitsevä (p =.26), joten saaliiden erot eri syvyysvyöhykkeillä olivat koealojen välillä samansuuntaisia. Kappalemääräisten yksikkösaaliiden (kpl/verkkovrk.) perusteella koealan A saaliit olivat suuremmat kuin vertailualan B saaliit (kuvat 2 ja 3). Sen sijaan biomassoissa tarkasteltuna koealan B yksikkösaaliit olivat suuremmat (kuvat 2 ja 3). Koealojen keskimääräiset yksikkösaaliit, joihin on laskettu kummankin syvyysvyöhykkeen saaliit olivat: ala A: 84 kpl ja 1363 g/verkkovrk. ja ala B: 64 kpl ja 269 g/verkkovrk. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 3
15 kpl/verkkovrk g/verkkovrk 3 125 25 kpl/verkkovrk. 1 75 5 2 15 1 g/verkkovrk. 25 5 Koeala A -3 m Koeala B -3 m Kuva 2. Syvyysvyöhykkeen -3 m keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl ja g/verkkovrk.) Pyhäjärven koealoilla A (kuormitettu itäpää) ja B (länsipää). 5 kpl/verkkovrk g/verkkovrk 2 4 15 kpl/verkkovrk. 3 2 1 g/verkkovrk. 1 5 Koeala A 3-6 m Koeala B 3-6 m Kuva 3. Syvyysvyöhykkeen 3-6 m keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl ja g/verkkovrk.) Pyhäjärven koealoilla A (kuormitettu itäpää) ja B (länsipää). 4 AHVENEN, SÄRJEN JA LAHNAN IÄNMÄÄRITYKSET Tarkkailuohjelman mukaisesti kerättiin ahvenelta, särjeltä ja lahnalta suomunäytteitä satunnaisesti erikokoisilta yksilöiltä. Tulosten perusteella lajien pituuskasvua kuvasi parhaiten logaritmista käyrä, jossa vanhimpien yksilöiden kohdalla pituuden kasvu hidastui (kuvat 4-6). Lajien painonkehitystä kuvasi sen sijaan parhaiten eksponentiaalinen käyrä, jossa paino alkaa nopeasti kasvaa kalojen saavuttaessa tietyn ikävaiheen (kuvat 4-6). 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29
Tulosten perusteella tarkasteltavat lajit olivat kasvaneet viiteen ikävuoteen asti pääasiassa pituutta ja vasta myöhemmin painon kehitys on ollut huomattavaa. Näyttäisi myös siltä, että lajien kasvun- ja painonkehityksessä oli pieniä alueellisia eroja, sillä alueelta A (kuormitettu itäpää) kerätyt havainnot ja niihin sovitetut käyrät osoittivat tarkasteltujen lajien kasvaneen hitaammin järven itäpäässä. Alue A Alue B 35 y = 1,798x 2,139 3 Paino (g) 25 2 15 1 y = 2,63x 2,13 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Ikä (v.+) Alue A Alue B 3 y = 19,951Ln(x) +,949 25 Pituus (mm) 2 15 1 y = 98,617Ln(x) + 13,35 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Ikä (v.+) Kuva 4. Ahvenen painon (g) ja pituuden (mm) suhde kalan ikään Pyhäjärven koealoilla A (itäpää) ja B (länsipään vertailualue) vuonna 28. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 5
35 Alue A Alue B y = 4,215e,333x 3 25 Paino (g) 2 15 1 y = 3,586e,332x 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Ikä (v.+) Alue A Alue B 3 y = 76,917Ln(x) + 21,24 25 Pituus (mm) 2 15 1 y = 57,861Ln(x) + 45,699 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Ikä (v.+) Kuva 5. Särjen painon (g) ja pituuden (mm) suhde kalan ikään Pyhäjärven koealoilla A (itäpää) ja B (länsipään vertailualue) vuonna 28. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29
Alue A Alue B Paino (g) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 y = 5,38e,365x y = 4,766e,357x 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Ikä (v.+) Alue A Alue B 4 35 Pituus (mm) 3 25 2 15 1 5 y = 8,619Ln(x) + 42,899 y = 74,5Ln(x) + 51,645 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Ikä (v.+) Kuva 6. Lahnan painon (g) ja pituuden (mm) suhde kalan ikään Pyhäjärven koealoilla A (itäpää) ja B (länsipään vertailualue) vuonna 28. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 7
5 TULOSTEN TARKASTELU JA KALAKANTOJEN RAKENNE 2-28 Koekalastustulosten perusteella Pyhäjärven kalasto oli rehevälle järvelle tyypillisesti särkikalavaltainen, mutta toisaalta myös kuhakannat olivat melko vahvat. Mikäli petokalojen osuus kokonaissaaliista jää alle 2 %:n pidetään kalakannan koostumusta rehevän veden kalastona ja hoitokalastuksen tarve on ilmeinen (Sammalkorpi ym. 1999). Kummallakin koealalla kuhan ja hauen saaliit eivät yksilömäärissä tarkasteltuna yltäneet 2 %:n tasolle, mutta biomassoissa mitattuna yksistään kuhan osuus oli kummallakin alalla yli 3 %. Myös keskimääräiset yksikkösaaliit olivat rehevälle järvelle tyypillisesti melko runsaat, noin 1,3 kg (ala A) ja 2, kg (ala B). Karuissa järvissä keskimääräinen yksikkösaalis jää yleensä selvästi alle yhden kilogramman (Raunio 22). Koealojen välillä havaittiin yksikkösaaliissa tilastollisesti merkitseviä ero. Ero johtui pääasiassa aiemmin kuormitetun itäosan suuremmista lahna- ja pasurisaaliista. Koalalla A lahnan ja pasurin osuus yksikkösaaliista (kpl/koeverkko) oli 6 %, mutta alalla B 34 %. Vastaavasti ahvenen osuus saaliista oli koealalla B 19 % ja koealalla A vain 5 %. Näin ollen Pyhäjärven itäosan kalaston rakenne viittasi alueen rehevämpään veden- ja pohjanlaatuun. Ahvenen, särjen ja lahnan iänmääritysten perusteella kalojen paino alkoi selvästi kasvaa vasta noin viiden ikävuoden jälkeen. Petokalojen kasvunopeus saattaa sen sijaan olla hyvä, sillä saalislajien kannat olivat vahvat. Tulokset viittasivat myös siihen, että tarkasteltujen lajien pituuden ja painon kehitys oli hieman hitaampaa aiemmin kuormitetulla itäosalla. Tulokset eroavat edellisistä iänmäärityksistä (v. 24), joissa vastaavaa eroa kalojen kasvussa ei havaittu. Pyhäjärven kalataloustarkkailusta kertyneen aineiston perusteella voidaan tarkastella järven kalaston rakennetta ja yksikkösaaliita aikavälillä 2-28. Aineistoa on kerätty kahden vuoden välein. Syvyysvyöhykkeellä -3 m aiemmin kuormitetun itäosan yksikkösaaliit ovat pääsääntöisesti olleet suurempia kuin vertailualalla (kuva 7). Ainoan poikkeuksen muodosti vuosi 26, jolloin läntisen koealan saaliit olivat suuremmat kuin kuormitetun alueen. Pitkän aikavälin tulosten perusteella näyttäisi myös siltä, että yksikkösaaliit ovat laskeneet kummallakin koealalla vuosikymmenen alun tasosta. Syvemmällä vyöhykkeellä (3-6 m) vertailualan saaliit ovat taas olleet yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta suuremmat kuin kuormitetun koealan (kuva 7). Vertailualan syvemmän vyöhykkeen suuremmat yksikkösaaliit selittyvät ahvenen, särjen ja salakan suuremmilla saaliilla. Vuosienvälinen vaihtelu syvemmän vyöhykkeen saaliissa on ollut myös suurempaa kuin matalammalla syvyysvyöhykkeellä. Vaihtelut syvyysvyöhykkeen 3-6 m yksikkösaaliissa ovat kuitenkin pääsääntöisesti olleet koealoilla aina samansuuntaisia. Tilastollisen tarkastelun perusteella vuosien ja koealueiden väliset erot kalayhteisöjen rakenteessa olivat tilastollisesti merkitseviä (PerMANOVA: p <.1***). Koealojen ja vuosien välinen interaktio oli niin ikään tilastollisesti merkitsevä (p =.3*). Vaikka graafisen tarkastelun perusteella näyttikin siltä, että vuosienväliset muutokset koealojen yksikkösaaliissa ovat olleet pääsääntöisesti saman suuntaisia, oli yhdysvaikutus kuitenkin tilastollisesti merkitsevä. Tulos saattaa liittyä kalojen ryvästyneisyyteen eli epätasaiseen jakautumiseen vesistössä, jolloin yksittäisenä vuonna saatetaan sattumasta johtuen saada poikkeavia tuloksia, vaikka todellisuudessa kalaston rakenteessa ja biomassoissa ei 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29
olisikaan tapahtunut muutoksia. Perinteiset tilastolliset menetelmät ovat melko huonosti soveltuvia tämän tyyppisin aineistoihin, ja saattavat tuottaa liian herkästi tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Yhteenvetona Artjärven Pyhäjärven kalaston rakenteen voidaan katsoa muuttuneen tarkastelujaksolla 2-28, mutta tässä tapauksessa muutos näyttäisi tapahtuneen parempaan suuntaan. Yksikkösaaliit ovat pienentyneet, vaikkakin särkikalojen osuus on etenkin järven itäpäässä yhä merkittävä. Toisaalta Pyhäjärven kuhakannat näyttäisivät olevan melko vahvat. Vielä vuoden 24 tulosten perusteella näytti siltä, että järven kalaston rakenteessa ei ole tapahtunut muutosta, kun tarkastelujakso oli vuodesta 2 vuoteen 24 (Raunio 25). Nyt kun jätevesikuormitus on loppunut, on järven tilan positiiviselle kehitykselle jatkossakin hyvät edellytykset. On tosin huomattava, että hajakuormitukseen nähden pistekuormituksen osuus oli suhteellisen vähäinen. Hajakuormituksen vähentämiseen suunnatut vesiensuojelutoimet ovat siten keskeisessä roolissa Pyhäjärven ekologisen tilan parantamisessa. Keskimääräinen yksikkösaalis (kpl/koeverkko) 25 2 15 1 5 Koeala A -3m Koeala B -3m 2 22 24 26 28 Keskimääräinen yksikkösaalis (kpl/koeverkko) 25 2 15 1 5 Koeala A 3-6m Koeala B 3-6m 2 22 24 26 28 Kuva 7. Syvyysvyöhykkeiden -3 ja 3-6 m keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl/verkkovrk.) aikavälillä 2-28. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 9
VIITTEET Appelberg, M. & Berquist, B. 1994: Undersökningstyper för provfiske i sötvatten. PM 5: 1994, Fiskeriverkets sötvattenslaboratorium, Fisk Monitoring Gruppen, 17893 Drottningholm. Mankki, J. 21. Artjärven Pyhäjärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2. Kymijoen vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusraportti no 41/21. McCune, B. & Mefford, M. J. 1999. PC-ORD. Multivariate Analysis of Ecological Data, Version 4.25. MjM Software Design, Gleneden Beach, Oregon, USA. McCune, B. & Grace, J. B. 22. Analysis of ecological communities. MjM Software Design, Gleneden Beach, Oregon, USA. 3 s. Raunio, J. 22. Heinolan seudun kalataloudellinen yhteistarkkailu 22. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 11/22, osa: Konnivesi-Ruotsalaisen kalaston rakenne vuonna 22. Raunio, J. 23. Artjärven Pyhäjärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 22. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 13/23, osa: koekalastukset. Raunio, J. 25. Artjärven Pyhäjärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 24. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 13/25. Sammalkorpi, I., Horppila, J. & Ruuhijärvi, J. 1999. Levähaitta vai kala-aitta, kotijärvi kuntoon hoitokalastuksella. Esite, alueelliset ympäristökeskukset ja TE-keskusten kalatalousyksiköt. Helsinki 1999. 1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29
Liite 1. Koealojen A (itäpää) ja B (länsipää) verkkokohtaiset yksikkösaaliit (kpl/laji/koeverkko) vuonna 28. Koeala Ahven Hauki Kiiski Kuha Kuore Lahna Pasuri Salakka Suutari Särki Yhteensä A -3m 1 6 7 2 11 3 2 31 A -3m 2 4 16 9 8 2 39 A -3m 3 3 16 58 63 1 14 155 A -3m 4 4 13 1 2 66 77 2 32 197 A -3m 5 3 23 2 45 57 2 43 175 A -3m 6 25 22 3 2 56 47 4 39 198 A -3m 7 1 7 4 4 25 14 3 58 A 3-6m 1 3 5 3 2 15 2 48 A 3-6m 2 3 4 2 9 A 3-6m 3 6 5 3 5 1 1 21 A 3-6m 4 5 16 2 9 13 45 A 3-6m 5 1 16 2 2 27 2 7 75 A 3-6m 6 3 8 7 12 23 17 7 A 3-6m 7 7 3 9 12 14 1 46 B -3m 1 34 27 5 5 5 1 1 7 85 B -3m 2 12 8 4 1 11 2 1 57 B -3m 3 19 2 3 3 13 3 61 B -3m 4 33 23 1 19 14 2 14 16 B -3m 5 14 11 1 1 15 4 4 59 B -3m 6 32 12 3 19 22 19 76 183 B -3m 7 1 9 5 14 8 2 3 78 B 3-6m 1 2 6 15 6 14 2 45 B 3-6m 2 6 6 4 19 9 2 46 B 3-6m 3 5 1 1 4 16 1 37 B 3-6m 4 3 3 1 1 2 1 B 3-6m 5 1 6 14 2 6 2 1 1 33 B 3-6m 6 2 5 11 4 7 9 38 B 3-6m 7 1 1 12 8 11 18 1 52 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 11