Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Samankaltaiset tiedostot
Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta

Kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n toimeenpanon kansallinen seuranta. Sami Pirkkala

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Selonteosta puuttuu johdonmukaisuus. Kehitettävää. Kiitettävää. Maa- ja metsätalousvaliokunta

Wikipedia: Kestävän kehityksen lähtökohtana on

Globaalin kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpano Suomessa. Annika Lindblom, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta, YM

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Valtioneuvoston selonteko: Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti, johdon-mukaisesti ja osallistavasti

Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta

Ilmiöpohjaiseen budjetointiin liittyviä näkökohtia selvittävä työryhmä

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja museopoliittinen ohjelma

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Teema: Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Miten kestävää kehitystä voidaan edistää hyvinvointitalouden ja -palveluiden avulla?

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

Edessä väistämätön muutos

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

#Hallintoavoimeksi Taustamuistio avoimen hallinnon IV kansallisen toimintaohjelman laadinnan tueksi

kumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Agenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

SAKU-strategia

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Viite: Asiantuntijakuuleminen tulevaisuusvaliokunnassa keskiviikkona klo 9

Kansliapäälliköiden näkemyksiä tuleville vuosille Jouni Varanka, VNK, Strategiaosasto

Museopoliittinen ohjelma ja alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot

TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors

04/2019. ENERGIAA JA HYVINVOINTIA MONIMUOTOISUUDESTA kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ( )

Uusi liikennepolitiikka

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET. Päivitetty

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginvaltuusto Asia/

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

Sosten arviointifoorumi Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Kaupunkiohjelmat esittelyssä

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

Sote- ja maakuntauudistus

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

Komission kiertotalouspaketti Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen. Mari Pantsar

Kohti seuraavaa sataa

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Järjestö palveluiden tarjoajana

Uudistunut nuorisolaki

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Talousvaliokunta Kehittämispäällikkö Asta Wallenius Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto

Tilannekatsaus kansalliseen Kestävä kaupunki ohjelmaan Suvi Anttila, Ympäristöministeriö

Transkriptio:

1 (6) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Asia: VNS 1/2017 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti ASIANTUNTIJALAUSUNTO Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on pyytänyt kirjallista asiantuntijalausuntoamme yllämainittuun VNS1 asiakirjaan liittyen vastuulliseen liiketoimintaan. Olemme tutustuneet ko. asiakirjaan ja esitämme tässä näkemyksemme siitä vastuullisen liiketoiminnan tutkijoiden näkökulmasta. Vastuullisella liiketoiminnalla ymmärrämme eettisesti hyväksyttävää, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää liiketoimintaa, jossa vastuullisuuden sisällöt ja rajat määritellään yhdessä sidosryhmien kanssa. Tarkastelemme seuraavassa ensin dokumentin kokonaisuutta ja joitakin keskeisiä käsitteitä ja sen jälkeen yksityiskohtaisemmin joitakin vastuullisen liiketoiminnan kannalta keskeisiä kohtia. Selonteon alussa on selkeästi tuotu esiin, että kyseessä on toimeenpanosuunnitelma, jonka lähtökohtana on huomioitu julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyön tarve (s. 5). Tämä on vastuullisen liiketoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää, sillä yksikään toimija ei voi yksin toteuttaa kestävään kehitykseen vaadittavaa koko yhteiskunnan läpäisevää toiminnan ja arvojen muutosta. Lisäksi kumppanuuksia tarvitaan vaikuttavien innovaatioiden toteuttamiseen ja kaupallistamiseen. Yhteistyönäkökulma on huomioitu kattavasti läpi selonteon, eli yksityisen ja julkisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta ja yhteistyötä on tuotu esiin liittyen selonteossa esitettyihin painopisteisiin, periaatteisiin ja toimenpiteisiin. Yhteistyössä on huomioitu myös tutkimusyhteisöjen kanssa toteutettava vuorovaikutus.

2 (6) Vastuullista liiketoimintaa tulisi tukea ja edistää yhteiskunnassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kahdella tavalla: (1) Antamalla tukea ja ohjausta yrityksille, jotka tuottavat kestävän kehityksen innovaatioita. (2) Antamalla tukea ja ohjausta yrityksille, jotka toteuttavat vastuullista liiketoimintaa ja pyrkivät kehittämään kestävän kehityksen huomioimista omassa toiminnassaan. Sitä kautta ne voivat edistää kestävän kehityksen tavoitteita omassa toimintaympäristössään ja sidosryhmäsuhteiden kautta. Omaehtoisen toiminnan lisäksi ja tueksi tarvitaan selkeitä tavoitteita ja niiden seurantaa yksityiselle sektorille. Selonteossa on tuotu esiin yhteiskunnassa tapahtuva omaehtoinen toiminta kestävän kehityksen hyväksi (mm. s. 7). Vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden edistämiseksi tarvitaan omaehtoisuuden lisäksi politiikkaohjauksen kautta asetettavia selkeitä tavoitteita ja niiden seurantaa ohjaamaan ja tukemaan toimintaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Selonteossa painottuu yritysten osalta omaehtoisuus. Tavoitteiden avulla voidaan ohjata ja vahvistaa erityisesti sosiaalisten ja ympäristöllisten näkökulmien huomioimista liiketoiminnassa sekä niiden tasapainottamista suhteessa taloudellisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta tulisi toteuttaa vuoropuhelussa yksityisen sektorin, järjestöjen ja tutkimusyhteisöjen kanssa. Selkeät ja yhdenmukaiset tavoitteet luovat pohjan yritysten omaehtoiselle, tavoitteet ylittävälle toiminnalle (jolla voidaan tavoitella esimerkiksi kilpailuetua). Yhtenäiset tavoitteet eivät estä omaehtoista toimintaa vaan pikemminkin ohjaavat sitä laajempien tavoitteiden kannalta merkittävään suuntaan. Tavoitteita asetettaessa tulisi myös huomioida tutkimusyhteisöjen kannustaminen vastuullisen liiketoiminnan edellytysten ja toteutustapojen analyyttiseen tarkasteluun sekä yritysten kannustaminen osallistumaan vastuullista liiketoimintaa ja kestävää kehitystä koskeviin tutkimushankkeisiin. Selonteossa on tuotu esiin (erityisesti politiikkaperiaate C - Omistajuus ja osallisuus), että julkista sektoria, kuntia ja kaupunkilaisia tulee tukea ja heille tulee asettaa tavoitteita liittyen kestävään kehitykseen. Vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi näissä yhteyksissä tulisi huomioida yhtälailla yksityinen sektori kannustamalla ja asettamalla myös yritystoimijoille vastaavia tavoitteita (esim. s. 39, toimenpide C.5 Kannustetaan kaupunkeja ja yhteisöjä asettamaan kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet ja s. 40 C.8 Kannustetaan vastuulliseen kuluttamiseen ja kansalaisuuteen). Vastuullisen liiketoiminnan edistämisen näkökulmasta pitkäjänteinen ja johdonmukainen politiikka on ensiarvoisen tärkeää. Se ohjaa ja auttaa yksityisen sektorin toimintaa kohti kestävän kehityksen periaatteita sekä antaa toiminnalle

3 (6) vakautta ja turvaa. Se lähettää myös erittäin vahvan signaalin yritystoimijoille ohjaten suunnitelmia, päätöksentekoa ja toimintaa. Yhdessä tavoitteiden ja seurannan kanssa johdonmukainen ja pitkäjänteinen politiikka luo yrityksille selkeän näkymän tulevasta kehityksestä. Se helpottaa toimintaympäristön moninaisia haasteiden priorisointia sekä vahvistaa kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista liiketoiminnassa ja sitä kautta sitouttaa yritystoimijoita kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumustyökalun yhteydessä (s. 38) todetaan, että tulisi pohtia mm. sitä, miten toimijoiden omaehtoisia parhaita käytäntöjä voidaan tunnistaa ja skaalata. Tämä on tärkeä näkökulma. Omaehtoinen toiminta on tuottanut tarvittavan alkusysäyksen kestävän kehityksen toimissa yrityksissä ja nyt tulee pohtia, kuinka tätä alkanutta kehitystä voidaan edelleen tukea ja ohjata kattavampaan suuntaan. Parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja niiden laajentaminen toimintaohjeiksi myös yrityssektorilla on yksi mahdollisuus. Kestävä talous keinona ja mahdollistajana (s. 13 14) Kestävä talous on yksi tärkeimmistä näkökulmista vastuulliseen liiketoimintaan liittyen. Kestävä talouskehitys yhteiskunnassa mahdollistaa kestävällä tavalla toteutetun liiketoiminnan ja edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Selonteossa voisi kuitenkin selkeämmin määritellä, että mitä kestävä talous ja kestävä kasvu tarkoittavat ja mitkä niihin liittyvät keskeiset periaatteet ovat. Siinä tulisi huomioida seuraavat seikat: (1) Taloustavoitteiden asettamisen ja seurannan tulee tavoitteena olla vakaus ja maltillinen kasvu pitkällä aikavälillä. Tulee pohtia, että mikä on riittävä talouskehitys, sillä liian voimakas kasvu lisää eriarvoisuutta ja vahingoittaa ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista. (2) Tulee pyrkiä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristötavoitteiden tasapainoon. Pitkän aikavälin taloudellinen vakaus on keskeistä ympäristö- ja sosiaalisille tavoitteille, vastaavasti ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioiminen tuottaa taloudellista vakautta. Näiden tasapainoista huomioimista tulisi edistää sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. (3) Tulee pohtia ja kriittisesti tarkastella talouskasvun ja hyvinvoinnin suhdetta. Tulee pohtia, voidaanko hyvinvointia saavuttaa ilman talouskasvua tai maltillisella kasvulla. Taloudellinen kasvu voi lisätä eriarvoisuutta, eli on tärkeää määrittää tavat tai periaatteet kasvun tavoittelulle. (4) Ensisijaisena ja ohjaavana periaatteena tulee olla pitkän aikavälin kestävyys ja johdonmukaisuus, ei lyhyen tähtäimen voitot. Lyhyen tähtäimen voitontavoittelu lisää eriarvoisuutta yhteiskunnassa ja on kestämätöntä kehitystä.

4 (6) Painopiste 1: Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi (s. 14 20) Selonteossa tuodaan esiin ilmastonmuutoksen hillintään ja torjumiseen tähtääviä tavoitteita. Ilmastonmuutostoiminnassa tulisi huomioida myös ennakoiminen ja sopeutuminen mahdollisiin ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin toimintaympäristössä. Selonteko huomioi, että hiilineutraalin ja resurssiviisaan Suomen kehittäminen edellyttää uutta liiketoimintaa ja voi tuottaa innovaatioita, jotka edesauttavat tätä kehitystä myös Suomen ulkopuolella. Selonteko tuo selkeästi esiin, että uuden liiketoiminnan ja viennin tulee olla kestävää ja perustua vastuullisen liiketoiminnan periaatteille. Selonteossa voisi vielä yksiselitteisesti määrittää, mitä kestävyys ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteet tarkoittavat (s. 15, samoin s. 17). Selonteossa mainitut vastuullisen liiketoiminnan periaatteet tulisi määrittää selkeästi, huomioiden: - sosiaalisen vastuullisuuden periaatteet - ympäristövastuun periaatteet - taloudellisen vastuullisuuden periaatteet: taloudellinen kasvu, jota toteutetaan tasapainossa sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden kanssa - kestävän talouskasvun määrittäminen, määritelmässä tulisi korostua eri osaalueiden tasapaino. Toimenpide 1.1 Käynnistetään energia- ja ilmastostrategian toimeenpano (s. 15 16): - myös yksityisen sektorin kannustaminen hiilineutraaleihin energia- ja lämmitysratkaisuihin (s. 16), nyt selonteossa mainittu vain julkinen sektori Toimenpide 1.5 Vauhditetaan kestäviä julkisia hankintoja valtionhallinnossa ja kunnissa (s. 17 18): - tämä on myös selkeä signaali yksityiselle sektorille tuottaa kestävän kehityksen näkökohdat huomioivia tuotteita ja palveluita; selonteossa tulee pohtia, kuinka voidaan sisällyttää hankintakriteeriksi tai kilpailutukseen kestävän kehityksen tavoitteita Toimenpide 1.9 Edistetään hiilineutraaliutta ja resurssiviisautta globaalisti (s. 19 20): - kehitysyhteistyöhön ja kehitysyhteistyörahoitukseen tarvitaan selkeä näkemys rahoituksen tavoitteista ja ehdoista Tutkimusten mukaan yksityisen sektorin kehitysyhteistyötoimijoiden ja yritysten näkemykset kehitysmaaliiketoiminnan tavoitteista ovat tällä hetkellä hyvin

5 (6) moninaisia yhteisten, selkeiden linjauksien ja kriteerien puuttuessa. Kehitysyhteistyön tekeminen kehitysmaaliiketoiminnan avulla on mahdollista vain, jos liiketoimintaa harjoittavat yritykset ovat tietoisia kehitysyhteistyön tavoitteista ja niiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti. Yhteiset, selkeät tavoitteet edistävät kehitysyhteistyön ja kehitysmaaliiketoiminnan vaikuttavuutta. Samalla toiminnasta voitaisiin selkeämmin tunnistaa kehittämiskohteet ja parhaat toimintatavat, joita voidaan myös skaalata muiden yritysten avulla. Painopiste 2: Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi (s. 20 29) Tämä osio käsittelee tasa-arvon vahvistamista yhteiskunnassa. Eri sektorien välisen yhteistyön tarve (julkinen, yksityinen, kansalaisyhteiskunta ja tutkimus) on huomioitu kattavasti painopisteen esittelyssä ja toimenpiteissä. Koulutusta ja osaamista kuvaavissa tavoitteissa voisi nykyistä paremmin huomioida myös yksityisen sektorin, niin isojen yritysten kuin pk-sektorinkin mahdollisuudet osallistua osaamisen kehittämiseen. Tässä voisi myös toimiala- ja keskusjärjestöillä olla merkittävä rooli. Myös sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet osallistua yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen tulisi huomioida paremmin ja sisällyttää selontekoon. Selonteossa tuodaan myös esiin, että luottamus on keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja että se luo perustan turvalliselle ja hyvintoimivalle yhteiskunnalle. Viimeaikaisen tutkimuksen valossa voisi huomioida myös sen, että on tärkeää, että yhteiskunnassa on tilaa myös epäluottamukselle ja sen ilmaisemiselle. Luottamus ja epäluottamus eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan molempia voi olla olemassa yhtä aikaa. Epäluottamuksen tunnistaminen ja ymmärtäminen lisää moniäänisyyttä ja auttaa niin yrityksiä kuin julkisiakin organisaatioita keskustelemaan avoimemmin yhteisistä haasteista. Näin erilaiset ymmärrykset kestävän kehityksen tavoitteista ja toteuttamisesta saavat tilaa ja voivat toimia uusien toimintatapojen ja jopa liiketoimintainnovaatioiden kasvualustana. Toimeenpanon keskeiset politiikkaperiaatteet (s. 29 40) Selonteossa esitetyissä politiikkaperiaatteissa vastuullisen liiketoiminnan kannalta erityisen keskeisiä näkökulmia ovat pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus. Nämä lähettävät yksityisen sektorin toimijoille selkeän signaalin kannustaen toimimaan nyt ja tulevaisuudessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Selonteossa tuodaan esiin ihmisten käyttäytymisen muutos keskeisenä tekijänä kestävässä kehityksessä (s. 30). Tässä yhteydessä olisi tärkeää myös huomioida yksityisen sektorin vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen mm. tuote- ja

6 (6) palveluvalikoiman kautta. Tarjoamalla esimerkiksi hiilineutraaleja vaihtoehtoja kuluttajille yksityisen sektorin toimijat voivat merkittävästi vaikuttaa kuluttajien valintoihin ja käyttäytymiseen. Yrityksiä tulisi ohjata ja kannustaa tähän suuntaan. Tätä tukee yksityiselle sektorille asetettavat selkeät tavoitteet ja seuranta vastuulliseen liiketoimintaan liittyen. Selonteossa tuodaan esiin, että Agenda 2030 viestintä on ymmärrettävä moniarvoisena vuoropuheluna (s. 37). Tämä on tärkeä huomio vastuullisuuden näkökulmasta. Yhteistyötä ja vuoropuhelua korostettaessa voisi ehkä vieläkin selvemmin huomioida, että vaikka eri toimijoilla voi olla erilaiset lähtökohdat ja arvot, on yhteistoiminnan kautta mahdollista saavuttaa kaikkien kannalta arvokkaita tavoitteita. Avoin dialogi vaatii kykyä hylätä perinteiset valtaasetelmat, joissa yhdellä osapuolella on oikeus määrittää, mitä tavoitellaan ja mikä on hyväksi tai oikein. Sen sijaan osapuolilla tulee olla valmius hyväksyä erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, tarkastella asioita kriittisesti ja analyyttisesti ja olla valmis arvostamaan prosessia itsessään, ei vain sen lopputulosta. Tampereella 19.4.2017 Johanna Kujala Professori, KTT, Dosentti Anna Heikkinen Tutkijatohtori, KTT