t. Happamatsulfaattimaat

Samankaltaiset tiedostot
Sulfidisavien tutkiminen

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

Mitä ovat happamat sulfaattimaat?

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Oulainen, keskustan OYK päivitys

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen

SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT. Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN

Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

Sulfaattimaaselvitys Karhunnevankankaan tuulivoimahankelaueella Pyhäjoella

Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta

KIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua

JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla. vatten och människan i landskapet. vesi ja ihminen maisemassa

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari , Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS

HIETA-AHON KAAVARUNKO, KIIMINKI MAAPERÄ- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life ; Befcass

HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA (HAKU)

Ii Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

HYDRO-POHJANMAA

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Happamien sulfaattimaiden tunnistus

Päivämäärä PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit Yhteenveto

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

HYDRO-POHJANMAA

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI

Multakaarronnevan alue. Esitys Pohjois-Pohjanmaan liitolle

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVOI- TUSTA VARTEN

Sulfidiselvitys Taanilan asemakaavoitusalueella

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

VARAUTUMINEN / TOIMENPIDE- EHDOTUS/SEURANTA

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Virtain kaupunki. Nallelan alueen maaperätutkimus. Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto HKM Infra Oy

Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013

9. VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN

Sulfidiselvitys Ristivuoman turvetuotantoalueella (lohko 9 Isokivenjänkkä) Ylitorniolla

Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Siikajoki Vartinojan tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU

Transkriptio:

L IITE O5,RAM e6lt M utkalammen tuulipuisto - happa man kuormituksen ehkäisysuunnitelma t. Happamatsulfaattimaat Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia sedimenttejä (sulfidisedimenttejä), joista vapautuu hapettumisen seurauksena happamuutta ja metalleja maaperään ja vesistöihin. Happamat sulfaattimaat ovat savea, hiesua tai hienoa hietaa ja usein myös liejupitoisia. Happamia sulfaattimaita esiintyy Suomen rannikkovyöhykkeellä muinaisen merenrannan alapuolisilla alueilla, jotka ovat maankohoamisen seurauksena nousseet kuivalle maalle. Keski- Pohjanmaalla ja lähiympäristössä happamia maita esiintyy n. 40 m nykyisen merenpinnan yläpuolella sijaitsevilla alavilla viljelysmailla ja suoalueilla. Vastaavia happamia sedimenttejä muodostuu myös nykyisin rannikon merenlahdissa ja jokisuistoissa. Hapettomassa tilanteessa pohjavedenpinnan alapuolella sijaitsevat happamat sedimentit eivät aiheuta haittaa ympäristölleen. Maankohoaminen, pohjaveden pinnan lasku ja kaivutyöt voivat kuitenkin aiheuttaa sedimenttien hapettumista, jolloin niiden ph laskee selvästi. Happamista sulfaattimaista aiheutuvia ongelmia ovat mm. maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä haitallisten metallien liukeneminen maaperästä ja sitä kautta myös pintavesien kemiallisen ja ekologisen tilan heikkenemisen aiheuttaminen. Happamat sulfaattimaat heikentävät myös maatalouden tuottavuutta, vaikuttavat kasvillisuuden monimuotoisuuteen, pohjaveden pilaantumiseen sekä syövyttävät teräs- ja betonirakenteita, Kyseisillä mailla on myös huonot geotekniset ominaisuudet. (http://www.gtk.fi/tutkimus/tutkimusohjelmat/yhdyskunta ra kentam inen/sulfaattimaat. html) 2. Happamat sulfaattimaat hankealueella Riskitarkastelussa on käytetty GTK: n Happamien sulfaattimaiden yleiskartta-aineistoa. Aineistossa sulfidin olemassaolon ja esiintymissyvyyden todentamiseen on käytetty eri menetelmiä tai niiden yhdistelmiä: aistinvarainen määritys maastossa, näytteiden laboratorioanalyysit, maastossa mitattu ph sekä ph-inkubaatio. (http://tupa,gtk. filpa ikkatieto/meta/happamat_sulfaattimaat_250k. htm l) Happamia sulfaattimaita esiintyy hankealueella GTK:n aineiston mukaan erityisesti hankealueen pohjoisosassa. Lähdenevan alueella esiintymisen todennäköisyys on suuri. Kohtalainen Ramboll F nland oy Y tunnus 0101197-5, ALV rek Kotipãikka E5poo

RAM e6tt todennäköisyys happamien sulfaattimaiden esiintymiseen on myös Hietajärven ja Uusi- Someron ympäristön muilla suoalueilla, joihin kuuluvat Kiimaneva, Heinistönneva, Hukanneva, lsoneva, Haukkaneva ja Kivikankahanräme. Kohtalaisella todennäköisyydellä happamia maita esiintyy myös hankealueen eteläosassa Susinevan ja Peräjärven ympäristössä sekä Kiukuranevalla. Myös satunnaisia pienempiä alueita kohtalaisella esiintymisriskillä on hankealueen eri puolilla. Suurin osa koko hankealueesta kuitenkin sijoittuu erittä n pienen esiintymistodennäköisyyden alueille. 3. Voimapaikkakohtainentarkastelu Voimalapaikkakohtaisessa tarkastelussa on käytetty kaavakartassa esitettyä voimalanumeroa. Em. perustella todennäköisyydet happamien sulfaattimaiden esiintymiselle on seuraavat: Suuri todennäköisyys voimalapaikoilla 85, 84, 2L Kohtalainen todennäköisyys voimaf apaikoilla!3, 03, L4, 18, to2, 45, 3I,37,94, 02, 22,72,27, 33, 64, 95, 40, 7 6*, 83*, 99, Pieni todennäköisyys voimalapaikoilla L0, 47, 5t

'RA M e6tt Erittäin pieni todennäköisyys voimalapaikoilla 68, 39,78,32,29,30, 39, 04,52,20, 88, 65, 100, 10L, 60, L5, 05,49,23,36,43,41,48,38,34,89,90,55,56,59, 12,54,98,57,58,53,06, 61,, 63, 77, 71, 26, 44, 24, 7 5, 79, 7 4, 69, 70, 7 t, 7 3 4. Kuntakaavakohtainen tarkastelu Mutkalammin hankealue sijoittuu kolmen kunnan alueelle ja siten myös kolmelle eri kaavaalueelle. Kuntakaavakohtaisessa tarkastelussa voimalapaikat jakaantuvat seuraavasti: Kokkola: L0 Kalajoki: 85,84,2L22,88,65, 100,L01,54,98,57,58,53,6,6I,95,26,44,24,77,40,1I,J5, 76, 83, 69, 7 4, 99, 73, 70,7 L 79, Kannus; I02,18,14,3,13,45,37,5L,68,2,27,72,39,78,29,93,30,4,52,20,32,33,5,15, 3L, 94, 47, 41_, 48, 38, 34, 43, 49, 89, 90, 23, 60, 36, 55, 56, 59, t2, 63, 64 Ha pa mien su lfaattimaiden esiintymistoden nä köisyys kaava-a lueitta in : Kokkola: o Suuri todennäköisyys: - Kohtalainen todennäköisyys: - Pieni todennäköisyys: L0. Hyvinpienitodennäköisyys:- Miktili voimalanumeroo eì todennciköisyysluokosso ole, ei vyöhykkeelle sijoitu voimalapaikkaa. Kalajoki: o Suuri todennäköisyys: 85, 84,27 o Kohtalainen todennäköisyys: 22,95, 40,76*,83*, 99 Pieni todennäköisyys: -. Hyvin pieni todennäköisyys: 88, 65, 100, 101, 54,98, 57,58, 53, 6, 6L, 24, 44, 26,77, 1,1, 69, 70, 7 L, 73, 7 4, 75, 79 Asteriski voimalonumeron percissa tarkoittaa voimolapaikan sijoittumista pienen todennriköisyyden vyöhykerajolle (esim. 76*). M koli voimalonumeroa ei todenntiköisyysluokassa ole, ei vyöhykke el I e sijoitu voi ma la pa i kkoa.

BøLËi: Kannus: Suuri todennäköisyys: - Kohtalainen toden näköisyys: 3, 102, 18, L4, 13, 37, 45,31,94, 64, 2,72, 22,33 o Pienitodennäköisyys:47,5L. Hyvin pieni todennäköisyys: 63,!2,59, 56, 55, 36, 90,23,89,34, 43, 49, 15, 5,38,32, 52,20, 4, 30,93,29,78,39, 68, 48, 41, M kdli voimalonumeroa ei todennciköisyysluokasso ole, ei vyöhykkeelle sijoitu voimolapaikkoa. 5. Toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi Riskitarkastelussa on käytetty GTK: n Happamien sulfaattimaiden yleiskartta-aineistoa. Aineistoa käytettäessä on otettava huomioon, että sulfidien esiintymistä kuvaavat tasot ovat yleistys tai tulkinta maastosta. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusaineistoa ei voida käyttää yksityiskohtaiseen tilakohtaiseen tarkasteluun eikä tilakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa. Aineistoa voidaan käwtää osoitetussa mittakaavassa apuvälineenä mm. vesienhoidon suunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa sekä kohdentamaan mahdollisia tarkempia tutkimuksia ongelma-alueille (http://tupa.gtk,filpa ikkatieto/meta/happamat-sulfaattimaat-250k. html) Tuulivoimahankkeissa ei ole tullut esille ongelmia happamien sulfaattimaiden kanssa, koska happamat maat ovat pääsääntöisesti savimaiden ongelmia. Tuulivoimaa ei yleensä rakenneta tai perusteta huonostì kantaville savikoille. Mikäli voimala-alueilla joudutaan perustusten vuoksi kaivamaan syvemmälle, esimerkiksi eloperäisen pintakerroksen alapuolelle, tarkkaillaan tilannetta massanvaihtojen yhteydessä. Em. on tärkeää, koska mm. tien vierustojen ojat mahdollistavat pintavesien lähtemisen liikkeelle. Lähtökohtaisesti esim. tierummut, ojitukset tms, toteutetaan siten, ettei merkittäviä vaikutuksia nykyisiin virtauksiin tai valumiin synny. Massanvaihdon vaihtoehtona on myös paalutus, jolloin sulfidipitoiset pehmeät maat jäisivät sijoilleen, eikä niitä kaivettaisi ylös. Myös massastabilointi voi olla yksivaihtoehto jättää ko. maat kaivamatta. Kokkolan osalta riski sulfaattimaiden esiintymiselle on pieni. Tarkastelun perusteella Kokkolan kaupungin alueelle sijoittuu vain yksi voimalapaikka, Kalajoen kaupungin alueelle sijoittuu kolme voimalapaikkaa, joilla on suuri todennäköisyys happamien sulfaattimaiden esiintymiselle. Lisäksi esiintyy kuusi voimalapaikkaa, jolla on kohtalainen todennäköisyys happamien sulfaattimaiden esiintymiselle. Lopuilla voimalapaikoista on hyvin pieni todennäköisyys happamien su lfaattimaiden esiintymiselle,

Kannuksen osalta riski sulfaattimaiden esiintymiselle on korkeintaan kohtalainen. L4 voimalapaikkaa sijoittuu alueelle, jolla on kohtalainen todennäköisyys happamien sulfaattimaiden esiintymiselle. Kaksi voimalapaikkaa sijoittuu alueelle, jolla on pieni todennäköisyys happamien sulfaattimaiden esiintymiselle. Lopuilla voimalapaikoista on hyvin pieni todennäköis' rys ha ppa mien sulfaattimaiden esiintymiselle. Hankkeen edetessä jatkoselvitysten yhteydessä voimalapaikolle laaditaan pohjatutkimukset perustamistapatarkastelua varten. Jos tällöin havaitaan savikoita, joita joudutaan massanvaihdolla kaivamaan pois, selvitetään maakerrosten tilanne tarkemmin näytteenotolla, Myös tämän tarkastelun mukaisilla vähintään kohtalaisen riskin kohteilla voidaan näytteenotto suorittaa. Lupa happamien maiden käsittelylle ja sijoittelulle tullaan näissä tapauksissa hakemaan tarpeen mukaan.