Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna Vesa Yli-Pelkonen & Heikki Setälä Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 14.3.2014 1
Helsingin yliopistossa toimii kaksi kaupunkiympäristön tutkimusryhmää Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa Ympäristötieteiden laitoksella Urban Ecology Research Group (Viikin kampuksella) Urban Ecosystems Research Group (Lahden kampuksella) 14.3.2014 2
Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna Tutkimuskysymykset liittyvät Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelman pääteemaan Elinympäristö ja kaupunkirakenne (rahoitus 2011 2014) Päätavoitteena oli tutkia, tarkkoja mittausmenetelmiä käyttäen, kaupunkiviheralueiden mahdollisuuksia tuottaa tiettyjä, tärkeänä pidettyjä ekosysteemipalveluita keskittyen erityisesti niiden tuottamiseen tarvittavien viheralueiden määrän ja laadun tutkimiseen Kaupunkikasvillisuuden vaikutus ilman laatuun (Helsinki ja Lahti) Kaupunkipuiden hiilensidonta ja -varastointipotentiaali (Helsinki) Hulevesien määrä ja laatu automatisoitujen mittausasemien avulla, hulevesien käsittelyn säätelypalvelun rahallinen arvottaminen (Helsinki ja Lahti) Lahden Kiveriön alueen lähimetsien ekosysteemipalvelut (laaja kyselytutkimus) 14.3.2014 3
Kasvillisuuden vaikutus ilmanlaatuun - taustaa Euroopassa ilmansaasteiden määrä viime vuosikymmenien aikana selvästi vähentynyt, mutta monin paikoin saastetasot, erityisesti hiukkasten, typpidioksidin (NO 2 ) ja alailmakehän otsonin (O 3 ) osalta edelleen niin korkeita, että aiheuttavat merkittävän riskin ihmisten terveydelle (EEA 2013) Myös muut ilmansaasteet, kuten haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) voivat aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä Suurin osa näistä ilmansaasteista tulee energiantuotannosta ja -jakelusta sekä maantieliikenteestä (EEA 2013) Vaikka ilmansaasteiden päästöjen vähentäminen avaintekijä parempaan ilmanlaatuun tähdättäessä, kasvillisuuden hyödyntämistä on ehdotettu yhdeksi osaratkaisuksi ilmansaasteongelmiin, koska kasvit voivat sitoa ja imeä ilmansaasteita kattavan lehtipinta-alansa avulla Kuitenkin varsinaisiin mittauksiin perustuva tieto esim. puiden merkityksestä näiden ekosysteemipalveluiden tuottajana on vähäistä ja osin ristiriitaista Vähäiset tutkimukset aiheesta perustuvat yleensä mallinnukseen 4
Kasvillisuuden vaikutus kaupungin ilmanlaatuun Mittasimme passiivikeräimillä NO 2, VOC ja PAH -pitoisuuksia, sekä hiukkaskertymiä (massakertymä, ei kokoluokkaerottelua) vilkkaasti liikennöityjen teiden varsien puustoisilla alueilla ja viereisillä avoimilla, puuttomilla alueilla Mittauksia tehtiin eri etäisyyksillä saastelähteestä ja eri vuodenaikoina Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Lahdessa. 14.3.2014 5
Kasvillisuuden vaikutus kaupungin ilmanlaatuun Puustoisten alueiden ilmanlaatu ei kaasumaisten ilmansaasteiden osalta ollut parempi kuin avoimien, puuttomien alueiden PAH-yhdisteiden osalta ilmanlaatu voi jopa huonontua puustoisilla alueilla Hiukkasten/katupölyn osalta ilmanlaatu näyttäisi jonkin verran paranevan puuston toimesta Tärkeää kiinnittää tarkempaa huomiota niihin perusteluihin, joita käytetään kasvillisuuden hyötyjen pohdinnassa kaupunkiympäristössä Ja selvittää niitä olosuhteita, joissa kasvillisuudella voi olla kaupunki-ilmaa puhdistava vaikutus 14.3.2014 6
Puistopuiden hiilensidonta ja - varastointipotentiaali Tutkimme Helsingin hoidettujen (A-hoitoluokka) puistojen (833 ha) puiden sitoman maanpäällisen hiilen määrää ja vuotuista sidontaa yhteistyössä HKI:n rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa Puistopuiden maanpäälliseen osaan sitoutunut yhteensä 24 800 t hiiltä, josta yli 97 % sitoutunut rinnankorkeusläpimitaltaan yli 15 cm oleviin puihin Hiilen vuotuinen sidonta n. 1 t C/ha/v, A-hoitoluokan puistot sitovat noin 0,6 % Helsingin liikenteen vuotuisista CO 2 -päästöistä Mikäli tavoitteena hiilen sidonnan ja varastoinnin lisääminen puistoissa, tulee sekä puistojen että puiden määrää lisätä huomattavasti ja erityisesti kasvattaa suurten puiden suhteellista osuutta Myös pienten ja keskikokoisten puistojen merkitys hiilen sidonnassa tulee huomioida, koska niissä usein korkeampi hiilitiheys (puutiheys) kuin isoissa puistoissa, joissa suhteellisesti enemmän laajoja puuttomia nurmialueita Tarkempia tutkimuksia tarvitaan selvittämään Helsingin kaikkien viheralueiden tilanne hiilen sidonnan ja varastoinnin suhteen - myös maanalaisen puubiomassan osalta 14.3.2014 7
Hulevesien määrä ja laatu (Helsinki ja Lahti) Hulevesien määrää ja laatua tutkittiin Helsingissä ja Lahdessa maankäyttöintensiteetiltään erilaisilla pienvaluma-alueilla (3+3) automatisoitujen mittausasemien avulla Viheralueet ja muut vettä läpäisevät alueet vähensivät huomattavasti hulevesien määrää vuositasolla, etenkin tiiviisti rakennetuilla alueilla viherpintojen lisäämisellä on merkitystä Tuloksemme antavat viitteitä, että viheralueiden merkitys varsinaisten tulvaa tuottavien sateiden imeytyksessä vaatimaton Sen sijaan viheralueet läpäisevine maaperineen merkittäviä puhdistuslaitoksia silloin, kun sateiden volyymi pieni tai korkeintaan kohtalainen (valtaosa vuosittaisesta sadannasta) pintavesien laatu Kaupunkien viheralueilla kiistämätön rooli hulevesiin liittyvien ongelmien vähentämisessä ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen tähtäävissä suunnitelmissa tulee entistä paremmin huomioida viheralueiden määrä, laatu ja niiden sijoittelu valuma-alueilla 14.3.2014 8
Hulevesien käsittelyn rahallinen arvo (Helsinki ja Lahti) Arvioimme myös hulevesien käsittelyn säätelypalvelun rahallista arvoa vältettyjen kustannusten menetelmällä (pienvaluma-alueet Helsingissä ja Lahdessa), perinteinen hulevesijärjestelmä vs. ns. viheralueiden tuoma ekosysteemipalvelu Tulostemme mukaan hulevesiputkistojärjestelmän rakentamisen ja kunnossapidon vuotuiset kustannukset esim.helsingissä 2400 /m hyvin tiivisti rakennetulla valumaalueella ja 750 /m väljästi rakennetulla valuma-alueella Viheralueneliömetrin rahallinen arvo hulevesien säätelypalvelun kannalta hyvin tiiviisti rakennetulla valumaalueella huomattavasti korkeampi kuin väljemmän rakentamisen valuma-alueella 14.3.2014 9
Kiitos kuulijoille!