Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat. Raisio Maritta Martikkala SML ry

Samankaltaiset tiedostot
Mehiläiskuolleisuuden ja tautien seurannan EU-pilottiohjelma

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä Näin hoidan mehiläisiäni

Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen

MMM asetus esikotelomädän vastustamisesta 5/EEO/2007

Miten taudista eroon?

Eroon esikotelomädästä

MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ

Eroon esikotelomädästä

Ohje mehiläisten esikotelomätään liittyvistä viranomaistoimista

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Kumoaa Mehiläisten esikotelomädästä annettu maa- ja metsä- talousministeriön eläinlääkintöosaston yleiskirje n:o 210.

Mehiläisillä loisivista tuhoisista punkeista meillä esiintyy 2 lajia: Varroa destructor, n 1 mm mittainen ulkoloinen, alkuaan intianmehiläisellä

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1

Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa

EMONKASVATUS ILMAN TOUKANSIIRTOA

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula

Maa- ja metsätalousministeriön asetus mehiläisten esikotelomädän vastustamisesta

Talvitappioiden minimoiminen mehiläistarhauksessa

Perustietoa Mehiläishoidosta

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

Ammatillinen kotimaan opintomatka hunajantuottajille Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Kanta-Hämeeseen

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

Mehiläisten bakteeri- ja sienitaudit

Mistä tunnistat mehiläisen?

Karhut mehiläistarhojen ongelmana

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Viranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

Uusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin

Kalataudit vuonna 2017

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Mehiläinen. tukea. Muista hakea. Seminaari tarjosi tietoa. Vierailulla varroattomalla PESÄKOHTAISTA APITERAPIASTA MANSAARELLA vuosik.

Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian

Mehiläishoidon sanasto

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Apivar vet 500 mg lääkenauha mehiläispesään. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

MEHILÄISEMOJEN KASVATUS JA JALOSTUS SUOMESSA

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Ylälistapesä asumista mehiläisten ehdoilla

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

EU:n komission Mehiläisten terveys -pilottihanke MMM 1042/311/2012

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Lepakkorabiestutkimus

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

Matkaraportti. Mehiläisiä Maatiloille-hankkeen opintomatka Keski-Ruotsiin

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

CWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää

Hyvän käytännön -ohjeet mehiläistarhauksessa

Tarttuvien tautien vastustus

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät

Mehiläistarhausta varroaa vastaan!

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016

HAAVAT JA HAAVAHOITO Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala

Mehiläispesien siirtäminen

Mehiläishoidon muut tuotteet

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

Ohjeet biodynaamiseen mehiläistarhaukseen ja hunajantuotantoon

MEHILÄISTEN RAVINNON KULUTUS

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

ENSIHAVAINNOT TOIMENPITEET ENSIHAVAINNOT ELÄINLÄÄKÄRIN TARVE. HAAVAT JA HAAVAHOITO Killerin ravirata

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Mehiläistalouden kannattavuus biologisessa harmaahomeen torjunnassa uuden yrittäjän näkökulmasta

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

Timperintie SAUVO

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:

Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Pekka Siira Antti Siira Seppo Korpela

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

Pölytysopas Pekka Peltotalo

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Keruumenetelmän vaikutus siitepölyn mikrobiologiseen laatuun Mari8a Martikkala ja Anneli Salonen

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Hienokiteinen ja pehmeä hunaja

Kotijuusto kefiiristä

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Transkriptio:

Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat Raisio 5.4.2017 Maritta Martikkala SML ry

Juhlavuotena saadaan näkyä Maailman Mehiläispäivä la 20.5. Paikallisyhistysten tapahtumia Esim. paikkakunnan kaikissa kouluissa joku puhumassa mehiläisistä Suomen Luonnonkukkien päivä 17.6.2017 Suomen Luonnon päivä 26.8.

Juhlavuotena saadaan näkyä Suomen Luonnonkukkien päivä 17.6.2017 Suomen Luonnonsuojeluliiton tapahtuma Vuonna 2017 teemalajeja on seitsemän Metsäkurjenpolvi kohtalaisen hyvä mesi + siitepöly Niittyleinikki Heinätähtimö Ojakellukka Harakankello Nurmitädyke Hiirenvirna myrkyllinen, siitepöly mesi kostea paikka, kuivana kesänä hyvä, siitepöly + mesi ei kovin hyvä pieni, mesi+sp rantatädyke hyvä mesi+sp

Esikotelomätä (Paenibacillus larvae larvae itiöt)

Esikotelomätä (Paenibacillus larvae larvae itiöt)

Ongelmia sikiöalalla? Sisäänpäin painunut, tummunut kennonkansi Kalkkisikiö Kennon kannessa reikä

Talvella kuollut pesä

Talvella kuollut pesä

Talvella kuollut pesä

Talvella kuollut pesä

Talvella kuollut pesä

Talvella kuollut pesä

Talvella kuollut pesä

Esikotelomätä (Paenibacillus larvae larvae) - Mehiläisten vaiva niin kauan kuin ollut mehiläisiä - Kliiniset oireet eli kuolleita toukkia pesässä vaatii laajempia toimenpiteitä - Itiöitä hunajanäytteissä suuri vaara! (++ tai +++)

Esikotelomätä (Paenibacillus larvae larvae) - Leviää tarhaajan pesästä toiseen - Leviää tarhalta toiseen - Leviää tarhaajalta toiselle - Tärkeimmät leviämistavat * pesäkauppa * ryöstö (toisesta pesästä, tarhalta, villipesä)

Esikotelomädän leviäminen pesässä Kuollut toukka Kuollut toukka tuottaa 2-3 tuottaa 2-3 miljardia miljardia itiötä itiötä Itiöt leviävät kaikkialle Itiöt leviävät kaikkialle pesään, pesään, säilyvät kymmeniä säilyvät kymmeniä vuosia vuosia Pesäkalusto Pesäkalusto Kaikki kakut Hunaja ja ja muut tuotteet Mehiläiset Mehiläiset Toukkaruuan mukana Toukkaruuan Toukkaan, alle mukana 1 vrk ikäiset toukkaan, alle herkkiä 1 vrk ikäiset herkkiä yli yli 3 3 vrk vrk immuuneja immuuneja Ruokkijamehiläinen

Ekm-hunajanäyte Hunajanäyte noin 2 rkl korkilliseen putkiloon Sikiökakkupala, jossa sairaita/kuolleita toukkia (Ekmepäily)

Esikotelomädän havaitseminen Kliinisiä oireita harvakseltaan näkee Pesä voi olla vahva Oireet yllätys myös tarhaajalle Sikiöalaa ei ole tarkasteltu huolellisesti riittävän usein Usein pesässä epätyypillisiä oireita, joista virus tai muu epäily saattaa olla myös esikotelomätä

Esikotelomätä saneeraus a) Harjaaminen pohjukkeille * Esim. keväällä voikukan kukinnan aikaan harjataan mehiläiset puhtaan pesälaatikon eteen * Uudessa laatikossa vain pohjukkeita * Kaikki ruoka- ja sikiökakut sulatetaan tai poltetaan b) Harjaaminen pohjukkeille, mutta sikiöt säästäen * Kuten edellinen, mutta sikiökakuille jätetään vähän mehiläisiä ja niistä kootaan ns. saneeraustorni (useamman pesän kakut yhdistetään) * Saneeraustorni joko jätetään samalle tarhalle tai viedään toiseen tarhaan * Saneeraustorni saneerataan n. 3 viikon kuluttua kuten kohdassa a)

Esikotelomätä saneeraus c) Kahdenkertainen harjaaminen ns. liuskapohjukemenetelmällä * Saneerataan pesä kaksi kertaa kuten kohdassa a), mutta ensimmäisellä kerralla harjataan mehiläiset ensin pelkkiä pohjukeliuskoja sisältävään laatikkoon (esim. pahvilaatikko) tai laatikon eteen * 1-2 päivän päästä uusi harjaus pohjukkeita sisältävän laatikon eteen * Kaikki kakut myös pohjukeliuskakakut sulatetaan

Esikotelomätä saneeraus d) Pesän hävittäminen (polttaminen) * mehiläiset lopetetaan esim. bensiinin avulla ja kakut poltetaan n. 0,5 m syvässä kuopassa

Tanskalaiset H. Hansen ja C. Brödsgaard ovat tutkineet erilaisten kaluston desinfiointikeinojen tehoa. Kokeessa esikotelomätäisistä pesistä otetut pesäosastot desinfioitiin eri tavoilla. Tämän jälkeen tutkittiin desinfioinnin kestäneiden itiöiden määrä. Tutkimuksessa tutkittiin neljä käytännön tarhaukseen soveltuvaa keinoa: painepesuri pesu harjalla 2 % Virkon S Liekitys kylmä vesi konetiskiaine sumutuksena Teho: 83 % 81 % 75 % 83 % Kaikkien desinfiointitapojen teho jäi 80% paikkeille. Jatkokokeessa kuitenkin todettiin että saavutettu teho on riittävä. Kun pestyt osastot laitettiin puhtaisiin pesiin, ei yksikään pesä sairastunut esikotelomätään vuoden kestäneen seurannan aikana. Kakuston desinfiointiin ei ole kotikonsteja Maritta Martikkala - sulatus SML ja ryuudet pohjukkeet on ainoa varma vaihtoehto.

Toimitatapa Sveitsissä esikotelo- ja toukkamädän torjunnassa tarkastaja tutkii koko tarhan ei kliinisiä oireita tulos kliinisiä oireita pesän vahvuus heikko keskiverto heikko pesän vahvuus vahva vahva ei toimenpiteitä viranomainen päättää tekoparvi

EKM:n itiöitä tarhaajien hunajanäytteissä Seppo Korpelan tulosten (2004) mukaan väljästi tulkiten yhdellä kymmenestä joka kuudennella joka kolmannella joka toisella tarhaajalla

% pesistä 40 P.Larvae-bakteerin määrä positiivisissa pesissä positiiviset pesät (kpl) 35 30 vähäinen kasvu runsas kasvu 25 20 15 10 5 0

Mitä nyt? - Muutos EKM-asetukseen? - Onko tarvetta? - Varsinais-Suomi muutoksen kannalla

Mitä muutoksia asetukseen? Ehdotus 1: - Pienestä itiömäärästä ei vielä rajoittavia määräyksiä - Myytävät pesät oltava aina puhtaita eli itiöttömiä - Koko maa jaetaan kahteen alueeseen - Pohjois- ja Itä-Suomi: nykyinen eli vain itiöttömät pesät ei rajoittavia - Varsinais- ja/tai Lounais-Suomi: itiöitä voi olla pesissä pieni määrä (+), mutta jos enemmän rajoittavat määräykset - missä raja menisi, jos sellainen piirretään? - Rajan yli ei saa siirtää kuin itiöttömiä pesiä tarhaaja testaa

Mitä muutoksia asetukseen? Ehdotus 2: - Vain kliininen tauti valvottava eläintauti - Myytävät pesät oltava aina puhtaita eli itiöttömiä - Rajan yli saa siirtää vain itiöttömiä pesiä??? - Muu ratkaisu?

Mitä muutoksia asetukseen? Mitä etua: - Saneerausmotivaatio säilyy korkeana myös tiheän tarhauksen alueella - Paikallinen tehosaneeraus käynnistyy - Myös tarhaajat, jotka rajoittavien pelossa piilottelevat tautia, rohkaistuvat selvittämään tilanteen (hunajanäytteet)

Mitä tänä kesänä? - Paikalliset tehosaneeraukset - Paikallisyhdistysten tautivastaavat - Tarhaajat saneeraavat lähialueella yhtä aikaa - takaisinsaastunta lähialueelta estyy Varroapunkkitaso samalla alas!

EVIRAN tilastoa - Näytteitä lähetetty kiitettävästi 2016 - Eviraan 1731 näytettä - N. 8% positiivisia (2015 11%) - positiivisia tarhaajia 21% (2015 18%) - 85% omavalvontanäytteitä - 320 viranomaisnäytteitä (19% positiivisia, tarhaajista 40%) - Eviran ekm-tautitarkastajia käytettiin paremmin kuin 2015

SML:n jalostusprojekti - Havaintotarhaajaseminaarissa 11.-12.3. aloitus - Paikalla yli 50 tarhaajaa - Emonkasvattajina kiinnostuneita/mukaan lähteviä 22 kpl - Tarkkailijatarhaajina kiinnostuneita/mukaan lähteviä 29 kpl - Kesällä järjestetään koulutus tarkkailun käytännön toimenpiteistä Mustialassa - Tutkimustoimikunta tekee tarkemman suunnitelman - Tutkimusrahoitushakemus? - Keinosiemennystä käytetään apuna puhdasparituksissa - Puhdasparitustarhoja tarvitaan eri puolille Suomea

SML:n jalostusprojekti Mitä hyötyä jalostusprojektista on? - Jalostus suunnitelmallista - Pitkäjänteistä - Myös kuhnurilinjat tiedossa - Yhteistyö - Suurempi materiaali käytettävissä - Tieto tarhaajille beebreed.eu:n kautta - kansainvälisyys

SML:n jalostusprojekti Emonkasvattajat emolinjat Tarkkailtavat emot Tarkkailutarhaajat Tarkkailtavat ominaisuudet - Talvehtiminen - Sadontuotto - Rauhallisuus - Parveilu - Terveys jne. PALAUTE emonkasvattajalle

Aikataulusuunnitelma - Koepesien perustaminen heinäkuussa jaokkeina - Tarhalle vähintään 8 kpl yhteiskuntia - Vähintään kahdesta eri linjasta emot - Vähintään 4 kpl sisarkuningattaria - Samanlainen hoito - Samanlainen punkintorjunta (tarhaajan oma menetelmä) - Ensimmäiset arvostelut keväällä 2018 Emonkasvattaja b Emonkasvattaja a Linja 1 Emonkasvattaja c Emonkasvattaja a Linja 2

Käytännön järjestely koetarhalla Emonkasvattaja Linja 1 Emonkasvattaja Linja 2 sisaremot sisaremot Koetarha

Puhdasparitustarhat * eri puolille Suomea (sopimukset?) * ei ulkolaisten emojen tuontia * vähintään 10 km:n säteellä ei muita mehiläisiä * 1-2 km vesialue riittää yleensä, että ei ylitä -riippuu esim. tuulisuudesta (meri, järvi, joki?) * yli 2vko:n ikäinen kuhnuri lentää n. 20-30 min kerrallaan * hyvät kuhnurit syntyy sikiöalan reunalla sperman optimi kehitys +33-35 C

Beebreed.eu - Emonkasvattaja syöttää tiedot tietokantaan - Jokaiselle emolle ID - Koetarhaaja syöttää tiedot tietokantaan

Varroa

Varroanaaras suosii kuhnuritoukkien kennoja Lisääntymispaikkana Työläinen Kuhnuri MIKSI? varroa nuori sukukypsä nuori sukukypsä

sikiöiden ja punkkien määrä Varroa tekee suurimat tuhot elokuussa tappamalla talvimehiläisiä 1000 kpl 30 25 Tällainen pesä kuolee jo loppusyksyllä 20 15 10 sikiöt ei torjuta torjuttu 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukaudet Varroapunkin loisimat mehiläiset ovat heikompia. Sikiövaiheessa 2 punkin loisimat mehiläiset elävät vain n. viikon, yhden punkin loisimat tuskin kevääseen. Tämän vuoksi punkkien tavoitemäärä elokuulla on alle 500 jotta pesä säilyttää normaalin vahvuutensa. Korkeilla punkkimäärillä (punkkeja on yhtä paljon kuin sikiöitä elokuussa) vahvakin pesä voi kuihtua olemattomiin kuukaudessa. Siivettömät ja epämuodostuneet mehiläiset ovat selvä merkki äärirajan läheisyydestä Jos tilanne huomataan jo kesällä, pesä saadaan normaaleilla torjunnoilla (kuhnurien leikkaus, muurahaishappo + oksaalihappo) kohtuulliseen talvehtimiskuntoon.

Torjunnan suunnittelu seurannan avulla Seuraa 2 viikkoa ja laske pohjalle pudonneet punkit/päivä Estä muurahaisten pääsy punkkilevylle!

Varroan torjunta Hoitotekniset menetelmät Kuhnurikakkumenetelmä - rakennuttamiskehä tai kuhnurikakku sikiöalan viereen - poistetaan peittosikiövaiheessa, pakastetaan tai hävitetään - toistetaan 2-3 kertaa, vähentää punkkien määrää 50 %

Varroapunkkitorjunta nyt Nykyinen ohje: kuhnurikakkujen poisto + Muurahaishappo tai Tymoli elokuussa + oksaalihappotiputus marras-joulukuussa kesällä elokuussa Haasteita: - Verkkopohja auki? - Lentoaukko 15 cm 2? - Oikea annostus? - Elokuun torjunta myöhässä? - Takaisin saastunta ympäristöstä - Ryöstö marras-joulu Puhdistuslennon jälkeen OH tai Toukokuussa pistekäsittely

Uusia ja vanhoja punkkitorjuntamenetelmiä Ultraäänitorjunta?

ValtersBrusbardis Latvian Beekeepers Association Hive Clean varroantorjunnassa suranta 2013-2015 Tulokset: - 2 tarhaa hyvä - Muut korkeita punkkimääriä tai ongelmia ja pesäkuolemia

Tutkimustuloksia oksaalihapon kaasutuksesta punkintorjunnassa Journal of Apicultural Research, 2015 Vol. 54, No. 2, 108 120 Towards integrated control of varroa: 2)comparing application methods and doses of oxalic acid on the mortality of phoretic Varroa destructor mites and their honey bee hosts Hasan Al Toufailia*, Luciano Scandian and Francis L W Ratnieks Laboratory of Apiculture & Social Insects, School of Life Sciences, University of Sussex, Brighton, UK Johtopäätökset: - Oksaalihappo tiputtamalla ja kaasuttamalla yhtä tehokas - kaasutus mehiläisille hellävaraisempi eli hieman pitkäikäisempiä - Verrattiin oksaalihappo tiputusta, kaasutusta ja sumutusta - sikiöttömät pesät

Oksaalihapon vaikutukset Varroapunkkiin ja mehiläiseen Varroantorjunta oksaalihapolla sikiöttömänä aikana - alustavat tulokset - vertailu OH-tiputus ja kaasutus - tutkittiin * kuolleisuus * ruoan otto * suolen seinämän terveys - Tulokset: * OH-kaasutus -> mehiläiset pitkäikäisempiä

Oksaalihappo Ominaisuuksia: - Keskivahva happo - Liukenee kohtalaisesti veteen ja alkoholiin - Luonnossa suoloina usein kasveissa - Esim. Käenkaali, suolaheinä, raparperi - Muodostaa kalsiumin kanssa elimistössä virtsatiehyihin virtsakiviä SUURINA MÄÄRINÄ SANGEN MYRKYLLISTÄ! Turvallinen käyttö: Etenkin oksaalihappopöly on vaarallista Puoli- ja kokonaamari, jossa kaasusuodatin

Puhdistuskyvyn testaaminen Hannu Lappalainen Irrotettu pala pakastimeen Palautetaan samaan asentoon, samaan paikkaan Kuolleet toukat poistettu <18 h

Puhdistuskyvyn testauksen tulokset Hannu Lappalainen Hyvin puhdistettu kennopala Huonosti puhdistettu kennopala

Puhdistuskäyttäytymisen testaus neulamenetelmä - 10x10 sabluuna - valitaan aukoton peittosikiökakku - toukat korkeintaan vaaleanpunasilmäisiä - Nurkkakennot merkitään - Pistetään neulalla 50 kennoon pohjaan saakka - Merkitään 51 kenno - Kakku takaisin pesään - Lasketaan 12-18 h kuluttua avatut kennot - Kaikki pesät testataan samaan aikaan ja 3 kertaa/v

Pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida)

Pieni pesäkuoriaisen Euroopan valloitus kotoisin Afrikasta (Saharan eteläpuolelta) Euroopassa löydetty ensimmäisen kerran tuontikuningattarista Portugalissa 2004 (pesät tuhottiin eikä kuoriainen ennättänyt levitä) 2014 Etelä-Italiasta Calabrian maakunnasta kaikki pesät, joista löydettiin, tuhottiin ja maaperä desinfioitiin 2015 syksyllä uusia tapauksia Calabriasta 2016 syksyllä uusia tapauksia aiempaa hieman pohjoisempaa

Toukan tuntomerkit Kerman valkoinen Vahakoisan toukka Muistuttaa vahakoisan toukkaa n. 1 cm pitkä Kolme paria etujalkoja Jaokkeissa selkäpuolella piikit Peräpäässä selvät piikit

Pieni pesäkuoriainen mehiläispesässä Munii pesään Toukat syövät hunajaa, mehiläistoukkia ja siitepölyä Kennosto tuhoutuu Hunaja alkaa käymään Runsaslukuisena esiintyessään tuhoaa mehiläispesän Toukka kaivautuu pesän eteen maahan (10-30 cm), koteloituu ja kuoriaisena hakeutuu mehiläispesään lisääntymään

Otsikko Leipis

Kliiniset oireet Pesässä munimaan tulleita kuoriaisia ruskea (sävy voi vaihdella) 5-7 mm pitkä Aukkoinen sikiöala Reikäisiä kennonkansia Hunaja kennostoissa käy Kennoissa vaaleita munia

Leviäminen Voi lentää pitkiäkin matkoja (n. 10 km) tuulen mukana Voi levitä mehiläisten tai hoitotarvikkeiden mukana (käsittelemätön hunaja, vaha, kakusto, kalusto) Voi levitä hedelmien mukana Puun tai saastuneen maaperän mukana

Otsikko Pieni pesäkuoriainen-mehiläispesän tutkiminen

Pienen pesäkuoriaisen pyydys

Otsikko

Freeman bee trap

Erilaisia pyydyksiä ja ansoja pienelle pesäkuoriaiselle

Kennolevyn mitat 510 75 4.5 [mm] Muovinen 4 mm kennolevy sijoitetaan lentoaukosta pesän pohjalle. Aikuiset kuoriaiset piiloutuvat mehiläisiltä kennolevyn käytäviin.

Mitä teen jos näen epäilyttävän koppakuoriaisen mehiläispesässä? Ilmoita eläinlääkärille toimita aikuiset, toukat tai munat välittömästi Eviran Kuopion laboratorioon Käytä suljettua astiaa mukaan nimesi ja osoitteesi, tarhan nimi ja sijainti Älä lähetä eläviä kovakuoriaisia, toukkia tai munia postissa pidä näytteitä pakastimessa yön yli tai 70 % etanolissa

SML 100 vuotta juhlitaan yhdessä!