NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: Ohjeet: (1) Kirjoita vastauksesi sinulle erikseen annettavalla paperille. (2) Voit käyttää joko lyijy- tai kuulakärkikynää, värillisiä kyniä ja tieteellistä laskinta. (3) Tee itsenäistä työtä. Älä keskustele kysymyksistä muiden opiskelijoiden kanssa. (4) Kaikkien opiskelijaryhmien kokeet arvostellaan erikseen. (5) Kirjoita vastauksesi selvästi ja siistillä käsialalla. (6) Kirjoita yllä annettu koodinumero kaikille käyttämillesi vastauspapereille. 1
1.- Diabetesta sairastavien henkilöiden tulee seurata ja kontrolloida heidän verensä glukoosiarvoja. Tavoitteena on pitää veren paastoglukoosiarvot 90:n ja 130:n milligramman välillä yhtä desilitraa kohden (mg/dl). Olemme listanneet alla veren paastoglukoosiarvot kahdeksalletoista (18) diabeetikolle, jotka osallistuivat diabeteksen hallintakurssille. Arvot on mitattu viisi kuukautta kurssin päättymisen jälkeen. 78 95 96 103 112 134 141 145 147 148 153 158 172 172 200 255 271 359 Tutkimuksessa mitattiin myös paastoglukoosiarvoja kuudeltatoista (16) diabeetikolta, jotka saivat diabeteksen hallintaan yksityisohjausta ryhmäohjauksen sijaan. Seuraavat arvot mitattiin viisi kuukautta yksityisopetuksen päättymisen jälkeen. Tässä ovat tulokset: 128 128 158 159 160 163 164 188 195 198 220 221 223 226 227 283 Tutki näitä arvoja ja vastaa niiden pohjalta seuraavaan kysymykseen: Kysymys: Onko yksityisohjaus ryhmäohjausta tehokkaampi keino opettaa diabeteksen hallintaa veren paastoglukoosiarvojen kontrolloimiseksi? Yllä annettujen tietojen tulee tukea sinun vastaustasi. Sinun tulee myös antaa: (i) kysymykseen liittyvä ja oikein piirretty kaavio (tai useampi kaavio) annetuista tiedoista ja näiden kaavioiden tulkinta; (ii) asianmukaiset tilastolliset yhteenvedot tuloksista ja tulkinta näistä yhteenvedoista; (iii) kertoa selvästi johtopäätöksesi ja vastauksesi, jotka ovat yhdenmukaisia kohtien (i) ja (ii) löydöksien kanssa; (iv) (iv) ehdotuksia ja suosituksia siitä, kuinka tulevat tutkimukset voisivat kerätä tietoja tämän kysymyksen tarkastelemiseksi. Esityksen ulkoasu: Sinun raporttisi täytyy olla organisoitu ja esitetty selvästi. Vastaustasi tukevien kaavioiden ja numeeristen analyysien täytyy olla merkitty ja numeroitu selvästi, jotta kokeiden arvostelija löytää ne helposti. 2
2.- Yhdysvalloissa ja muissa maissa tuotettujen tuotteiden laatueroista keskustellaan usein voimakkain sanoin. Eräs teollisuuden ala, jolla tämä on ollut tärkeä kysymys, on autoteollisuus, koska yhdysvaltalaisten autoyritysten markkinaosuus on romahtanut merkittävästi vuosien saatossa. Yhtenä syynä tähän romahdukseen on ollut kuluttajien näkemys siitä, että ulkomaiset autot (erityisesti japanilaiset autot) ovat parempilaatuisia kuin kotimaiset autot. Merkittävä osa japanilaisen teollisuuden menestyksestä on seurausta Japanin halukkuudesta lähestyä tuotantoa täysin eri näkökulmasta kuin yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten teollisuuksien omaksumasta massavalmistus-ajattelutavaksi. Japanin käyttämää lähestymistapaa kutsutaan leanajatteluksi. Yleinen näkemys massatuotantoon perustuvissa teollisuuksissa on se, että laatu ja tuottavuus ovat jossakin mielessä ristiriitaisia tavoitteita. Tämä tarkoittaa sitä, että laatua pystytään parantamaan vain uhraamalla tuotantoon enemmän aikaa, työpanoksia ja muita resursseja, näin ollen laskien työntekijöiden tuottavuutta. Jos tämä väite pitää paikkansa, se kyseenalaistaa lean-ajattelutavan hyödyllisyyden: teollisuustuottajat eivät luultavasti halua käyttää laatua parantavia menetelmiä jos nämä menetelmät aiheuttavat lisäkustannuksia ja laskevat tuottavuutta. Me tutkimme tässä kysymyksessä vuoden 1989 tietoja eri autotehtaista. Meillä on tietoja 27:ltä autotehtaalta. Me tiedämme jokaisesta autotehtaasta sekä jokaista autoa kohden käytettyjen työtuntien määrän (tuottavuus) että valmistusvirheiden lukumäärän jokaista sataa autoa kohden (laatu). Huomaa, että näiden mittareiden mukaan korkea tuottavuus tarkoittaa sitä, että jokaista autoa kohden käytettiin vain vähän työtunteja ja korkea laatu tarkoittaa sitä, että tuotetuissa autoissa havaittiin vain vähän valmistusvirheitä. Meillä on myös tieto siitä, tulevatko havainnot japanilaisilta vai yhdysvaltalaisilta yrityksiltä. Tämä tieto on koodattu maa-muuttujaksi. Tämä muuttuja saa arvon 1, jos maa on Japani ja arvon 0, jos maa on Yhdysvallat. Tiedot on annettu seuraavalla sivulla (Taulukko 2.1). Kysymys: Analysoi Taulukossa 2.1 annettuja tietoja vastataksesi seuraavaan kysymykseen: Ovatko laatu ja tuottavuus ristiriitaisia tavoitteita autoteollisuudessa? Yllä annettujen tietojen tulee tukea sinun vastaustasi. Sinun tulee myös antaa: (i) kysymykseen liittyvä ja oikein piirretty kaavio (tai useampi kaavio) annetuista tiedoista ja näiden kaavioiden tulkinta; (ii) asianmukaiset tilastolliset yhteenvedot tuloksista ja tulkinta näistä yhteenvedoista; (iii) kertoa selvästi johtopäätöksesi ja vastauksesi, jotka ovat yhdenmukaisia kohtien (i) ja (ii) löydöksien kanssa; (iv) ehdotuksia ja suosituksia siitä, kuinka tulevat tutkimukset voisivat kerätä tietoja tämän kysymyksen tarkastelemiseksi. Esityksen ulkoasu: Sinun raporttisi täytyy olla organisoitu ja esitetty selvästi. Vastaustasi tukevien kaavioiden ja numeeristen analyysien täytyy olla merkitty ja numeroitu selvästi, jotta kokeiden arvostelija löytää ne helposti. 3
Taulukko 2.1. Havainto Laatu Tuottavuus Maa (1=Japani; 0=Yhdysvallat) 1 29 31 0 2 38 26 0 3 39 27 1 4 38 23 1 5 42 15 1 6 48 20 1 7 50 17 1 8 55 12 1 9 56 16 1 10 57 18 1 11 56 25 1 12 61 20 1 13 68 21 0 14 67 26 0 15 69 30 0 16 69 32 0 17 70 31 0 18 68 37 0 19 69 54 0 20 79 18 0 21 89 17 1 22 84 28 0 23 87 44 0 24 98 23 0 25 100 25 0 26 140 21 0 27 170 28 0 4
3.- Etelä-afrikkalaiset 8.-12. luokkalaiset lapset ovat ottaneet osaa nuorille suunnattuun kysely@koulu -tutkimukseen. Osallistuminen tähän kyselyyn on vapaaehtoista. Kaikkien opiskelijoiden vastaukset tallennetaan suuren tietokantaan. Me poimimme tästä suuresta tietokannasta kolmenkymmenen (30) opiskelijan satunnaisotoksen. Saadut tiedot on esitetty Taulukossa 3.1. Katso tätä taulukkoa tutustuaksesi tietoihin. Taulukossa on esitetty opiskelijoiden vastaukset kysely@koulu -haastattelututkimuksen kysymyksiin 1, 3, 9, 14, 15 ja 16. Tämän lisäksi taulukko näyttää opiskelijoiden iät ja asuinalueet. Tässä haastattelututkimuksessa esitetyt kysymykset ja tietokannassa käytetyt koodauskäytännöt on esitetty alla. Kysymys 1 Sukupuoli: Oletko tyttö vai poika? Poika=M Tyttö=N Kysymys 3 Millä koululuokalla olet? Kysymys 9 Kysymyksiä sinun kotitaloudestasi. Vastaa 1 jos sinulla on Juokseva vesi kotona Radio kotona Televisio kotona Puhelin kotona Tietokone kotona Internet-yhteys kotona Mahdollisuus käydä kirjastossa Oma matkapuhelin Kysymys 14 Kuinka sinä yleensä matkustat kouluun? (Kävellen, junalla, jne ) Kysymys 15 Kuinka kauan sinun koulumatkasi tyypillisesti kestää (minuuteissa)? Kysymys 16 Kuinka pitkä matka sinulla on kotoa kouluun (kilometreissä)? 1 Alle yksi kilometri 2 1-5 kilometriä 3 6-10 kilometriä 4 11 kilometriä tai enemmän Vastaa seuraaviin kysymyksiin erillisille paperille: (a) Onko koulumatkan ja matkustustavan välillä yhteyttä toisiinsa tässä kolmenkymmenen oppilaan ryhmässä? Vastaa tähän kysymykseen käyttäen hyväksi tilastollisia yhteenvetoja ja kuviota (tai kuvioita). Perustele vastauksesi. (b) Valitaan satunnaisesti uusi opiskelija yhdestä kysely@koulu-tutkimukseen osallistuneista kouluista. Pystytkö ennustamaan tämän opiskelijan koulumatkan pituutta? Perustele tekemäsi ennustus. (c) Arviolta 19,8:lla prosentilla etelä-afrikkalaisista kotitalouksista ei ole kotona juoksevaa vettä. Mainitsimme aiemmin, että kysely@koulu-tutkimukseen vastaaminen oli vapaaehtoista. Tämä nostaa kysymyksen siitä, ovatko saadut vastaukset kuvaavia suuremmasta kotitalouksien populaatiosta. Me käytämme saamaamme satunnaisotantaa tämän kysymyksen arvioimiseksi. Kerro, voisiko meidän otoksemme kuvata todellista populaatiota. Perustele vastauksesi tilastollisen päättelyn ja yhteenvetojen avulla. (d) Millainen kuvio sopisi parhaiten esittämään koulumatkojen pituuksia? Piirrä tämä kuvio ja selitä, mitä tämä kuvio kertoo meidän satunnaisotoksestamme. 5