Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 40/2010/1 Dnro LSSAVI/237/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2010 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA HH-Jalasto Oy/Hermanni Huhtala Luostarintie 16 62260 Hirvijoki ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus koskee uuden eläinsuojan toimintaa Kauhavan kaupungin Hirvijoen kylässä kiinteistöillä Jalasto RN:o 6:59 ja Laakavuori RN:o 6:112. Uuteen nautakasvattamoon tulee tilat 400 lihanaudalle. Eläinsuojan läheisyyteen rakennetaan noin 7 000 m³:n kokoinen kuivalantala ja noin 1 242 m 3 :n kokoinen lietesäiliö. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 10.3.2010. Hakemusta on täydennetty 24.3.2010. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos eläinsuoja on tarkoitettu yli 200 lihanaudalle. Koska kyseessä on uusi toiminta, ei sillä ole aikaisemmin myönnettyjä lupia. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Hakemuksen mukainen rakennuspaikka sijaitsee Kauhavan kaupungin Hirvijoen kylässä noin 10 km Kauhavan keskustasta kaakkoon. Alueella on nykyisin 12 000 kalkkunan kasvattamo, jolla on Kauhavan 8.7.2008 kaupungin myöntämä ympäristölupa. Uuden nautakasvattamon suunniteltu sijoituspaikka olisi sama kuin kunnan myöntämässä ympäristöluvassa osoitettu toisen kalkkunahallin sijoituspaikka. Hakija on liittänyt nyt vireillä olevaan hakemukseensa liitteen, jonka mukaan toisen kalkkunahallin rakentamisesta luovutaan ja hakija tulee jättämään Kauhavan ympäristölautakunnalle raukeamishakemuksen toisen kalkkunahallin ympäristöluvan osalta. Tulevan lihanautakasvattamon ympäristö on pääosin peltoa. Lähialueella sijaitsee jonkin verran myös asutusta. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat suunnitellusta nautakasvattamosta noin 220 (kesäasunto), 310 ja 340 metrin etäisyyksillä idässä, 240, ja 390 metrin etäisyyksillä luoteessa, 330 (kesäasunto) ja 380 metrin etäisyyksillä koillisessa sekä 370 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Lietesäiliöstä on matkaa lähimpään asuinrakennukseen (kesäasunto) noin 240 metriä. Eläinsuojan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Nahkala B I-luokan pohjavesialue (10 233 01 B), sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä eläinsuojasta länteen. Eläinsuojasta on matkaa Hirvijokeen noin 220 metriä. Rankennettavasta lietesäiliöstä on matkaa Hirvijokeen noin 120 metriä. Käyttövesi nautakasvattamoon otetaan Seppälän vesiyhtymältä.
3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilan tuotanto on luomutuotantoa. Uuteen nautakasvattamoon tulee tilat 400 lihanaudalle. Tuotettava lihamäärä on noin 135 000 kg vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi Nautakasvattamon lannankäsittely tapahtuu kuivikelantamenetelmällä, lisäksi eläimille tulee jaloittelutarha, sen pinta-ala on 2 640 m 2. Jaloittelutarhasta pintavedet johdetaan erilliseen rakennettavaan lietesäiliöön, säiliön tilavuus on noin 1 260 m 3. Kuivalanta kerätään jaloittelutarhasta kuormaajalla säännöllisesti kuivalantalaan. Lietesäiliö täytetään alakautta ja katetaan kelluvalla katteella (turpeella). Tilalle tulee noin 7 000 m³:n katettu kuivalantala. Nautakasvattamon pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä 244,31 hehtaaria peltoa, josta on omaa peltoa 135,32 hehtaaria, vuokrapeltoa 108,99 hehtaaria. Pelloista nautakasvattamon käytössä on 155.42 hehtaaria ja Hermanni H Oy:n kalkkunakasvattamon käytössä on 88,89 hehtaaria. Lanta levitetään viikoilla 18-20 (50 %), 26 27 (30 %) ja 35-37 (20 %). Säilörehun varastointi Jätteet Varastot Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2 100 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiiloissa. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee 3 000 ja 6 000 litran polttoainesäiliöt, jotka on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 400 litran verran. Tilalla käytetään vuodessa säilöntäaineita noin 10 000 litraa rehuntekoon. Säilöntäaineet varastoidaan tilalla 200 litran tynnyreissä konesuojassa.
4 Toiminnasta aiheutuva liikenne Aperuokinta aiheuttaa talouskeskuksen alueella traktoriliikennettä. Ape tehdään kerran päivässä. Eläinkuljetuksia tulee olemaan joka toinen kuukausi. Ostorehuja ei käytetä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila sijaitsee maatalousvaltaisessa ympäristössä haja-asutusalueella Hirvijoentien varressa. Kauhavan keskustaan on matkaa noin 10 km. Tilan välittömässä läheisyydessä on yhdeksän naapuria, joista kesäasuntona käytetään kahta kiinteistöä. Rakennettava uusi tuotantorakennus sijaitsee olemassa olevien rakennuksien suojassa. Osa naapureista on Hirvijoen toisella puolella ja jokirannassa on suojaavaa puustoa. Kuivalantala varasto on katetussa hallissa. Rakennettava lietesäiliö katetaan kelluvalla katteella. Lietteen levityksen hoitaa urakoitsija. Urakoitsija pyritään valitsemaan siten, että käytössä on aina paras mahdollinen levityskalusto. Lantaa levitetään noin 3-4 päivää levitysjakso. Lannan levityksen ajankohdissa pyritään huomioimaan naapurusto mahdollisuuksien mukaan ja noudatetaan voimassa olevia lannanlevitysmääräyksiä. Nautakasvattamon ilmanvaihto hoidetaan luonnollisesti, eli siitä ei aiheudu pistekuormitusta ympäristöön. Ruokinnassa noudatetaan tarvenormeja ja yliruokintaa vältetään, jolloin ei synny turhia ammoniakkipäästöjä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 1.4. 30.4.2010. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla, osoitteessa Wolffintie 35, Vaasa sekä Kauhavan kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kirkkotie 10, Kauhava. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kauhavan kaupungin tekniikkakeskuksessa, Päämajantie 10, Ylihärmä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kauhavan kaupunginhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 17.3.2010. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty asiakirjoihin.
5 Lausunto Muistutukset ja mielipiteet Kauhavan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että se puoltaa hakemusta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueen maaseuturyhmällä ei ole erityistä huomautettavaa lupahakemuksesta Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia ja mielipiteitä annetussa määräajassa. A on 4.5.2010 saapuneessa sähköpostiviestissä edellyttänyt asemapiirroksen lähettämistä sekä huomauttanut nykyisen toiminnan kohtuuttomista hajuhaitoista sekä pyytänyt muita tietoja hankkeesta. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista 4.5. 26.5.2010 välisenä aikana. Hakija on ilmoittanut 7.5.2010 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. Myöhästyneenä saapuneen sähköpostiviestin osalta hakijaa ei ole kuultu. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää HH-Jalasto Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Kauhavan kaupungin Hirvijoen kylään kiinteistöille Jalasto RN:o 6:59 ja Laakavuori RN:o 6:112. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetut lausunnot. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnan sijoituspaikkaa voidaan pitää sopivana, kun otetaan lisäksi huomioon muut toiminnasta annetut lupamääräykset. Lannan kuljettamisesta ja hyödyntämisestä on annettu tarpeelliset määräykset. Kohtuuttoman hajuhaitan vähentämiseksi rakennettava lietesäiliö on määrätty katettavaksi kiinteällä katteella ja mahdolliset pumppusäiliöt betonikannella. Myöhästyneen sähköpostiviestin osalta aluehallintovirasto katsoo, että viestissä esitetyt seikat voidaan ottaa mielipiteenä huomioon ja ne on huomioitu lupamääräyksissä jo muutoinkin.
6 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Ympäristölupa myönnetään enintään 400 lihanaudan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. 2. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Lannan 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 6 000 m 3. Jaloittelutarhan pintavedet tulee varastoida hakemuksen mukaisesti rakennettavassa lietesäiliössä (1 260 m 3 ), muut pesuvedet 30 m 3 :n umpisäiliössä. Jaloittelutarhaan kertynyt kuivalanta tulee kerätä kuivalantalaan. Lietelannan varastointitilat tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista. Kuivalantalassa tulee olla lisäksi 50 cm:n ajoluiska ja ulkopuolella kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Uusi lietesäiliö, jaloittelutarha ja kuivalantala tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta eläinsuojassa voidaan aloittaa. Lietesäiliö ja kuivalantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden lietesäiliöin lastausalue tulee rakentaa tiiviiksi. Eläinsuojan piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei asfaltoida, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Myös eläinsuojan ja jaloittelutarhan pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet (wc-vedet) tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Eläinsuojan pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta sekä eläinsuojan pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 136,86 hehtaaria. Näiden peltojen tulee olla käytössä ainoastaan tämän eläinsuojan lannanlevityspeltona.
7 Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettava lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi pelti-, kupoli- tai betonikatteella tai niitä vastaavalla katteella. Mahdolliset pumppusäiliöt tulee kattaa kiinteällä betonikannella. Lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Nautakasvattamon poistoilma tulee johtaa ulos katolta. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuinja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Muualle kuin kasvustoon levi-
8 tettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lantaloiden ja eläinsuojan ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Varasto tulee sijoittaa siten, että se on naapureihin nähden suotuisa. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla ja katoksella. Katoksen tulee olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Säiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolelli-
9 sesti. Öljysäiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön, kuivalantalan, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja toimitusajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja -ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja ' -sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaista eläinsuojan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.
10 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Mielipiteenä huomioidun, myöhästyneenä saapuneen sähköpostiviestin johdosta on hakemuksessa esitettyä hanketta tarkasteltu sekä sellaisenaan että yhdessä Kauhavan kaupungin myöntämän kalkkunahallin ympäristöluvan osalta siltä osin, kuin hanke on toteutunut (12 000 kalkkunaa).
11 Aluehallintovirasto katsoo, että lupahakemuksen mukainen toiminta ei aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty toiminnan tuleva laajennus, suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin ja muihin häiriintyviin kohteisiin sekä toiminnan sijoituspaikka. Ympäristöministeriön ohjeen (kirje YM4/401/2002, Kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa) liitteen 1 mukaan laskettuna lihanautakasvattamo vastaa tässä toiminnassa tavanomaisen eläinten ikäjakauman (2/3 osaa 12 24 kk ja 1/3-osa 6-12 kk) perusteella noin 853 eläinyksikköä. Verrattaessa hanketta ympäristöministeriön kirjeen liitteen 3 mukaiseen tilanteeseen, voidaan todeta, että vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 853 eläinyksikön lihanautakasvattamolta vähintään 280 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa. Etäisyys mielipiteen esittäjän asuinrakennuksesta tulevan lihanautakasvattamon sijoituspaikkaan olisi noin 340 m ja lietesäiliöön noin 260 m. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet mielipiteen esittäjän sekä muidenkin naapurien asuin- ja lomarakennuksiin ovat riittävät, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty tulevan toiminnan laajuus, annetut lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka. Kun otetaan lisäksi huomioon, että alueella on olemassa oleva 12 000 kalkkunan kasvattamo, olisi sen ja lihanautakasvattamon yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä noin 1333 eläinyksikköä edellä mainitun ym:n ohjeen liitteen 1 mukaisesti laskettuna. Etäisyysvaatimus tilanteessa, jossa alueelle sijoitettaisiin 1333 eläinyksikön laajuinen toiminta uutena yksikkönä, olisi noin 300 320 metriä. Uuden lihanautakasvattamon etäisyysvaatimus täyttyy mielipiteen esittäjän osalta tässäkin tarkastelussa. Etäisyys mielipiteen esittäjän asuinrakennuksesta kalkkunakasvattamoon on noin 230 m ja uuteen lietesäiliöön on noin 260 m. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa, kun otetaan huomioon riittävinä pidettävät suojaetäisyydet ja lietesäiliön kattaminen kiinteällä katteella ja muut lupamääräykset. Hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitettyjä ympäristöhaittojen vähentämistoimenpiteitä voidaan pitää riittävinä luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi lupahakemuksessa esitetylle toiminnalle. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan sellaiset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnat, joiden ympäristöhaittoja ei voida riittävästi lupamääräyksillä ehkäistä, on sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Riittävien suojaetäisyyksien ja toiminnan sijoittumisen sopivuuden huomioonottaminen on keskeinen toiminnan hyväksyttävyyden peruste, joka
12 on otettu huomioon harkittaessa luvan myöntämisedellytysten täyttymistä. Edellä mainitun perusteella aluehallintovirasto on harkinnut, että ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät lupahakemuksen mukaiselle lihanautojen kasvatustoiminnalle haetulla paikalla. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä ja toiminnan sijaintipaikka. (määräys 1) Eläinsuojan ja jaloittelutarhan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO- C4) ympäristön, erityisesti maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuus tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa kuivikelantaa yhteensä noin 6 000 m³ vuodessa ja jaloittelutarhan pintavesiä, säilörehun puristenesteitä sekä pesuvesiä vuodessa yhteensä noin 833 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi kuivalannan varastointitilaa, yhteensä 7 000 m 3, sekä lietelannan varastointitilaa, yhteensä 1 242 m 3. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto
13 ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Wc-vesien käsittely vastaa valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009), jonka mukaan peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 2,7 lihanautaa ja yksi hehtaari 3,5 (6-12 kuukauden) ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi, hakemuksessa yhteensä 155,42 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 3) Poistamalla nautakasvattamon poistoilma ulos katon harjalta ja kattamalla uusi kuivalantala ja lietesäiliö kiinteällä katteella ja mahdolliset pumppusäiliöt betonikannella vähennetään eläinsuojasta ja lantaloista lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään täyttämällä lietesäiliö altapäin ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi antaa myös lannan multauksesta määräykset hajuhaitan vähentämiseksi. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lantaloidenrakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryh-
14 tyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.6.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.
15 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 480 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan eläinsuoja jossa 400 lihanautaa lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
16 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhavan kaupunginhallitus Kauhavan kaupungin ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. MUUTOKSENHAKU Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja Kauhavan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Heikki Pajala
17 Tarkastaja Paavo Mäkinen Liitteet Asemapiirros Valitusosoitus Sijaintikartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.